Alavieskan tuntematon 1700-luku

Alavieskan 1700-luku on ongelmallinen sukututkijoille, sillä säilyneitä rippikirjoja on vasta vuodesta 1782 lähtien. Perheitä kukin voi ryhtyä rakentelemaan syntyneiden ja kastettujen luetteloista, jotka alkavat vuodesta 1723. Täydennystä tuovat vihityt 1743 alkaen, kuolleiden ja haudattujen tiedot ovat säilyneet vuodesta 1746. Perheet olisi hyvä tarkistaa muista lähteistä, mm. perukirjoista, mutta jokaisesta talosta ei ole säilynyt kaluinluetteloa, Alavieskan vanhimmat ovat 1740-luvulta. Henki- ja maakirjoissa on täydentäviä tietoja. Hyviä lähteitä ovat tuomiokirjat, joista saa tietoja vaikkapa isonvihan kauheuksista. Moni joutui käräjille vastaamaan tekemisistään, joten nimi säilyi asiakirjoissa, mutta ulkopuolelle jäivät nuhteettomasti eläneet. Hyvä lähde on myös maanmittari E. Florinin 1760-luvulla piirtämä kartta.


Esivanhempia 1700-luvulta, Alavieskan tuntemattomalta vuosisadalta
on tiivistetty 251 sivuun (mukana liitteet, lähteet ja henkilöhakemisto):

Oho suurta surkeutta, oho waiwa waikiata 9, Norjan tunturien viimassa 20, Tanhualaan tuli vääpeli 24, Yxi tupa eli Pirti maan tawan jälkehen uunin eli tackan canssa 30, Ykköstalo Haapasaari 38, Huhtalan lautamiehet 44, Tuomas Pekanpoika Mikkola 48, Jaakko Matinpoika Kankaan sukua 53, Monta Anttia Tikkasella 57, Juho Yrjönpoika Hannula 63, Pokelan pojat 67, Pudas 72, Vuotilan talot rannassa 76, Alatalossa vaihtuivat asukkaat 82, Koskelan kolme Anttia 86, Jutilaan Antti Niilonpoika 90, Anttilan laaja suku 95, Kerttulan talot 100, Kodis järven rannalla 105, Takkusen hurja Matti 107, Viitamaalle Elias 110, Erkkilän uudistila 111, Kähtävä eli Anias 112, Kähtävä 116, Hemmilän väkeä 124, Mikko Mikonpoika Törri 128, Kiimamaa 133; uudistiloja: Mattila 136, Sammalkangas 140, Suonvieri 140, Haaraoja 142, Somero 143, Orava 144, Rajaniemi 145, Raatokallio 146, Jussila 146

Käännän taloja: Juuso Laurinpoika Kääntä 148, Matti Matinpoika Kääntä 152, Niskalan Erkin pojat 154, Antti Yrjönpoika Haapakoski 156, Heikki Erkinpoika Haapakoski 158, Kääriälä 160; Ojalan uudistila 161.

Metsäisessä Taluskylässä: Koutosella tapahtunutta 162, Toloselle Långin suku 166, Talus-nimiset talot 170, Vierimaa 179, Krapu 182, Hietala 184; uudistaloja: Pyykölä 186, Kunnari 188, Saari 188, Stenholm 189, Ollila 190, Pirttihaavisto 191, Kytökangas 191

Perukirjojen kertomaa 193


Korjauksia ja lisäyksiä:

s. 10    15. rivi alhaalta alaveskalaisissa, pitää olla alavieskalaisissa
s. 25   Catarina von Holtzhausen, Jacob Witzellin vaimo (korjaus ja lisätietoja)
s. 29 Antti 1817-49, p.o. 1817-65
s. 43 6. rivi alhaalta Kaannällä, p.o. Käännällä
s. 49   Mikkola: Niilo Pekanpoika (Nils Pehrsson) ja Maria Matintytär muuttivat Ylivieskaan (Sipilä Kallio)
s. 75 13. rivillä Liisa 1861 (pso Erkki Heikinpoika Kääntä), p.o. 1761
s. 113 12. rivi alhaalta kimpilöylä, p.o. kimpihöylä
s. 191 Kytökangas Matti Heikinpoika, p.o. Matti Hansinpoika

s. 80 lisäys Heikki Erkinpojan ja Beata Sakarintytär Alavuotilan alkuperään. He ovat Toholammin Olkkolan Kerttulasta. Tiedon antoi Arto Hautala Pohjalaiset-nettilistalla (Jouni Kaleva ilmoitti minulle). Arto Hautala on julkaissut kirjan "Lampin Lestin suvut 1684-1900" s. 205 (ilm. 2000).

Sivut 88-89:
1) Antti Antinpoika Koskela (s. 1756) muutti perheineen Ylivieskaan. Hän oli Järvelä-niminen rakennusmestari.
2) Brita Antintytär Koskelan (s.1759) puoliso Matti Antinpoika Pietilä Pyhäjoelta oli myös rakentaja.
3) Niilo Antinpoika Koskela (s. 1773) muutti perheineen Tyngälle Pyörteen taloon, jolloin nimi muuttui myös. Niilo Koskela-Pyörret teki ainakin neljä kirkkoa: Nivalan kirkon rakennustyön valvominen (1803), Lumijoen (1816), Rovaniemen (1816) ja Reisjärven (1820) kirkot sekä Haapajärven tapuli (1812). Muita töitä: Kalajoen ns. isonsillan korjaus Suomen sodan jälkeen, Kalajoen kappalaisen virkatalo Hietala 1826, Ylivieskan kirkon korjaus 1840-luvulla.
Tiedot: Olavi Niemelä: Pyörteen suku Kalajoen Tyngältä, Vaasa 2005

Sivut 57 ja 179:
Varamies Juho Antinpoika Tikkasen puoliso ei ollut Anna Mortenintytär Vierimaa, vaan sukunimi oli Stenberg. On epävarmaa, oliko Vierimaalla Anna-niminen tytär. Annan syntymäaika 24.8.1723 on Sievin rippikirjasta 1769–76 sivulla 115. Siinä on myös Annan 1. pso ruotusotilas Matti Erkinpoika Länsman, vihitty 23.2.1752 Reisjärvellä, kuoli 15.12.1752 verensyöksyyn, syntynyt 1729 Reisjärvellä.

Järn, Stenberg, Anna Mårtenintytär
vihittäessä leski, s. 24.8.1723 Kalajoki, k. 18.2.1801 Rautio.
        Isä: Stenberg, Mårten Jacobinpoika
        pitäjänkirjuri, Saaren talon isäntä 1730-32, s. 19.7.1682 Kokkola, k. 19.5.1763 Kalajoki.
        Äiti: Palm, Carin (Kaisa) Larsintytär
        s. n. 1687 Raahe, k. 25.4.1751 Kalajoki.
        Vihitty 10.1.1707 Raahe

1. puoliso: Vihitty 23.2.1752 Reisjärvi
Länsman, Matti Erkinpoika
ruotusotilas, s. 5.1729 Reisjärvi, k. 15.12.1752 Reisjärvi.

2. puoliso: Vihitty 27.10.1754 Kalajoki
Järn, Tikkala, Juho Antinpoika
renki, ruotusotilas, torppari, s. 4.5.1731 Alavieska, k. 5.3.1800 Rautio.

        Isä: Tikkala, Antti Antinpoika
        isäntä 1723-48, s. Alavieska, k. 1748 Alavieska.
        Äiti: Tikkala, Marketta (Kreeta) Paavontytär
        s. 169 , k. 19.3.1758 Alavieska.
        Vihitty 1719 Alavieska

Lapset:
1-2) Antti s. 10.4.1758 Alavieska.
2-2) Stiina emäntä, s. 24.7.1764 Rautio, k. 3.4.1840 Ylivieska.
        Puoliso: Vihitty 16.11.1785 Rautio (Sievi)
        Niskakangas, Sipilä l. Kallio, Kangas, Elias Matinpoika
        talollinen, s. 6.4.1758 Rautio, k. 20.11.1816 Ylivieska.
3-2) Magdaleena s. 5.2.1765 Rautio.

tiedot 23.4.2007: Kati Pehkonen, Ylivieska
lähteet: Sievi rk 1763–1768, 115; Santtila s. 35, 57, 179; Kojola, Ilpo (kotisivut); Aho, Pertti.


Teosta on saatavissa tekijältä, hinta 24 euroa + pakkaus- ja postituskulut.
2. painos 2007

Yhteystiedot:
Anneli Santtila
Suupankuja 4-6 B 31
33960 Pirkkala
puh. 0400-933 742
annelisanttila.fi


Takaisin kotisivulle
Valmistunut 23.2.2002
Päivitetty 23.8.200
9