Tikkaselta Vaasan kouluun

Antti Antinpoika ja Marketta Paavontytär saivat ison perheen. 27.9.1723 syntyi Marketta, josta ei jäänyt muita tietoja. Antti-veli, tuleva lukkari, oli 4-vuotias, Matti oli toisella vuodellaan (Kiimamaan isäntä). Malin oli myöhemmin Törrin emäntä, Erkki syntyi 1727 (Erkkilään), Paavo 1729 ja Juho 1731.

Antti Antinpoika ehkä kuoli n. 1745, ainakin 1746 isäntänä oli poika Antti
pso Marketta Paavontytär †19.3.1758 (64) rintatauti, leski

Lapset:
Antti Antinpoika 6.11.1719 †22.12.1791 (72), lukkari
pso Liisa Antintytär n.1718 Anttila Kalajoki, sitten Jutila †7.4.1773 (55)
        Matti 1745 (Alatalo), Niilo 1749, Antti 1752 (korpr. Tulpan), Paavo 1756, Brita 1759

Matti Antinpoika 22.2.1722 †5.12.1783 Kiimamaa (61.9.13)
pso 1749 Brita Antintytär n.1725 Anttila Kalajoki, Jutila (em. sisar) †30.12.1794 Kiimamaa (69.1.24)

Malin Antintytär 21.2.1725 pso 1750 Heikki Mikonpoika Törri

Erkki Antinpoika 29.3.1727 †22.9.1786 (59.6); muuttaneet Nivalan Erkkilään
pso 1750 Brita Pekantytär 1729 Takalo †27.12.1787 (58.4.23) Erkkilä Nivalassa
        Pekka (Pehr, Pietari) 1751 ja Erkki 1752; Alavieskan Erkkilässä: Marketta 1755,
        Antti 1758, Brita 1760, Liisa 1761, Maria 1764, Matti 1767 ja Anna 1770

Paavo Antinpoika 25.3.1729, armeijan varamies

Juho Antinpoika 4.5.1731, armeijan varamies
psot 1751 Liisa Heikintytär Alavuotila †1752 ja Anna Mortenintytär Stenberg

Kauas Vaasan triviaalikouluun lähtivät Tikkaselta serkukset Antti ja Pekka, joista ensiksi kirjoittautui 12.2.1770 lukkarin poika Antti. Anders Ticklén opiskeli Vaasassa vuoteen 1773, mutta ei ylioppilaaksi asti. Hän liittyi Pyhäjoen komppaniaan 1781 ja sai nimekseen Tulpan. Hän yleni varakorpraaliksi 1789 ja korpraaliksi seuraavana vuonna, oli mukana Kustaan sodassa taistellen urhoollisesti. Anders Tulpan sai eron armeijasta 7.7.1802, koska oli vanha ja huonokuntoinen. Vaimoksi oli vihitty 1777 Liisa Matintytär Jylkkä, lapset Kustaa 1778, Anna 1780, Brita Liisa 1783, Antti 1785 ja Matti 1788. Perhe oli muuttanut 1790 Haapajärvelle ja 1800-l:n alussa Kalajoelle Tammelan torppaan.

12.10.1773 aloitti Pehr Ticklén, Erkki Antinpojan ja Brita Pekantyttären (o.s. Takalo) poika, syntynyt 24.3.1751 Tikkasella. Hänen opinnoistaan on Ticklénin suvun piirissä kerrottu tarinaa. Pietari renkinä hikoili kovasti kyntäessään kivistä peltoa, sahratkin särkyivät. Hän "syäntyi" koko hommaan, lähti kävelemään ja talossa tokaisi emännälle, että rupeaisi papiksi. Tämä lupasi syödä vanhat kenkärajansa, kun mies ensimmäisen kerran saarnaisi. Pehr opiskeli viisi vuotta Vaasassa ja valmistui papiksi Turun yliopistossa 1781. Hän lienee tullut Lohtajalta keväällä 1783 O.l. Pyhäjärven kappalaisen apulaiseksi ja lopulta 1786 vävyksi. Pehr Ticklén nimitettiin kappalaiseksi 1797. Kolmesta pojasta tuli pappi.

Kappalainen Pehr Ticklén †4.7.1815 (64.3.1) pistos
Hedvig Elisabet Bergh †17.5.1823 (59.5.12) halvaus

Lapset:
Juliana 15.9.1787 pso Thomas Cannelin
Pehr 6.6.1792 †11.6.1838 Teuvan khra, pso 1825 Ulrika Katarina Ringbom
Erik 21.11.1794 †17.7.1827 Kärsämäen kappalainen, n-ton
Samuel Henrik 18.11.1797 Pyhäjärven lukkari, pso Helena Ihalainen, ei lapsia
Hedvig Maria 21.9.1799 pso 1826 Henrik Josef Bergh, Reisjärvi, serkku
Johan Fredrik 11.4.1802 Raahen piirilääkäri, pso 1844 Maria Henrietta Gell Raahe
Catharina Brita 29.11.1804 pso 1834 taloll. Israel Heilala Paavola
Gustaf 14.5.1807 Vesilahden khra, pso Catharina Elisabeth Bergius
Carl 22.2.1810 ylioppilas, sitten laivuri?

Pehr Ticklén nuorempi suoritti ylioppilastutkinnon 1811 ja vihittiin papiksi 1815, jolloin hän sai nimityksen Pyhäjärven ylimääräiseksi papiksi. Hän aloitti Oulun triviaalikoulun apologistiluokan opettajana 1820, filosofian maisterin tutkinto valmistui 1823, hän opetti vuoden Haminan kadettikoulussa. Ticklén oli Oulun koulun lehtorina 1825–31, lopuksi Teuvan kirkkoherrana kuolemaansa asti 11.6.1838. Hän oli avioitunut 1825 Ulrika Katarina Ringbomin kanssa (Loimaan maanmittarin tytär).

Pehr (Pietari) Ticklén oli Oulun Wiikko-Sanomien perustajana ja ensimmäisenä päätoimittajana 1829–31. Hän julkaisi lehdessä runojaan, valmisti suomennoksia ja virsiä sekä avusti Lönnrotin aikakauskirjaa Mehiläistä. Valmistui 101-sivuinen katkismus (Oulu 1837) "Lyhyt ja yksinkertainen Kristillisen Opin tieto, Suomalaisille lapsille; muutamain entisten ja nykyisten mainio-opettajain mukaan". Ticklén myös suomensi Oulun Talousseuran säännöt.

Kuvassa Pietari Ticklénin hautakivi Teuvalla.

ticklen.jpg (21281 bytes)

Erik Ticklén kävi Oulun koulua, josta oli poissa 1807–08, 1808–09 Suomen sodan ja köyhyyden takia. Hän opiskeli Turussa ja valmistui papiksi 1817, oli eteläisellä Pohjanmaalla (Vaasa–Mustasaari, sitten Ilmajoki) ja päätyi Kärsämäen kappalaisen virkaan 1825. Hän kuoli naimattomana jo 27.11.1827. Myös Erik Ticklén oli runoilija. Lönnrot ihastui Erikin runoon "Neion valitus" ja kiinnitti Runebergin huomion siihen. Tämä käänsi sen ruotsiksi ja julkaisi 7.5.1832 lehdessään Helsingfors Morgonbladissa.

Gustaf Ticklén luki myös papiksi ja toimi lopuksi Vesilahden kirkkoherrana 1859–82, myös poika Johan Saladin oli siellä kirkkoherrana 1895–1921. Gustaf käänsi Lönnrotin kanssa Venäjän historian, joka jaettiin Mehiläisen tilaajille, Lönnrot tarkisti tekstin.

Johan Fredrik Ticklén oli Turun viimeisessä promootiossa yhtä aikaa Lönnrotin ja Runebergin kanssa 1827. Hän oli vuosina 1834–44 Raahen piirilääkäri, joka välillä hoiti oman toimen ohella myös Kajaanin seutuja Lönnrotin kerätessä kansanrunoja. Johan Fredrik oli mukana Helsingissä 16.2.1831 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perustavassa kokouksessa.

Juliana Ticklén 15.9.1787 Pyhäjärvi †29.1.1847 Pyhäjoki
pso 1809 Thomas Mattsson Cannelin 16.10.1775 Pyhäjoki, Pyhäjoen lukkari †30.12.1853

        Gustaf 26.8.1815 †5.6.1885 Mustasaari, khra, suom. kirjailija, suomensi mm. vuoden 1734 yleisen lain
        pso 1846 Sofia Wilhelmina Hartman (alk. Sarenius) 1.1.1828 Vaasa †1847
        pso 1849 Emilia Augusta Girsén 9.5.1830 Oulu
                Gustaf Wilhelm 25.8.1847 Vaasa FM 1869, Rauman alkeiskoulun laskennon ja luonnonhist. kollega
                Edith Emilia 3.1.1851 Vaasa pso 1875 Bengt Oskar Stenius, Ikaalisten tuomiokunnan tuomari
                Thomas Alexander 21.10.1855 Pietarsaari, Jämsän piirin metsänhoitaja
                Alma Theresia 9.4.1857 Pietarsaari pso ratainsinööri Ernst Ludvig Saxén
                Knut Leopold 7.8.1860 Pietarsaari, Helsingin suom. lyseon rehtori 1924, profess. arvo 1930
                Hanna Cecilia 13.5.1862 Sääksmäki pso Johan David Selin, Porvoon kaupunginvouti
                Vera Carolina 27.2.1864 Sääksmäki pso Alf Einar Engelbrekt Rancken
                Carl Valdemar 26.7.1865 Sääksmäki, Amerikkaan
                Emmi Maria 24.1.1867 Sääksmäki pso Edvard Rudolf Hammarstöm
                Gustaf Einar Ferdinand 21.7.1868 Sääksmäki, Tampereen klass.lyseon luonnonh. maant leht.
                Lars Henrik 26.5.1871 Sääksmäki, Amerikkaan, n-ton

Maria Lovisa Thomasdr 8.7.1821 Pyhäjoki, runonsepittäjä
pso 1847 Matti Suomela (alk. Elsilä) Merijärvi, avioero 1863, 2. pso merimies Petter Vironen

Alexander Cannelin 25.12.1823 Pyhäjoki, merikapteeni, Oulun merikoulun johtaja 1863, suomentaja ja suomenk. merisanaston luoja, pso Margaretha Sofia Silvén 23.9.1834 Raahe

Catharina Johanna 6.7.1826 Pyhäjoki pso Pyhäjoella Martti Alatalo, sitten Jääskelä
Henrika Carolina 17.11.1828 Pyhäjoki pso Fredrik Mauritz Hellman

Tiedot: Sursillin suku


Erkkilään

Erkki Antinpoika 29.3.1727 (lukkarin veli) †22.9.1786 Erkkilä Nivala (59.6)
pso 1750 Brita Pekantytär 8.4.1729 Takalo †27.12.1787 Erkkilä Nivala (58.4.23)

Kaksi vanhinta lasta syntyi Tikkasella. Erkki Antinpoika perusti Erkkilän (Erickilä) uudistilan Alavieskassa. Perhe asui siellä 1753–70, vielä heinäkuussa 1770 Erkki Erkinpoika (1752) oli poikakummina Takalossa. Seurasi muutto Pidisjärvelle Erkkilän uudistilalle, mutta vanhimmasta pojasta ei ollut tietoja.

Lapset:
Petrus Erkinpoika 24.3.1751 Tikkanen
        kummit 27.3. Takalon isovanhemmat Pekka Vincentiuksenpoika ja Brita Sipintytär,
        lapsen setä lukkari Antti Antinpoika Tikkanen, lapsen isoäiti Marketta Paavontytär Tikkanen,
        poikakummi Tuomas Antinpoika Kodis ja tyttökummi Anna Pekantytär Takalo.
        Pehr Ticklén opiskeli Vaasan triviaalikoulussa 1773–78, lopulta O.l. Pyhäjärven kappalaiseksi.

Erkki Erkinpoika 7.12.1752 †27.3.1799 Nivalassa, pso Brita Juhontytär Katajala
Antti Erkinpoika 11.2.1758 †9.6.1809 Nivalassa, pso 1783 Margareta Juhontytär Katajala
Matti Erkinpoika 20.3.1767 †27.2.1809 Nivalassa, pso 1793 Liisa Hannuntytär

Myös sisaret syntyivät Alavieskassa ja muuttivat Nivalaan:
Marketta 9.5.1755 Erkkilä (Erickilä)
Brita 12.2.1760
Liisa 3.8.1761
Maria 14.7.1764
Anna 19.4.1770

Nivalan rk 1784–87/SAY 1799: uudistila 1778 N:o 32 1/8 mt Erkki, veljet Antti ja Matti


Takalon talo

Sipi Paavonpoika ja Kaisa katosivat isonvihan aikana. Vieläkin kerrotaan tarinaa pelastuneesta tytöstä, josta tuli ison suvun kantaäiti. Kruununtilalla isännöivät 1723–46 Pekka Vincetiuksenpoika ja Brita Sipintytär. Pekka kuoli 29.8.1760 (68.2.2) halvaukseen ja vanhuuttaan raihnas Brita 9.2.1775 (78.5). Lapsista Mikko, Sipi, alaikäinen Pekka sekä Brita, Marketta, Anna ja Liisa olivat elossa 18.3.1761 isän perukirjan aikoihin.

Mikko 1721 psot Brita Juusontytär †1754 ja Kaisa Erkintytär Ponnikas
Brita 1729 pso 1750 Erkki Antinpoika Tikkanen; Erkkilä
Marketta qv.p. pso 1758 Matti Erkinpoika Ponnikas
Anna 1731 pso Antti Antinpoika Koskela
Sipi 1735 pso Valborg Hannuntytär
Liisa 1739 pso 1762 Morten Erkinpoika Ponnikas

Irtaimisto 1592;24, velat vain 120 taalaria. Hopeapikari, metallia ja messinkiä olivat kynttilänjalka, plootu, 2 pokaalia ja kattila, kuparia paloviinapannu ja kattila. Tinaa tuoppi, malja, pikari ja 3 pulloa. Rautaa: 2 pataa, kolmijalka, paistinpannu, pieni pannu; 3 ketunraudat, 2 rihlapyssyä, teräsjousi, 10 viikatetta, 6 sirppiä, rautakanki, 3 lapiota, 3 auraa, karhi, lapio, kohennus, kynttiläsakset, keritsimet, 3 hevosen ja lehmänkelloa, pajan työkalut. Oli 2 vanhaa siannahkalaukkua, 3 hevostiukua, nahkasatula, 2 tahkoa, käsikivet, vanhat verkot. Kaappi oli maalattu, mutta ilman lukkoa. Pöydälle oli väskööti ja päälle puettavaksi harmaa sarkanuttu ja takki, vanha ja uusi takki, 2 sarkahousut, 2 kotona kudotut raidalliset liivit, vanha talvilakki, uusi palttinapaita, puuvillainen ja vanha musta kaulaliina. Kirjojen joukossa olivat Salamniuksen suomalaiset runot. Eläimet: 3 hevosta, 11 lehmää, 3 hiehoa, sonni, härkä, 2 vasikkaa, 15 lammasta. Tervaa oli 9 tynnyriä.

puumerk.jpg (23339 bytes)

Puumerkkejä 1761: leski Brita Sigfredsdotter, pojat Michel ja Sigfred, Erik Erickilä (Brita), Matts Pånnekainen (Margeta), vielä Johan Krapula Pehrin ja Påhl Påhlsson Talus Lisan holhoojana.

Perimätiedon mukaan Pekka Vincetiuksenpoika olisi kotoisin Pyhäjärveltä, jonne Brita oli paennut vihollisia. Brita-tyttären poika oli Pehr Ticklén, Pyhäjärven kappalainen, mutta kirkonkirjoista ei löytynyt asiaan liittyvää. Marketta-tytär oli saanut aviottoman pojan Matti Tolosen kanssa ja asiaa puitiin monilla käräjillä, Marketan nimen yhteydessä olikin merkintä Qv.p. Anna-tytär avioitui Koskelaan ja sai kuusi poikaa. Liisa avioitui Merijärvelle. Talossa isännöi Mikko Pekanpoika, jolla oli elossa yhdeksän lasta.

Mikko Pekanpoika 28.9.1721 †13.7.1798
psot 1744 Brita Juusontytär Suomela †3.4.1754 (28) keuhkotauti ja 1756 Kaisa Erkintytär Ponnikas

Lapset:
Pekka Mikonpoika 5.1.1760 †13.8.1819 (59.7.8) Marjakangas l. Rautio Ylivieska
pso 1783 Greta Iisakintytär Rautio (1760); lapsista Liisa (1796) oli Pietari Päivärinnan äiti

Mikko Mikonpoika 18.10.1749 †16.4.1809 (59.6)
pso 1776 Malin Antintytär 13.7.1751 Sorvari †5.12.1820

Isä, valtiopäivämies Sorvari, kuoli 1772 Tukholmassa, Malin sai käteistä, hopea- ja tinalusikan, syvän ja matalan lautasen, ½ vartin pullon, räkkiraudan, virsikirjan sekä Lithoviuksen, Boudeviensin ja Hasselqvistin teoksen, vielä 2 lehmää. Liisa-äidiltä hän peri (†1791) 2 huivia, 2 esiliinaa, 4 paitaa, 2 röijyä, 3 päällysnuttua, 3 sarkahametta ja 2 liivit.

        Mikko Mikonpoika 30.1.1782 pso 1810 Valborg Matintytär Krapu
                Matti Mikonpoika 14.2.1811 pso 1836 Anna Matintytär Niskala
                        mm. Siivert 1839>Anna Kreeta Koskela 1863>Filippus Rajaniemi 1903
                Mikko Mikonpoika 8.9.1812 (Isotaluksessa)
                Juho Mikonpoika 21.9.1816 (kirkkoväärti)

Erkki Mikonpoika 24.7.1767 seksman pso 1801 Maria Eliaksentytär Viitamaa
Juho Mikonpoika 31.5.1777 pso 1801 Anna Antintytär
Antti Mikonpoika 30.11.1780 seksman pso 1802 Liisa Matintytär Krapu


Lähteet:

Alavieskan, Nivalan ja O.l. Pyhäjärven kirkkojen kirjat
Kansallisarkisto: Takalon perukirja Es 3611, Sorvarien perukirja ES 3612; Suomen asutuksen yleisluettelo
Alahautala Raili: Taluskylä – aika hyvä. Arvokkaasti aikojen halki. Taluskylän kyläyhdistys ry. Ylivieska 1998
Anttila Aarne: Elias Lönnrot, elämä ja toiminta. SKS 417, 1985 (I painos 1931)
Havu I: Pietari Päivärinta, Porvoo 1921
Impivaara Heikki: Pohjalaisia sukujohtoja. Ticklén-suvun kantaisä. Sukututk.seuran vuosikirja 11, 1927
Petander C-B J: Kungliga Österbottens infanteriregemente under Gustafs III:s tid. Vasa 1975
Rajaniemi Vieno - Jutila August - Santtila Anneli: Alavieskan Jutila. Vaasa 1995
Wanne Olavi: Liber Scholae Wasensis 1722–1830. Helsinki 1947


Takaisin kotisivulle
Valmistunut 14.7.1999