Jukka Sarkki: Tallinna postimerkkien aiheena


Tämä artikkeli on julkaistu Abophil 1/1999 lehdessä

Eteläisen naapurimme pääkaupunki Tallinna on ollut lukuisten postimerkkien aiheena, sekä itsenäisyys että neuvostoaikana. Seuraavassa kirjoituksessa luodaan katsaus siihen miten Tallinnaa ja sen nähtävyyksiä on kuvattu postimerkeillä. Ajallisesti tarkastelun painopiste on sotien jälkeisessä ajassa ja ennen vuotta 1990.

Ensimmäiset merkit jo 1920-luvulla

Ajallisesti Tallinna pääsi postimerkeille paljon ennen Helsinkiä tai ylipäätään mitään suomalaista kaupunkia, sillä jo vuonna 1920 Virossa tulivat käyttöön Tallinnan siluetti aiheiset 25 ja 35 pennin sekä 2 markan merkit. Sarja sai myöhemmin vielä muutamia lisäarvoja. Lisää Tallinnan aiheisia merkkejä ilmestyi 1924, jolloin Estonia teatteri oli aiheena 30 ja 70 markan merkeillä. Vuonna 1927 merkille pääsi jälleen Tallinnan siluetti sekä Toompean linnoitus kaupunkinäkymiä esitelleessä lisämaksullisessa sarjassa. Jatkoa seurasi vasta 1936, jolloin Caritassarjassa ilmestyi Tallinnan vaakuna ja nelimerkkinen sarja aiheenaan Piritan luostarinrauniot. Viimeinen sotia edeltänyt Tallinnaan liittyvä merkki oli 1938 ilmestynyt Tallinnan satamaa kuvannut 2 kroonin merkki. Saksan miehitysaikana 1941 ilmestyneessä jälleenrakennussarjassa on kuvattuna jälleen Toompean linnoitus sekä Tallinnan keskiaikaisia muureja. Osa tekstissä mainituista merkeistä on kuvattuna lehden kannessa.

Tallinna Neuvostoliiton merkeillä

Neuvostoliiton ensimmäinen Tallinna-aiheinen merkki ilmestyi jo 1935, vaikkei tätä äkkiseltään Tallinnaan osaisi liittääkään. Tällöin julkaistiin nelimerkkinen sarja vallankumoushenkilö Kalinin (1875-1946) 60-vuotispäivän kunniaksi ja sarjan 3 kopeekan merkissä Kalinin on kuvattuna Voltan tehtailla Tallinnassa 1901. Tallinnan kaupunkikuvan kanssa merkillä ei kylläkään ole mitään tekemistä, mutta tulkoon kuitenkin mainituksi. Varsinaisesti Tallinnan kaupunkikuva pääsi ensikertaa merkille 1950, jolloin Eestin neuvostotasavalta täytti 10 vuotta. Sarjan kolmessa merkissä olivat kuvattuina Estoniateatteri, Toompean hallituspalatsi sekä osa kaupunginmuuria. Mielenkiintoinen yhtymäkohta on se, että kaupunginmuurimerkin kuva-aihe on lähes identtinen saksan julkaiseman jälleenrakennussarjan merkin kanssa. Molemmissa muuri on kuvattuna Toompean puistotien suunnasta ja taustalla näkyy Olevisten kirkon torni.

Horisontteja ja koosteita

Tallinnan horisontti on ollut suosittu aihe myös neuvostoaikana. Horisontti on kuvattuna mm 1960 Eestin SNT:n 20-vuotismerkissä sekä 1963 Viktor Kingisepin merkin taustalla. Vuonna 1965 merkin saanut kirjailija Eduard Vilde on saanut taustakuvakseen Toompean mäen, joskin historiallisessa muodossa. Erilaisia koosteita Tallinnan katunäkyvistä on ilmestynyt mm 1974 Tallinnan vapautuksen 30-vuotismerkeissä, 1980 Eestin SNT:n 40-vuotismerkissä ja 1990 Tallinnan torneja esittelevässä merkissä. Tämä oli muuten viimeinen neuvostokauden Tallinna-aiheinen merkki. Tallinnan horisontti löytyy myös koko Viroa esittelevän 1967 ilmestyneen lokakuun vallankumouksen 50-vuotismerkin taustalta. Horisonttien tunnistamisessa on etuna tuntea tärkeimmät Tallinnan torneista.

Neuvostokauden saavutukset vähissä

Merkeille ovat päässeet myös neuvostokauden saavutukset, joskin vain muutamia kertoja. Vuonna 1980 ilmestyneiden lukuisten olympiamerkkien joukossa on myös suomalaisten rakentamaa Viru-hotellia esittävä merkki. Toinen tähän kategoriaan laskettava on vuonna 1969 ilmestynyt laulujuhlalavaa esittävä merkki. Laululava valmistui jo 1960 ja merkin julkaisusyynä oli Eestin SNT:n 25-vuotinen olemassa olo.

Vanha kaupunki suosituin aihe

Suosituin aihe Tallinnaa esittävissä merkeissä on kuitenkin vanha kaupunki ja sen rakennukset. Näitä on kuvattu useilla merkeillä ja jopa muutama kirkkokin on päässyt joukkoon. Mikäli aloitetaan kirkoista niin Nigulisten kirkko löytyy vuonna 1980 ilmestyneeltä 15 kopeekan merkiltä ja Olevisten kirkko 1980 ilmestyneeltä Olympiamerkiltä. Kolmas Tallinnan suurista kirkoista, Toompean tuomiokirkko ei merkille ole päässyt, mikä saattaa johtua sen säilymisestä kirkollisessa käytössä myös neuvostoaikana. Maallisista rakennuksista 1973 ilmestyneiltä merkeiltä löytää raatihuoneen ja suuren rantaportin. Jälkimmäinen merkki ilmestyi myös 9-merkkisenä pienoisarkkina. Vuonna 1958 ilmestyi myös merkki aiheenaan Virukatu ja tällä oleva vanha kaupungin portti. Tämä lienee turisteille tutuimpia Tallinnan näkymiä, johtaahan katu Viruhotellista suoraa vanhaan kaupunkiin. Merkin taustalta voi erottaa raatihuoneen tornin. Niin halutessaan tähän luokkaan voi laskea myös useimmat kaupunkikuvakoosteista, poiminnat kun eivät juurikaan ole osuneet neuvosajanrakennustaiteen tuotoksiin.

Mitä vielä ?

Mikäli vielä lopuksi lähdetään merta edemmäs kalaan saaliiksi saadaan 1978 ilmestynyt sarja Piritan olympiapurjehduksista, mutta koska merkeissä ei näy lainkaan Piristan satamaa jäävät nämä huomiotta. Samoin käy 1983 ilmestyneen Tallinna-nimistä majakkaa esittävän merkin. Vaikka Majakka on Tallinnan edustalla ja valmistunut 1970 ei sitä voine pitää Tallinnan kaupunkikuvaan varsinaisesti kuuluvana. Samaa voitaneen sanoa vuonna 1984 ilmestyneestä Tallinnan palokunnan vanhaa paloautoa esittävästä merkistä taikka Tallinnan eläintarhan ilveksestä vuodelta 1989.

Aihetta ei voi tyhjentävästi lähestyä mainitsematta ehiöitä. Todettakoon, että Tallinnan näkymiä löytyy yli sadalta ehiökuorelta ja kortilta, joten aiheesta saisi kyllä kasaan kokoelman verran tavaraa. Samoin erikoisleimoista löytyy runsaasti Tallinna aiheita. Nämä ovat kuitenkin tämän käsittelyn ulkopuolella.

Kuvia Kuvat tulevat myöhemmin

Kuva 1. Tallinnan siluetti 1920, satamanäkymä vuodelta 1938 ja jälleenrakennussarjan kaupunginmuuria vuodelta 1941.

Kuva 2. Nikolai Kalinin Voltan tehtailla 1901 vuoden 1935 merkillä. Jatkona Tallinnan kaupunginmuuria sekä hallituspalatsi vuodelta 1950.

Kuva 3. Tallinna siluetteja ja torneja. Eestin SNT 20-vuotta 1960 ja Viktor Kingisepp 1963. Kolmantena Tallinnan torneja 1990. Lopuksi lyhyt Tallinnan tornioppi. Viiden kopeekan merkissä tornit vasemmalta lukien: 1. Nigulisten kirkko, 2. Olevisten kirkko, 3. Megeden torni ( neitsyttorni) 4. Tuomiokirkko Toompealta ja 5. Pitkä Hermanni Toopean linnasta.

Kuva 4. Neuvostokauden saavutuksia, Viru-hotelli ja Tallinnan laululava. Viruhotellin edustalla lienee nykyään enemmän turistibusseja, kuin mitä merkissä on kuvattuna.

Kuva 5. Tallinnan vanhaa kaupunkia, Suuri rantaportti (4 kop), Tallinnan raatihuone (10 kop) ja Pikk-katu (40 kop). Rantaportin takana näkyy Olevisten kirkon torni.