Jukka Sarkki: Viron vekselipaperit


Tämä artikkeli on julkaistu Abophil 1/1997 lehdessä. Tässä sitä on hieman muokattu.

Vekselit ovat yksi yleisimpiä leimaverotuksen piirissä olleita asiakirjoja. Näissä leimaveron suuruus on määräytynyt lainasumman ja laina-ajan pituuden mukaan. Yleensä leimavero on peritty liimaamalla vekseliin tarvittava määrä leimamerkkejä, näin ei kuitenkaan ollut Virossa. Täällä olivat käytössä omat vekselejä varten valmistetut leimapaperit, eräänlaiset leimamerkkiehiöt. Seuraavassa lyhyt johdatus näihin mielenkiintoisiin leimapapereihin.

Käyttöön 1923

Vekselipaperit tulivat Virossa käyttöön 1923. Rahaministeriön 22.1.1923 päivätyn määräyksen mukaan vekselipaperien käyttöönottopäivä oli 1.5.1923. Vekselipapereita valmistettiin vain tiettyjä arvoja, ja kunkin arvoinen vekselipaperi oli tarkoitettu korkeintaan tietyn suuruiselle lainalle. Esimerkiksi nimellisarvoltaan pienin paperi maksoi 2 markkaa ja sitä pystyi käyttämään korkeintaan 1000 markan suuruisilla vekseleillä. Vastaavasti 1000 markan arvoinen vekselipaperi sopi lainoille, joiden suuruus oli korkeintaan 500 000 markkaa. Leimavero oli siis vähintään 0.2 % vekselin lainamäärästä. Tietysti mikäli lainaa ei ottanut aivan vekselipaperin täyttä määrää, oli vero suurempi. Vekselipaperit painoi, kuten leimamerkitkin, Riigi Trükikoda eli valtion kirjapaino.

Tiedossa olevat arvot

Seuraavassa on luetteloitu tiedossa olevat vekselipapereiden nimellisarvot. Luettelo pohjautuu asetuksiin ja keräilijöiden hallussa oleviin kohteisiin sekä Ants Kulon luettelointiin. Näiden mukaan seuraavat arvot on tavattu: 2, 6, 10, 20, 30, 40, 50, 100, 150, 200, 300, 400, 500, 800, 1000, 1800, 2000 ja 6000 markkaa. Mikäli sarjaa tarkastelee, huomaa ettei se ole aivan tasavälinen. Voisikin olettaa, että jatkossa tulee löytymään uusia arvoja, esimerkiksi 4 mk, 8 mk, 1500 mk ja 4000 mk voisivat hyvinkin olla olemassa. Todettakoon vielä, että vekselipapereita valmistettiin sekä valmiiksi painetulla tekstillä, että vain arvoleimalla varustettuna. Jälkimmäisiä näkee hyvin harvoin, ja tiedossani ovat seuraavat tavatut arvot: 2, 30, 40,100, 200 ja 1000 markkaa. Kaikkia arvoja ei välttämättä ole olemassakaan, vaikka asetuksen mukaan näin voisi edellyttää.

Rahanuudistus 1928

Virossa tehtiin 1928 rahanuudistus, jossa 1.1.1928 käyttöön otettu krooni vastasi 100 aiempaa markkaa. Krooni jakautui sataan sentiin, jolloin siis yksi senti vastasi yhtä markkaa. Tämä rahanuudistus näkyi postimerkeillä, leimamerkeillä ja luonnollisesti myös vekselipapereissa. Niimpä arvoleiman mallin pysyessä samana, nimellisarvot muuttuivat. Myös veroprosentti säilyi ollen 0.2 % vekselin lainasummasta. Markkamääräiset vekselipaperit säilyttivät käypyytensä 1.6.1934 asti, ja niiden takaisinlunastus loppui vasta 30.9.1934. Käytännössä nämä jäivät pois käytöstä pääosin jo vuosien 1929/1930 aikana, ja harvemmin tapaa tätä myöhemmin käytettyjä markkamääräisiä vekselipapereita.

Krooni/senti-arvoisia vekselipapereita valmistettiin Rahaministeriön 10.6.1928 päiväämän määräyksen mukaan edelleen sekä tekstillisiä, että tekstittömiä ja nämä tulivat käyttään 15.7.1928. Omien havaintojeni mukaan lähes kaikki vekselit ovat olleet tekstillisiä, ja muutamat tekstittömät ovat olleet lähes järjestään käyttämättömiä. Vekselipapereiden nimellisarvot olivat asetuksen ja kokoelmahavaintojen perusteella seuraavat: 10, 20, 30, 40 ja 50 sentiä, 1, 1.50, 2, 3, 4, 5, 6, 8, 10, 12, 14, 16, 18, 20, 40, 60, 100, 200, 500 ja 1000 kroonia. Näistä itselläni on havaintoja vain seuraavista tekstittömistä arvoista, 10 sentiä ja 6, 8 ja 18 kroonia.

PROOV

PROOV tarkoittaa mallia. Tätä päällepainantaa on tavattu muutamilla vuoden 1928 sarjan vekselipaperilla. Samaa tapaa myös jakson leimamerkeillä, joten todennäköisesti useimmista arvoista on tehty myös PROOV-painantaiset versiot.

Neuvostomiehitys

Neuvostoliitto miehitti Viron 17.6.1940 ja jo 6.8 1940 Viro liitettiin Neuvostoliittoon Viron Neuvostotasavaltana. Tästä huolimatta vanha leimaverojärjestelmä oli pääosin käytössä, ja myöskin vekselipaperit. Valtiollisen muutoksen huomaa usein vain kyrillisten tekstien sekä sirpin ja vaakunan ilmestymisenä viranomaisten leimoihin. Lopun alkua vekselipapereille enteili kylläkin jo rahanuudistus loppuvuodesta 1940, rupla kun korvasi kroonit ja sentit. Tästä kertoo hallussani oleva 3.10.1940 laadittu ja 6.1.1941 protestoitu vekseli, jossa kroonit on muutettu rupliksi kurssilla 1 krooni = 1.25 ruplaa. Lisäksi aiemmin merkeillä peritty vekselin protestointileimavero on nyt peritty rahana kassaan ja maksutositteena toimii vekseliin kirjoitettu kuitin numero.

Saksan miehitys

Saksalaisten miehitettyä Viron alueen säilytettiin edelleen vanha leimaverojärjestelmä pääpiirteissään. Tosin jälleen suoritettiin rahanuudistus, Saksan raha kun korvasi nyt ruplan. Leimamerkkejä valmistettiin vanhoilla laatoilla, ja nämä päällepainettiin tuoreeltaan Saksan rahanmääräiksi. Päällepainettuja vekselipapereita ei kuitenkaan enää otettu käyttöön. Vekselipaperit ehtivät siis olla käytössä Virossa vuodesta 1923 vuoden 1941 alkuun, kaikkiaan siis vain 18 vuotta.

Keräilystä

Mitään helppoja tai yleisiä eivät vekselipaperit ole, mutta kuitenkin niin merkittävä osa Viron leimamerkkejä, ettei niitä voi alan kokoelmassa sivuuttaakaan. Omakohtaisesti olen näitä kerännyt muutamia vuosia, ja tuloksena on joitain hyviä kohteita ja suhteellisen laaja otos tavallisempaa materiaalia.

Kuvat Tulevat myöhemmin

1321-1/k1 Käytetty 1000 markan vekselipaperi, päivätty 17.1.1924, ja kirjoitettu vekselipaperin maksimisummalle, 500 000 markalle.

1321-1/k2 Käyttämätön 1000 markan vekselipaperi, johon ei ole painettu valmiiksi tekstiosaa. Tekstittömät ovat selvästi harvemmin tavattavia, kuin tekstilliset.

1321-1/k3 Vuoden 1928 mallin PROOV-painettu 30 sentin vekselipaperi. PROOV on sama kuin malli tai specimen.

1321-1/k4 Mallin 1928 vekselipaperi, joka on käytetty Neuvostovallan aikana. Vekseli on laadittu Tallinnassa 10.11.1940 Vo~isikun perunayhdistykselle