Musiikki on ihmeellinen asia, eli kerron tässä sekoamisestani Captain Beefheartin musiikkiin. Ostin vajaa vuosi sitten Huutonetistä neljä Beefheartin LP:tä ja kuuntelin ne kertaalleen läpi, eivätkä ne silloin ihmeemmin säväyttäneet. Itse asiassa olin hankkinut jo kymmenen vuotta sitten yhden äijän CD:n ja hyllyynhän sekin oli jäänyt. Ollessani alkuvuodesta lomalla aloin yhtenä päivänä etsiä kuunneltavaa ja silloin osuivat silmiini nuo Captain Beefheartin levyt ja laitoin yhden niistä soimaan. Jopa oli toinen ääni kellossa, olin aivan ihmeissäni ja haltioitunut tästä hienosta musiikista ja sittenhän piti kuunnella ne muutkin hankkimani levyt ja se CD:kin alkoi vierailla soittimessani taajaan. Ja kuten aina, kun innostun jostakin, oli sitten pakko ruveta hankkimaan äijän muitakin levyjä. Ensin netistä selville, että mitä kaikkea hän on tehnyt ja sitten armoton ostaminen päälle. CDON:ista sain melkein kaikki CD:nä ja noin kuukauden kuluttua hurahtamisestani alkoi kokoelma olla aika asiallisessa jamassa. Yhtä levyä ei saa kuin vinyylinä (harmi?), mutta onnistuin senkin hankkimaan. Osasta on tuplakappaleet eli ne löytyvät sekä vinyylinä että CD:nä. Vielä pitää ostaa Grow Fins-boxi (Saksasta saa halvalla, senkin olen jo ottanut selville), ihan eka eli The Legendary A&M Sessions (äänitetty 1965 ja julkaistu vasta 1984) sekä muutama live.

Mikä sitten tekee Captain Beefheartin musiikista niin hienoa? Kuinka osaisin mä kertoa sen? Bluesista mies on lähtenyt ja päätynyt johonkin aivan muualle, kaikissa levyissä on jotain hienoa ja niistä myöhemmin lisää. Monipuolista on äijän tuotanto, ei olla jämähdetty siihen yhteen juttuun ja soittajat ovat olleet erittäin kovaa luokkaa. Mieshän tajusi? lopettaa musiikin teon jo vuonna 1982 ja ehti julkaista urallaan 12 LP:tä eli täydellisen kokoelman hankkimen ei ole kovin vaikeata eikä tule maksamaankaan mahdottomia.

Ja niistä levyistä sitten, käyn omistamani viralliset studiojulkaisut läpi ilmestymisjärjestyksessä, se onkin äänitys-:

Safe As Milk (äänitetty ja ilmestynyt 1967)
Joka kodin peruslevyjä. Tämä on aika helppo levy ja luulisin ihan tavallisenkin musiikin kuuntelijan tykkäävän tästä. Aika bluesia on vielä tämä, silti niitä musiikillisia kommervenkkejä löytyy, ei kuitenkaan mitään jazzia tahi progea. CD:llä bonuksia aikas paljon eli seitsemän, sotkevat kokonaisuutta ja samoista kappaleista löytyy versioita muiltakin levyiltä. Vaan pakkoko niitä on kuunnella! Ohjelmoikaa soittimeen alkuperäinen LP-kokonaisuus eli sammuttakaa soitin ennen bonuksia ja kuunnelkaa ne joskus myöhemmin.

Mirror Man (äänitetty 1967 ja ilmestynyt 1971)
KLASSIKKO! Alkuperäinen LP sisältää vain neljä kappaletta eli hankkikaa mieluummin se! CD:llä on vielä sotkettu biisijärjestystäkin eli oikeasti se menee näin: Tarotplane (19:00), Kandy Korn (8:00), 25th Century Quaker (9:50) ja Mirror Man (15:38), suluissa kappaleiden kestot. Siis lyhyitä, ytimekkäitä ja yksinkertaisia kuin HK:lla? Yksinkertaisia ne ovat, nimikappaleessa vain yksi sointu ja silti se ei ole pitkäveteinen. Tämä on ihan silkkaa bluesia, kuitenkin kuten vain Kapteeni sen voin tehdä.

Strictly Personal (äänitetty ja julkaistu 1968)
Psykedeelinen on määritelmänä Beefheartin nettisivuilla. Itse en ole tähän oikein päässyt kiinni, tässä on paljon samoja kappaleita kuin noilla kahdella ekalla bonuksina. Kandy Kornista versio, kuten myös Mirror Manista nimellä Son of Mirror Man - Mere Man, parempi on tuo ylläolevan levyn versiointi. Pitää varmaan kuunnella lisää tätä, en suosittele ensimmäiseksi tutustumiskohteeksi, vain meille fanaattisille faneille?

Trout Mask Replica (äänitetty ja ilmestynyt 1969)
Tämä kannattaa myöskin ehdottomasti hankkia vinyylinä, on siis tupla. Yhdellä CD:llä tätä on vähän vaikea jäsentää, auttaisi, kun saisi välillä kääntää ja vaihtaa levyä. CD:n kansista löytyy onneksi alkuperäinen kappalejärjestys eli voihan tuon kääntämisen ja vaihtamisen jotenkin simuloida sen perusteella? Tarinahan kertoo, että Don Van Vliet (=Captain Beefheart) olisi säveltänyt tämän levyn kaikki 28 kappaletta kahdeksassa ja puolessa tunnissa, mutta orkesterin pojat olivat tulla hulluiksi, sillä tätä oli treenattu ja äänitetty eräitäkin kuukausia. Tuottajana on muuten eräskin Frank Zappa. Soundit on aikas karut, mutta perkeleen kovaa musiikkia tällä levyllä on. Tätäkään en suosittele ensimmäiseksi ostokseksi, vain pidemälle ehtineille, onko jo jazzia?

Lick My Decals Off, Baby (äänitetty ja julkaistu 1970)
Kyllä tällä levyllä kuuluu Charlie Parker tuossa saxofonin soitossa, hieno levy. Tämä on siis se levy, mitä saa vain vinyylinä. Kakkospuolen viimeisen kappaleen yhdestä soittovälikkeestä tulee mieleen ensimmäinen Komisario Palmu-elokuva, minkähän takia? Ei vasta-alkajille.

The Spotlight Kid (äänitetty ja julkaistu 1972)
Tämä on jo sitten ihan oikeata musiikkia ja taas lähempänä bluesia. Erittäin suositeltava ensiostos, varsinkin kun samalla CD:llä on myös tuo seuraava. Helposti omaksuttavaa, mutta ei vielä niin kaupallista kuin nuo jotkut tulevat. Ja tällä levyllä on muuten kaikkien aikojen paras juna-laulu eli Click Clack ja se ei todellakaan ole mitään J.Karjalainen-paskaa! KLASSIKKO se on tämäkin! Komeata kitarointia ja hienoa laulua ja huuliharppua.

Clear Spot (äänitetty ja julkaistu 1972)
Tästä se minun hulluuteni lähti eli jälleen KLASSIKKO! Nämä kaksi levyä sopivat todella hyvin samalle CD:lle, on melko ylittämätön kokonaisuus. Todella hienoja biisejä, enemmän taas bluesia ja bändi soittaa perkeleen komiasti. Ostakaa tämä, kuunnelkaa ja ihastukaa!

Unconditionally Guarenteed (äänitetty ja julkaistu 1974)
Kaupallista Beefheartia? Musiikillisesti helppo, mutta loistava levy on tämäkin. Rakkauslauluja, ja hienoja sellaisia. Loistavan kokoonpanon viimeinen levy, äijät olivat kypsyneet Kapteeniin. Mutta ei tästäkään kannata aloittaa, ehkä vasta viidentenä kannattaa hankkia?

Bluejeans & Moonbeams (äänitetty ja julkaistu 1974)
Selkeä välityön maku, sopimusko vaati? Ensimmäisen kerran Beefheartin levyllä ihan selkeä täytekappale, joka on Captain's Holiday, joka on on ihan täyttä paskaa! Muutama hyvä ja pari loistavaa kappaletta eli vain meille pitemmälle ehtineille ja tosi faneille.

Shiny Beast (Bat Chain Puller) (äänitetty 1976/1978 ja julkaistu 1978)
Ja tuon jälkeen sitten tämmöinen? KLASSIKKO, vaikka kai tämäkin on sitten sitä kauppallisempaa Beefheartia? Mutta tällä levyllä on muutama kappale, joissa kiteytyy Kapteenin nerous ja mikä se sitten lineekään. Kuunnelkaapa vaikka instrumentaali Suction Prints, voi perkele mikä kappale, tähän ei eläin pysty. Ja kaikkien aikojen paras ja komein balladi Love Lies, paha on siitä pistää paremmaksi! Owed T'Alex, kuunnelkaa kitaraa, huuliharppua ja ennen kaikkea Don Van Vlietin ulvontaa. Huh huh! Olen hetken aikaa sanaton ja mietin tuota kappaletta. Erittäin suositeltava levy, eikä mikään vaikea.

Doc At The Radar Station (äänitetty ja julkaistu 1980)
Tuota tuota, Howling Wolf meets John Lydon, sanotaan sivuillaan tästä. Tuo kyllä kertoo aika paljon levystä, kyllä tässä on kuultavissa edellämainittuja. Kokonaisuus on ehkä hieman sekava, mutta erittäin hienoja kappaleita on tässäkin. Tämä on taas niitä levyjä, joita en suosittele, anteeksi keskeytys, kävin välillä baarissa ja nyt on ihan helvetellinen krapula, vaan eiköhän siihenkin lääkkeet löydy. Vasta-alkajille kai pitää lukea tässä?

Ice Cream For Crow (äänitetty ja julkaistu 1982)
Tässä Kapteenin jäähyväiset musiikkibisnekselle. Ei tämäkään ole iskenyt ihan parhaalla mahdollisella tavalla, mutta eihän se tarkoita, että levy olisi huono. Päinvastoin, muutamia todella upeita vetoja ja sitten on toisaalta yksi runonlausunta, joka ei todellakaan innosta. Tyylikäs hyvästijättö ja ei taaskaan ensikertalaisille!

Siinäpä ne, ja ne ostamani vinyylit olivat, jos joku on vielä kiinnostunut: Mirror Man, Clear Spot, Bluejeans & Moonbeams ja Ice Cream For Crow. Kuunnelkaapa äijän koko tuotanto ja huomaatte, että eräätkin suomalaiset ovat ottaneet vaikutteita. Olisiko esimerkiksi Tuomari Nurmion Lasten mehuhetkeä ilman Don Van Vlietiä? Rohkenen epäillä! Ja missähän muualla miehen vaikutus kuuluu? YUP kai nyt ainakin?

Tupakan ostossa kävin ja vielä tuli tällaista mieleen. Seuraavan kerran, kun ostatte levyjä, niin ostakaa nyt ainakin nämä Captain Beefheart & His (The) Magic Bandin levyt:
The Spotlight Kid/Clear Spot
Shiny Beast (Bat Chain Puller)
Safe As Milk
Mirror Man
Jos kiinnostuksenne heräsi tähän mieheen, lisää aiheesta löytyy mainioilta kotisivuilta: Captain Beefheart.