HILJAINEN KEVÄT-demo:


Noilla keuruulaisilla on joku ihme kyky saada kaikki rokki kuulostamaan sellaiselta riemuissaan kokoon kyhätyltä, hauskalta ja kuulijaakin useimmiten innostavalta. Vai onko se vaan Astro? No, nyt on Astrolla hc-bändi. Paras suomalainen hc ikuna on tullut Torniosta ja Raumalta. Hiljaisella Keväällä on tässä viitteet ja vaikutteet tuohon Tornio-osastoon, ei niinkään Mellakkaan... Terveiden Käsien biisejä on tällä nauhalla versioitu 5. Lisäksi Äijälän sedän apuja on mukana parissa muussa laulelmassa. Kaikesta edellisestä päätellen vähänkin hardcorepunkkia tunteva osaa oitis päätellä tyylisuunnan. Minun, joka olen TK:ni puhki kuunnellut, tällainen reinkarnaatiomainen kohtaaminen puree kuin majava. Pieteetillähän tämä on koottu, kun soundit ovat kaoottiset kuin kahdella ensimmäisellä Terveet Kädet-levyllä, ehkä jopa treenikämppämäisemmät. No siellähän tämä lienee nauhoitettukin.

Olennaisinta tässä tuntuu olevan ns. hyvä meininki. Bändi ei turhia pidättele ilmaisussaan, varsinkaan Lihjamon vanha uros: ei uskoisi että niinkin lempeän oloisesta hahmosta lähtee noin hurja karjunta. Mutta on se luojan lykky, etteivät Astron kirjallisuusmieltymykset vaikuta bändin musiikkiin. Kalle Päätalo laahaa kuin uppotukki, tämä ei värssyäkään. Tästä sitten edetään toivottavasti studioon ja voitosta voittoon. Erinomainen esittäytyminen orkesterilta, josta on syytä kuulla vielä monesti.
(Tero Lehto)