- Muistiinpanoja Saksanpaimenkoiraliiton järjestämältä luennolta 17.4.99
(Muistiin merkinnyt Birgitta Johansson)
1) Geneettisesti
- Sudella, kojootilla ja sakaalilla kaikilla 78 kromosomia
- Voivat siis risteytyä keskenään
2) Osteologia
- Eläinten mittasuhteita vertailemalla on kuitenkin tultu siihen tulokseen,
että koira periytyy sudesta (Kurtén –68).
3) Käyttäytyminen
- Amerikkalainen John Paul Scott tutki n. 500 koiran käyttäytymistä
- Tutkimusten perustana sosiaalinen käyttäytyminen ja laumanmuodostus
- Koiraeläinten ääntelystä tehtiin diagrammeja
Myös Scott päätyi tutkimuksissaan siihen, että koira polveutuu sudesta.
- Domestikaatiosta huolimatta koiran liikkeet ja asennot ovat pysyneet
samanlaisina. Niitä on kuitenkin jalostettu käyttötarkoituksen mukaan.
- Aggressiivisuus, dominanssi ja reviirinpuolustus kehittyvät koiralle ja
sudelle samanikäisenä (12-18 kk)
Koira Susi
Sukukypsyys 6-9 kk -"- 22 kk
Spermantuotanto ympärivuotista -"- tiettynä vuodenaikana
Ei puolisonvalintaa Susi saattaa valita puolison
- Lähtökohta: koira 90% varmuudella susi
- Sosiaalinen eläin
- Lauma elämän perusyksikkö
- Lauman toimintakyvyn takaamiseksi jokaisella on oltava paikkansa arvojärjestyksessä
(olennaista ei ole, kuka johtaa, vaan se, että joku sen tekee), kommunikaation on toimittava ja
pelisäännöt on kaikkien tunnettava ja niitä on noudatettava.
- Yhteisössä elämiseen kehitytään
1) Neonataalinen (0-2 vkoa)
- Sokea kausi
2) Siirtymäkausi (2-3 vkoa)
- Alkaa liikkua 4 jalalla
- Virikkeitä ympäristöstä
3) Sosiaalistumisen kausi (3-7 vkoa)
- Muodostaa mielleyhtymät loppuelämäänsä varten
- Palautumattoman oppimisen kausi:
Kaikki koettu jää vaikuttamaan pysyvästi
- Kasvattajan hankittava pennulle kaikki tarkoituksenmukaiset
kokemukset tässä iässä
4) Nuoruuskausi (8 vko:sta alkaen)
- Normaali susilauman koko n. 12 yksilöä, mutta riippuu olosuhteista.
(suurin tunnettu laumakoko 32 yksilöä)
- Arvojärjestys:
- Alfa-pari ylimpänä
- Arvojärjestys uroksilla ja nartuilla erikseen, lisäksi ristiin sukupuolten välillä.
- Kommunikaatio:
- Elämää ylläpitävää energiaa ei kannata tuhlata nahisteluun
arvojärjestyksestä, vaan käytetään muita uskottavia keinoja:
- Katse: ohi katsominen alistumista
- Hajut:
- piehtarointi voimakkaissa hajuissa (raadot):
"reimari" muulle laumalle: käykääpä tekin,
ruokaa tiedossa
- Korvat:
- edessä= luottavainen
- sivulla= epäluuloinen/ ei ole selvittänyt itselleen, miten
tilanteeseen tulisi reagoida
- takana= levoton/ pelkää
- Häntä:
- vaakatason yläpuolella= osoittaa olevansa vahvoilla
suhteessa tilanteeseen
- vaakatason alapuolella= alistuu, ei aseta toisen asemaa
kyseenalaiseksi (ystävällisessä
tervehtimisessä kyse alistumisesta:
häntä siis alhaalla)
- leikkiessä häntä voi olla missä tahansa
- Vieraan tullessa susilaumaan johtajasusi tulee ensin tervehtimään ja
nuolee kasvot tarkasti
- Sisäsiitos voi hyvinkin nopeasti tuoda kannassa esiin perinnölliset sairaudet.
- Tietyt rodut geneettisesti lähempänä sutta kuin toiset. "Susimaisia" rotuja:
malamuutit, huskyt
- Jo nyt Suomessakin voi tehdä koiralleen DNA-testin ja tutkia näin sen polveutumista
- Perheen koirien laumajärjestykseen ei tule puuttua
- Jos pentu sosiaalistumiskaudella joutuu paljon tekemisiin ryppykasvoisiksi,
pystyhäntäisiksi, roikkuvakorvaisiksi ym. tavoin "luonnottoman" näköisiksi
jalostettujen rotujen kanssa, sen kommunikaatiotaidon kehitys saattaa häiriintyä.
- Alkaessaan ruokailla koira vie luonnostaan ruokansa syrjään toisista
- Lauman arvojärjestys saattaa myös mennä ristiin: A dominoi B:tä, B C:tä,
mutta C dominoikin vuorostaan A:ta. Tällainen saattaa johtua jostakin
pentuajan tapahtumasta koirien A ja C välillä. Koirilla on mielleyhtymä
jostakin tapahtumasta, jota ne pyrkivät välttämään. Tällaisten
mielleyhtymien syntyminen on elämää säilyttävä ominaisuus.
- Jos koira syö häntä koipien välissä, se on todennäköisesti pentuaikana
joutunut taistelemaan ja alistumaan ruokaillessaan.