Tuulikannel
lauantai, helmikuu 10, 2007
      ( 2/10/2007 03:35:00 PM ) Arja  
Vettä polvessa
Huomasin oikean polveni kipeytymisen tiistaina, kun tunsin kipua ja kankeutta kumartuessani nostamaan pudonnutta paperia lattialta. En kiinnittänyt siihen enempää huomiota, ajattelin, että se menisi ohi niin kuin monasti aikaisemmin.

Nivelpä äityikin pahemman kerran. Polvenseutu turposi kahden polven levyiseksi eikä taivuttamisesta tullut mitään. Särky yltyi levossakin niin, etten enää saanut unta yöllä. Lääkäriaika työtoverin suosittelemalle Mehiläisen lääkärille järjestyi perjantaiaamuksi. Hän oli tataari ja erikoistunut reumasairauksiin ja akupunktioon. Hänen diagnoosinsa oli selvä yhdellä silmäyksellä: nivelrikko. Rasituksesta johtunut kipeytyminen oli saanut polven turpoamaan kerääntyneestä nivelnesteestä. Sitä punkteerattiin pois monta ruiskullista, kellertävää nestettä, kuin sitruunamehua. Sain polveeni vielä kortisonipiikin. Ehkä tarvitsen vielä toisen viikon päästä, lääkäri arveli.

Tulehduskipulääkereseptin kera ja kyynärvarsisauvojen varassa koikkelehtien suuntasin Hakaniemen apteekkiin, joka oli helpottavan lähellä. Siitä sitten kadun yli bussipysäkille ja kotiin päin. Sairaslomaa määrättiin 18.2. asti. Tuntui oudolta kävellä sauvojen kanssa. Olin varmaan epävarman ja kömpelön tuntuinen, koska minua kohdeltiin apteekissa ja bussissa erityisen huomaavaisesti.

On hämmentävää ja huolestuttavaa, kun fysiikka odottamatta pettää. Minulla on ollut kulumaa käsissä ja jaloissa vuosikausia, mutta ei se ole pahemmin haitannut. Olen varsinkin matkoillamme kävellyt kaiken aikaa, ja vaativissakin maastoissa, ilman ongelmia. Toivon, että voisin tehdä niin jatkossakin. Mutta kyllä tämä vähän varovaiseksi vetää. En keksi oikein muuta ylimääräistä rasitustekijää kuin kovan pakkasen, joka tavallista ripeämmän kävelytahdin lisäksi olisi vaikuttanut asiaan.

Pitäisi kiinnittää enemmän huomiota pukeutumiseen. Muistelimme Pekan kanssa, miten lämpimästi lapsena pukeuduttiin. Talvella oli pitkien kalsareiden lisäksi vielä välihousut, raappahousut - joita minä kyllä inhosin - ja sitten vasta päällyhousut. Paksut nylonsukat pitkien housujen alla eivät kovilla pakkasilla ole tarpeeksi lämpimät. Pitää ostaa kalsarit ja niiden lisäksi polvenlämmittimet.
#







keskiviikko, helmikuu 07, 2007
      ( 2/07/2007 11:19:00 PM ) Arja  
Jak tsup tsop
Tutun polkan sävel hyppyyttää soittoäänenä Venäjällä. Sitä kuulee joka tuutista, radiosta ja TV:stä pitkin päivää, Armi kertoi. Tiedättehän Ievan polkan ja sen tarttuvan kertosäkeen: salivili hipput tupput tapput, äppyt tipput hiljalleen? Armi ei muistanut yhtyeen nimeä käydessään täällä. Hän lähetti Pietariin palattuaan sen tekstiviestissä ja kertoi Loitumalla olevan Venäjällä fan clubejakin. En ollut yhtyeestä koskaan kuullutkaan, mutta Wikipedian ja YouTuben sivuilta löysin heti jotakin. Kaustisten vuoden 1997 kansanmusiikkiyhtye on internet-ilmiönä valloittanut maailmaa.

Paukkupakkasella takassa palaa tuli ja Muorin vanha lämmitin on taas otettu käyttöön sähköpattereiden avuksi. Syksyllä asennettu ilmalämpöpumppu jaksoi leudoilla ilmoilla ja pikku pakkasillakin lämmittää koko alakerran ja vielä yläkertaakin. Takan loistelämmin ja lievä savun haju lisäävät todellisen talven tuntua.


#







keskiviikko, tammikuu 31, 2007
      ( 1/31/2007 11:19:00 PM ) Arja  
Botkinin parakit ja muita koettelemuksia
Nimi viittaa Pietarin kulkutautisairaalaan, jonne joutumista käytetään pelotteena niskuroiville lapsille. Armi näytti käydessään uudenuutukaista oleskelulupaansa, jonka saanti oli vaatinut vaeltamista sairaalan parakista toiseen eri testeissä muiden ei-venäläisten kanssa. Tuberkuloosi, HIV, kuppa ja muut sukupuolitaudit piti testata.

Oleskeluluvan saantia oli tiukennettu 2002 säädetyillä laeilla, mistä Armi ei ollut tietoinen. Hän oli mennyt uusimaan lupaansa hyvissä ajoin, kolme kuukautta ennen määräaikaa ja sai kuulla, että hän oli kolme kuukautta myöhässä. Siitä hyvästä tuli 1000 ruplaa sakkoja. Papereita Suomesta ja papereita Venäjältä piti kerätä milloin mitäkin tarkoitusta varten. Aivan oma koettelemuksensa oli asiointi viranomaisten kanssa. Jonotusta päiväkaupalla, ulkona säiden armoilla, terveyden kaupalla. Misha siinä sitten pahiten sairastuikin. Oleskelulupa-asiat olivat koitua hänen kohtalokseen. Kun syyskuussa kävin Pietarissa kirjaston opintomatkalla ja kyläilin heidän luonaan, Misha oli pikku hiljaa toipumassa. Jaksoi jo olla vähän aikaa jalkeilla. Kuuden kuukauden odotuksen jälkeen lupa heltisi syyskuun lopulla.

Kolmen kuukauden luvaton oleskelu aiheutti käytännön ongelmia. Ei voinut nostaa eläkettä, ei hankkia matkustuskorttia, ei voinut solmia työsopimusta. Kun on kolmekymmentä vuotta asunut maassa ja voinut uusia oleskelulupansa muitta mutkitta, muutos on melkoinen.
#







maanantai, tammikuu 29, 2007
      ( 1/29/2007 03:35:00 PM ) Arja  
Vapaalla
Ennakoin viikonlopun valvomisen ottavan veronsa ja varasin viisaasti itselleni vapaapäivän. Olin sopinut Armin kanssa, että tulemme yhtä matkaa Sotunkiin lauantaipäivystyksestä päästyäni. Pimeällä hänen on hankala seurata, milloin pitäisi jäädä pois bussista. Aina se on onnistunut, mutta silti se stressaa häntä. Pietarissa oli ollut monta lämpöastetta, kun hän edellisellä viikolla oli lähtenyt matkaan, mutta heti Heinolaan tullessa säätyyppi oli muuttunut. Vihdoinkin lunta ja pakkasta. Hänellä oli tuliaisinaan pullo venäläistä samppanjaa, josta kaatelimme maljoja menneen syntymäpäiväni kunniaksi ja muuten vain terveydeksi. Avasimme vielä korsikalaisen Terra Nostra -valkoviinipullon, ylijäämän joulukuisilta syntymäpäiviltäni, ja onnistuimme taas valvomaan jutellen miltei aamuun asti.

Minulla oli ollut marraskuussa Omenapuussa luokkakokous, Lammin yhteiskoulun vuoden 1966 ylioppilasluokka, jonka osanottajista monet olivat Armillekin tuttuja. Katselimme heidän kuviaan Google-ryhmämme LYK66-sivuilta ja muistelimme menneitä. Kahdestakymmenestäviidestä luokkalaisesta yksitoista oli saapunut paikalle. Kaukaisin Rovaniemeltä. Olin ollut poissa edellisestä luokkakokouksesta, joka järjestettiin Aulangolla kymmenen vuotta sitten, joten monen luokkatoverin näkemisestä oli kulunut kolmisenkymmentä vuotta. Hyvin me toisemme tunsimme, ja vähän aikaa katseltuamme olimme asettuneet siihen kotoisaan ilmapiiriin, jonka monen vuoden yhteiset kokemukset luovat. Olen todella iloinen, että tarmokkaan puuhamiehemme Laurin ansiosta saimme mahdollisuuden tavata ja viettää luokkamme 40-vuotisjuhlia. On jännittävää katsoa, miten aika on meitä itse kutakin kohdellut ja huomata, että ilmeet, eleet, ääni ja puhetapa yhdessä tuttujen, vaikkakin kenties muuttuneiden piirteiden kanssa, palauttavat elävästi mieleen tutun toverin.
#







torstai, tammikuu 25, 2007
      ( 1/25/2007 04:28:00 PM ) Arja  

Blogilista


Blogini haltuunotto vaatii erinäisiä toimenpiteitä. Huomasin ongelman, kun viimekertaista päivitystäni ei noteerattu listalla. - Ei kyllä näkynyt päivittyneiden blogien listalla haltuunoton jälkeenkään. Johtuisiko siitä, että olen siirtynyt käyttämään google-tiliäni Bloggeriin kirjautuessani. Blogin osoite on kuitenkin sama kuin ennenkin. Täytyy lähestyä listan ylläpitäjää sähköpostiviestein. Jospa tämä ongelma on heille tuttu. Minä vaan en keksi syytä.
#







torstai, tammikuu 11, 2007
      ( 1/11/2007 12:07:00 AM ) Arja  
Uusi vuosi
Toinen viikko jo menossa, eikä uudenvuoden alun innostusta havaittavissa nimeksikään. Vanha ja väsynyt - sellainen kai olen tällä hetkellä. Ennen vuodenvaihdetta tuli kuusikymmentä täyteen. Uusivuosikaan, sen vastaanotto, ei riemastuttanut, koska pitkä perinne katkesi. Jussi oli poissa. Vielä Madeiralla lokakuussa olimme yhdessä mistään tietämättöminä, ja sitten huhtikuussa, Kreikan matkan ensimmäisenä aamuna, saimme tiedon hänen kuolemastaan. Koko kevään hänen sairautensa ja kuolemansa masensi mieltä.

Eero pääsi armeijasta 5. päivä, tai oikeammin siirrettiin reserviin, kuten hän sanoo. Vuosi siinä koulussa meni. Nyt hetkisen hengähtää, nauttii vapaudesta, löhöilystä ja tekee tulevaisuuden suunnitelmia.

#







maanantai, elokuu 21, 2006
      ( 8/21/2006 06:14:00 AM ) Arja  
Sadetoiveita
Kesä on ollut harvinaisen kuuma ja niukkasateinen, kuivin yli sataan vuoteen. Tuntuu siltä, että vähätkin pilvet olisivat kiertäneet Sotungin tai kuivuneet matkalla. Heinänkorjuu on jäänyt satokertaan, vilja kärsinyt kuivuudesta. Osa pelloista on jo sängellä puinnin jäljiltä. Puut eivät laaksossa ole pahimmin vielä kellastuneet, kallioilla etenkin pihlajat seisovat surkean ruskeina. Lomalaisille kesä on ollut antelias. Oli loma mihin aikaan tahansa, on saanut nauttia päivänpaisteesta.

Helsinki Testbedin sade- ja lämpötilakartalta on voinut seurata pilvien kulkua, ennakoida, milloin pitäisi ropista. Viime vuonna Helsingin yleisurheilun MM-kisojen aikaan, jolloin Testbed oli käytössä ensimmäistä kertaa, tai ainakin niin, että minä sen huomasin, saatoimme seurata sateiden saapumista stadionin ylle melkein reaaliajassa. Ja silloin jos koska satoi ja satoi.
#







Indeksi:
Arkisto

Weblog - Arja Leppänen

Pääsivu
Linkit

Blogilista
Päivän Pamaus / Tilaa minut

Muualta:
Newsblog Guardian Unlimited
Weblog SiliconValley-Dan Gillmor

WebdoPresse


Irakin sodan uutisointia
CNN.com Specials
BBC NEWS Reporters' Log: At war in Iraq
Where is Raed?
Kevin Sites -blog
Back to Iraq 2.0
MSN Slate Magazine
AlterNet: War on Iraq
Reuters Full News Coverage
BBC NEWS | News Front Page
CNN.com
The WorldNews Network
The Helsinki News Globalisator

 

Vieraskirja
Lue vieraskirjaa
Kirjoita vieraskirjaan

Kotisivu

Powered by Blogger

Feedback by blogBack
Listed on Blogwise