Veisinkö koirani luonnetestiin?
Kirjoittanut Mari Kääriäinen

Testin historia

Luonnetesti on alun perin kehitetty Ruotsin armeijalle sotakoirien koulutuskelpoisuuden arvioimiseksi. Alkuperäisessä testissä oli useampia osioita, mutta Suomeen tuotiin niistä vain yksi. Luonnetesti otettiin täällä käyttöön 1970-luvun lopulla ja ennen vuotta 1995 osallistumisoikeus oli vain palveluskoirilla. Testiä on parin vuosikymmenen aikana kehitetty soveltumaan paremmin harrastus- ja seurakoirien luonteen testaamiseen ja testissä onkin käynyt jo reilut 10 000 koiraa, joista vajaa 40 whippettejä.

Osallistumisoikeus

Luonnetestiin voi osallistua Suomen Kennelliiton rekisteröimä vähintään kaksivuotias, mutta alle seitsemänvuotias asianmukaisesti rokotettu ja tunnistusmerkitty koira rodusta riippumatta. Luonnetestiä varten koiraa ei tule mitenkään valmistella tai kouluttaa, riittää että omistaja kulkee koiransa mukana testin ajan. Testitilanteessa tarvitset koiran lisäksi sen alkuperäisen rekisterikirjan ja pitkähkön, vahvan taluttimen sekä ei-kuristavan nahkapannan. Koira on kytkettynä koko testauksen ajan (lukuun ottamatta pimeää huonetta) ja ohjaajalle annetaan ohjeita, miten hänen tulee eri osioissa toimia. Koira ei saa testitilanteessa olla käskyn alla, eikä koiralle tule testin aikana puhua, ellei erikseen pyydetä koiraa houkuttelemaan. Testaajia on aina kaksi, toinen testaa koiraa ja toinen tarkkailee suoritusta.

Mitä testataan

Luonnetestissä mitataan koiran käyttäytymistä erilaisissa tilanteissa tavoitteena saada esiin yksilökohtaisia eroja koiran reaktioissa, kun se kohtaa yllättäviä, pelottavia tai uhkaavia tilanteita. Testissä ei kuitenkaan ole tarkoitus järkyttää koiraa, vaan testiosiot ja ärsykkeiden voimakkuus sovitetaan koiran reaktioiden mukaan. Testi keskeytetään, mikäli koira stressaantuu liikaa testitilanteessa, eikä kykene palautumaan ennen seuraavaa osiota.

Suomalaisessa luonnetestissä koiraa arvioidaan yhdeksän eri ominaisuuden osalta:

1) Toimintakyky, kerroin 15
+3 erittäin suuri +2 suuri +1 kohtuullinen -1 pieni -2 riittämätön -3 toimintakyvytön

Toimintakyky on eräs testin tärkeimmistä osioista. Toimintakykyä voisi kuvailla koiran rohkeutena toimia oudoissa ja pelottavissa tilanteissa. Toimintakykyinen koira joko pakenee tai puolustautuu todellisen tai kuvitellun uhkauksen edessä, kun taas toimintakyvyltään puutteellinen koira ei kykene tekemään mitään; se saattaa jähmettyä paikoilleen tai ilmentää sijaistoimintoa vaikka keskittymällä ruohon syöntiin, kun sitä uhkaillaan.

Toimintakykyä mitataan ns. kelkkakokeella, jossa koiraa kohti vedetään kelkka, jonka päällä on ihmistä muistuttava hahmo. Koiran käyttäytymistä arvioidaan kelkan pysähdyttyä; kuinka nopeasti ja ilman omistajalta saatavaa kannustusta koira kykenee lähestymään kelkkaa. Testissä on toinenkin erityisesti toimintakykyä mittaavaa osio, nk. pimeä huone, jossa omistaja lähetetään kellariin tms. heikosti valaistuun ja sokkeloiseen paikkaan tuomarin pidellessä koiraa ulkopuolella. Koira päästetään yksin pimeään huoneeseen, jossa sen tulee ilman kutsua pyrkiä löytämään omistajansa. Toimintakykyä arvioidaan seuraamalla koiran kykyä työskennellä pimeässä ilman ohjaajan tukea.

2) Terävyys, kerroin 1

+3 kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
+2 suuri ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
+1 pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
-1 pieni jäljelle jäävin hyökkävshaluin
-2 kohtuullinen jäljelle jäävin hyökkäyshaluin
-3 suuri jäljelle jäävin hyökkäyshaluin

Terävyys on koiran taipumus reagoida aggressiivisesti kokemaansa uhkaan.

Terävyyttä arvioidaan kiinnittämällä koiran lyhyessä taluttimessa seinään ja omistaja poistuu koiran luota nurkan taakse. Koiran rauhoituttua testituomari lähestyy koiraa ensin epäröiden ja vähitellen selkeämmin uhaten. Lopuksi tuomari juttelee koiralle ystävällisesti, jolloin koiran tulee päästää tuomari ystävällisesti lähestymään itseään ilman hyökkäävyyttä.

3) Puolustushalu, kerroin 1

+3 kohtuullinen, hillitty
+2 suuri, hillitty
+1 pieni
-1 haluton
-2 erittäin suuri
-3 hillitsemätön

Puolustushalu on koiran tarve puolustaa laumaansa. Testissä sitä mitataan testituomarin hyökkäyksellä kohti vastaan tulevaa koiraa ja omistajaa. Olennaista ei ole koiran reaktion voimakkuus tai puolustuksen vakuuttavuus vaan nimenomaan koiran osoittama HALU puolustaa. Omistajan selän takana kovastikin räksyttävä koira ei osoita yhtä voimakasta puolustushalua kuin omistajan ja hyökkääjän välissä pysyvä vaikkakaan ei kovin selvästi puolustautuva koira.

4) Taisteluhalu, kerroin 10

+3 suuri +2 kohtuullinen +1 erittäin suuri
-1 pieni -2 riittämätön -3 haluton

Taisteluhalu on koiran synnynnäinen taipumus nauttia kehonsa käyttämisestä kuviteltuun tai todelliseen taisteluun saavuttaakseen haluamansa päämäärän. Tämä ilmenee useimmiten leikkimishaluna ja toimii myös moottorina, jonka avulla fyysisesti väsynyt koira jaksaa jatkaa leikkimistä.

Luonnetestissä taisteluhalua mitataan tuomarin leikittäessä koiraa rätillä, patukalla tms. Kovin pidättyväinen koira ei välttämättä ryhdy leikkimään vieraan ihmisen kanssa, jolloin omistajalle annetaan tilaisuus itse leikkiä koiransa kanssa. Vaikka koiraa ei testitilanteessa saataisi lainkaan leikkimään, voidaan taistelutahtoa arvioida muiden testiosuuksien (esim. kelkkakoe) yhteydessä.

5) Hermorakenne, kerroin 35

+3 rauhallinen ja varma +2 suhteellisen rauhallinen +1 hieman rauhaton
-1 vähän hermostunut -2 hermostunut -3 erittäin hermostunut

Hermorakenteella tarkoitetaan koiran synnynnäistä vahva- tai heikkohermoisuutta, joka ilmenee koiran joutuessa voimakkaaseen, vaihtelevaan sisäiseen jännitystilaan. Hyvät hermot näkyvät paineensietokykynä ja auttavat koiraa selviämään stressaamatta arjen eri tilanteissa, joten tälle ominaisuudelle on annettu suurin painoarvo myös testissä. Vastaavasti heikkohermoinen koira saattaa olla jo arkielämänkin tilanteissa hankala seuralainen.

6) Temperamentti, kerroin 15

+3 vilkas +2 kohtuullisen vilkas +1 erittäin vilkas
-1 häiritsevän vilkas -2 välinpitämätön -3 apaattinen

Temperamentti kuvaa koiran kykyä havainnoida ympäristöään ja toimia sen mukaisesti. Liian temperamenttinen, ylivilkas koira, joka pyrkii reagoimaan kaikkiin ympäristön tapahtumiin, on rasittava perheenjäsen kaikessa aktiivisuudessaan ja osallistumishalussaan. Temperamenttia arvioidaan kokeella, jossa ohjaajan kanssa kulkevan koiran takaa lasketaan putoamaan esimerkiksi telineellä oleva kivillä tms. täytetty tynnyri, jolla pyritään aikaansaamaan koiralle yllättävä tilanne. Koiran temperamenttia arvioidaan sen väistöliikkeen laajuuden ja voiman perusteella.

7) Kovuus, kerroin 8

+3 kohtuullisen kova +2 kova +1 hieman pehmeä
-1 erittäin kova -2 pehmeä -3 erittäin pehmeä

Koiran kovuudella tarkoitetaan sen taipumusta muistaa kokemiaan ikäviä asioita ja välttää niiden kohtaamista uudelleen. Luonnetestissä koiran kovuutta tarkkaillaan koko testin ajan. Lisäksi kovuutta mitataan testillä, jossa koiran ja ohjaajan eteen vedetään yllättäen ”kummitus”, jota koira ei pääse tarkemmin tutkimaan. Hetken päästä koira tuodaan uudelleen samaan paikkaan, jolloin kova koira ei muistele edeltävää säikähdystä, kun taas pehmeämpi koira ei vapaaehtoisesti halua lähestyä paikkaa vaan tarvitsee houkuttelua.

8) Luoksepäästävyys, kerroin 15

+3 hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
+2 luoksepäästävä, hieman pidättyväinen
+1 mielistelevä
-1 selvästi pidättyväinen
-2 hyökkäävä
 -3 salakavala

Luoksepäästävyydellä tarkoitetaan koiran avoimuutta ja positiivista suhtautumista tuntemattoman henkilön kohtaamiseen. Koiran tulisi antaa vieraan, ystävällisesti käyttäytyvän ihmisen lähestyä ja koskea itseensä.

9) Suhtautuminen ampumiseen

+ laukausvarma + laukauskokematon + paukkuärtyisä sekä - laukausaltis – laukausarka

Luonnetestin viimeinen osio sisältää kaksi 9 mm pistoolilla ammuttua laukausta koiran ollessa kiinnitettynä seinään terävyyskokeen jälkeen tai koiran puuhastellessa ohjaajan kanssa. Koiran tulisi säilyttää toimintakykynsä laukauksista huolimatta.

Testitulos
Luonnetesti ei ole koe eikä kilpailu. Luonnetestissä arvioidaan edellä kerrottuja ominaisuuksia osa-alueittain kuusiportaisella asteikolla pisteytettynä laukauspelottomuutta lukuun ottamatta. Osa-alueiden pisteille on määritelty erilaisia kertoimia, jotka painottavat koiran perittyjä taipumuksia (hermorakenne, luoksepäästävyys, temperamentti) ja vähentävät koulutuksella muokattavien osioiden kuten puolustushalun painoarvoa. Loppupisteet sijoittuvat – 300 ja + 300 välille, mutta olennaisin tieto koira ominaisuuksista löytyy osa-alueiden pisteistä. Luonnetestin voi uusia, mikäli tulos on alle 75 pistettä.

Roduilla, joilla hyväksytty luonnetestitulos vaaditaan valionarvoon yms., koira saavuttaa hyväksytyn tuloksen, kun edellä mainitulla tavalla laskettu lopputulos on vähintään +75 ja koira on saanut vähintään arvosanan + 1 terävyydessä, hermorakenteessa ja luoksepäästävyydessä sekä arvosanan + laukauspelottomuudesta.

Mitä hyötyä testaamisesta on?

Luonteeltaan miellyttävä ja tasapainoinen koira on varmasti jokaisen koiranomistajan toiveena. Koira on meille lemmikki ja perheenjäsen, joten sen luonne vaikuttaa elämäämme vuoden jokaisena päivänä. Arka, ylivilkas, eroahdistunut tai paukkuarka koira kärsii itse luonteensa heikkouksista ja sen omistajat joutuvat näkemään usein kohtuuttomasti vaivaa, jotta elämä koiran kanssa sujuisi edes kutakuinkin normaalisti.

Luonnetesti on yksi apukeino kasvattajille, jotka haluavat säilyttää rodunomaista luonnetta tai vähentää ei-toivottuja luonteenpiirteitä rodussa. Mitä useamman koiran luonteesta on puolueetonta ja kohtuullisen vertailukelpoista tietoa saatavilla jalostusvalintojen perustaksi, sitä todennäköisemmin voimme etsiä yhdistelmiä, jotka täydentävät toisiaan myös luonteen osalta. Jokaisen koiran, myös niiden joita ei tulla käyttämään jalostuksessa, testaaminen olisi tärkeää, jotta koko rodun tilanne saataisiin paremmin selville. Erityisen mielenkiintoista olisi nähdä testituloksia niiltä koirilta, jotka kärsivät esim. eroahdistuksesta tai muista käytöshäiriöistä.


Etusivulle

©Kennel Besties 2003-2009