HELSINGIN SHAKKIKLUBI
Maanantaiblixtit vuonna 2011
Rangilistan kuusi parasta sekä keisari ja kansantribuunit
2011 joulukuun 2. (ja viimeisen) turnauksen jälkeen 2011-12-12
Vanha sivu - KLIKKAA
01


Välkesalmi Kimmo
2526 - 256/295 -
86,78 %
Suurmestari/Keisari
162 - 676*SSSS
Vuoden 2011 syys- ja vuosisankari
02


Seppänen Asko
2219 - 5109,5/6553 - 77,97 %
Mestari/Ex-keisari
142 - PSPH*HH
03


Loponen Pekka
2171 - 2558/3952 -
64,7 %
M-ehdokas/Ex-keisari
156 - 7HPSP*6PH4
Ainoa, jolla on vuonna 2011 sankaruustitteli joka kuukaudelta
04


Suominen Antti
2064 - 1330,5/2372 -
56,1 %
M-ehdokas/Ex-keisari
128 - H4HS*577
Vuoden 2011 kevätsankari
05


Mäkinen Ilkka
2164 - 3491/5429 -
64,30 %
M-ehdokas/Ex-keisari
112 - S48*5PP
06


Aaltio Erkki
2076 - 6298,5/1094 -
61,79 %
M-ehdokas/Ex-keisari
93 - S56*6
Validaattorit eli mihin sijoitus rangilistalla perustuu
1. Välkesalmi SSSS, 2. Seppänen SHHH, 3. Loponen SHHPPP, 4. Suominen SHH4, 5. Mäkinen Ilkka SPP, 6. Aaltio S5
Muut tittelipelaajat: 7. Kiviaho HH, 8. Kauranen P
ELO • pisteet/pelit/prosentit
sankaruuspisteet - sankarimitalit ja -sijat (*syyskausi) - sija ja pistemäärä kuluvan kuukauden sankarikilpailussa
9 SANKARISIJALLISTEN YKKÖNEN on uusi komeetta Jan Varpanen, joka on noussut jo mestariluokkaan (190/313 60,70 %, 190 pelipistettä ja 43 sankaripistettä,
elo 2227, sankarisijoitukset 4 5 8.

Lisäksi hän on Sibelius-akatemiassa opiskeleva muusikko, sellisti,
joka astuu siis sellaisten suuruuksien kuin Philidor, Smyslov, Taimanov jalanjälkiä




10 SANKARISIJALLISTEN KAKKOSEKSI nousi musta hevonen, mestari Matti Uimonen, joka ei ollut näyttäytynyt sitten syyskuun alun. Nyt hän väijyi peräkamarissa käyttäen tekosyynä Klubin hallituksen kokousta ja teki sieltä yllätyshyökkäyksen pelisalin puolelle.

Pekka Loponen antoi mokomille sisseille osuvan nimen:
"PERÄKAMARIN POJAT"

Uimosen ansioluettelo: 634/871, 72,79 %, 2274, mestari, 32 pistettä, sankarisijoitukset 4 ja 7.


Osmo Rännäri nousi sankarisijallisten ylpeään joukkoon!
15    Todellinen tähdenlento on Osmo Rännäri, joka osti kesällä 2011 shakkikirjan ja opetteli shakkipelin.
   Jo vuoden viimeisessä turnauksessa hän nousi sankarisijallisten korskeaan joukkoon ja rangilistan 15. sijalle.

   Vasta äskettäin metusaalemi Allan Kiviaho sai tietää, että Osmo Rännäri on oppiarvoltaan tohtori.
   Minkä tieteen tohtori?, aprikoi AK.
   "No shakkitieteen, tiätty!" - älysi metusaalemi.

   II luokka, elo 1761 (marraskuun alussa Osmo pistäytyi jo I luokan puolella), 816,5/1833 - 44,54 %.
   231 pistettä (esimerkiksi Välkesalmella 219,5), 8. sija joulukuun sankarikilpailussa.

   Varokaa! Osmobal ante portas! Osmo Rännäri lupasi pyhien aikana lukea jo toisen shakkikirjan.
   Vaviskaa patzerit!


Jykevä shakkiurheilija Юрий Блинов sankaripisteliäitten ykkönen!
19    Se, että väkivahva ja rehti urheilija Juri Blinov on vuoden 2011 sankaruuskilpailun sankaripisteliäitten ykkönen, ei ole mikään ihme, mutta se on, että hän on työesteitten takia voinut osallistua maanantaiblixteihimme vain erittäin harvoin.

   I luokka, elo 1961, 623/1172 - 53,16 %.
   88 pelipistettä ja 12 sankaripistettä.

2011-11-25: Ennen marraskuun viimeistä turnausta marrassankaruuden on jo voittanut Välkesalmi. Samalla hän on voittanut 2011 vuosisankaruuden ja syyssankaruuden. Hän ei ole kuitenkaan välittänyt pitää yllä suurmestarin arvoa. Ja Antti Suominenhan on 2011 kevätsankari.

2011-10-26: Ennen lokakuun viimeistä turnausta lokasankaruuteen on mahdollisuus enää Välkesalmella ja Loposella. Jos Loponen voittaa on Välkesalmen sijoituttava vähintään kuudenneksi. Asko Seppäsellä on vain mitaleita mutta Pekka Loponen on ainoa, jolla on sankarimitaleita tai -pisteitä jokaiselta kuukaudelta. Kärjessä on enää vain viisi mestariehdokasta, mutta kuudes onkin suurmestari. On hieman kiusallista, että 125-vuotiaalla kuuluisalla Helsingin Shakkiklubilla ei ole asettaa yhtään omaa suurmestaria vilkkaimpaan kilpailusarjaansa. Onpa Klubilla ollut kenraalejakin läjäpäin, mm. kenraali Harald Österman, Suomen armeijan ylipäällikkö talvisodan alkamiseen saakka, sekä kenraali Rudolf Walden, Mannerheimin luottomies. Klubilla kävi toinenkin täysi kenraali ("kolmen leijonan kanraali") Oiva Olenius, jonka kanssa ainakin Erkki Aaltio ja minä ("minä" on seuraavassa Allan Kiviaho) olemme pelanneet lukuisia pelejä. Klikkaamalla Puolustusneuvoston kuvaa saatte näkyviin Suomen korkeimman sotilasjohdon Talvisodan aattona v. 1937. Yhdestä marsalkasta ja neljästä kenraalista on kolme (60 %) "klubilaisia" (Österman ja Wallden jäseniä, Malmberg klubilaisen veljensä kautta). Kuudes henkilö on siviili, puolustusministeri Niukkanen.)

Huomattava klubilainen oli jääkärieverstiluutnantti Erik Malmberg (edusti Suomea Pariisin shakkiolympialaisissa 1924, lisää tietoa on kaivettavissa shakkiolympialaisten internetsivustosta http://www.olimpbase.org. Hänen veljensä Lauri Malmberg oli vielä huomattavampi sotilashenkilö, jääkärikenraaliluutnantti, Suomen sotaväen päällikkö ja suojeluskuntien komentaja. Tiedossani ei ole, pelasiko Lauri Malmberg lainkaan shakkia, mutta hänet yhdistää Helsingin Shakkiklubiin ainakin kaksi kytkentää: Hänen edellä mainittu veljensä ja Otto von Zwehl.
   Otto von Zwehl oli saksalainen tykistöupseeri, joka oli taistellut suurilla I maailmansodan sotanäyttämöillä ja oli vuonna 1918 Suomeen saapunutta kenraali Rüdiger von der Goltz'in "Itämeren divisioonaa" tukeneen baijerilaisen vuoristotykistöpatteriston adjutantti. Sodan jälkeen hän jäi pysyvästi Suomeen ja oli aluksi mukana neuvonantajana kouluttamassa itsenäisen Suomen ensimmäistä tykistörykmenttiä, jonka komentajaksi nimitettiin - Lauri Malmberg.
   Talvisodan aikana Otto von Zwehl liittyi vapaaehtoisena Suomen armeijaan suuttuneena Saksan asenteeseen Suomea kohtaan. Saksa vaati Suomelta Otto von Zwehlin luovuttamista Saksaan, jossa häntä odotti todennäköinen teloitus sotilaskarkurina. Asia sai suorastaan yleiseurooppalaiset mittasuhteet kun brittiläiset lentokoneet pudottivat Saksaan lentolehtisiä, joissa kerrotiin Otto von Zwehlin "insidentistä". Tämä pakotti Adolf Hitlerin puuttumaan asiaan henkilökohtaisesti. Suomi kieltäytyi luovutuksesta ja Otto von Zwehl osallistui raskaan haupitsipatterin päällikkönä Viipurin ankariin lopputaisteluihin maaliskuussa 1940. Ennen Saksan hyökkäyksen alkua Neuvostoliittoon majuriksi ylennetty Otto von Zwehl otettiin vähin äänin takaisin Saksan Wehrmachtin reservin kirjoihin ja sodan loppuvaiheissa hän palveli jopa Saksan Suomen ja Baltian maiden vastavakoiluorganisaatiossa.
   Erkki Aaltio ja minä muistamme vielä hyvin 58 vuoden takaa vaaleanharmaatukkaisen ryhdikkään vanhan herran, joka pelasi usein Helsingin Shakkiklubin peli-illoissa toisia vanhoja herrasmiehiä vastaan.
   Historian kummallisia kiemuroita on vielä sekin, että Otto von Zwehl oli jonkin aikaa myös setäni Johan (Albin) Hahnssonin esimies, koska OvZ oli Saksan kaupallisen edustuston päällikkönä Suomessa ja setä Albin, Pohjoismaiden yhdyspankin Rauman konttorin johtaja, oli samalla Saksan varakonsuli. Ja ilman Albin Hahnssonia ja hänen veljeään Uno Hahnssonia minusta olisi tuskin tullut shakinpelaajaa (olisiko shakki menettänyt siinä mitään ...?). Oli nimittäin niin että isäni syntymäkodissa Turussa oli erittäin hienot saksalaiset shakkinappulat. Perinnönjaossa shakkia harrastavat veljet Albin ja Uno eivät päässeet sopuun siitä, kenelle nappulat kuuluvat. Niinpä ne päätettiin antaa isälleni Hugo Gunnar Konstantinille, joka ei suosinut shakinpeluuta. Jo ryömivänä vauvana ihastuin suunnattomasti kyseisiin shakkinappuloihin, jotka valitettavasti järsin edustuskelvottomiksi jo 1-2 - vuotiaana. Ehkä vuonna 1943 setäni vierailivat luonamme Etelä-Pohjanmaalla ja pelasivat nostalgisin tunnelmin noilla tärvelemilläni nappuloilla. Kaksi harmaapukinpartaista herraa pelasi ja kolmas pukinparta - isäni - säesti peluuta sarkastisilla kommenteilla.
   Otto von Zwehl'iin kytkeytynee vielä jopa vävymme, jonka saksalainen äidinisä työskenteli sodan aikana Suomen pankissa hoitamassa finanssitransaktioita Suomen ja Grossdeutsches Reich'in välillä, josta hyvästä sai Saksan rautaristin ja siihen liittyvän asiakirjan - "Urkunden" - jossa oli erään suorakaideviiksisen eminenssin allekirjoitus.

Kuvassa jääkäripataljoonan päällystöä esiintyvät myös Österman ja Lauri Malmberg, mutta myös Torsten Jernström, tunnetun shakkimestarin isä. Torsten Jernströmistä tuli Saksassa Preussin 27. kuninkaallisen jääkäripataljoonaan korkeimmin rankattu henkilö - Oberzugführer ("ylijoukkueenjohtaja"). Poika-Jernström esiintyy kuvassa yhdessä Aimo Mustosen kanssa. Aimo Mustonen sävelsi Talvisodan alussa Nobel-kirjailija Frans-Emil Sillanpään sanoittaman "Sillanpään marssilaulun", jonka väitetään mielialojen innoittajana vastanneen yhtä divisioonaa taistelujoukkoja. Kenraalien lisäksi Klubilla pelasi yksi amiraalikin, kontra-amiraali Gustav T. von Schoultz, keisarillisen Venäjän laivastoattashea Lontoossa I maailmansodassa, jolloin hän osallistui brittiläisen taistelulaivan komentosillalla maailmanhistorian suurimpaan meritaisteluun [Skagerrak 1916].

1194: Syyskuun turnausten jälkeen vallitsee sellainen tilanne, että johdossa olevilla kuudella järjen jättiläisellä on kullakin yksi sankaruus. Jos joku heistä voittaa lokakuun sankaruuden, hän nousee samalla vuosikilpailun johtoon. Jos joku takametsien mies voittaa sekä loka- että marrassankaruuden, hän siirtyy johtoon. Toisin sanoen jokaisella tähdenratamme shakinpelaajalla on vielä mahdollisuus saavuttaa vuoden 2011 sekä syys- että vuosisankaruus.

1191: Kilpailu syyskauden sankaruudesta on alkanut. Myös vuosisankaruus on vielä kaikkea muuta kuin ratkaistu. Keisarin arvo siirtyi Asko Seppäselle. Vuosisankarikilpailun johtoasema siirtyy sille quimviraatista Suominen-Loponen-Seppänen-Aaltio, joka voittaa - jos voittaa - syyskuun sankaruuden. Jos Kiviaho voittaa, hän ohittaisi vain Ilkka Mäkisen ja Aaltion.

1155: Kamppailu oli armotonta kevätkauden viimeisessä turnauksessa. Pekka Loposella kävi huono onni sikäli että hän hävisi Hasse Bergströmille, vaikka heidän elonsa olivat 2197-1422, erotus 775 ja jo 736:sta alkaen korkeamman elo-pelaajan tilastollinen voittoennuste on 100 %. Tämä on tosin sikäli harhaa, että Hassekin on täysin shakkitaitoinen pelaaja, mutta pikapeli ei ainakaan vielä suju nuorukaisten (kuten vasta 75 vuotiaalla methuselah Kiviaholla) malliin. Ja tällaiset spekulaatiot ovat ylipäätään turhia, sillä onhan Pekkakin voinut vastaavasti saada "ansiottoman" pisteen jossakin toisessa pelissä.

1154: Touko- ja kevätsankaruuteen on enää mahdollisuus seuraavilla: Loponen, Seppänen ja Suominen. Voitto 1155:ssä riittää heille.
Jos kukaan mainitusta pahan triumviraatista (vertaa "pahan akseli") ei voita, Suomisen on voitettava Loponen ja Seppänen vähintään kahdella pisteellä.

1153: Touko- ja kevätsankaruuteen oli mahdollisuus vielä seuraavilla sankaruuksia omaavilla: Seppänen, Loponen, Aaltio ja Ilkka Mäkinen. Ilkka Mäkisen mahdollisuudet ovat käytännössä lähes nolla, mutta kohtalaiset mahdollisuudet on vielä myös toistaiseksi sankaruuksettomalla Antti Suomisella, jolla on tukenaan kaksi sankarihopeaa. On mielenkiintoista että kaikki kuusi kärkipelaajaa ovat vain mestariehdokkaita (Antti Suominen on melko lähellä mestarin arvoa). Eikö muuten ole tavallista, että maassa pitää todellista valtaa everstijuntta!?

 
KANSANTRIBUUNIN VIRKA PERUSTETTU

HELSINGIN SHAKKIKLUBIN MAANANTAIBLIXTIEN SENAATTI (SENATUS BLIXTI DE DIEBUS LUNAE DE CLUBUS SCACILUDII HELSINKIENSIS) on perustanut AD MMX kansantribuunin viran aatelittoman rahvaan (sankarititteleitä ja jopa sankaripisteitä vailla olevien) oikeuksien puolustamiseksi korskean aateliston mielivaltaa vastaan.
   Kansantribuuniksi nimitetään se pelaaja, jolla on sankaritittelittömistä eniten kuluvana vuonna tehtyjä pisteitä. Ensimmäiseksi kansantribuuniksi nimitettiin Karl Lagerbohm, joka kuitenkin 2010 toukokuussa hyppäsi kahdella sankaripisteellään sankaripisteliäitten joukkoon ja rangilistan 29. sijalle.
   Vaan vuonna 2011 Carolus Barrierus Laurierukselle ei sankaripisteitä ole vielä suotu, joten hän palasi kansantribuuniksi, jota virkaa hän on suvereenisti hallinnut.

38

Kansantribuuni

Lagerbohm Karl
IV luokka - 1568
462/1198 - 43,66 %
127,5 pistettä
39


Peltola Risto
II luokka - 1753
811,5/1962 - 41,36 %
125,5 pistettä
Karl Lagerbohm tuntui jämähtäneen ikuiseksi kansantribuuniksi. Takaa lähestyi kuitenkin häijyissä aikeissa kolmen kopla, joista Risto Peltola ohitti pisteellä Kallen. Kansantribuunin CORONA CIVICA'sta saatetaan käydä vielä kiivas kamppailu vuoden viimeisessä turnauksessa.

Ja niin sitten käytiinkin. Joulu-kakkosen alkukilpailussa Peltola sijoittui seitsemänneksi pistein 4/8 (suoritus-elo 1821 ja virtuaalipisteet 5/9) ja Lagerbohm sijalle 10 pistein 4,5/9 (suorituselo 1689). Loppukilpailussa, johon Peltola ei osallistunut, Lagerbohm sijoittui sijalle 12 pistein 2,5/6 suoritus-elona 1700). Peltola olisi tarvinnut tuloksen 4,5/6, eli kolmannen sijan Välkesalmen ja Uimosen jälkeen. Tai, jos hän olisi kohdannut ja voittanut Lagerbohm'in, 3,5/6 eli saman kuin Matti Koskinen. Peltola on niitä pelaajia, joka voittaa silloin tällöin mestariehdokkaita ja I-luokkalaisia. Joka tapauksessa Kalle Lagerbohm, joka aloittikin kansantribuuni-instituution, on mahdollisimman sopiva kansantribuuniksi.

40    Sensaatiomainen on Klubin pitkäaikaisen sihteerin, puheenjohtajan ja etenkin historioitsijan Pekka Palamaan saavutus, kolmas sija kansantribuunikilpailussa.
IV luokka (elo 1380), 1276,5/6433, 19,84 %. 107,5 pistettä.
Pekka Palamaa on ollut nuoruudessaan - kauan sitten - myös huomattava urheilija, keskipitkien matkojen juoksija Helsingin Kisaveikoissa.


41    Neljännelle sijalle kansantribuunikilpailussa sijoittui Sten Ståhle, samalla pistemäärällä kuin Pekka Palamaa.
IV luokka (elo 1466), 333,5/1171, 28,48 %. 107,5 pistettä.
Palamaan tavoin myös Sten Ståhle on entinen urheilija, muinainen tennistähti, peräti Davis Cup - pelaaja.




Klikkaamalla primus pilusta palaat joko hadekseen tai hakemistoon

Actualisate le 2011-12-18



Administrator de iste sito:
--------------------------
Allan Kiviaho
SILY - Suomen Interlinguayhdistys ry.
FILF - Föreningen för Interlingua i Finland
AFIL - Association Finlandese pro Interlingua
Kivimäentie 16 E. FIN-01620 VANTAA. Finlandia
Telephone: 09 - 898 720
GSM 050 3616 759