LOL   -----------------------------  www.lapsenoikeus.info  ---------------------------------  antti.heiskala@lapsenoikeus.info  ------------------------------------  LOL-etusivulle
27.9.2007


----- Original Message -----
To: lapsiasiavaltuutettu@stm.fi ; mariakaisa.aula@stm.fi ; hanna.hamalainen@unicef.fi ; tiina.perkiomaki@unicef.fi ; raisa.sulamaa@unicef.fi ; kirsti.dalman@unicef.fi ; Inka Hetemäki ; mia.granqvist@unicef.fi ; veera.videnius@unicef.fi ; emili.osara@unicef.fi ; mari.hakojarvi@unicef.fi ; tuuli.lahti@unicef.fi ; liisa.susiluoto@unicef.fi ; sanna.merilainen@unicef.fi ; sara.park@unicef.fi ; karolina.roiha@unicef.fi ; santeri.ihalainen@unicef.fi ; minna.karvinen@unicef.fi ; helena.laukko@ykliitto.fi ; irja.avonius@ykliitto.fi ; hanna.juntunen@ykliitto.fi ; joonas.sarvamaa@ykliitto.fi ; mikko.sauli@ykliitto.fi ; kati.lyytikainen@ykliitto.fi ; marianne.kaspi@unicef.fi ; susanna.mcglynn@unicef.fi ; niina.laajapuro@amnesty.fi ; ilpo.kiiskinen@amnesty.fi ; matti.virtanen@yle.fi ; presidentti@tpk.fi ; tuija.brax@eduskunta.fi ; matti.vanhanen@eduskunta.fi ; jyrki.katainen@eduskunta.fi ; marja.vuento@pronto.fi ; paivi.hirvela@om.fi ; hannele.valkeeniemi@yle.fi ; johannes.koskinen@eduskunta.fi ; tiina.astola@om.fi ; vappu.taipale@stakes.fi ; sirpa.taskinen@stakes.fi ; tytti.solantaus@stakes.fi ; pentti.kotoaro@unicef.fi ; liisa.hyssala@stm.fi ; oras.tynkkynen@eduskunta.fi ; jyrki.tarkkonen@gmail.com ; miika.lehtonen@ulapland.fi ; heikki.sariola@lskl.fi ; hs.kuukausiliite@hs.fi ; hs.paakirjoitus@hs.fi ; tomi.tyysteri@hs.fi ; reetta.merilainen@hs.fi ; kaius.niemi@hs.fi ; kimmo.pietinen@hs.fi ; pekka.kukkonen@hs.fi ; joanna.palmen@helsinki.fi ; joanna.palmen@hs.fi ; tapani.ruokanen@kuvalehdet.fi ; pirkko.makinen@stm.fi ; paivi.romanov@stm.fi ; varanka@mappi.helsinki.fi ; hannele.varsa@stm.fi ; jari.sarasvuo@trainershouse.fi ; matti.apunen@aamulehti.fi ; matti.soinio@aamulehti.fi ; inka.leisma@ykliitto.fi
Sent: Thursday, September 27, 2007 12:38 PM
Subject: Presidenttimmekin puhui YK:ssa ihmisoikeuksista - Valtiojohtomme v ä ä r e n t ä m ä ihmisoikeussopimus - Re: Kysymys Lapsiasiavaltuutettu Aulalle / Suomen Unicefille / Suomen Amnestylle: YK:n lapsen oikeuksien sopimusta ......väärentämistä koskien

Antti Heiskala
27.9.2007

 
Aihe:  Valtiojohtomme    v ä ä r e n t ä m ä    ihmisoikeusopimus
 
 
 
Presidenttimmekin puhui jälleen YK:ssa ihmisoikeuksista.
 
.......................................................................................................
   
 
ensin ote YK:n yleissopimuksesta lapsen oikeuksista:


II osa

42 artikla

Sopimusvaltiot sitoutuvat saattamaan yleissopimuksen periaatteet ja määräykset yleisesti niin aikuisten kuin lastenkin tietoon tarkoituksenmukaisesti ja aktiivisesti.

 
 
 
 
..........................................................................................................
taustaa / vaikutuksia / väärennetty ihmisoikeussopimus:
 
 
 
 
Barbariassa
 
 

Maassa toiselta nimeltään Barbaria,
 
 
Outi Koski tai Kerstin Campoy eivät syyllistyneet maan viranomaisten ja oikeuslaitoksen mukaan mihinkään tuomittavaan.

Ei sen kummemmin mihinkään hiukkaakaan huonoon syyllistynyt Suomen valtio, eikä lapset Eric Cometilta varastanut lasten alkoholimyrkytykseen kuolleen äidin lesbokumppani. Ei vaikka Suomi lopulta, vuosien jälkeen, hävisikin jutun Cometille Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa EIT:ssä, jossa Suomi tuomittiin harvinaisen korkeisiin sakkoihin ihmisoikeusrikkomuksista. Myöhemmin vouti toki sitten veikin Eric Cometille EIT:ssä tuomitut ihmisoikeuskorvaukset, vastapuolen asianajajalle.

Hyvin kävi. Samaan aikaan, niin Outi Kosken kuin Kerstin Campoynkin suorittaman lapsikaappauksen aikana, laitettiin, samaan tekoon, mutta vain lyheksi ajaksi, syyllistyneet isät linnaan, puolentoista vuoden tuomioilla. He, olivat, syyllistyneet, lapsikaappaukseen.
 
Isät linnaan.

Luonnollisesti tähän kuuluu se, että Kerstin Campoylle Suomen valtio myönsi liki miljoona silloista markkaa hänen tekemäänsä kaappaustaan tukemaan. Myöhemmin Kerstin sai julkisuutta pahoinpideltyään miehen lyömällä tätä halolla päähän.

Jottei juttu jäisi vain tavanomaiseksi, ja ilman huipentumaa, kerron teille, että armas tasa-arvopresidenttimme Tarja Halonen puhui jälleen YK:ssa ihmisoikeuksista.
 
 
 
vain ihmisoikeusterveisin
antti heiskala







.............................................................................................
   
 
 
Ja sitten itse asiaan: Kas tässä tässä:
 
 
 
 
 
 
Ei enempää, ei vähempää kuin 
 
 
Valtiojohtomme   v ä ä r e n t ä m ä   ihmisoikeusopimus:
 
 
 
CONVENTION ON THE RIGHTS OF THE CHILD

YK:n lapsen oikeuksien sopimus

 
 

( väärentäminen tapahtui vapaan aborttioikeuden väljentämisen ja yksinäisten naisten ja lesboparien oikeuden ns. hedelmöityshoitoihin mahdollistamiseksi, tämä tehtiin lapsen lähtökohtaisten perusihmisoikeuksien kustannuksella, ja turvauduttiin jopa ihmisoikeussopimuksen sopimustekstin väärentämiseen )  
 
 Kantelu oikeuskanslerille: Olen tehnyt tästä asiasta myös kantelun oikeuskanslerille, mutta on ollut koko ajan jo etukäteen selvää, ettei hän tule asiaan mitenkään reagoimaan.  Liitän ensimmäisen osan kanteluani tähän kirjeeseeni  tuonnempana *
ks. myös www.lapsenoikeus.info 

  (  PS. Heti jo näin alkuun, koska viesti on pitkä: Huomaa: Oletan, että jos kun, tämän alla olevasta kirjoituksestani ilmenevän lapsen perusihmisoikeuksiin liittyvän hyvin vakavan asian, valtion suorittaman ihmisoikeussopimuksen väärentämisen, julkaisee joku arvovaltainen tiedotusväline, se myös mainitsee tahon joka tämän huomion on tehnyt: eli minut ja juuri synnytettävänä olevan Lapsen oikeuksien liiton - LOL!
Aivan varmasti on enemmän kuin paikallaan mainita myös niin asian vähättely ja peittely-yritykset Suomen Unicefin taholta, kuin myös vaikkapa niin Lastensuojelun Keskusliiton ja muiden lastensuojelujärjestöjen, sekä "lapsiasiavaltuutetun"....täydellinen....vaikeneminen asiasta.  )


 
Asia:


Istuvan presidenttimme oikeusministeriyden aikana, 90- luvun alussa, suomennettavana ollut ja sen yhteydessä suomenkielisessä asussaan selkeästi tahallaan VÄÄRENNETTY ihmisoikeussopimus - YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista - Convention on the Rights of the Child

 
Väite:
 
Väitän, että syy tuon valtiotamme sitovan ihmisoikeussopimuksen, YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen, nykyisen presidentimme oikeusministeriyden aikana tapahtuneelle, väitän myös: tarkoin harkitulle väärentämiselle - ( kuten alta ilmenee )

- lapsen "oikeudellisen suojelun" - "legal protection" kokonaan pois jättämiselle, ennen kaikkea syntymää edeltävältä ajalta, mutta myös syntymän jälkeiseltä ajalta ( tässä alkuperäisopimuksen kokonaan pois jätetty kohta: "including appropriate legal protection, before as well as after birth" )-

- oli se, että samoihin aikoihin valmisteltiin kovaa vauhtia vapaan abortioikeuden laajentamista ja väljentämistä, ja se, että niin ikään valmistelussa olleen hedelmöityshoitolain suhteen yksinäisten naisten ja lesbojen ns. hedelmöityshoitoja ei tarvitsisi miettiä lainkaan lapsen lähtökohtaisten perusihmisoikeuksien kannalta.




 


tarkemmin:
Huomaa alla esitetystä erityisesti punaisella korostetut osat.
 
 
 

YK:n yleissopimuksen lapsen oikeuksista
 
alkuperäinen englanninkielinen sopimusteksti kertoo seuraavaa:
 
Convention on the Rights of the Child :


"Bearing in mind that, as indicated in the Declaration of the Rights of the Child, ´the child, by reason of his physical and mental immaturity, needs special safeguards and care, including appropriate legal protection , before as well as after birth"

 
 
 



YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista

http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1991/19910060


Finlex

VALTIOSOPIMUKSET


Annettu: 21.08.1991

Asetus
Asetus lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta sekä yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta

Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:

1 §
New Yorkissa 20 päivänä marraskuuta 1989 tehty lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus, jonka eräät määräykset on hyväksytty 31 päivänä toukokuuta 1991 annetulla lailla, myös Ahvenanmaan maakuntapäivien osaltaan hyväksymällä lailla (1129/91) ja jonka tasavallan presidentti on ratifioinut niin ikään 31 päivänä toukokuuta 1991 ja jota koskeva ratifioimiskirja on talletettu Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan 20 päivänä kesäkuuta 1991, on voimassa 20 päivästä heinäkuuta 1991 niin kuin siitä on sovittu.

2 §
Lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä 31 päivänä toukokuuta 1991 annettu laki (1129/91) ja tämä asetus tulevat voimaan 21 päivänä elokuuta 1991.

Helsingissä 16 päivänä elokuuta 1991



YLEISSOPIMUS lapsen oikeuksista

Johdanto

Tämän yleissopimuksen sopimusvaltiot,

ottavat huomioon, että Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjassa julistettujen periaatteiden mukaisesti koko ihmiskunnan kaikkien jäsenten synnynnäisen arvon sekä yhtäläisten ja luovuttamattomien oikeuksien tunnustaminen on vapauden, oikeudenmukaisuudenja rauhan perusta maailmassa,

muistavat, että Yhdistyneiden Kansakuntien kansat ovat peruskirjassa vahvistaneet uskonsa ihmisen perusoikeuksiin, arvoon ja merkitykseen ja ovat päättäneet edistää sosiaalista kehitystä ja parempia elinoloja vapaammissa oloissa,

tunnustavat, että Yhdistyneet Kansakunnat on ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ja kansainvälisissä ihmisoikeuksien yleissopimuksissa julistanut ja sopinut, että jokainen ihminen on oikeutettu niissä tunnustettuihin oikeuksiin ja vapauksiin ilman minkäänlaista rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen tai sosiaaliseen alkuperään, varallisuuteen, syntymään tai muuhun seikkaan perustuvaa erotusta,

palauttavat mieliin, että ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa Yhdistyneet Kansakunnat on julistanut lasten olevan oikeutettuja erityiseen huolenpitoon ja apuun,

ovat vakuuttuneita siitä, että perheellä, joka on yhteiskunnan perusryhmä ja sen kaikkien jäsenten ja erityisesti lasten hyvinvoinnin ja kasvun luonnollinen ympäristö, on oikeus saada tarvittavaa suojelua ja apua niin että se pystyy täydellisesti hoitamaan velvollisuutensa yhteiskunnassa,

tunnustavat, että lapsen tulisi persoonallisuutensa täysipainoisen ja sopusointuisen kehityksen vuoksi kasvaa perheessä onnellisuuden, rakkauden ja ymmärtämyksen ilmapiirissä.,

ottavat huomioon, että lapsen tulisi olla täysin valmis elämään itsenäistä elämää yhteiskunnassa ja häntä tulisi kasvattaa Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjassa julistettujen ihanteiden hengessä sekä erityisesti rauhan, ihmisarvon, suvaitsevaisuuden, vapauden, tasa-arvon ja solidaarisuuden hengessä,

muistavat, että erityisen huolenpidon ulottaminen lapseen on todettu Geneven lapsen oikeuksien julistuksessa vuonna 1924 ja Yhdistyneiden Kansakuntien vuonna 1959 hyväksymässä lapsen oikeuksien julistuksessa sekä tunnustettu ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa (erityisesti sen 23 ja 24 artiklassa), taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa (erityisesti sen 10 artiklassa) ja lasten hyvinvoinnista huolehtivien erityisjärjestöjen ja kansainvälisten järjestöjen säännöissä ja asiaan liittyvissä asiakirjoissa,

muistavat, kuten Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen 20 päivänä marraskuuta 1959 hyväksymässä lapsen oikeuksien julistuksessa todetaan, että "lapsi ruumiillisen ja henkisen kypsymättömyytensä vuoksi tarvitsee erityistä suojelua ja huolenpitoa, (.....alkuperäistekstiä puuttuu...
( ...tästä kohdasta on siis, mitä ilmeisimmin aivan tietoisesti ja tarkkaan harkiten, otettu kokonaan pois alkuperäissopimuksessa mainittu:

lapsen oikeus "oikeudelliseen suojeluun", niin ennen syntymää, kuin myös syntymän jälkeenkin"
 
/ alkuperäisopimuksen kokonaan pois jätetty kohta:"including appropriate legal protection, before as well as after birth" 
 
Näin tehtiin, jotta vapaa abortointi ja yksinäisten naisten ja lesboparien ns. hedelmöityshoitoja / lapsen oikeutta isäänsä, "ei tarvitsisi miettiä" lainkaan lapsen lähtökohtaisten perusihmisoikeuksien kannalta  )
..."suomennos" jatkuu: ), siihen luettuna asianmukainen hoito sekä ennen syntymää että sen jälkeen"
palauttavat mieliin julistuksen sosiaalisista ja oikeudellisista periaatteista lasten huollossa ja suojelussa, erityisesti sijaishuollossa sekä kansallisessa
että kansainvälisessä lapseksiottamisessa, Yhdistyneiden Kansakuntien vähimmäissäännökset nuoriso-oikeudesta ("Beijingin säännöt") ja julistuksen naisten ja lasten suojelusta hätätilanteissa ja aseellisissa selkkauksissa,

tunnustavat, että kaikissa maailman maissa elää lapsia erittäin vaikeissa oloissa ja että tällaiset lapset tulee erityisesti ottaa huomioon,

ottavat asianmukaisesti huomioon kunkin kansan perinteiden ja kulttuurin merkityksen lapsen suojelussa ja tasapainoisessa kehityksessä,

tunnustavat kansainvälisen yhteistyön merkityksen lasten olojen parantamiseksi kaikissa maissa, erityisesti kehitysmaissa,

ovat sopineet seuraavasta:

I osa

1 artikla

Tässä yleissopimuksessa lapsella tarkoitetaan jokaista alle 18-vuotiasta henkilöä, ellei lapseen soveltuvien lakien mukaan täysi-ikäisyyttä saavuteta aikaisemmin.

2 artikla

1. Sopimusvaltiot kunnioittavat ja takaavat tässä yleissopimuksessa tunnustetut oikeudet kaikille niiden lainkäyttövallan alaisille lapsille ilman minkäänlaista lapsen, hänen vanhempiensa tai muun laillisen huoltajansa rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen, etniseen tai sosiaaliseen alkuperään, varallisuuteen, vammaisuuteen, syntyperään tai muuhun seikkaan perustuvaa erottelua.

2. Sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin tarpeellisiin toimiin varmistaakseen, että lasta suojellaan kaikenlaiselta syrjinnältä ja rangaistukselta, jotka perustuvat hänen vanhempiensa, laillisten huoltajiensa tai muiden perheenjäsentensä asemaan, toimintaan, mielipiteisiin tai vakaumuksiin.

3 artikla

1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

2. Sopimusvaltiot sitoutuvat takaamaan lapselle hänen hyvinvoinnilleen välttämättömän suojelun ja huolenpidon ottaen huomioon hänen vanhempiensa, laillisten huoltajiensa tai muiden hänestä oikeudellisessa vastuussa olevien henkilöiden oikeudet ja velvollisuudet. Tähän pyrkiessään sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin tarpeellisiin lainsäädäntö- ja hallintotoimiin.

3. Sopimusvaltiot takaavat, että lasten huolenpidosta ja suojelusta vastaavat laitokset ja palvelut noudattavat toimivaltaisten viranomaisten antamia määräyksiä, jotka koskevat erityisesti turvallisuutta, terveyttä, henkilökunnan määrää ja soveltuvuutta sekä henkilökunnan riittävää valvontaa.

4 artikla

Sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin tarpeellisiin lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin ja muihin toimiin tässä yleissopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteuttamiseksi. Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteuttamiseksi sopimusvaltiot ryhtyvät mahdollisimman täysimääräisesti tällaisiin toimiin käytettävissä olevien voimavarojensa mukaan ja tarvittaessa kansainvälisen yhteistyön puitteissa.

5 artikla

Sopimusvaltiot kunnioittavat vanhempien tai paikallisen tavan mukaisen suurperheen tai yhteisön, laillisten holhoojien ja huoltajien tai muiden lapsesta oikeudellisesti vastuussa olevien henkilöiden vastuuta, oikeuksia ja velvollisuuksia tarjota lapselle hänen kehittyvien valmiuksiensa mukaisesti asianmukaista ohjausta ja neuvoa tässä yleissopimuksessa tunnustettujen oikeuksien käyttämiseksi.

6 artikla

1. Sopimusvaltiot tunnustavat, että jokaisella lapsella on synnynnäinen oikeus elämään.

2. Sopimusvaltiot takaavat lapselle henkiinjäämisen ja kehittymisen edellytykset mahdollisimman täysimääräisesti.


7 artikla

1. Lapsi on rekisteröitävä heti syntymänsä jälkeen, ja hänellä on syntymästään lähtien oikeus nimeen ja kansalaisuuteen sekä mikäli mahdollista, oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan.
 (  HUOMAA:  tähän kohtaan kirjoitettiin siis: "mikäli mahdollista", vaikka alkuperäisessä sopimuksessa lukee "as far as possible", eli suomennettuna:
niin pitkälti kuin vain mahdollista - ja viisaan hallituksemme mukaan tuo alkuperäissopimuksen "as far as possible" olikin sitten... mikäli mahdollista EI MAHDOLLISTA - NOT POSSIBLE!
  
as far as possible = NOT POSSIBLE?   )
 

2. Sopimusvaltiot takaavat näiden oikeuksien toteuttamisen kansallisen lainsäädäntönsä ja asiaankuuluvissa kansainvälisissä asiakirjoissa määriteltyjen velvoitteidensa mukaisesti etenkin silloin, kun lapsi muuten olisi kansalaisuudeton.

8 artikla

1. Sopimusvaltiot sitoutuvat kunnioittamaan lapsen oikeutta säilyttää henkilöllisyytensä, myös kansalaisuutensa, nimensä ja sukulaissuhteensa niin kuin lainsäädännössä niistä määrätään ilman, että niihin puututaan laittomasti.

2. Milloin lapselta on laittomasti riistetty hänen henkilöllisyytensä osittain tai kokonaan, sopimusvaltioiden on annettava hänelle asianmukaista apua ja suojelua pyrkimyksenään nopeasti palauttaa lapselle hänen henkilöllisyytensä.

9 artikla

1. Sopimusvaltiot takaavat, ettei lasta eroteta vanhemmistaan heidän tahtonsa vastaisesti paitsi, kun toimivaltaiset viranomaiset, joiden päätökset voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittaviksi, toteavat soveltuvien lakien ja menettelytapojen mukaisesti sen olevan lapsen edun mukaista.

Tällainen päätös saattaa olla tarpeellinen erityistapauksessa, kuten lapsen vanhempien pahoinpidellessä tai laiminlyödessä lasta tai kun vanhemmat asuvat erillään ja on tehtävä päätös lapsen asuinpaikasta.

2. Kaikille asianosaisille on annettava mahdollisuus 1 kappaleessa tarkoitetuissa toimissa osallistua asian käsittelyyn ja tuoda siinä julki näkökantansa.

3. Sopimusvaltiot kunnioittavat vanhemmastaan tai vanhemmistaan erossa asuvan lapsen oikeutta ylläpitää henkilökohtaisia suhteita ja suoria yhteyksiä kumpaankin vanhempaansa säännöllisesti, paitsi jos se on lapsen edun vastaista.

4. Mikäli tällainen ero aiheutuu sopimusvaltion aloittamista toimenpiteistä, kuten lapsen vanhemman tai vanhempien pidätyksestä, vangitsemista, maanpakoon määräämisestä, karkotuksesta tai kuolemasta (mukaanlukien valtion huostassa olevan henkilön mistä tahansa syystä aiheutuva kuolema), tämän sopimusvaltion on annettava pyynnöstä lapselle, hänen vanhemmalleen tai milloin aiheellista, muulle perheenjäsenelle olennaiset tiedot poissaolevan perheenjäsenen olinpaikasta, paitsi jos tiedon antaminen saattaisi vahingoittaa lapsen hyvinvointia. Sopimusvaltioiden on edelleen varmistettava, ettei tällaisen pyynnön esittäminen sinänsä aiheuta epäedullisia seurauksia asianosaisille.

10 artikla


jne..

ks.

http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1991/19910060




vrt.



alkuperäinen englanninkielinen sopimusteksti, linkki alla

Convention on the Rights of the Child

http://www.ohchr.org/english/law/pdf/crc.pdf

 
 
 
Jos teitä kiinnostaa, niin valtava määrä lisää infoa yksityiskohtaisesti näihin asioihin liittyvistä kuvioista löytyy mm.
 
 www.lapsenoikeus.info    ja   0440111058 tai 09-2750975
 



* KANTELU OIKEUSKANSLERILLE 16.10.2006


----- Original Message -----
Cc: eoa-kirjaamo@eduskunta.fi ; leena.luhtanen@om.fi ; johannes.koskinen@eduskunta.fi ; tiina.astola@om.fi ; tuula.haatainen@stm.fi ; lapsiasiavaltuutettu@stm.fi ; mariakaisa.aula@stm.fi ; paivi.romanov@stm.fi ; varanka@mappi.helsinki.fihannele.varsa@stm.fi ; vappu.taipale@stakes.fi ; sirpa.taskinen@stakes.fi ; tytti.solantaus@stakes.fi ; presidentti@tpk.fi ; pentti.kotoaro@unicef.fi ; niina.laajapuro@amnesty.fi ; liisa.hyssala@stm.fi ; ben.zyskowicz@eduskunta.fi ;........oras.tynkkynen@eduskunta.fi ; vlaunis@utu.fi ; heta.gylling@helsinki.fi ; tuula.tamminen@pshp.fi ; heikki.sariola@lskl.fi ; hannele.torronen@etu.inet.fi ; hannu.savola@sanoma.fi ; kimmo.oksanen@sanoma.fi ; maria.guzenina@kolumbus.fi ; jouni.sarkijarvi@ymparisto.fi ; helena.creutz@fimnet.fi ; katriina.nikkanen@stm.fi ; terttu.savolainen@stm.fi ; marja.tallavaara@stm.fi ; ismo.kainulainen@stm.fi ; Tarkkonen Jyrki ; matti.heikkila@stakes.fi ; juha.teperi@stakes.fi ; miika.lehtonen@ulapland.fi ; hannu.sepponen@luukku.com ; anu.tuukkanen@amnesty.fi ; ilpo.kiiskinen@amnesty.fi ; john.alatalo@khperhetyo.fi ; jussit@jussitpasila.com ; miestyo@keskisuomenensijaturvakoti.fi ; jukka.ihalainen@lahdenensijaturvakoti.fi ; u.kukkonen@kehittamisyhd.inet.fi ; kari.hallikainen@viola-vakivallastavapaaksi.fi ; eero.keinanen@oulunensijaturvakoti.fi ; m.repo70@luukku.com ; esa.kangasjarvi@ensiturvary-tre.net ; max.arhippainen@hbl.fibarbro.teir@hbl.fi ; kari.hokkanen@ilkka.fi ; sinikka.valikoski@etelapohjanmaa-lehti.fi ; jorma.hernesmaa@esaimaa.fi ; risto.uimonen@kaleva.fi ; juha.tolonen@kaleva.fi ; isto.laaksonen@satakunnankansa.fi ; juha.luotola@satakunnankansa.fi ; tapani.ruokanen@kuvalehdet.fi ; ismo.silvo@yle.fi ; paivi.karkkainen@yle.fi ; ulla.martikainen-florath@yle.fi ; ari.jarvinen@yle.fiheikki.seppala@yle.fi ; gunilla.ohls@yle.fi ; minna.peltomaki@yle.fi ; ville.vilen@yle.fi ; eric.comet@hotmail.com ; heikki.vuohelainen@yle.fi ; helena.hiilivirta@yle.fi ; kari.manty@yle.fi ; juhani.nousuniemi@yle.fi ; matti.virtanen@yle.fi ; heikki.piuhola@mtv3.fi ; timo.laukkio@mtv3.fi ; merja.yla-anttila@mtv3.fi ; Juhaveli.Jokinen@iltalehti.fi ; henri.forss@hbl.fi ; markku.heiskanen@pakk.poliisi.fi ; eric.comet@gmail.com ; Suvi.Ronkainen@ulapland.fi ; skeskine@abo.fi ; mikko.oranen@etu.inet.fi ; jussi.pulli@etu.inet.fi ; matti.apunen@aamulehti.fi ; kari.kivela@iltalehti.fi ; hanna.hamalainen@unicef.fi ; tiina.perkiomaki@unicef.fi ; raisa.sulamaa@unicef.fi ; kirsti.dalman@unicef.fi ; Inka Hetemäki ; mia.granqvist@unicef.fi ; veera.videnius@unicef.fi ; emili.osara@unicef.fi ; mari.hakojarvi@unicef.fi ; tuuli.lahti@unicef.fi ; liisa.susiluoto@unicef.fi ; sanna.merilainen@unicef.fi ; sara.park@unicef.fi ; karolina.roiha@unicef.fi ; santeri.ihalainen@unicef.fi ; minna.karvinen@unicef.fi ; helena.laukko@ykliitto.fi ; irja.avonius@ykliitto.fi ; hanna.juntunen@ykliitto.fi ; inka.leisma@ykliitto.fitaina.holappa@ykliitto.fi ; joonas.sarvamaa@ykliitto.fi ; mikko.sauli@ykliitto.fi ; kati.lyytikainen@ykliitto.fi ; marianne.kaspi@unicef.fi ; susanna.mcglynn@unicef.fi ; marja.vuento@poliisi.fi ; ....................................@om.fi ; .......................@sanoma.fi 
Sent: Thursday, October 19, 2006 10:38 AM

oikoluettu versio
19.10.2006      
osat 1- 7

Antti Heiskala
16.10.2006
Antti Heiskala

..................
04130 SIPOO
 ................
OIKEUSKANSLERINVIRASTO
Snellmaninkatu 1, HELSINKI
PL 20, 00023 VALTIONEUVOSTO
(09) 16001
(09) 160 23950

kirjaamo@okv.fi
KANTELU OIKEUSKANSLERILLE 




KANTELU OIKEUSKANSLERILLE

YK:n yleissopimuksen lapsen oikeuksista suomennoksen johdosta, sekä tämän aiheuttamista seurauksista




  Arvoisa oikeuskansleri Nikula,

Kantelen YK:n  yleissopimuksen lapsen oikeuksista suomennoksen johdosta, sen nyt sisältämien sisällöllisten virheiden seurausten ollessa lasten kohdalla katastrofaaliset heidän oikeudelliseen asemaansa nähden, kuten nyt ilmeisesti läpi menneen ns. hedelmöityshoitolain kohdallakin voimme havaita :

 
 Lapsella ei siis tässä maassa ole olemassa minkäänlaista oikeutta, "oikeudelliseen suojeluun", "niin ennen syntymäänsä kuin syntymän jälkeenkin ", ei vaikka YK:n yleisopimus lapsen oikeuksista sitä selkeästi edellyttää.




Suomennoksessa pois jätetyt lapsen oikeudet:

 
YK:n yleissopimuksen lapsen oikeuksista - Convention on the Rights of the Child - englanninkielinen alkuperäisteksti kertoo seuraavaa:


"Bearing in mind that, as indicated in the Declaration of the Rights of the Child, ´the child, by reason of his physical and mental immaturity, needs special safeguards and care, including appropriate legal protection, before as well as after birth"

Kirjoittajan suomennos:

Lapsi tarvitsee fyysisestä ja henkisestä kehittymättömyydestään johtuen erityistä suojelua ja huolenpitoa, mukaan lukien ( lapsen) asianmukainen oikeudellinen suojelu, niin ennen syntymää kuin syntymän jälkeenkin. 


 Virallinen suomennos puolestaan kuuluu näin:

 "lapsi ruumiillisen ja henkisen kypsymättömyytensä vuoksi tarvitsee erityistä suojelua ja huolenpitoa, siihen luettuna asianmukainen hoito sekä ennen syntymää että sen jälkeen"


- Jotain unohtui?


Virallisesta "suomennoksesta" on jätetty kokonaan pois tuon alkuperäistekstin kohta lapsen - "including appropriate legal protection " - "oikeudellinen suojelu" ( "before as well as after birth" ). 
Onkin kysyttävä miksi näin on tehty, ja että onko tuota oikeudellista suojaa sitten tässä maassa lapsille tarjolla enää ollenkaan, varsinkaan ennen lapsen syntymää. 


Se, että Suomen Valtiota sitovan ihmisoikeussopimuksen sisällöstä on jätetty käännöksessä kokonaan pois lapsen oikeus lailliseen suojeluun, niin ennen syntymää kuin syntymän jälkeenkin, aiheuttaa maassamme satoja, ellei tuhansia lapsiuhreja, joka vuosi. Esimerkkinä  tästä  maamme välinpitämätön suhtautuminen raskauden aikaisen päihteiden käytön aiheuttamiin satoihin vuosittaisiin pysyvästi vammautuneisiin lapsiin.  ( n. 600 lasta / joka vuosi )

Outoa on myös se, että YK:n yleissopimuksen lapsen oikeuksista artiklan 7 mainitsema lapsen oikeus "tuntea vanhempansa ja olla heidän hoivattavaan" "as far as possible" on suomennettu "mikäli mahdollista", eli "if possible".

Lapsella ei Suomessa siis olisi oikeutta myöskään edes lähtökohtaiseen oikeuteen molempiin vanhempiinsa, kun tuo "as far as possible" olikin Suomessa "if possible", eli hallituksemme mielestä  "not possible"!

 

 

 

 

"not possible"?

 

 

Haluan kiinnittää oikeuskanslerin huomion siihen, mikä merkitys näillä, joko tahallisilla tai tahattomilla, virheillä ihmisoikeussopimuksen käännöksessä  - joidenkin lapsen perusihmisoikeuksien kokonaan mainitsematta jättämisineen ja muine sisällöllisine virheineen -  suomalaiseen yhteiskuntaan ja lasten perusihmisoikeuksiin yleisesti vaikuttavassa kansalaiskeskustelussa on -  ja myös sitä kautta suoraan päätöksentekoon.

 

 -  liittyen parhaillaan suoraan lapsen perusihmisoikeuksien kunnioittamatta jättämiseen,  nyt siis jo jopa lainsäädännön tasolla  -  lakeihin liittyvissä päätöksissä, joita kansanedustajat tämän virheellisen tiedon varassa tekevät. 

 

Keskusteltaessa esimerkiksi ns. hedelmöityshoitolaista vastaan on tullut väitteitä aina siihen asti, ettei tuolla YK:n yleissopimuksen lapsen oikeuksista artiklan 7 ilmaisulla "oikeus tuntea vanhempansa"...( "ja olla heidän hoivattavanaan" - "as far as possible"  ) tarkoiteta kuin yhtä vanhempaa ! -  koska suomalaisen ilmaisun "vanhempansa " voi käsittää tarkoittavan myös yksikköä. 

 Nyt parhaiden lakia lobanneiden väite kuuluu, että yksinäinen nainen on lapsen molemmat "parents" -  tai että äitikin voi olla isä

 

...  ja tämä siis kaikkein parhaiden lain kannattajien argumenttien mukaan...

 

...  niin näyttää ajattelevan myös koko virallinen päätöksentekokoneistomme ja laillisuusvalvontammekin sitten, aina oikeuskansleria myöden.


 


Käännösvirheen lapsen oikeuksien kannalta kohtalokkaat seuraukset:

 

 

Tällaiset YK:n yleissopimuksen lapsen oikeuksista joko tahalliset tai tahattomat käännösvirheet aiheuttavat siis sen, ettei syntymättömällä lapsella ( ei edes syntyneellä lapsella ) tajuta tässä maassa olevan oikeutta juuri mihinkään, ei etenkään oikeudelliseen suojeluun,  ( "legal protection": ), ei sen paremmin ennen syntymää kuin syntymän jälkeenkään

 

   (  ei ole vaikea ymmärtää miksi näin on, kun muistaa, että juuri tuo kohta on suomennoksesta jätetty pois... )  .

 

 

 

Oikeuskansleri Nikula, nämä asiat on viipymättä saatava kuntoon tässä maassa, lapset tarvitsevat "fyysisestä ja henkisestä kehittymättömyydestään johtuen erityistä suojelua ja huolenpitoa, mukaan lukien ( lapsen ) asianmukainen oikeudellinen suojelu, niin ennen syntymää kuin syntymän jälkeenkin."

 

 

 jo tänään,

 

huomenna,

 

 ylihuomenna,

 

ensi viikollakin,

 

ja siitä eteenpäin.

 

Sen sijaan, nyt olemme saamassa lain joka asettaa lapsen perusihmisoikeudet täysin kestämättömän asemaan.

 


 

 Lapsiasiavaltuutetun toiminnasta ja vastuusta asiassa

 


Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aulan  tehtävänanto on tuon YK:n yleissopimuksen lapsen oikeuksista toteutumisen valvonta Suomessa, hänen on siis edustettava lapsen perusihmisoikeuksien näkökulmaa, ei eräiden tahojen vain itse itselleen keksimien oikeuksien näkökulmaa.

 

 

Muistutan oikeuskansleria siitä, että tuollaista, nyt laissa esitettyä, yksinäisen naisen, itse itselleen keksimää, oikeutta - "oikeutta" keinotekoisesti tuotettuun  isättömään lapseen ei tunne  yksikään juridisesti minkään arvoinen asiakirja.

 

 Itse asiassa yksikään juridisesti minkään arvoinen asiakirja ei edes viittaa tuollaisen oikeuden olemassa oloon.

 

 Sen sijaan lapsen ihmisoikeuksia turvaamaan on luotu massiiviset ihmisoikeussopimukset ja lait, joita Suomen Valtionkin on lopulta noudatettava - halusi se niin tehdä tai ei.

 

 

 

 

Kymyksiä joihin kukaan ei ole lain valmistelun yhteydessä vastannut

 

 

Mistä syntyisi, mistä olisi peräisin, tämä yksinäisen naisen nyt vaatima "oikeus" kieltää lapselta tämän isä?  Mistä olisi peräisin hänen keinotekoinen "oikeus" keinotekoisesti tuotettuun isättömään lapseen?

 

 

Entä mistä syntyisi valtiolle oikeus osallistua tuollaiseen lapsen perusihmisoikeuksien loukkaukseen?  

 

 

Korostan, että ennen kuin näihin kysymyksiin on  vastattu, emme myöskään voi säätää  lakia joka lasta noin kohtelisi, syyllistymättä lapsen ihmisarvoa alentaviin ihmisoikeusrikoksiin jo valtion tasolla.

 

Olemme selvästikin tilanteessa jossa ihmisoikeuksia ollaan jakamassa kokonaan uusiksi, niin sukupuolten, kuin aikuisten ja lastenkin välillä. 

 

 

Mutta voidaanko näin tehdä?

 

Onko  esim. 51% enemmistöllä, tai edes 99, 99 % enemmistöllä, oikeutta alkaa jaella ihmisille eri ihmisoikeuksia mielensä mukaan, evätä lapsilta heidän todellisia sitovin sopimuksin, laein, turvattuja oikeuksia,  ja antaa toisille itse  itselleen keksimiään keinotekoisia "oikeuksia" ? 

 

 Ei ole.


 

 

 

Ihmiskauppa


Rikoslaki

 

"Ihmiskauppaa" on se, jos "käyttämällä hyväksi toisen riippuvaista asemaa tai turvatonta tilaa".." ottaa toisen valtaansa",  tämän ihmisarvoa loukaten. Yrityskin on rangaistava.

 

"Törkeä ihmiskauppa"... puolestaan on kyseessä ...."jos rikos kohdistuu  lapseen tai henkilöön, jonka kyky puolustaa itseään on olennaisesti heikentynyt."


 

 Suomen perustuslaki

 

"Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti."     

 


Varmaa on myös se, että jos puntariin laitetaan vaikkapa sitten perusoikeuksina : Lapsen lähtökohtainen oikeus isään, toiselle puolelle, ja yksinäisen naisen "oikeus" keinotekoisesti tuotettuun isättömään lapseen, toiselle puolelle, myöskin "perusoikeutena".... niin ei liene vaikeaa päätellä kumman puolelle tuo vaaka kallistuu. ... ainakin lopulta.

 

 

Lisäksi, hedelmöityshoitolakiin liittyen, muutama "vain pieni ja vähämerkityksellinen kysymys", joihin on kyettävä vastaamaan, ennen kuin väitetään, että ne olisivat "vain pieniä ja vähämerkityksellisiä kysymyksiä": joista ei tarvitsisi välittää ja huolta kantaa, niin kuin nyt on tehty

 

 




Onko isän kieltäminen lapselta aivan kokonaan, jo lain voimin, todellakin "vain pieni vähämerkityksellinen asia"?



Onko lisääntymisen erottaminen kokonaan miehen ja naisen välisestä suhteesta "vain pieni vähämerkityksellinen asia"?



Onko naisen ja miehen asettaminen täysin eri asemaan lisääntymisen suhteen"vain pieni vähämerkityksellinen

asia"?

 



Ovatko lain miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta räikeä rikkominen, jo lakien tasolla, "vain pieni ja vähämerkityksellinen asia"?

 



Onko lapsen perusihmisoikeuksien kaventaminen ja rikkominen "vain pieni vähämerkityksellinen asia"?



Onko valtakuntaa sitovien ihmisoikeussopimusten ja niin lakiemme kirjaimen kuin hengenkin rikkominen "vain pieni vähämerkityksellinen asia" ?




Ovatko siis valtakunnan päätöksentekokoneiston tasolla lapsia kohtaan tehdyt ihmisoikeusrikokset "vain pieni ja vähämerkityksellinen asia"?

 

  

 



Oletan, että yksikään noista asioista ei ole "vain", ei edes "pieni vähämerkityksellinen asia",  ne ovat, joka ikinen  jo yksistään,  hyvin ratkaisevia ja valtavan merkityksen sisältäviä laittomia askelia, askelia täydelliseen laittomuuden tilaan.

 

Itse asiassa minun on hyvin vaikea keksiä suurempia ja tärkeämpiä kysymyksiä, mihinkään lakiin liittyen. 


 

 Edes kohtullinen moraali

 

 

Edes kohtuullinen moraali edellyttää myös esimerkiksi sitä, että kykenee vastaamaan seuraavaan kysymykseen ennen kuin alkaa lakeja vain itseään tai omaa sukupuoltaan varten luoda:

 

 

"Miten on mahdollista, että samaan aikaan kun yksinäinen nainen vaatii "oikeutta" omaan keinotekoisesti tuotettuun geneettiseen lapseen, hän silti samaan aikaan väittää ettei ( muiden ) geneettinen vanhemmuus ole tärkeää, ja ettei geneettinen side ole suinkaan tärkeä.... lapselle ... hänelle itselleen vain..."

 

 

Ihminen joka ei kykene tuota ristiriitaa selvittämään, kieltäytyy siitä ehkä kokonaan keskustelemasta ja tekee jo täysin laittomia lakeja, vain itseään, omaa sukupuoltaan varten, ei omaa minkäänlaista moraalia, vaan kävisi kaikesta päätellen varsin hyvin vaikkapa tämän maan - olen pahoillani -  tasa-arvovaltuutetuksi tai oikeusministeriksi.

 

Nämä eivät todellakaan ole mitään "pieniä vähämerkityksellisiä asioita", kuten esimerkiksi juuri oikeusministerimme on jatkuvasti antanut ymmärtää,

Ihminen jolla ei ole minkäänlaista moraalia ei ymmärrä myöskään seuraavaa ajatusta, tai kieltäytyy sitä itse soveltamasta:

 

Se joka haluaa lapselta hänen toisen vanhempansa kieltää,

 aloittakoon tuon kieltämisen itsestään




 

Laillisuusvalvonta

 

 

Siihenkin haluan oikeuskanslerin kiinnittävän huomiota, että miksi näistä ihmisten, etenkin lasten, lainmukaisista  perusoikeuksista  päätöksentekokoneistollemme huomautteleminen, ja niiden puolustaminen, valvonta -  siis  laillisuusvalvonta - on tässä maassa  jäänyt yksinomaan minun kaltaisten yksittäisten kansalaisten varaan ja kontolle?

 

Oikeuskansleri Nikula, Teidän vastuu on tässäkin lasten asiassa erittäin suuri, niinpä muistutankin teitä vielä, ettei liene aivan sattumaa, että lasten todellisia kohtaloita lähemmin seuraavat  Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Lastensuojelun keskusliitto vastustavat hallituksen lakiesitystä.

 

Lieneekö muuten sekään aivan vain sattumaa, että yhdessäkään toisessa pohjoismaassa yksinäistä naiselle ei saa antaa keinohedelmöityksiä?

 

 

Pyydän oikeuskansleria viipymättä palauttamaan lapselle ne oikeudet, jotka hänelle  Suomen Valtion allekirjoittamien sitovien  ihmisoikeussopimusten mukaan kuuluvat,  tässäkin maassa, halusivat päättäjämme sitä tai eivät.

 

 

lapsenoikeusterveisin

antti heiskala

 

 

Lopuksi liitän mukaan otteita siitä mitä tuon YK:n yleissopimuksen lapsen oikeuksista alkuperäinen englanninkielinen sopimusteksti edellyttää,

ja mitä siitä puolestaan kertoo tarkemmin tuon sopimuksen tulkintamanuaali

 

 

 

 ...........................................................................................................................

 

Implementation Handbook for the
Convention on the Rights of the Child


YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista

 Convention on the Rights of the Child

 

 

Article  7

 

1. The child shall be registered immediately after birth and shall have the right from birth to a name, the right to acquire a nationality and, as far as possible, the right to know and be cared for by his or her parents.

 

2. States Parties shall ensure the implementation of these rights in accordance with their national law and their obligations under the relevant international instruments in this field, in particular where the child would otherwise be stateless.





Lapsen oikeus isäänsä  ja äitiinsä

"as far as possible" also covers the child's right to be cared for by his or her parents" 

 

Implementation Handbook

for the Convention

on the Rights of the Child :

 

 

"Meaning of ´as far as possible´"

"It is necessary to distinguish among situations:

 

First,  when a parent cannot be identified ( for
example, when the mother does not know who
the father is or when the child has been abandoned ).
States Parties can do little about this,
although legislation under article 2 must ensure
that such children are not discriminated against.

 

Second,  when mothers refuse to identify fathers 
(including extreme circumstances, for example
in cases of incest or when the father has raped the
mother). While mothers could, arguably, be
legally required to name the father, it would be
difficult to enforce this and conflict could be
raised between the mother's rights and the
child's rights.

 

The third category includes the most controversial
aspects of the interpretation of "as far as
possible"
, appearing to unnecessarily breach
children's right to know their genetic parents
.
Some States Parties argue that "secret" adoptions
(where the child is not entitled to discover his or
her genetic parents) are necessary to secure the
success of an adoption. However, other countries
have pursued policies of open adoptions that have
not adversely affected the outcome for the child.
The United Nations Declaration on Social and
Legal Principles Relating to the Protection and
Welfare of Children with Special Reference to
Foster Placement and Adoption Nationally and
Internationally provides that " The need of a foster
or an adopted child to know about his or her
background should be recognized by persons
responsible for the child's care unless this is contrary 
to the child's best interests " (article 9). "

 

" The third category includes the most controversial
aspects of the interpretation of "as far as
possible", appearing to unnecessarily breach
children's right to know their genetic parents. "
 
" Three points should be noted. First, article 7 does
not refer to "the best interests of the child,"
although this was proposed by some delegates in
the drafting sessions (E/CN.4/1989/48, pp. 18-
22; Detrick, p. 129).
The words "as far as possible"
appear to provide a much stricter and less
subjective qualification than "best interests. "
 
" The words imply children are entitled to know their
parentage if this is possible, even if this is
deemed to be against their best interests.
But theholistic nature of the Convention suggests that
a child who would definitely be harmed by the
discovery of his or her parent's identity could be
prevented from having this information.
 
This interpretation is supported by the fact that "as far
as possible" also covers the child's right to be
cared for by his or her parents
- and no one could maintain that "as far as possible" in that context
does not include consideration of the child's best
interests.
 
But it is clear that children's right to
know their parentage could only be refused on
the grounds of best interests in the most extreme
and unambiguous circumstances."
 
" Second, "best interests" is nowhere defined and
there are no easy answers as to whether it is more
harmful to children's best interests to give them
distressing information about their origins or to
refuse them this information on the grounds
the information might cause them harm.
 
Third, the Convention's articles 5 (evolving
capacities of the child) and 12 (child's opinion)
suggest that the determination of what is or is
not in the child's best interests so far as knowledge
of origins is concerned may not be made
just at one point during the child's life. The best
interests of a six-year-old in relation to this
issue may be quite different from the best interests
of a 16-year-old. This is not to say that
adopted children are obliged to contact or even to
be told the details of their genetic parents
( although it appears to be the accepted practice in
most countries that children should know the
circumstances of their birth from as early an age
as possible. In the Netherlands, for example, "it
is standard practice for the child to be informed
about its natural parents. "



egg and sperm donation


Regarding the secrecy of egg and sperm donation,
two arguments are commonly made.
 
First,
that it is not in the best interests of the child to
know of his or her artificial conception. This
does not seem convincing, however, particularly
when advances in medical knowledge reveal
how important it is for people to know their
genetic parentage.
 
Second,
it is argued that unless their anonymity is secured
donors will be deterred, fearing future embarrassment
or even maintenance suits by their biological children.
However, legislation can protect a donor parent
from maintenance suits and the experience of
Sweden and Austria (see box opposite) suggests
that donors are not deterred by the possibility
of being identified. In any event, the law on
artificial forms of fertilization, as with adoption,
should be framed to protect the rights and
well-being of children, not to meet the needs
of childless couples "
 

 
"...as far as possible, the right
to ... be cared for by his or her
parents"
 
This right must be read in the context of three
other articles - article 5, which acknowledges,
alongside the primacy of parents, "the members
of the extended family or community as provided
for by local custom" (see page 87); article 9,
which requires that "a child shall not be separated
from his or her parents against their will,
except when... such separation is necessary for
the best interests of the child" (see page 133) and
article 18, which endorses the principle that both
parents have joint responsibility for caring for
their children, appropriately supported by the
State (see page 247). Article 27 (requiring States
to assist parents in their material responsibilities
in relation to caring for children) is also relevant.
The right to be "cared for" by both parents implies
a more active involvement in the child's life
than simply paying the other parent or the State
money to support the child (see article 27(4)). It
should be noted that unlike article 5, which refers
to the (albeit limited) rights of parents and
others, this article is framed in terms of the
child's right, not the parents'. (At one stage the
drafting of this article included the proposed formulation
"The child shall have the right from his
birth to know and belong to his parents", but the
words "belong to" were considered inappropriate
in a convention on children's rights "
 





"As with children's right to know their parents,the right to be cared for by parents is qualified by the words "as far as possible". The purpose of this proviso is in one sense self-evident.  It may not be possible if the parents are dead or have repudiated the child."





" As with children's right to know their parents,
the right to be cared for by parents is qualified by
the words "as far as possible". The purpose of
this proviso is in one sense self-evident. It may
not be possible if the parents are dead or have
repudiated the child.
 
 It also may not be possible when the State authorities
have judged that parental care is not in the child's best
 interests because the parents are abusive or neglectful
(see article 9, page 133). However, the onus is on the
State to prove this; the right upholds a general
principle running through the Convention - that
in ordinary circumstances, children are best off
with their parents.
The point at which this right becomes most
problematic is perhaps when children themselves
decide that they would rather not be cared 
for by parents, although parents and State do not
support this. "
 


 








.............................................................................

PS
.
 
 
 "Oikeusministeri" - mallia 1991

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen suomenkielisen tekstin väärentäminen tapahtui samoihin aikoihin kun aborttilakia väljennettiin ja samoihin aikoihin kun oikeusministeriössä valmisteltiin ns. hedelmöityshoitolakia ... ja lapsen ihmisoikeuksia turvaava ihmisoikeussopimus siivottiin alta pois joitakin häiritsemästä...

Oikeusministerinä puolestaan toimi vuosina 1990-1991, kuinka ollakaan - yllätys yllätys! : Tarja Halonen, ulkoasianministeriksi hänet nimitettiin vuonna 1995 jossa tehtävässä hän jatkoi aina presidentiksi valitsemiseensa asti.

Sitä aiemmin Tarja Halonen oli toiminut Setan puheenjohtajana vuosina 1980-1981.


ks. myös www.lapsenoikeus.info  ja  http://miessakit.forum.emedia.fi/viewtopic.php?t=26&postdays=0&postorder=asc&start=615



... et sillee....
 
 







........................................................