Aurinko ja ilmastonmuutos



IL lähtee siitä olettamuksesta, että maapallon ilmasto on pääosin sisäsyntyinen, maapallon omien prosessien tulosta, jossa hiilidioksidille annetaan merkittävä rooli. Extraterrestrisistä (eli maapallon ulkopuolelta tulevista) tekijöistä vain auringon säteilyenergia otetaan ilmastomalleissa huomioon. Säteilyn luontainen vaihtelu sidotaan rataparametrien ja auringon aktiivisuuden vaihteluihin, mutta näiden ei katsota olevan riittäviä selittämään maapallon viime vuosikymmenten aikana havaittua lämpötilan nousua. Virallisen käsityksen mukaan lämpeneminen johtuu kasvihuonekaasupäästöjen lisääntymisestä fossiilisten polttoaineiden käytön seurauksena.


IPCC myöntää uusimman raportin tieteellisissä perusteissa, että auringolla saattaa olla muitakin vaikutuksia maapallon ilmastoon, viitaten mm. Tanskan kansallisen avaruustutkimuslaitoksen tutkijan Henrik Svensmarkin kosmoklimatologiseen teoriaan, mutta tätä mahdollista vaikutusta ei huomioida malleissa, koska ajatuskuvio (kuten IL sen nimittää) on jäänyt vaille teoreettista ja kokeellista vahvistusta.


Kuitenkin tämän “ajatuskuvion” tärkeys näkyy siinä, että se on otettu Euroopan Ydintutkimuslaitoksen CERNin ohjelmaan CLOUD-nimellä. Ohjelman tarkoituksena on selvittää kosmisen säteilyn voimakkuuden vaihtelun vaikutusta ilmakehän alapilviin.


Havainnot maapallon pilvisyyden ja auringon aktiivisuuden vaihtelun välillä eivät alussa olleet kaikilta osin vakuuttavia. Teoriaa ilkamoivien harmiksi kosmisen säteilyn ja pilvisyyden välinen korrelaatio parani ratkaisevasti kun Svensmark huomasi, että hyvä korrelaatio koski vain alapilviä (kuva alla) eikä kaikkea pilvisyyttä.


aurinkojailmastonmuutos.gif







Kuvassa sininen käyrä osoittaa alapilvien prosentuaalista vaihtelua Svensmarkin mukaan ja punainen käyrä kosmisen säteilyn vaihtelua Huancayon mittaus-asemalta.



Käyrien samankaltaisuus on mitä ilmeisin. Tiedämme lisäksi, että pienikin pilvisyyden vaihtelu tuntuu välittömästi ilman lämpötilassa. Svensmark on aiemmin arvioinut, että koko teollistuneen ajan lämpötilan nousuun olisi riittänyt 3 %:n muutos pilvisyydessä.


Tosin, kuten muissa yhteyksissä olen todennut - korrelaatio ei välttämättä osoita suoraa syy-yhteyttä. Nyt odotetaan CLOUD-projektin tuloksia teorian varmistamiseksi tai kumoamiseksi.


Maapallon ilmaston ja auringon aktiivisuuden välillä on joka tapauksessa olemassa selkeä kytkentä, kuten Timo Niroma on osoittanut laatiessaan seuraavan taulukon (A 1200 years perspective):

 

930 - 1010    hyvin lämmintä

1010 - 1100    lievää kylmenemistä

1130 - 1210    lämmintä

1210 - 1300    kylmää

1330 - 1410    pientä lämpenemistä

1410 - 1500    hyvin kylmää (Spörer minimi)

1530 - 1610    pientä lämpenemistä

1610 - 1700    hyvin kylmää (Maunder minimi)

1730 - 1810    lämmintä

1810 - 1900    kylmää (Dalton minimi)

1930 - 2010    hyvin lämmintä

2010 - 2100    kylmenevää


Aktiivisen auringon aikoina ilmasto oli enimmän aikaa suotuisa ja ihmiskunta kukoisti ja vastaavasti hiljaisen auringon alla ilmasto oli ihmisten kannalta epäedullista.


Monien tutkijoiden tavoin mm Pietarin Pulkovan observatorion Habibullo Abdussamatovin tutkimukset osoittavat, että edessä voi olla hiljaisen auringon mukanaan tuoma pitkähkö kylmä vaihe mahdollisesti jopa Maunder-minimin luokkaa.



<Takaisin>