LOL   -----------------------------  www.lapsenoikeus.info  ---------------------------------  antti.heiskala@lapsenoikeus.info  ------------------------------------  LOL-etusivulle
7.1.2004



Tane tiedottaa
7.1.2004

IHMINEN LIHATISKILLÄ - Tanen juhlaseminaari 4.12.2002


Helsinki 4.12.2002
Australialaisen pornografian tutkijan Sheila Jeffreysin mukaan pornon ja prostituution maailmantaloudet ovat täysin sidoksissa toisiinsa. Kansainvälinen seksiteollisuus laajentaa median kautta reviiriään pornografisella kuvastolla, joka arkipäiväistyessään tekee myös prostituutiota yhä hyväksyttävämmäksi. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan teettämän selvityksen mukaan Suomessa myydään vuosittain pornolehtiä ja –videoita yli 300 miljoonalla eurolla. 98 % Suomessa julkaistavista videonimikkeistä on pornoa.
Tasa-arvoasiain neuvottelukunta järjesti yhteistyössä Pohjoismaisen ministerineuvoston kanssa seminaarin aiheesta raha ja seksi mediassa. Seminaari oli samalla tasa-arvoasiain
neuvottelukunnan 30-vuotisjuhlatilaisuus.

Seminaarissa kansainväliset ja suomalaiset asiantuntijat keskustelivat pornon taloudesta ja median ihmiskuvasta. Seminaariin osallistui tasa-arvon piirissä työskenteleviä valtionhallinnon päättäjiä, media-alan tutkijoita, media-alan ammattilaisia sekä pohjoismaiden hallitusten tasa-arvoelinten edustajia.

Australialainen professori Sheila Jeffreys on perehtynyt laajalti pornon maailmantalouteen. Hänen mukaansa pornografia on prostituution kuvaamista ja naisten väkivaltaista hyväksikäyttöä, jota johtaa järjestäytynyt rikollisuus. Jeffreysin mukaan kansainvälinen seksiteollisuus laajentaa reviiriään koko ajan luomalla pornografista kuvastoa esimerkiksi mainosten maailmaan. Näin saadaan yleistä mielipidettä muokattua niin, että pornografia ja prostituutio on entistä hyväksyttävämpää. Tulevaisuudessa on yhä vaikeampaa määritellä pornoa ja tämä vaikuttaa suoraan prostituution hyväksymiseen. Näin sekä prostituutio että pornografia tuovat lisää rahaa niitä ylläpitäville rikollisjärjestöille.


Tasa-arvoasiain neuvottelukunta on teettänyt selvityksen pornografian rahavirroista Suomessa. Selvityksessä on kartoitettu, minkälaista pornografiaa Suomessa on markkinoilla 2000-luvun alussa. Selvityksessä on rajauduttu ns. "perinteisen pornografian" alueelle eli kulttuurituotteisiin, jotka nimeävät itsensä pornografiaksi: pornolehdet, pornovideot, televisiokanavien porno-ohjelmat ja internetin pornosivut. Suomessa myytiin vuonna 2001 n. 740 000 pornolehteä, joista suurin osa tavallisissa päivittäistavarakaupoissa. Myynnin arvo oli 5,9 miljoonaa euroa. Pornovideoiden määrän arvioiminen on vaikeampaa, koska alaa ei kukaan tilastoi: mm. seksikauppojen määrästä ei ole olemassa tietoa, keskitettyä maahantuontia ei ole, harmaa talous on alalla erittäin yleistä jne. Valtion elokuvatarkastamo ilmoittaa, että 98% Suomessa julkaistavista videonimikkeistä on pornoa. Tähän perustuen selvityksessä esitetään karkea arvio pornovideoiden vuosittaisesta markkina-arvosta, noin 300-400 miljoonaa euroa. Selvityksessä todetaan lisätutkimuksen tarve asiasta. Suurin osa internetin pornosivuista sijaistsee ulkomailla; erään arvion mukaan Suomessa olisi n. 30 maksullista pornosivua. Pornografia on lainsäädännön uudistushankkeista johtuen murrostilassa. Seksikauppojen jonkinlainen rekisteröiminen tai edes niiden määrän selvittäminen olisi tärkeää. Miten turvataan rikoslain edellyttämä tavallisen kansalaisen oikeus olla vasten tahtoaan altistumatta pornografiselle aineistolle?

Tanskalaisen mediatutkimuksen lehtori Vibeke Pedersenin mukaan massakulttuuria on 1800-luvulta asti pidetty naisellisuuteen yhdistyneenä, halveksittavana ilmiönä. Barbie-nukke on tämän kaupallistetun naisellisuuden ruumiillistuma. Naisia ja naisellisuutta on myös pidetty julki-sen palvelun television ja muun miehiseksi mielletyn korkeakulttuurin uhkana. Televisiossa työskenteleviä kauniita naisia on myös kutsuttu halveksuvasti barbeiksi. Jotkut näistä naisista, kuten tanskalainen Helle Högbro ja amerikkalainen Jillian Barberie, ovat kuitenkin ottaneet haltuunsa Barbie-kulttuurin ja sen tarjoaman naisihanteen ja ironisoivat sitä omissa keskusteluohjelmissaan.

Seminaarissa esiteltiin myös tasa-arvoasiain neuvottelukunnan teettämän suomalaisten mediata-lojen tasa-arvokyselyn tulokset. Tasa-arvolain mukaan tasa-arvosuunnitelma tulee olla kaikilla yli 30 henkeä työllistävillä organisaatioilla Kysely lähetettiin 40 organisaatiolle. Vastauksia saatiin 15 hyvin erilaisesta organisaatiosta. Kyselyn perusteella näyttää siltä, että työpaikan ilmapiiri koetaan tärkeäksi, mutta sukupuolten tasa-arvo ei ikään kuin kuulu siihen erillisenä kysymyksenä tai osa-alueena. Kyselyn mukaan mediaorganisaatioiden johtoporras on sitä mieltä, että epäta-sa-arvoa ei ilmene. Tulosten voi tulkita viittaavan eräänlaiseen asenteiden lasikattoon. Tällä termillä ei tässä yhteydessä tarkoiteta naisten urakehityksen pysäyttävää asenteellisuutta, vaan sitä asenteellisuutta, joka mediataloissa estää tasa-arvosuunnittelun teorian muuntumisen tehok-kaiksi työkäytänteiksi.

Tulostettava versioTULOSTA Sivun alkuun Sivun alkuun Ohjeet Ohjeet
....................................................................................................................


YLLÄOLEVAN  SIVUN MUUT TIEDOT OLIVAT:


...................................................................................................................
Vastuualueet




........................................................


LOL


LOL -ETUSIVULLE