Eurooppalaiset sotilasaseet 1867 -1885

Kaikki esiteltävät aseet on tehty ennen vuotta 1890 ja näin ollen aselain mukaan lupavapaita. Kuitenkin, jos niillä ammutaan, on niille hankittava normaali aseenkantolupa. Näillä sivuilla esitetyt ohjeet, mitoitukset ja lataukset ovat ohjeellisia. Jokainen on vastuussa omasta aseestaan, sen kunnosta ja latauksista, kuten aselaki määrää. Huomattava on, että ampuja on vastuussa aseensa kunnosta siten, että se on turvallinen käyttää. Jos on epäilyksiä siitä, että ase ei ole turvallinen, on aseen omistaja velvollinen ennen aseella ampumista tarkistuttamaan sen valtuutetulla asesepällä. Luotien halkaisija ei missään olosuhteissa saa olla suurempi kuin isokaliberi ja luodin paino ei saa ylittää alkuperäisen luodin painoa. Luodin kovuus ei saa ylittää 18 Brinell'in kovuutta rihlankorkeuden ollessa 0,10 mm tai suurempi. Alkuperäisillä aseilla aikanaan ammuttu ruuti oli ns. kivääriruutia, joka vastaa sveitsiläisen ruudin  kauppanumeroita 4 ja 5  sekä Fg-taulukossa 1 Fg ja 1,5 Fg. Nämäkin ruudit ovat voimakkaampia, joten alkuperäisen latauksen mukaista latausta ei ole syytä käyttää. Kirjoittaja ei ota minkäänlaista vastuuta, jos sivulla esitetyillä latauksilla tapahtuu onnettomuuksia.

Mauser  Kiväärit  
Berdan II kiväärit  M 1871
Vetterli M 1871
Gras-M1874 mallit
Mauser-Kropatchek M-1886
Martini - Henry
Italian Vetterli-Vitali

Testi aseet "kyyt"

Vanhat aseet tänään ja eilen



Jarman M-1883
Werndl kiväärit
Manlicher M 1885

Beaumont-Vitali      
Ruotsin Remington M1867
Espanjalainen Rolling Block karabini

Albini-Braendli

Vanhojen aseiden tarkkuus
Eurooppalaisten kiväärien sukupuu
Patruunoiden kuvat ovat  "ECRA Caliber data Viewer"-tietokannasta  © ECRA

Päivitetty 20.10.2010

Takaisin pääsivulle( Back to main page)






 

Metallipatruuna-aseet


Yksi muunnoskauden aseista,
englantilaisen Snaider-kivääri.
 Aseen syrjäytti Martini-Henry Mark 1, joka sekin oli kertalaukauskivääri.
Tähänkään aseeseen ei voinut tehdä lipasta
Kuten kaikessa muussakin toiminnassa myös aseiden valmistuksessa pyrittiin hyödyntämään jo olemassa olevat osat. Nykyisin sitä kutsutaan kierrättämiseksi.
Kun piilukon tilalle tuli nallilukko, vanhoja piilukkoaseita muutettiin nallilukkoisiksi ja näin paranneltiin olemassa olevia aseita.  1850-luvulle tultaessa kehitys oli johtanut siihen, että suunniteltiin aseita, jotka voitiin ladata piipun takaosasta. Luonnollisesti nämä rakennelmat tehtiin olemassaoleviin piippuihin.  1860-luvulle tultaessa erilaisten lukko- ja sulkujärjestelmien kehitys oli valtavaa. Syntyi mitä moninaisempia konstruktioita samalla kun kehitettiin patruunoita. Piippukonstruktiot säilyivät ennallaan ja suurelta osalta luodit olivat samoja, joita oli käytetty jo 1700-luvun lopun rihlatuissa piilukkoaseissa. Tämä kehitys jatkui, vaatimus suuremman tulinopeuden saamiseksi oli kuitenkin suuri. Kuvaan tulivat lippaalliset aseet. Revolveri oli vanha keksintö, mutta sen ammusmäärä oli pieni.  Revolverirullaan perustuvia kiväärikonstrukrioita tehtiin, mutta niillä ei ollut menestystä. Lippaallisen kiväärin etu nähtiin Turkin ja Venäjän sodassa, jossa turkkilaisilla oli käytössä putkilippaalla varustetut Henry-kiväärit. Ensimmäinen eurooppalainen makasiinikivääri oli Vetterli, meillä tunnettu Grafton- kiväärinä, joka käytti reunasytytteistä patruunaa. Makasiinien ja erilaisten kiihdyttimien suunnittelu vanhoihin, 1860-luvulla tehtyihin kertalatauskivääreihin lisääntyi. Useimpien lukkokonstruktioiden kohdalla muutos makasiinikivääriksi oli mahdoton. Tällaisia olivat Remingtonin läppälukko, Werndl-kiertolukko ja monet muut vastaavat. Sotilaskiväärien kohdalla eloon jäi ainoastaan pulttilukko, joita Euroopassa olivat Mauser M 71 , Chassepot-Gras, Beaumont ja Berdan II, johon ei koskaan tehty lipasta.
Putkilippaalla varustettuja aseita Euroopassa oli Mauser M 71-84 ja sen muunnokset, Ranskassa Lebel, Portugalissa Mauser-Kropatchek ja Norjassa Jarman-kivääri. Putkilippaallisen kiväärin lataaminen uudelleen oli hidasta ja näinpä kasettilippaalliset konstruktiot korvasivat nämä aseet. 1890-luvulle tultaessa putkilippaallisia aseita ei enää valmistettu.
Alkoi pulttilukkoisten kiväärien aikakausi, joka sotilasaseiden kohdalla päättyi, kun automaatti- ja puoliautomaatti- kiväärit korvasivat nämä.


Tässä on itävaltalaisten
Werndl-kiväärin lukko.
M 1877-aseella ei ollut mitään mahdollisuutta pysyä mukana kehityksessä


Vanhat aseet tänään   

Mustaruutiammunta kilpailumuotona

Suomessa elvytettiin vanha mustaruuti perinne 30 vuotta sitten. Meillä mustaruutitietous katosi kun 1918 kansan kartuisaan käteen jäi suuri määrä aseita ja patruunoitajotka syrjäyttivät vanhat mustaaruutia käyttävät metsästysaseet. Mustaruuti haulikoita Suomessa kuitenkin käytettiin vielä 50-luvulle asti, mutta nehän eivät olleetkaan sotapyssyjä.
Takaaladattavilla mustaruutiaseilla kilpaillaan SM- ja PM-tasolla. Kilpailuluokka on "Remington", jossa aseina käytetään alkuperäisiä takaaladattavia mustaruutikivääreitä. Luotina saa olla paperoitu tai paperoimaton lyijyluoti ilman metallista tulikilpeä. Ajoaineena ainoastaan kaupallisesti saatavilla oleva mustaruuti.
Sääntöjä on saatavissa SAL'n toimistosta Helsingistä. 
Ampumamatka on 100 m ja tauluna käytetään SAL'n 25 m virallista pistoolitaulua. Ampumatapa on makuulta.
Optisten ja diopteritähtäinten käyttö on kielletty. Kilpailumuotona mustaruutiampuminen ei saa olla ryppyotsaisten puuhaa vaan kyse on harrastuksesta. Kilpailutapahtuma on se hetki, jossa samanhenkiset harrastajat kokoontuvat vaihtamaan mielipiteitään, sekä  kokemaan ja näkemään vanhojen mustaruutiaseiden viehätyksen. Seuraavassa esiteltävät aseet ovat kaikki soveltuvia kilpailukäyttöön SAL'n alaisissa mustaruutikisoissa. Muistaa täytyy, kaikki riippuu kaikesta ja jokainen ase on yksilö. Millä latauksella ja millä luodilla ase toimii parhaiten on jokaisen kokeiltava ja löydettävä sellaiset luodit ja lataukset, joista ase "pitää ". Joskus kuulee sanottavan mustaruutiammunnasta että se on mystiikkaa ja mustaa magiaa.  Tämä ei pidä paikkaansa, kaikille asioille löytyy normaali selitys kun asiat vain perusteellisesti tutkitaan.Esiteltyjen aseiden kohdalla on annettu tiedot, joilla jokainen voi aloitella kokeilun, sitten saada ahaa-elämyksen ja viimein löytää sen oikean latauksen. Siinä onkin tämän harrastuksen viehätys.

Euroopassa ja muualla mailmassa mustaruuti ampumista on harrastettu pitkään. Harrastus on kasvamassa ja varovastikin arvioiden voidaan olettaa että mailmassa on kymmeniä tuhansia mustaruutiammmunnan harrastajia. Suomessa on noin 100 harrastajaa jotka kilpailevat enemmän tai vähemmän  aktiivisesti. Kun tarkastellaan mustaruutiaseiden määriä, niin Suomessa on muutama tuhat kotitarveharrastajaa, jotka ampuvat vain omaksi iloksi. Takaaladattavien mustaruuti aseiden kisoissa Suomessa on ampujia 10 kahden puolen, eli kotitarveampujat eivät juuri kisoihin lähde. USA'ssa saatta yhdessä kilpailussa olla satoja ampujia. 
Ampumamatkana meillä Suomessa on 100 m  Amerikkalaiset ampuvat 100 yardista 1000 yardiin asti.  Skandinaviassa ammutaan samoin kuin suomessa 100 m mutta lisäksi heillä on ns. " Long range " kisoja jossa he ampuvat 600 m asti. Pohjoismaissa ammutaan kahdessa eri luokassa, alkuperäiset aseet ja uustuotanto eli replika-aseet.


Kuva SM- kisoista 2007
Mauser M 1871-84

Toisin kuin pohjoismaissa yleiseurooppalaisia sääntöjä ei takaaladattaville tuon ajan aseille ole, mutta monissa maissa on omia kansallisia sääntöjä.  Ranskassa, jossa harrastajia on tuhansia, on asekohtaisia kilpailuja. He esimerkiksi ampuvat Chassepot neulasytyskiväärillä oman kisan, ja 
Gras Mle 1874 kiväärillä on oma kilpailu .  
Suomessa jossa tuon ajan aseita on kovin niukasti, eikä tällaisesta asekohtaisesta kilpailusta tule mitään. Meiltä kyllä löytyisi yksi ase joita olisi riittävästi ja aseet eivä edes ole missään hinnankiroissa, nimittäin Berdan II venäläinen mustaruuti sotilaskivääri, joita meille jäi suuria määriä 1918 kahakassa. Näitä aseita pyörii jatkuvasti asemessujen myyntipöydillä. Ongelma meillä on ollut latausohjeiden puute, jokainen on koettanut ladata patruunat parhaan taitonsa mukaan, purkanut alkuperäisen patruunan ja katsonut siitä mallia. Nykyiset ruudit ovat erilaisia kuin 130 vuotta sitten ja tämä tuo mukana omat ongelmat.  Toivottavasti nämä sivut auttavat sekä kilpa- että kotitarveampujia saamaan enemmän irti omasta vanhasta tuliluikusta.


Eurooppalaisten sotilasaseiden tarkkuudesta

Taulukossa on esitetty norjalaisten 1880-luvun lopulla tekemiä testausarvoja.Testit on mahdollisesti tehty tarkoitushakuisesti, koska haluttiin armeijan hyväksyntä Jarman M 1883-kiväärille. 
Taulukossa ei kerrota kuinka monta laukausta on ammuttu ja onko aseen piippu puhdistettu jokaisen laukauksen jälkeen.

Aseen tarkkuuteen vaikuttaa oleellisesti missä kunnossa piippu on ja onko se puhdas. Löytää 130 vuotta vanha ase jossa on virheetön piippu on kuin voittaisi lotossa.  
Kohtuullisen hyväkuntoisen piipun löytää kyllä helposti kun hieman katselee eikä osta ensimmäistä jonka näkee. 
Tällaisella aseella saa helposti aikaiseksi 60 - 70 cm kasoja 100 m matkalla se edellyttää kylläkin että piippua huolletaan kunnolla.

Jarman
M1883
Remington
M1867
Mauser
M71/84
Gras
1874
Martini
Henry
Tarkkuus 600m, kasamitta 46 cm 96 cm 80 cm 89 cm 69,5 cm
Caliberi 10.15 x 61R 12,7 x 44R 11.15 x 60R 11 x 59R 11.455 x 65R
luoti paperivaippa rasvaurallinen lyijy paperivaippa paperivaippa paperivaippa
luodin nopeus 500 m/s 381 m/s 430 m/s 455 m/s 416 m/s



Aseiden kehitys 1860 - 1880 oli nopeata. Vaikutteita Eurooppalaisiin aseisiin tuli myös Amerikasta josta oppinsa saivat mm. Vetterli ja Werndl.
Kuinka paljon oli normaalia tietojen vaihtoa,yhteistyötä,tai lisenssointia on vaikea sanoa. Joka tapauksessa  vaikutteita ja selviä yhteneväisyyksiä aseista löytyy.
Yllä olevassa kuvassa on esitetty " sukupuu"  missä on kuvattu niitä yhtäläisyyksiä joita on aseisiin tullut kehityksen myötä.
Kuvasta uupuu Manlicher M 1885 jonka rakenne oli täysin uusi ja jossa oli sovellettu amerikkalaista kasettilipasta.




Vetterli M 1871    Cal. 10.4 x 38 Rimfire

V. 1866  Vetterli oli suunnitellut pulttilukkoisen kiväärin. 1867 hän sai valmiiksi putkilippaallisen, pulttilukkoisen kiväärinsä. Tammikuussa 1868 Sveitsin valtio teki tilauksen 80 000 Vetterli-kivääristä.
Kivääri oli ensimmäinen eurooppalainen makasiiniase ja edusti teknologian huippua.
  Aseita tuli Suomeen aselaiva Graftonin kyydissä. Myöhemmin aseita muutettiin metsästyskäyttöön, lyhennettiin ja muutettiin keskisytytteisiksi.

Joulukuussa 1866 Sveitsin armeijalle päätettiin hankkia lippaallinen kivääri. Sopivaa asetta ei tuohon aikaan löytynyt ja tehtävä annettiin asesuunnittelija Friedrich Vetterlille, joka oli siirtynyt  Schweizerische Industrie-Gesellschaft Waffen-Department´n (SIG) palvelukseen 1864.
Vetterli oli tehnyt yhteistyötä saksalaisten, englantilaisten ja ranskalaisten kanssa ja hänellä oli voimakkaat sidokset amerikkalaisiin asesuunnittelijoihin, eritoten Henryyn ja hänen makasiinikivääriinsä.
© ECRA  © ECRA 
Alkuperäinen Vetterlin patruuna M 1867 lyijyluodilla Alkuperäinen Vetterlin paperivaippaluotipatruuna M 1878

Alkuperäisen Vetterli M 71 tiedot

Aseen pituus cm Kaliberi Rihlojen määrä mustaruutipanos g luodin nopeus m/s luodin paino g luodin pituus mm
134 10,40 4 4,0 430 20,4 25,5

Aseesta mitatut tiedot
piippu, mitattu rihlan korkeus 0.20 mm isokaliberi 10.80 mm pikkukaliberi 10.40 mm rihlat 4 kpl OK
optimihylsy hylsyä kahta pituutta 37 mm ja 42 mm pitempikin mahtuu pesään
hylsyaihio Starline 50 - 110 myös 348 WIN
patruunapesä kaulan tila 22 mm
rihlat alkavat 52 mm hulsyn pohjasta ylimenokartio 10 mm
luoti 334 grain paperoimattoman luodin halkaisija D= 10.50 mm paperoidun luodin halkaisija D= 10.74 mm
lataus 37 grain # 3
Muita sveitsiläisiä sotilaskiväärejä
Hylsyjä

M1870/87 Italian Vetterli-Vitali  Cal 10.35  x 47 R




1860 luvun lopulla italialaiset olivat siirtymässä takaaladattaviin kivääreihin ja päätyivät Sveitsiläiseen Vetterlin järjestelmään. Putkilipaskonstruktio oli liian kallis valmistaa, niin suurta määrää joita armeija tarvisti. Näin päädyttiin valmistamaan kertalaukaisu kivääri.  1880 luvulla Italian tykistön kapteeni G. Vitali kehitti kasetti lippaan. johon perustuen tehtiin lippaallinen kivääri Vetterli-Vitali malli 1870/87.
Vanhat kertalaukauskiväärit muutettiin lippaallisiksi kuten on tehty kuvassa olevalle kiväärille. 
Sama lipas otettiin käyttöön myös Hollannissa Beaumont-kiväärissä.
1900-luvun alussa patruunoita ladattiin savuttomalle ruudille ja FMJ luodeilla.
Ennen ensimmäistä maailmansotaa iso määrä aseita uudelleen piiputettiin muunnettiin  patruunalle Italian 6.5 Carcano.  
Muunnettu ase sai mallimerkinnän M1870/87/15

Italian Vetterli -Vitalin alkuperäisiä patruunoita
Vasemmanpuoleinen on valmistettu 1889.
Oikeanpuoleinen on hieman uudempi.
Tässä aseessa ei käytetty paperivaippaluotia
Alkuperäisen  M 1870 tiedot
Aseen pituus cm Kaliberi Rihlojen määrä mustaruutipanos g luodin nopeus m/s luodin paino g luodin pituus mm


Aseesta mitatut tiedot tiedot
Hylsyjä
tietoja



Manlicher M 1885     Cal. 11 x 58 R

Kuvassa oleva ase on lyhyt karabini, mutta sitä ei ole lyhennetty Steyr'n tehtaalla, vaan lyhennys on tehty 1900-luvun alussa Belgiassa. Itävallassa ei tehty kuin pitkää jalkaväkikivääriä.

       Aseen suunnitteli Ferdinand Ritter von Mannlicher Steyr'n tehtailla Itävallassa.  
Ase oli ensimmäinen suoravetolukkoinen kivääri maailmassa. M 1885 oli koesarja, jota valmistettiin 1520 kappaletta, ja jaettiin armeijan osastoihin koekäyttöön. Välittömästi aloitettiin M 1886-mallin suunnittelu ja suurin aseeseen tullut muutos oli lippaan ja patruunasiteen rakenne.
M 1885 tyhjä lipas lensi ulos lukon yläosasta, kun sivussa olevasta vivusta vapautettiin jousi. M 1885 käytti Werndl M 1877-patruunaa.
M 1886 sai oman patruunan, joka oli hieman tehokkaampi ja luodin lyijy oli kovempi.
Suomessa Stockman myi kyseistä lyhennettyä asetta ratsuväen karabinina 1906.
Suurin osa M 1886-mallin kivääreistä muutettiin M 1886-88 Cal. 8 x 52 R.
Muuttamatta jäi vain noin 5000 kpl, joten 11 mm M 1886-malli on erittäin harvinainen.
Sama koskee pitkää alkuperäistä M 1885-mallia, lähes kaikki myytiin Belgiaan jossa ne lyhennettiin.
Aseita saattoi Suomeen tulla myös Saksalaisen itämeren divisioonan mukana keväällä 1918.

Alunperin ase suunniteltiin M 1877 Werndl patruunalle
 Alkuperäinen paperivaippaluotipatruuna M 1886  

Aseen pituus cm Kaliberi Rihlojen määrä mustaruutipanos g luodin nopeus m/s luodin paino g luodin pituus mm
11.2 x 48 R 5 438 24


Aseesta mitatut tiedot
Piippu             rihlan korkeus  0.21 mm     isokaliberi  11.36 mm pikkukaliberi  10.93 mm  6 rihlaa  OK
Optimihylsy hylsyn pituius 58 mm kaulan ulkohalkaisija 12.0 mm sisähalkaisija 11. 40 mm seinämä 0.30 mm*
Hylsy Bertram Werndl M 1877 hylsyn pituus 57.2 mm kaulan ulkohalkaisija 11.84 mm kaulan seinämävahvuus 0.32 mm *sorvattava esim 0.26 mm
Patruunapesä kaulan halkaisija 12.0 mm
kaulan pituus 17,3 mm ylimenokartio 8 mm**
Luoti 350 grain sama kuin Mauseri
paperoimaton luoti D 11.10 mm Paperoituluoti D 11.34 mm
Alkuperäinen M 77 lataus 5 grammaa mustaa ruutia 24 gramman paperoitu luoti rihlan ja hylsyn väli**
Hylsyt
Itävaltalaisia sotilasaseita



Portugalin Mauser-Kropatchek M-1886    Cal. 8 x  60 R  ja   8 x 56 R

Portugalilainen luutnantti Luis Guedes Dias, jolla oli hyvät suhteet Ranskaan, kehitti patruunan 8 x 60,
joka oli ensimmäinen portugalilainen pienikaliberinen patruuna. Tämä otettiin käyttöön vuonna 1885 pulttilukkoisessa kertalaukauskiväärissä. 1886 Itävallasta hankittiin putkilippaallisia Mauser-kivääreitä samalla kaliberilla.
Alkuperäisessä portugalilaisessa mustaruutipatruunassa oli 4,2 gramman lataus ja paperoitu lyijyluoti,
 tätä patruunaa valmistettiin vain 1886, mutta jo samana vuonna aloitettiin patruunan valmistus kuparivaippaluodilla ja vaihtoehtoisesti cordiitti latauksella jota kesti vuoteen 1896 asti. 1887 lähtien kuparivaippa korvattiin nikkeliteräksisellä vaipalla. 1899 kaliberi muutettiin 8 x 56 R ja lataus tehtiin savuttomalla ruudilla.
Eli tämä ase ei ole puhdas mustaruutiase vaan on alkua savuttoman ruudin aseille Euroopassa.

        © ECRA
Kuvassa on  8 x 60 R patruuna teräsvaippaluodilla.
patruuna on valmistettu 1893.
Myöhemmin vaippamateriaaliksi tuli kupari
Kuvassa on harjoituspatruuna  8 x 60 R                
Patruuna on tehty 1886 itävallassa          

Epäonnistuminen tehottoman Fruwirth-kiväärin kanssa  Itävalta-Unkarin armeijassa avasi tien Alfred Ritter von Kropatchekin suunnittelemalle kiväärille vuonna 1874.
Tämän tyyppisiä aseita valmistettiin Steyr thtailla itävallassa usisiin maihin.
Ensimmäiset aseet toimitettiin sotaministeriölle syyskuussa 1874.
Ensimmäinen kaupallinen Kropatchekin kiväärin toimitus saatiin Ranskaan.
Ranskan laivasto korvasi Chassepot-neulasytytyskiväärit

Kropatchekin kiväärillä Mle 1878.
Portugalilaiset tilasivat Steyr:ltä ensin kertalaukaus kiväärin ja sitten lippaallisen mallin M 1886
1880-luvun lopulla, kun metallivaippapatruunoiden teollinen valmistaminen oli saatu käyntiin, niin käytännössä kaikki sotilasaseet muunnettiin 8 mm. Uudet aseet suunniteltiin 8 mm FMJ-luodille ja uudelle nitroselluloosaruudille.

Kuvassa on Mauserin patruuna 8 x 57 R
M 1888
Patruuna on historiallisesti mukava koska siitä nähdään että 8 mm  lyijyluotia paperivaipalla
käytettiin hetken aikaa.
Portugalin kropatchekin paperivaippaluotipatruunoita ei ole säilynyt jälkipolville.
© ECRA


Aseesta mitataut tiedot
piippu mitattu rihlan korkeus 0.18 mm isokaliberi 8.40 mm pikkukaliberi 8.04 mm 4 rihlaa nousu 325 mm
optimihylsy
hylsy muokattu 348 win pituus 60 mm
patruunapesä löytyy kahta kaliberia 56 R ja 60 R pesä mitattava
luoti 10.8 gramma rasvaurallinen  15 BHN luoti halkaisija 8.40 mm
lataus 60 grain Sveitsin No 4 ( 1.5 Fg )
Muita portugalilaisia sotilaskiväärejä
lisätietoja
Hylsyt

Beaumont Vitali  M 1871 / 88      Cal. 11.3 x 50 R


                                                                                     
Aseen suunnitteli aseseppä E. de Beaumont Maastrichtista.  Kivääri M 1871 oli kertaladattava ilman lipasta. M1871/88- malliin lisättiin italialaisen Vitalin lipasjärjestelmä. Kuvassa olevaan aseeseen lipas on lisätty jälkikäteen, mikä näkyy tukissa olevista leikkauksista.
Ase on niitä viimeisiä 11 mm mustaruutiaseita, joita valmistettiin.

Tietoja
© ECRA
11.30 x 50 R Beaumont M71 alkuperäinen patruuna.
Patruunassa on paperivaippaluoti. Paperi on kulunut pois.

Aseen pituus cm Kaliberi Rihlojen määrä mustaruutipanos g luodin nopeus m/s luodin paino g luodin pituus mm


Aseesta mitatut tiedot
Piippu            Rihlan korkeus  0.26 mm Isokaliberi 11.48 mm            Pikkukaliberi 10.95 mm               4 rihlaa   OK             
Optimihylsy
Kaupallinen hylsy kaulan seinämän vahvuus 0.3 mm
Patruunapesä ei vielä mitattu
Luoti * sama luoti kuin Gras
Lataus
Hylsyt
Muita hollantilaisia sotilaskiväärejä


Ruotsin Remington M 1867    Cal. 12.7 x 44 






Lukkojärjestelmä on alun perin Leonard Geigerin suunnittelema ja sitä paranteli Joseph Rider.
Lukkojärjestelmä patentoitiin vuonna 1865 Riderin ja Remingtonin toimesta.
Springfieldin tekemää M1870-asetta myytiin v. 1870 Ranskaan ja käytettiin Ranskan-Preussin sodassa. USA:ssa aseesta tehtiin useita malleja sekä sotilas- että siviilikäyttöön.

Päätös aseen hankkimiseksi ja valmistamiseksi Norjan ja Ruotsin armeijoille tehtiin 1867.
Ensimmäiset aseet, 30 000 kpl, valmistettiin Amerikassa Remingtonin tehtailla,
myöhemmin asetta valmistivat eri tehtaat Skandinaviassa. Tehtaiden merkinnät olivat seuraavat: Kongsberg: K , Husqvarna: H , Carl Gustav: C , Stockholm gevärverkstad: S .
Ase on tyypillinen rasvaurallista lyijyluotia ampuva kivääri, korkea rihla ja pitkä nousu.
 
© ECRA © ECRA
Alkuperäinen Ruotsin Remingtonin patruuna reunasytytyksellä ja rasvaurallisella lyijyluodilla
Toinen on varhainen Ruotsin Remingtonin patruuna cal. .50 paperivaippaluodilla ja keskisytytyksellä.

Aseen pituus cm Kaliberi Rihlojen määrä mustaruutipanos g luodin nopeus m/s luodin paino g luodin pituus mm


Aseesta mitatut  tiedot
piippu, mitattu rihlan korkeus 0.35 mm isokaliberi 13.10 mm pikkukaliberi 12.40 mm rihlan nousu 1000 mm OK
optimihylsy
348 win lyhennetty pituus 44 mm kaulan ulkohalkaisia 13.60 mm kaulan sisähalkaisija 13.00 mm seinämän paksuus 0.3 mm
patruunapesä ei mitattu
luoti rasvaurallinen lyijyluoti pehmyt halkaisija 12.99 mm pituus 22.03 mm paino  340 grainia
lataus 50 grain Wano FF
lisää aseesta
hylsyt
Täältäkin löytyy



Espanjalainen Rolling Block karabini  M 1874    Cal. 11.5x57.50 R Reformado

 
Ase on valmistettu 1883 Armas de Oviedo-tehtaalla.
Aseita valmistettiin 25 880 kappaletta vuosina 1874-1891.
Patruuna oli alunperin 11.15 x 57 R Spanish remington M 1869. Piipun päällä oleva leima "R" merkitsisi joidenkin tietojen mukaan, että patruuna on 11.5 x 57.50 R  Reformado.
Muunnoksen yhteydessä rihlaukseen ei tehty muutosta , ainoastaan patruunapesä muutettiin.
Reformado on vaippaluotipatruuna ja lisäksi lataus oli savuttomalla ruudilla.
Ero löytyy patruunoiden kaulan pituudesta. Reformadossa on hyvin lyhyt kaula, joten patruuna ei mene vanhanmalliseen pesään. Tällä on estetty se, että tarkastamattomalla aseella ei ammuta vaippaluotia ja savutonta ruutia.  Ase oli miliisijoukkojen käytössä ja poistettiin käytöstä 1911.
© ECRA
© ECRA 
Alkuperäinen Espanjan remington jalkaväkikivääri M 71     Cal. Espanjan Mauser
Aseen pituus cm Kaliberi Rihlojen määrä mustaruutipanos g luodin nopeus m/s luodin paino g luodin pituus mm
132 11 6 5,0 420 25,1 28

Aseesta mitatut tiedot

Piippu mitattu Rihlan korkeus 0.25 mm Isokaliberi 11.56 mm Pikkukaliberi 11.07 mm 6 rihlaa OK leveys 1.7 mm
Optimi hylsy Hylsyn pituus 57 mm ?
348 win Reformado
Patruunapesä Pesä mitattava
Luoti Alkuperäinen oli lyijyluoti Rihlan korkeuden mukaan paperivaippaluoti sopii D= paperoituna 11.45 mm
lataus 64 grain  FFg Alkuper milit. luoti  405 grainia rasvaurallinen lyijyluoti D = 11.20 

Muita espanjalaisia läppälukkoaseita
Hylsyt



                                         Testikiväärit


Kiväärit on rakennettu testausta varten. Aseessa on nykyaikainen erittäin hyvä piippu ja lukot on tehty 1867.
Aseella voidaan testata eri tekijöiden vaikutusta. Latauksia, luodin halkaisijaa, paperivaippoja, rasvoja, välitulppia sekä luotimatriaalien kovuutta ja luodin nopeuksia.
Testeissä voidaan luotta siihen, että ase on viimeisen päälle kunnossa ja aseen vaikutukset testiin voidaan eliminoida.
Ei tarvitse ihmetellä oliko vika piipussa tai aseen piipun kiinnityksessä.

Musta kyy    Cal. 45 - 90 MK


Mustaruutikivääri toimintatapa 1.
Kaliberi 45 - 90
Aaseet valmistettiin 2007 Alpo Tapperin pajalla.
Lukot ovat Ruotsin Remingtonin M 1867-kivääristä.
 Aseessa on Mäkisen piippu ja kuvassa olevat aseet on viritetty testausta varten.
Kilpailukäytössä kiikarit poistetaan.
Aseella ammutaan mustaruutikisoissa sarjassa "Remington Match"

Aseen teknilliset tiedot hylsy starline 45-90 pituus 60 mm rihlan nousu  18 tuumaa rihlan korkeus 0.1 mm isokaliberi  11.62 mm pikkukaliberi  11.42 mm

Pikkukyy  Cal 40 - 65 PK



Mustaruutikivääri toimintatapa 1
kaliberi 40 - 65
Aseen on valmistanut  2008 Alpo Tapper.
Piippu on amerikkalainen  
Rihlan nousu 1/16 ja rihlan korkeus 0.08 mm
Lukko on ruotsin remingtonin M 1867 kivääristä.


Aseen teknilliset tiedot Hylsy 40 - 65 Win
rihlan nousu  16 tuumaa rihlan korkeus 0.089 mm isokaliberi  .408 pikkukaliberi  .401