Kääntä valtiopäivillä


Säädyt kutsuttiin koolle joka kolmas vuosi päättämään maan asioista, mutta sovittu kolme kuukautta ei riittänyt, vaan tavallisimmin Tukholmassa oltiin vuoden verran. Edustajan ei tarvinnut hallita luku- ja kirjoitustaitoa, mutta luottamustehtävä vaati arvostettua henkilöä, taitavaa ja huolellista, joka varoi "tulemasta juopuneena säätyyn ja metelöimästä tavalla tai toisella".

Pohjanmaan pohjoisen kihlakunnan eteläisen voutikunnan valtiopäiväedustajaksi sai valtakirjan Lohtajalla 13.4.1734 Josef Kääntä, jolla oli viljelyksessä kaksi tilaa, sillä Käännän kruununtila oli liitetty v. 1730. Juuso Laurinpoika edusti aluetta, johon kuuluivat Kalajoen lisäksi Kruunupyy, Kokkola, Kälviä, Lohtaja ja Pyhäjoki.

Valtiopäivien oli määrä alkaa 15.5.1734. Jo ensimmäisen viikon aikana talonpoikaissäädyssä luettiin eräiden suomalaisedustajien (akaalainen Simo Mikkola, euralainen Mikko Krouvila, pyhtääläinen Arvi Heikinpoika, oululainen Olli Perttunen ja Josef Kääntä) anomus saada tulkki, Kuninkaallisen Kirjaston virkamies Juhana Mathesius voisi lisäksi auttaa sihteeriä. Hanke ei toteutunut, sillä valtiopäiväjärjestys kielsi ottamasta säätyyn muita ulkopuolisia kuin sihteerin.

Juuso Kääntä valitti Kalajoen käräjillä syyskuussa 1735 valtiopäivien tiedonantokierrosta tehdessään, että oli vaikea toimia kielitaidottomana. Samoilla käräjillä käsiteltiin Juuso Käännän valtiopäivävalitusta virkamiesten laittomista kyydityksistä.

Suomalaisedustajat toimivat yhdessä Tukholman seurakuntansa aseman puolesta, jonka saksalaisten kanssa yhteinen kirkko oli menetetty jo 1607. Suomalaiset saivat vihdoin 1725 ns. vanhan Pallohuoneen, josta kunnostettiin "Fredrikin kirkko". Haluttiin korvausta menetyksestä, mutta vasta vuoden 1734 valtiopäivillä saatiin 20000 hopeataalaria, mikä oli määrä maksaa viiden vuoden aikana. Allekirjoittajina oli 38 eri säätyihin kuuluvaa suomalaista, joista neljä oli talonpoikia, Kääntä oli mukana, muut olivat Tyrväältä, Pyhtäältä ja Maalahdesta.

Kääntä I:ssä Kalajoen etelärannalla isännöivät 1727-46 Juuso Laurinpoika ja Liisa Tuomaantytär.
Liisan vanhemmat: Tuomas Heikinpoika ja Susanna Yrjöntytär Kääntä.
Juuso, josta on tietoja Suur-Kalajoen historiassa, kuoli 8.12.1768 (88.2.7) ja Liisa 23.12.1795 (88.11).

Käännän taloissa isännöivät Juuso Laurinpoika, Matti Matinpoika, Jaakko Jaakonpoika ja Elias Simonpoika.
Yllä vuoden 1734 kymmenysluetteloa: 1 Käändä Josep, 3 Käändä Matts, 4 Käändä Jacob ja 5 Käändä Elias.
Yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta ei vielä ollut, vaan isäntä edusti taloaan.


Lähteet:
Aimo Halila: Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia V. Oulu 1954
Jaakko Tuulasvaara: Suur-Kaljoen historia II. Kokkola 1960
Toivo J. Paloposki: Suomen talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustus vapaudenajalla. Forssa 1961

Halila on kääntänyt valtiopäivämiehen nimen Juho Laurinpojaksi, samoin Tuulasvaara. Paloposken väitöskirjassa (1961) nimi on Jooseppi tai Josef. Juho Laurinpoika Kääntää ei ole Kalajoen kirkonkirjoissa, 14.4.1780 kuoli Juho Kustaanpoika Kääntä.


Takaisin kotisivulle
Valmistunut 24.6.2000