Tällä sivulla julkaistaan sukulaisten omia juttuja. Lähettäkää niitä sivujen ylläpitäjälle kirjeitse osoitteeseen: Esa Pitkänen, Kuoppakuja 3 B 30 04200 Kerava tai sähköpostitse osoitteeseen: e.pitkanen@kolumbus.fi


Teppo Pitkänen

Kävin Karjalassa 3 - 5.6.2003. Jäät olivat lähteneet Laatokasta 2 viikkoa aikaisemmin. Retkiseurueessani oli neljä miestä, mukana myös isäni lapsuuden leikkikaveri Vaskon Leevi (Jkl). Käytössämme oli peltivene, jolla seilasimme Laatokkaa n.40 - 50 km. Meillä oli kaksi moottoria käytössä koko ajan.

Lähdimme Sortavalasta veneellä ja kiersimme Riekkalansaaren ja Honkasalon. Pysähdyimme Tulolanlahden suulle. Sieltä kävelimme esi-isiemme maita (ks. Sukukirjamme s. 32 kartta) Niinimäen yli ja löysimme "Teppomäen" (Leevi muisti paikan nimen), joka oli isäni kotipaikka. Tämän jälkeen suuntasimme Lintaniemeen, jossa yövyimme. Meillä oli verkkoja n. 0,5 km Laatokan Hiidenseällä kaikuluotaimen ja gprs:n avulla laskettuna. Saalis: 4 kuhaa, 3 isoa ahventa ja 1 siika.

Teppo ja ahven + koko saalis

Lintaniemestä menimme seuraavana aamuna Kirkkosaareen erittäin matalan Möntsälänsalmen kautta. Jouduimme vetämään veneen matalimman kohdan yli. Kirkkosaaren hautausmaa näytti olevan kuin Prinsessa Ruususen 100-vuotisessa unessa. Kaivoimme yhden hautakiven esiin, ja kivestä paljastui erittäin hyvin säilynyt kultakirjoitus. Leevillä oli tällä hautausmaalla yksi tuttu hauta.

Möntsälänsalmi ja Kirkkosaaren hautausmaa

Sitten kävimme äitini isoäidin paikolla Soukanrannalla. Sininsalmessa perkasin kalat ja fileroin puukolla. Kun oli kalaa riittävästi niin ei tarvinnut sen tarkemmin fileroida. Matka jatkui Honkasalon eteläkärkeen joka on ilta-auringossa mykistävän kaunis. Sanoin kavereille tyhjentävästi: "Näe Honkasalo ja kuole! "Honkasalossa valmistin kalat voissa paistaen verkkojen laskun aikana. Kun paistoin kaloja ja samalla otin digikuvia itselaukaisimella, ehti
voi kuumeta liikaa ja filettä pannuun laittaessani voi räiskähti kämmenselälleni. Ei sattunut yhtään (koska olin Karjalassa). Palorakot kuitenkin kasvoivat niin, että seuravana päivänä esittelin niitä linja-auto seuralaisille sanoen: "Kyllä Karjalassa paistaa aurinko kuumasti!"

Honkasalon maisemia

Honkasalossa oli laavu, mihin minun ja Leevin teltat mahtuivat sisälle. Näin ei pieni yösade haitannut mitään. Heitin talviturkin Honkasalossa seuraavana aamuna. Ja sitten takaisin Sortavalaan ja bussilla Jyväskylään. Bussimatka Jkl - Sortavala - Jkl onnistui erään Pitkässärannassa käyneen sukuseuran mukana.

Reissumme onnistui ERITTÄIN HYVIN, koska olimme täysin omavaraisia. Tuli nähtyä todella paljon kaunista Karjalaa. Hienoa seutua!

Leevi ja Teppo leiripaikassaan Honkasalossa