Timo Verho: Viron rautatieleimat 1919-1940


Tämä esitelmä on pidetty Eesti Filatelistit ry:n kokouksessa Postitalon AudiTorissa 9.9.2004. Kuvituksesta vastaa sivuston ylläpitäjä
Viron rautatieverkko vuonna 1938. Kuva Hurt / Ojaste Käsikirjan sivulta 668.

Viro sain Venäjältä perintönä varsin laajan rataverkoston, jota tietysti käytettiin hyväksi myös postinkuljetuksessa. Siihen kuului noin 1500 kilometriä rataa ja 250 asemaa. Kun rautatiet alkoivat kuljettaa postia vuoden 1919 keskivaiheilla, postinkuljetus organisoitiin normaalista postista erilliseksi toiminnoksi Venäjän vanhan postin organisaation mukaan. Vuonna 1927 organisaatiota muutettiin ja rautatiepostiasemat lakkasivat toimimasta itsenäisinä. Ne alistettiin jollekin postitoimistolle.

Vuonna 1934 organisaatiota muutettiin jälleen ja rautatielinjat numeroitiin. Ainoastaan tavallisia ja kirjattuja lähetyksiä voitiin lähettää.

Seuraavassa luettelo niistä rautatielinjoista vuoden 1934 jälkeen, joilla kuljetettiin postia:

1.Tallinn-Valga 2.Valga-Tallin
Tsaarin vallan aikana tietysti linja Tallinna-Pietari oli ollut valtakunnan tärkein ja se oli saanut pienimmän numeron, mutta nyt linja muuttui Länsi-Eurooppaan tärkeimmäksi.

3.Tallinn-Pärnu 4.Pärnu-Tallinn

5.Tallinn-Haapsalu 6.Haapsalu-Tallinn

7.Tapa-Narva 8.Narva-Tapa
Otettiin käyttöön 1927, jolloin Tallinn-Narva jätettiin pois.

9.Lelle-Pärnu 10.Pärnu-Lelle
Miksi tällainen leima, jos Tallinn-Pärnu jo oli?

11.Tartu-Petseri-Valga 12.Valga-Petseri-Tartu
Rata Viron kaakkoisosien halki

13.Rapla-Virtsu 14.Virtsu-Rapla
Yhteys Tallinn-Pärnu radalta Virtsun satamaan.

15.Sonda-Mustvee 16.Mustvee-Sonda
yhteys Tallinn-Narva radalta Peipsijärven rantaan.

Numeroimattomia olivat Irboska-Valga 1921-1931, Lelle-Viljandi 1928-1941. Moisakula-Valga 1919-1920, Narva-Tallinn 1919-1927, Petseri-Valga 1919-1920, Tallinn-Viljandi 1928-1940, Tamsalu-Turi 1926-1930.

Rautatiepostin aloittaessa toimintansa, jouduttiin aluksi käyttämään väliaikaisia mitätöimiskeinoja, joko yksinkertaisia rivileimoja tai mustemitätöintejä. Vuonna 1920 saatiin uusia päivämääräleimoja, jotka olivat ovaalinmuotoisia Venäjän mallin mukaan. Käsikirjan mukaan ne olivat uudelleen kaiverrettuja venäläisiä leimoja, mutta tämä tuskin pitää paikkaansa.

Joillakin uusilla linjoilla otettiin jo 1920-luvulla käyttöön pyöreät palkkileimat, mutta kaikilla linjoilla näin ei tehty.

Neuvostoliiton ensimmäisen miehityksen aikana käytettiin normaaleja Viron rautatieleimoja.

Saksalaisten miehitettyä Viron elokuussa 1941, he välittömästi aloittivat rataleveyden muutostyöt, niin että ne tulivat samaksi kuin Saksassakin. Ensiksi valmistuivat välit Valga-Petseri, Valga-Narva ja Tapa-Tallinn ja myöhemmin loput.

Postin kuljetus alkoi radalla Riika-Tallinn tammikuussa 1942 ja vuoden 1943 alussa radoilla Tallinn-Paldiski, Tallinn-Narva, Tallinn-Tamsalu ja Tapa-Narva. Vuoden 1943 viimeisellä neljänneksellä alkoi postiliikenne radoilla Riika-Valga, Valga-Pskov ja Tallinn-Pärnu. Vielä huhtikuussa 1944 alkoi postinkuljetus radoilla Tallinn-Haapsalu, Tallinn-Ruhju, Tallinn-Valga ja Tallinn-Virtsu.

Vuoden 1943 alussa rautatiepostia johdettiin Riian rautatiepostilaitoksesta. Riika-Tallinn linja oli kokonaan saksalaisten virkailijoiden käsissä ja linjat Tallinn-Narva sekä Valga-Pskov osittain. Muilla linjoilla henkilöstö oli virolaista. Saksalaiset leimat otettiin käyttöön vuonna 1943.

Syksyllä 1944 Viron miehittivät jälleen neuvostojoukot. Muutettiinko radat jälleen yhteensopiviksi venäläisten ratojen kanssa?

.

Väliaikainen rautatieleima kotimaan postikortilla. Lähettäjän kirjoittama päiväys 29.XII.1919.

.

Kotimaan kirje. Kulkenut linjalla 12. Valga-Petseri-Tartto 10.III.1936