Marketta Pekantytär Kähtävä

Perttu Jaakonpoika oli jo yrittänyt uudessa Kähtävän talossa (1635-44). Autiotilalle asettui asumaan Lohtajalta tullut Antti Mikonpoika (1652-75). Häntä seurasi Pekka Antinpoika (1676-98), emäntä oli Agneta Matintytär.


Marketta Pekantytär

Tietoja Kähtävän talosta:
Kalajoen talvikäräjät 1723 ES 2050 s.528- (Pohjois-Pohjanmaan tuomiokirjat, Kansallisarkisto).
    Katselmus pidetty leski Marketta Pekantytär Kähtävän asumalla tilalla.
Pekka Juhonpoika Kähtävän perukirja 3.12.1745, ES 3611 (Salo 151)
Maria Mikontytär Kähtävän perukirja 9.4.1776, ES 3612 (Salo 152)
Antti Pekanpoika Kähtävän perukirja 19.6.1787, ES 3612 (Salo 153)


Elettiin vaikeita aikoja

Suuren pohjansodan kuluessa Pohjanmaan rykmenttiä jouduttiin jatkuvasti täydentämään, mm. miehen antoivat
1709 Mikkola, Koskela, Huhtala ja Alavuotila,
1710 Hannula, Jutila, Tikkala, Anttila, Hemmilä ja Kiimamaa,
1712 Pokela ja Kähtävä (Anias),
1714 Tanhuala, Kerttula 19, Kangas, Kodis, Kähtävä ja Takkula.

Isonvihan kauhuja kuvaili jälkeenpäin kirkon pitäjänapulainen Gabriel Josefinpoika Calamnius Ylivieskassa. "Suru-Runot Suomalaiset" kertoo, miten vihollinen söi siat ja karitsat, karisteli kanat, kuristeli kukot, löysi lehmät, vei hevoset varsoinensa, hävitteli härkälaumat. Kasakoiden ja kalmunkkien uhreiksi joutui vaimoja ja lapsia, arvoesineiden saamiseksi oli käytössä raakoja keinoja.

Kädet köytti kijndiästi, Capaloitzi calwosista,
Rakes raadon rippumahan, Heicon hengen heilumahan.
Pääldä waattehet waristi, Aiwan alcoisen alasti,
Seliän päälle singotteli, Pijskallansa pingotteli,
Kysyi: Cusa cuckarosi, Hohtawaiset hopiasi,
Cusa cullat kirckahimmat, Cusa calut callihimmat,
Cusa kaicki cattilasi, Cusa tiskisi tinaiset,
Cusa punainen pucusi, Warsin juhla waattehesi?

Alavieskan kylässä olivat isonvihan rauhallisena loppuaikana vain Anias, Haapasaari, Hannula, Mikkola ja Pokela asuttuja (1719 manttaaliluettelo). Matti Aniaksen talo (1/8 mt) tuotti ohran lisäksi ruista, eivät muut. Matilla oli hevonen, lehmä, vasikka ja lammas. Kähtäväläiset saivat osansa tihutöistä.
    Matin vaimoksi vihittiin 3.6.1714 Ylivieskassa Marketta Pekantytär, joka oli syntynyt 28.1.1696 Pekka ja Anna Niemelän lapsena. Nuoren vaimon avioliitto päättyi kauhun hetkiin joulukuussa 1714, sillä kasakat raastoivat hänet sängystä keskellä yötä. Matti Matinpoika turhaan odotti vaimoaan palaavaksi. Yhdeksän vuoden kuluttua talvikäräjillä 1723 hän kuuli, että kalmunkeilla oli ollut Sievin Laksossa nainen, jonka olivat tappaneet.
    Elämä selkiintyi. Matti ja Valborg Heikintytär saivat Aniaksen nimellä 1725 Maria-tyttären. He asuivat Putaalla, koska tämä oli Aniaksen kanssa yhdysviljelyksessa 1730-63 (Valborg Pudas †1756), loppuajan Matti oli Takkusella Marian perheen luona (Matti Takkunen †1775). Aniaksella alkoi isännöidä Matin nuorempi veli Erkki.

Marketta Kähtävä synnytti poikalapsen noin 1715, siis pahimpaan aikaan. Eläminen oli kovaa, oli puutetta kaikesta, työvoimasta, hevosista, karjasta, rahasta, kylvösiemenestä. Marketta joutui kerjäämään elantoaan, sillä pellot olivat nurmettuneet 1714 jälkeen ja vielä mies menehtyi 1716. Pienokainen oli sitkeä ja kasvoi aikuiseksi ja tästä Heikistä tuli myöhemmin Anttilan vävy ja isäntä. -- Hemmilän talossa oli sama tilanne, isäntä Matti Juhonpoika kuoli samana vuonna ja emäntä Kirsti Jaakontytär sinnitteli peräti viiden lapsen kanssa. Hän löysi uudeksi mieheksi isonvihan loppuaikoina Heikki Matinpojan. Myöhemmin Kirstin poika ja Marketan tytär solmivat avioliiton.

Olli Krapu vastaan Antti Vuotila
Talvi- ja kesäkäräjillä 1722 jatkettiin Olli Sipinpoika Krapun juttua Antti Laurinpoika Vuotilaa vastaan. Riidan aiheena olivat Krapun metsään kätkemät vaatteet, joita Antti oli löytänyt matkatessaan v. 1716 Pyhäjoelle. Jo kuollut Matti Hemmilä oli ollut mukana kuljettamassa venäläisille heiniä. Kirsti Jaakontytär todisti kuulleensa mieheltään heti, ennen kuin tämä ehti edes peseytyä ja syödä, että Antti oli kaupannut venäläisille turkkinsa kolmella karoliinilla sekä kahdella kannulla paloviinaa. Antti oli myös ostanut näiltä kolme nyöriliiviä ja huivin kolmella karoliinilla.


Krapu sanoi Antin myyneen myös vihreän sarkahameen Iisalmen kappalaisen piialle. Juho Silvasti ja Morten Vierimaa ja tämän vaimo olivat tästä selvillä. Vierimaa asui silloin Iisalmella Väänäsen talossa. Piika selitti ostaneensa hameen Antilta ja tämän veljeltä Jaakko Laurinpojalta (nyt jo kuollut, poika Erkki elossa).

Samassa tuomiokirjassa oli tieto taluskyläläisten piilottautumisesta metsiin, koska olivat tuhonneet vihollisen. Ennen pakoa he olivat kätkeneet omaisuuttaan metsiin. Väitettiin, että alavieskalaiset olivat soutaneet veneellä paikalle vielä toistamiseen ja löytäneet kätköjä. Antti Vuotila kertoi kaivaneensa maahan eri paikkaan puoli tynnyriä ruista ja ottaneensa omaansa. Sen kanssa piti olla varovainen, sillä joukkoon oli sekoittunut hiekkaa. Krapu sanoi kätkeneensä viljaa samalla tavalla.


Kähtävän talo

Kähtävän talo oli autio vielä vuonna 1723. Nimismies Fortell piti katselmuksen leski Marketta Pekantyttären perintötilalla (1/4 mt) mukanaan lautamiehet Juho Niskala ja Ylivieskasta Josef Koskela. Rakennuksia oli 11, peltoa 4 tynnyrin- ja 3 kapanalaa, mutta viljeltyä vain 26 kapanalaa. Niittyä oli 12 kuormanalaa. Tarve- ja tervametsiin oli matkaa 1½ pnk. Tulvatkin vaivasivat keväisin, vapaavuosia kertyi kaikkiaan neljä (1723-26).
    Samoilla talvikäräjillä 1723 vapaavuosia veroista saivat Kähtävän lisäksi Mikko Törri, Antti Vuotila, Pekka Mikkola ja Antti Koskela, jonka asiakirjasta ilmeni vanhanisännän Tapani Pertinpojan surmateko.

Pekka Juhonpoika Kähtävän perukirja oli päivätty melko myöhään 3.12.1745, vaikka Pekka oli kuollut jo kauan sitten. Leski Marketta Pekantytär ja lapset Juho, Antti, Heikki sekä Kaisa (pso Erkki Matinpoika Hemmilä) olivat jakamassa omaisuutta. Asiakirja oli kallis, lähes lehmän hintainen.
    Miespihan kaikki rakennukset olivat vanhoja: asuintupa, kaksi vierastupaa, pytinki pihan toisella puolella ja lukittava tila. Karjapihassa seisoivat navetta, lammastila, rehulato, talli ja keittokota. Kauempana näkyivät ikivanha sauna, neljä viljalatoa ja kolme riihtä latoineen. Paja arvioitiin vain 4 taalariksi (palkeet 15:-). Alavieskassa ei ollut ammattiseppää sitten Mikko Mikonpojan (†1738). Törrin Mikko, Hemmilän Matti ja muut isännät takoivat itse. Kähtävänojan rannalla oli Ylitalon arvokas puromylly (42;-). Pelto (3 tynnyrinalaa) ja niityt arvioitiin 150 taalariksi.
    Kuparinen paloviinapannu oli yleensä talonpojan kallein esine, mutta Kähtävän pannu oli kehno, sen sijaan isompi kattila oli yhtä arvokas kuin tuparakennus. Rautatavaroissa olivat edustettuna poltinrauta, padat (2), viikatteet (4), sirpit (4), uurrekirves, hakkuukirveet (2) ja kairat (2). Tynnyrien valmistuksessa pitkä penkkihöylä oli tarpeen kimpien saumojen sovittamiseksi. Mies varoi sormiaan liikutellessaan lautaa, sillä itse väline oli kiinteästi paikoillaan terä ylöspäin. Olivat vielä puukalut, ajovälineet, tahko, 2 huonot puusahrat ja 2 nahkasäkkiä. Rautaisen kynttilänjalan emäntä saattoi nostaa pöydälle valaisemaan. -- Tervaa oli 14 tynnyriä (112;-). -- Kolmesta hevosesta kallis ruuna oli musta (96;-), lehmiä oli 8, hiehoja 3, vasikoita 6, vielä pikkusonni ja lammas (eläimet yht. 468:-).

Nälkävuosien ja sotien aikana velat olivat lisääntyneet ja jälkipolvien oli vaikea selviytyä. Eniten karhusivat Kokkolan raatimiehet ja kauppiaat. Kähtävän talon velka raatimies Jakob Falanderille (27.2.1729) oli 138;17. Lokakuussa 1745 vaatimassa olivat lisäksi kauppiaat Cornelius Blom 91;28 ja Pet. Steenhagen 72;16 sekä Zachris Walding 18;00.
    Simo Juhonpoika Haapasaari halusi vanhaa perintöä 25;00 (ehkä Juho Haapasaaren ensimm. vaimo oli Kähtävältä). Antti Niilonpoika Koskela halusi 60 vuotta sitten saamatta jääneen äidinperinnön (Marketta Antintytär), ei saanut.

Kiinteä omaisuus oli yhteensä 559 (siihen miehellä ei ollut omistusta) ja irtain 814;16, velkaa oli 381 taalaria.
Kun tämä 381 vähennettiin irtaimesta omaisuudesta, jäi jaettavaksi 433:16. Siitä 1/3 lesken naimaosuus oli 144;16 ja pojille kertyi 82;18 sekä Kaisalle 41;9. Tytär peri puolet siitä mitä veli.

kahtpm.jpg (16177 bytes)

Leski Marketta Pekantyttären puumerkki muistutti isoa makaavaa H-kirjainta, kotona asuvilla Juholla ja Antilla oli sama H pystyasennossa. Heikki Pekanpoika Anttila piirsi myös A:ta muistuttavan merkkinsä. Heikki oli jo Anttilassa ja sai 3 lehmää, 2 lammasta, kirveen ja käteistä 3 taalaria. Kaisa sai Hemmilään 2 lehmää, hiehon, 4 lammasta ja käteistä 3 taalaria.

ylitalo.jpg (44767 bytes)

Kähtävän taloa, joka oli Hemmilästä seuraava, kutsuttiin myös Ylitaloksi. Kähtävänojan eteläpuolelle sijaitsi ensin Törri, jossa isonvihan jälkeen asuivat Mikko Mikonpoika ja Skolastika Paavontytär. Seuraavana oli Hemmilä ja vastapäätä pohjoispuolella Kähtävä eli Anias. Kaikista näistä on olemassa asiakirjatietoa. Florinin piirtämä kartta on vuodelta 1766 (MHA).


(II sukupolvi) Ylitalo: Antti Pekanpojan talo

Antti Pekanpoika syntyi n.1707 †18.2.1787 (80.3) vanhuus, perukirja 19.6.1787
1. pso Anna Antintytär n.1708 †6.3.1777 (69.2.27) hengenahdistus
2. pso 1778 leski Kaisa Juhontytär, muuttanut miehensä kuoleman jälkeen

Liisa Antintytär 1.11.1738 pso Antti Mikonpoika Talus Merijärveltä
Niilo 16.9.1743 †6.8.1796 (52.10.20), pso 1768 Susanna Niilontytär (1746 Mattila) †10.2.1814 (67.6.2) keuhkotauti
Kaisa Antintytär 20.3.1745 pso Erkki Matinpoika Ponnikas Merijärveltä (perukirjatieto)
Marketta Antintytär 1.2.1749 pso 1775 itsellinen Antti Antinpoika Ylivieskasta, sitten armeijan varamies
Antti Antinpoika 17.9.1750 pso Kaisa Matintytär (1755 Anias), Pirttihaavistoon
Pekka Antinpoika 28.1.1781
Brita Antintytär (oli isän perukirjassa noin puolivuotias)
(vain syntymätiedot: Antti 15.11.1740, Anna 17.1.1752, Juho 10.3.1779)

Antti Pekanpojan perukirjan mukaan perintötalon (7/24 mt, Ylitalo oli jaettu 1756) kiinteä arvo oli yli 111 ja irtaimisto 60;32 riikintalaria. Uuden Kaisa-vaimonsa kanssa Antti Pekanpoika oli solminut 10.11.1777 avioehdon (pactum antenuptiale), joka oli käsitelty talvikäräjillä 1778.
    Irtaimistoa: tinatuoppi, -malja ja -pullo sekä 2 kuparikattilaa. Rautaa: 8 kannun pata, rautakanki, 17 viikatetta, 7 sirppiä, 6 kirvestä, piilukirves, 2 auraa, heinähanko, 2 parkkirautaa, 4 lapiota, poltinrauta, tynnyrivälineet, saha, kuokka, 5 erilaista kairaa, 2 iskuporaa, silohöylä, vasara, hohtimet, 2 hevosenkelloa, lehmänkello ja 2 kelloa, kynttilänjalka, pajan työkalut ja 2 kirvestä. Muuta: puukalut, 2 raudoitettua kaivosankoa,hevos- ja ajokalut,2 hevoskelloa, käsikivet, tahko jossa rautavarsi, pöydänpeite, 2 arkkua, vakka, 2 kaappia (toinen maalattu), 3 putelia, pieni siannahkalaukku, 3 vuotaa. Tervaa oli 6 tynnyriä. Eläimet: punainen ruuna ja 2 mustaa tammaa, 13 lehmää (papille oma), 3 hiehoa, sonni, 2 vasikkaa, 3 lammasta.
    Kauppias Anders Roos halusi yli 6;22 riikintalaria (= enemmän kuin 6 tervatynnyriä tai 3 hevosta),
Juho Kähtävä oli saamassa 2;37.4 ja uudisasukas Matti Mattila 1;17.

Pojista Antti perusti Pirttihaaviston, mutta uupui kesken keväällä 1782. Uudistila, jossa lapsilla (Antti, Matti, Jaakko) oli jo uusi isä Lauri Erkinpoika, sai Ylitalosta kuparikattilan, padan, 2 kirvestä, piilun, 4 viikatetta, 2 sirppiä, 2 lapiota ja kuokan. Vielä annettiin käsihaka, seinärauta, kaavin, aura, puukaluja, 4 lehmää, 2 hiehoa, 2 vasikkaa ja lammas. Havistossa asuu vielä tätä sukua (Matti Antinpoika 1777 >Juho 1808 >Antti 1829 >Kalle 1888 ja Antti 1897).

(III sukupolvi) Niilo Antinpojan ja Susanna Niilontyttären lapset

Antti Niilonpoika 4.10.1769 Ylitalo †19.1.1812 Hemmilä (42.9.9) keuhkotauti
pso 1793 Kaisa Erkintytär (1754 Anias), seksman Matti Matinpoika Hemmilän leski

Niilo Niilonpoika 1.1.1771 †31.7.1814 (45.9.20) keuhkotauti, isäntä
1. pso 1793 Liisa Ollintytär Tanskala (1770) †14.7.1807 (36.11.2) keuhkotauti
2. pso 1812 Susanna Pekantytär Autio (1776), lapset kuolivat, mutta avioliittoon ehti
        Antti 1802-22 (pso 1820 Maija Liisa Juhontytär Holland)

Anna Niilontytär 16.4.1772 pso 1799 Niilo Pekanpoika Autio
Matti Niilonpoika 30.10.1774 Ylivieskaan

Juho Niilonpoika 16.11.1777 †31.10.1816 (39.0.15) keuhkotauti, isäntä
1. pso 1804 Kaisa Juhontytär Kalapudas palv. (1776) † 6.2.1809 (33.1) poltekuume
2. pso 1810 Liisa Eliaksentytär Kukkola Pidisjärvi (1782),
2. mies 1817 renki Kustaa Antinpoika Haapakoski (1793), kumpikin Pyhäjoelle
Emmanuel Juhonpoika 1816 (Ylivieskaan), Anna Liisa Kustaantaantytär 1819 (Pyhäjoelle)

Tuomas Niilonpoika 14.5.1780 pso 1813 Valborg Matintytär Typpö, Rautioon 1829 (3 lasta)
Marketta Niilontytär 19.7.1782 pso 1820 Tuomas Gotthardinpoika Tanhuala
Liisa Niilontytär 5.5.1786
Heikki Niilonpoika 6.8.1787 pso 1817 Greta Gabrielintytär Bask (1795), itsell. Vierimaa
Maria Niilontytär 1788 pso 1810 Heikki Pekanpoika Autio Ylivieska


(II sukupolvi) Ylitalo: Juho Pekanpojan talo

Juho Pekanpoika (isäntä 1726-39) vanhempi veli, ei kuolintietoja
pso Maria Mikontytär n.1708 †24.2.1776 (68.6) vanhuudenraihnas, perukirja 9.4.1776

Marketta Juhontytär 24.5.1732 pso 1754 Juho Juhonpoika Niemelä Ylivieska, lapset Juho ja Pekka Niemelä
Maria Juhontytär 12.2.1734
Juho Juhonpoika 12.2.1734
Pekka Juhonpoika 13.10.1735 pso 1761 Anna Juhontytär Yliheikkinen Kalajoelta
Heikki Juhonpoika 23.5.1743

Neljästä lapsesta ei jäänyt muuta kuin syntymätiedot:
Matti 12.9.1737, Mikko 6.7.1739, Anna 11.12.1740 ja Antti 1.8.1748.

Vanhaemäntä Maria Mikontytär Kähtävä kuoli 24.2.1776. Perillisiä olivat vain Juho, Pekka ja Heikki sekä Maria ja kuolleen Marketan pojat Juho ja Pekka Niemelä (holhoojina Juho Nisula ja Heikki Törri).
    Perukirjassa 9.4.1776 oli runsaasti vaatteita, joiden jakamisesta Maria oli tehnyt testamentin. Sänkyvaatteina olivat vällyt ja kuusi vaippaa (3 mustaraidallista, punaraidallinen ja 2 rohtimista). Patjanpäällisiä oli kolme ja palttinaisia lakanoita kaksi, kolmas oli rohtiminen. Kalliit lakanat olivat ehkä vain vieraita varten; pappilassa kahdeksan kappaleen yhteishinta nousi 48 taalariin. Polstereita oli kolme, oli myös vanha sininen sänkyteltta tai villauudin.
    Tusinasta hameesta oli hyvä valita. Punainen oli 1700-luvun lopulle hallitseva väri, ja emännän arvokas punainen verkahame oli lehmän hintainen. Sarasta oli tehty kolme mustaa hametta ja yksi sininen. Marialla oli sinistä väriä myös kolmessa flammukankaisessa ja kahdessa raidallisessa sarssihameessa. Yksiväristen jälkeen pitkinraitaisia hameita tuli käyttöön. - Flammukangas valmistettiin täplikkäiksi värjätyistä langoista. Vyyhti sidottiin tietyin kohdin ja saatiin aikaan kirjavaa lankaa.
    Röijyt olivat lyhyehköjä, hihallisia ja vartalonmukaisia päällysvaatteita, ja Maria omisti näitä peräti 13. Arvokas regarniröijy kudottiin kampalangasta, se oli kapearaidallinen tai flammukuvioinen villavaate. Emännät arvostivat sitä, vaikka säätyläiset käyttivät jo arkisin. Kähtävän Marian sininen regarni- ja kalminkkiröijy olivat kumpikin 10 taalarin hintaisia, vielä hänen arkussaan olivat musta kamlottinen ja vanha satiiniröijy. Sarkaröijyjä oli viisi, väreinä musta, sininen ja vihreä, edelleen oli palttinaa ja sarssia.
    Kalminkkiliivit maksoivat 10 taalaria. Marialla oli vielä kahdet vanhat, toisen materiaalina punainen sarka. Avokaulaiset, vartalonmukaiset liivit sopivat hyvin pidettäväksi vyötäröhameen kanssa. Lisäleveyttä toivat körtit, sillä selkäkappaleet oli ommeltu yhteen vain vyötärölle asti. Myös röijyt olivat körtilliset. Kalminkki oli tehdaskutoinen villakangas, käsitelty vahalla kiiltäväksi.
    Kun vyötäröhame tuli muotiin 1600-luvun lopulla, paidan alaosa jäi piiloon sen alle. Näin paita jakautui ylisiin ja alasiin. Palttinaiset tai aivinaiset yliset kehittyivät erilliseksi puseroksi. Marialla oli näitä 15, mutta rohtimisia alasia vain kaksi. Kivijalka eli paidan alaosa tehtiin karkeammasta pellavasta tai hampusta.
    Vyötäisille emäntä sitoi esiliinan, usein kotikutoisen. Maria omisti kolme palttinaista, joukossa siniraidallinen ja toinen painokuvioinen.
    Myssyistä ei perukirjoissa ollut tarkempia tietoja. Heikki Pekanpojan vaimolla Kaisalla, Anttilan 1758 kuolleella emännällä, oli neljä (2 mustaa damastista, sininen ja kattuuninen). Ne oli ehkä leikattu tykkimyssyn tapaan ja vähän kovitettu. Kattuuri l. karttuuni oli tiheää puuvillakangasta. Maria Mikontyttären ainoa päähine oli damastia.
    Huiveja Kähtävällä oli viisi, oli palttinasta ruudullinen värjätty ja valkea, vanha palttinainen ja taftinen. Anttilan Kaisan musta ja punainen silkkihuivi olivat damastimyssyn hintaluokkaa, palttinaiset olivat puolta halvempia. Naiset sitoivat huivit taitettuna kolmiomaisesti kaulalle lämmittämään ja koristamaan. Hansikkaat ja vanttuut mainittiin, mutta villa- tai puuvillasukista, kengistä tai pieksuista ei ollut mitään merkintää.

Kähtävän Juho-isäntää sakotettiin käräjillä v. 1754, koska oli jättänyt ilmoittamatta henkikirjoihin Marja-tyttärensä. Maria ja Juho olivat syntyneet 12.2.1734 kaksosina.

Juho Pekanpojan laaja suku asutti Kähtävän talon, Antti Pekanpojan jälkeläisiä on paljon muualla.
1900-luvn vaihteessa taloja oli kuusi (3 x Kähtävä, Ylitalo, Marjakangas ja Harmaala).

(III sukupolvi) Juho Juhonpojan ja Liisa Antintyttären lapset

Juho Juhonpoika 12.2.1734 †24.1.1803 (69.11.22) halvaus
pso 1758 Liisa Antintytär (1734 Koskela) †3.9.1804 (70.6.16) vesitauti

1) Antti Juhonpoika 11.11.1759 †20.1.1823 (62.2.9) keuhkotauti, isäntä, perukirja 14.4.1823
pso 1785 Beata Matintytär (1764 Anias) †15.8.1852 (85-90) vanhuus

Kähtävän pottufaari
Kaikkiaan 61 etevää perunanviljelijää palkittiin v. 1815/16: 3 sai hopeapikarin, 6 hopealusikan, yksi rahaa 20 riikintaalaria sekä 51 yhden kappaleen seuran siihenastisista julkaisusta. Talousseuran pöytäkirjat vuosilta 1814- 16 ovat kadonneet, mutta vuosikirja 1815/16 kertoo palkitsemisesta. Hopeapikarit menivät Tenholaan, Hyrynsalmelle ja Leppävirralle, hopealusikat Teuvalle ja Pyhäjoelle (5), rahapalkinto Saarijärvelle. Kirjasen saivat Henrik Helander ja Matti Tuomaanpoika Häivälä Ylivieskasta, Antti Juhonpoika Kähtävä Alavieskasta, sieviläiset lautamies Matti Ruuttunen ja Matti Samuelinpoika Sievilä, rautiolainen Erkki Rautio, Tyngältä Jaakko Kukko, Pitkäistenkylältä Pehr Himango, Pohjankylästä pitäjänräätäli Matti Stenbäck vanh. ja Yrjö Rahkola.

Liisa Antintytär 1.4.1787 pso 1809 Antti Antinpoika Hemmilä
Juho Antinpoika 14.5.1788 pso 1812 Maria Juusontytär Härö (1788), kuolivat 1819, tytär Beata 1814

Antti Antinpoika 11.5.1790 †12.4.1851, isäntä
pso 1812 Liisa Juhontytär (1794 Ala-Anttila) †12.12.1881 (88.8.19)
        Liisa Antintytär 1817, Fredrika Antintytär 1819, Maria Antintytär 1824,
        Juho Antinpoika 1827, Heikki Antinpoika 1835, Kustaava Antintytär 1832

Matti Antinpoika 24.3.1794 pso 1820 Madleena Laurintytär (1798 Mattila): mm. Antti 1822

Heikki Antinpoika 30.10.1795 †9.2.1861 (65.3.9) halvaus, isäntä
psot Liisa Matintytär †1834, Maija Liisa Erkintytär †1846 ja Kaisa Liisa Antintytär
        Beata Heikintytär 1832
        Juho Heikinpoika 16.10.1839 †1895 pso Magdaleena Antintytär
        Leander Heikinpoika 1844; Emanuel Heikinpoika 1849, Johanna Heikintytär 1854

Greta Antintytär 3.10.1797
Erkki Antinpoika 19.11.1799 pso 1819 Brita Laurintytär (1792 Mattila), Ylivieskaan
Anna Antintytär 1803
Maria Antintytär 5.8.1806 pso 1827 leski Matti Juhonpoika Holland, itsellisiä

Jeremias Antinpoika 22.10.1808 †21.10.1875 (66.10.29), isäntä
pso 1835 Brita Maria Kallentytär Rajaniemi (1814) †11.4.1874 (60)
        Maria Kustaava 1836, Antti 1838, Beata Liisa 1840, Eeva 1843,
        Anna Karoliina 1845, Brita Johanna 1848, Jeremias 1853, Juho 1856

2) Matti Juhonpoika 4.1.1766 pso 1794 Liisa Juhontytär Hellman (1770), Mikkolaan
3) Margareta Juhontytär 17.6.1769 pso 1792 Jaakko Rahja Tyngältä
4) Heikki Juhonpoika 28.8.1772 Ylitalo †4.1.1843 (69.9.6) halvaus; Mattilaan
5) Erkki Juhonpoika 27.3.1776 †1821 naimaton, perukirja 10.12.1821

6) Juho Juhonpoika 19.4.1779 †27.9.1814 (35.5.8) koliikki, isäntä
pso 1803 Susanna Erkintytär (1782 Hemmilä), useita lapsia, pso 1816 Kristian Kristianinp Högman Ylivieskasta

Juho Juhonp 14.10.1805 †18.3.1879 Marjakangas (73.5.13) halvaus, isäntä
pso 1823 leski Maria Liisa Juhontytär Kähtävä (1798 Holland) †10.4.1867 hengenahdistus
        Juho Juhonpoika 1826-99
        Joel Juhonpoika 1829-77 pso Brita Maria Tapanint: mm. Mikko 1867 pso 1894 Maria Matintytär Jutila
        Susanna Juhontytär 1832


Mattilan uudistila syntyy

Mattilan uudistilalla asui vuosina 1753-64 Matti, joka voisi olla sotilas Klemetin (†) poika, mukana asuivat äiti Susanna Antintytär ja isäpuoli Niilo Juhonpoika perheineen. Matti syntyi rippikirjojen mukaan 23.2.1739, olisi perin nuori uudisviljelijä (14-15 v.). Tiedot löytyivät Aitaneva-niittyä koskevasta riidasta, jota Matti Klemetinpoika ja isäpuoli kävivät Kähtävän Antin ja Juhon kanssa (käräjät 1760, 1761, 1762).
    Todistajana oli mm. eronsaanut korpraali Jaakko Nyberg, joka oli saanut tietää isäpuoleltaan Juho Antinpoika Haapasaarelta (†1759), että Aitaneva kuului Kähtävän ja Hemmilän taloihin. Tämä Nyberg lahjoitti 1746 Alavieskan kirkkoon "Apostoli Pyhä Jakob" -taulun ja ehkä myös toisen puupohjaisen taulun apostoli Paavalista. Hän oli Erik Westzynthius vanhemman tuttavia, sillä maalari oli hänen poikansa kummina Ylivieskassa 1747.
    Todistajina olivat myös veljekset Matti Matinpoika Pudas ja Erkki Kähtävä, jotka olivat olleet Kähtävän tilalla nuoruudessaan. Matti kuoli tyttärensä luona Takkusella ja Erkki Matinpoika oli Aniaksen isäntä 1723-40 (†1771).

Niilo Juhonpoika ja Susanna Antintytär tulivat Hannulasta mukana tytöt Susanna, Maria ja Liisa. Juho-poika syntyi Mattilassa jo 1754. Hannulan ja Kähtävän taloilla oli aikaisempiakin yhteyksiä, mm. 1734, 1737, 1739 ja 1748 kummit pyydettiin Hannulasta. Niilo oli ehkä sama, joka rettelöi tietyömaalla siltavoudin kanssa ja sai käräjillä 1748 sakkoja 20 hopeataalaria tai 7 paria raippoja.

Niilo Juhonpoika 4.12.1724 Hannula, kuolintiedot puuttuvat vielä
pso 1746 Susanna Antintytär Jutila (Kalajoen Anttilasta) sotilaan leski

1782-87 rippikirjoissa ei ollut enää lapsia paitsi Matti Klemetinpoika perheineen.
1788 Niilo ja Susanna olivat Ylitalossa Susannan luona, sitten Pyhäjärvellä 1788-91 Liisan perheen kanssa.

1) Susanna Niilontytär 8.8.1746 pso 1768 Niilo Antinpoika Kähtävä (1743), Kähtävä l. Ylitalo
2) Maria Niilontytär 10.12.1747 pso 1779 Filippus Matinpoika Niemelä, Pyhäjoki

3) Liisa Niilontytär 1.10.1751 pso 1774 Heikki Aaponpoika Lyden l. Sipilä Yliv. (1755):
        Jaakko 10.8.1777, Aapo 19.1.1779, Heikki 1781, Marketta 1788
        Perhe oli Pyhäjärvellä Hiidenniemen kylässä 1788-91, mukana Liisan vanhemmat Niilo ja Susanna.

4) Juho Niilonpoika 1.3.1754 (Mattila), ei tietoja
5) Marketta Niilontytär 8.5.1756 pso 1777 Antti Antinpoika Häivälä Ylivieska

1771-90 Susannan poika edellisestä avioliitosta
Matti Klemetinpoika 23.2.1739 †10.10.1814 Nivala, muuttivat Rautioon Nivalan uudistilalle
pso Anna Juhontytär 12.10.1745 †6.10.1828 Nivala, lapset syntyivät Mattilassa
        Liisa 1772, Anna 1774, Matti 1777, Albertiina 1779, Antti 1781, Maria 1784,
        Jeremias 15.1.1787 †1829 Nivala, lautamies

(isä Juho Juhonpoika) Heikki Juhonpoika Mattila (Ylitalosta)

        Heikki Juhonpoika 28.8.1772 Ylitalo †4.1.1843 (69.9.6) halvaus
        1. pso 1794 Marketta Mikontytär (1775 Haaraoja) †2.11.1810 (35.4.6) hengenahdistus
        2. pso 1811 leski Maria Pekantytär 15.3.1773 †16.8.1852 vanhuus

a) Mikko Heikinp 30.7.1797 pso Susanna Juhontytär Holland (1795), Oulaisiin 1828 (3 lasta)

b) Heikki Heikinpoika 21.1.1800 (rippik.1799?) †21.1.1872 (72.0.1) halvaus, isäntä
1. pso 1820 Susanna Ollintytär Huhtala (1797 Pyykölä) †1.12.1861 (64.4) vesitauti
2. pso Liisa Erkintytär Isotalus (1809) †9.8.1893 (84.3.22) sokea

Heikki Heikinpoika 15.9.1821 isäntä
pso 1845 Johanna Jeremiaantytär (1819 Hemmilä) †18.9.1897
        Heikki 28.5.1846 (Aniakselle) pso Greta Johanna Juhontytär 1849 (>Alahautala)
        Matti 24.1.1848 pso 1891 Susanna Matintytär
        Mikko 10.8.1856 pso 1877 Emma Ulrika Kustuntytär
        Juho 26.2.1859 psot Anna Greta Mikontytär †1891 ja Maria Selina Eliaksentytär

Juho Heikinpoika 24.5.1825 †27.11.1887 Kähtävä (62.6.3) kuume; palasi Ylitaloon (Harmaala)
pso 1848 Johanna Simontytär (1824 Vierimaa) †29.8.1899
        Liisa Juhontytär 12.12.1849
        Susanna Juhontytär 12.8.1853 pso Matti Mikonpoika Anias Myllylä
        Antti Juhonpoika 19.3.1856 pso 1875 Johanna Mikontytär
        Johanna Juhontytär 26.9.1859
        Heikki Juhonpoika 16.1.1862 pso Agneta Mikontytär
        Juho 15.12.1865 pso 1884 Anna Kreeta Siivertint 1863: mm. Filippus Rajaniemi

Konstantin Heikinpoika 21.7.1829 †1868 palasi Ylitaloon
pso Eeva Leena Matintytär (1829 Törri)
2. mies lukk. poika Frans Vilhelm Ticklén 1846, 2. vmo 1889 Greta Sofia Matintytär Hemmilä

Greta Heikintytär 1823
Brita Heikintytär 1832
Susanna Heikintytär 1834
Eeva Heikintytär 1839

c) Fredrik Heikinpoika syntyi Mattilan nimellä 17.12.1802 †1803
d) Matti Heikinpoika 12.2.1805 pso 1827 Valborg Matintytär (1802 Takkunen), Rautioon 1844 (4 lasta)
e) Marketta Heikintytär 8.3.1808 naimisiin Rautioon 1834
f) Maria Heikintytär 3.1.1812 pso 1837 leski Juho Juhonpoika Haapakoski (1803)
g) Efraim Heikinpoika 1813 †1831


Takaisin kotisivulle
Valmistunut 23.10.1999