Jorma Lindeblad: Viron postihistoria

eli mitä on hyvä tietää Viron postihistoriasta 1636-1944


Leimojen, merkkien ja kokokohteiden kuvien kokosuhteet ovat miten sattuu. Sivuston ylläpitäjä pahoittelee asiaa.

Virossa postilaitos on yhtä vanha kuin Ruotsissakin sillä se kuului Ruotsin valtakuntaan. Se perustettiin vuonna 1638, jolloin avattiin postikonttorit Tallinnassa ja Narvassa.

1643 avattiin sitten postireitti välille Porkkala - Tallinna - Pärnu - Riika, joka ilmenee Ruotsin "Postboken" 1707 kirjasta joka sisälsi myös postitaksat Narva, Tallinna, Pärnu, Rakvere, Kuressaare ja Tartu.

Vanhimmat postileimat ovat REVAL ja PERNAV vuodesta 1708.

Vuonna 1721 Uudenkaupungin rauhansopimuksen mukaan Viro liitettiin osaksi Venäjän Keisarikuntaa.

Vuonna 1857 tulivat Viron alueella käyttöön Venäjän Keisarikunnan postimerkit.

1860-1870 luvulla Tallinnan ja Suomen välillä liikennöivät laivat olivat: Nikolai, Aleksander, Constantin ja Porthan joskin vähäisemmässä määrin.

1870 valmistui ensimmäinen leveäraiteinen rautatie Viron alueelle, linjalla Hatsina (Pietari)- Tallinna - Paldiski. 1876 edellä mainittuun rataan valmistui haara Tapasta Tarttoon sekä Tämän linjan jatko Riiaan valmistui 1891, sekä 1899 saatiin valmiiksi jatko Tartosta Valgan kautta Pihkovaan. Viimeinen leveäraiteinen rautatie valmistui 1904 Keilasta Haapsaluun.

Kuvioleimat tulivat käyttöön Viron alueella vuonna 1914 .

Vuoden 1917 lopussa Viroon perustettiin Saksalais-Balttialainen Komitea, jonka tehtävä oli yksityispostin ylläpitäminen Tallinnan ja Pietarin välillä. Kyseinen posti lakkautettiin 31.3. 1918 Saksan sota päällystön toimesta. Tämän takia painettiin ruplan paikallismerkki joko vuoden 1917 lopussa tai 1918 vuoden alussa.

18.2.1918 alkoi Saksalaismiehitys Virossa, tänä aikana käyettiin Germania merkkejä päällepainamalla Postgebiet Ob.Ost. niitteen käypäisyys loppui 19.12.1918.

24.2.1918 Viron Maapäivät julistaa Viron itsenäiseksi.

5.3.1918 alkaen käytettiin Tartussa (Dorpat) kahta venäläistä merkkiä 10 kop ja 20kop /1909 Saksalaisella päällepainamalla eli 20Pfg/10kop ja 40Pfg/20kop sekä Kerenskin 5kop ehiötä ylipainamalla 20Pfg:tä, merkit leimattiin suoralla leimalla DORPAT 5.3.1918 - 22.3.1918 välisenä aikana.

Myöskin Saksalaismiehityksen aikana 1918 leimattiin Ob.Ostin ehiöitä eri paikkakuntien rivileimoilla. Tässä esimerkki "Paltisch-Port leimasta" muut olivat Hapsal, Weissenstein, Reval josta kaksi erilaista, Dorpat josta kahdeksan erilaista, Walk sekä Fellin josta myös kaksi erilaista. Kyseiset leimat löytyvät V.Eichenthalin kirjoittamasta EESTI Specialized Cataloguesta vuodelta 1962.

27.8.1918 Brest-Litovskin rauhassa Venäjä luopui vaatimuksistaan Viron suhteen.

22.9.1918 Saksan Keisari Wilhelm II tunnusti Viron ja Liivinmaan itsenäisiksi piirikunniksi.

5.11.1918 juhlisti Landesrat Riiassa, että muodostetaan yhtenäinen Balttian valtio jonka hallitukseen kuuluisi 4 saksalaista 3 latvialaista ja 3 eestiläistä.

11.11.1918 Perustettiin Viron Väliaikainen Hallitus (Eesti Ajutine Valistus).

13.11.1918 Venäjä irtisanoutui Brest-Litovskin rauhansopimuksesta.

13.11.1918 Eestin Posti täytti 80 vuotta. Kyseisenä päivänä oli Kaitseliidun komentaja eversti Johann Unt määrännyt Hindrek Rikardin Viron Postin, Puhelimen, Telegraafin johtajaksi.

15.11.1918 perustivat Virolaiset kommunistit Pietarissa Eestinmaan Väliaikaisen Vallankumouskomitean.

15.11.1918 oli Väliaikaisen hallituksen tieministeri Ferdinand Peterson-Petersen hyväksynyt Eestin posti ja sähkösanomamaksut. Tällöin tuli myös paikallislähetykset, joita oli kirje postikortti, painotuote, tavaranäyte ja asiakirjalähetykset. Tämän mukaisesti paikalliskirjeen maksu oli 5kop (15gr) samoin yksinkertaisen postikortin. Paikallislähetykset lopetettiin 31.12. 1923.Tässä oli myöskin edelletetty 2kop:n merkkejä ristisiteitä varten, mutta tämän arvoisia merkkejä ei koskaan laskettu liikkeelle, vaikka alun perin oli tarkoitus painattaa näitä 300.000 kpl. Tästä ilmestymättä jääneestä mielenkiintoisesta merkistä otettiin kivipainossa silti vedoksia Eestin Postimuseota varten.

16.11.1918 Venäjä aloitti suurhyökkäyksen Länsirintamalla.

16.11.1918 tulivat käyttöön "Eesti Rakvere" yli painamat Venäläisillä ristisidekääre leikkeillä, näitä tehtiin 10/2kop, 15/2kop sekä 20/2kop että vielä 35/1kop joka oli tehty Romanov 1 kop:n lehtikääreelle, joita on 26kpl tehty. Myös venäläisille ehiökorteille sekä kuorille on ylipainamia tehty:
Kortille 3kop/1909 päällepainama "EESTI 10" sekä kortille 5kop/1917 päällepainamalla "EESTI 10" sekä kuorelle 7kop/1915 päällepainamalla "EESTI 15 sekä vielä toisenlainen ylipainama kortille 3kop/1909 päällepainamalla "EESTI Rakvere 10" sekä kortille 5kop/ 1917 päällepainamalla "EESTI Rakvere 10" sekä kuorille 7kop ja 10kop/1915 että kuorille 14kop ja 20kop/1889 päällepainamalla "EESTI Rakvere 15. Rakvere päällepainamat ovat vähän vaikeammin saatavia. Kyseiset päällepainamat ovat Paikallisjulkaisuja.

>

?.11.1918 ilmestyi Haapsalussa päällepainama "EESTI" joka oli 5kop/1917 hammastamat- tomalle merkille painettu sekä myös 7kop sekä 10kop/1916 hammastetuille merkeille painet- tu. Myös siellä ilmestyi 3kop/1909 sekä 5kop/1917 ehiökorteille toisenlainen päällepainama joka oli "EESTI 5". Kyseiset merkit ja ehiöt ovat Paikallisjulkaisuja, mutta ei tiettävästi koskaan niitä ole käytetty.

?.11.1918 ilmestyi myös Jöhvissä Saksalaismiehityksen aikana ilmestyneelle 7½ Pfenningin Postgebiet. Ob. Ost merkille violetin värinen päällepainama "EESTI" sekä myöskin 10 Pfg:n Yksinkertaiselle että maksetuin vastauksin oleville Postgebiet.Ob.Ost ehiökorteille sama päällepainama. Kyseiset Paikallisjulkaisut ei tiettävästi koskaan ole olleet käytössä.

?.11.1918 ilmestyi Viljandissa Venäläisillä ehiökorteilla joka oli ilman arvoa, punainen päälle- painama "EESTI POST" kyseiset Paikallisjulkaisut ei tiettävästi koskaan ole olleet käytössä.

18.11.1918 Saksalaismiehityksen päätyttyä osassa Eestiä tuli käyttöön, käsinkirjoitetut posti- maksut, sekä myös leimalla " MAKSETUD" kun Eestin omat postimerkit ei olleet vielä ilmestyneet. Käsinkirjoitettuja postimaksuja tavataan vielä tammikuulta 1919, esim. Narvassa ja Tartussa.

19.11.1918 Riiassa Balttianmaiden valtiokomissaari luovutti vallan Viron Väliaikaiselle Hallitukselle.

19.11.1918 Eestin Posti aloitti toimintansa. Aluksi otetaan vain yksinkertaisia ja lähetyk- siä vastaan ja voidaan niitä lähettää vain Itämeren piirin alueelle.

20.11.1918 tulivat käsinkirjoitetut merkinnät postilähetyksiin että ovat maksetut koska omia postimerkkejä ei ollut. Eli lähettäjien oli sen vuoksi henkilökohtaisesti tuotava kirjeensä postluukulle ja suoritettava postimaksut käteisellä.

22.11.1918 hyökkäsivät punaiset Narvaan, mutta saksalaiset joukot löivät ne takaisin.

22.11.1918 sai tehtäväkseen Gustav Bölaun kivipaino Nömmella painaa 5kop kukkamerkin (Lillemuster-merkin).

24.11.1918 ensimmäinen Kukkamerkki ilmestyi joka oli 5kop merkki.

25.11.1918 Venäläiset valloittivat Pihkovan ja Valkoisten Pohjoisarmeija tuli rajan yli Viroon.

28.11.1918 hyökkäsivät punaiset uudelleen Narvaan.

29.11.1918 Narvassa julistettiin punaisten Töörahva Kommuunin hallinto voimaan.

30.11.1918 ilmestyi sitten 15kop:n Kukkamerkki hammastamattomana joita tavataan myös hammastettuna joka on vähän harvinaisempi aitona.

2.12.1918 Viron ensimmäisen Vabariigin aikainen postiasutusena Hiiumaalla oli Käina.

4.12.1918 Kärdlan postikonttori avattiin Hiiumaalla.

8.12.1918 punaiset valloittivat Vörun.

11.12.1918 ilmestyi Riigi Taetajassa nr 8 Postitaksataulukko, jossa mainitaan ulkomaille osoitettujen postilähetysten maksut.

12.12.1918 Englannin Laivasto saapui Tallinnaan.

20.12.1918 punaiset valloittivat Tarton.

20.12.1918 Viron Avustamisen Päätoimikunta perustettiin.

21.12.1918 - 14.1.1919 välisenä aikana toimi TartonTöörahva Kommuna.

23.12.1918 Kuperjanovin Partisaani Pataljoona perustettiin. Kokonaisuudessa miehiä oli noin 2000.

30.12.1918 Ensimmäiset Suomalaiset vapaaehtoiset saapuivat Tallinnaan, ja jotka jaettiin kahteen erilliseen osastoon eli Majuri Ekströmin ja Everstiluutnantti Kalmin osastoon.

1.1.1919 Viron armeija vetäytyi päästäen punaiset aina Tallinnan, Viljandin ja Pärnun läheisyyteen.

1.1.1919 tuli Virkaposti (mukaan lukien asevoimien) maksulliseksi. Ainoastaan Toimivan Armeijan yksiköt saivat lähettää Kenttäpostia ilman postimaksua.

4.1.1919 - 6.1.1919 Viron armeija otti aloitteen käsiinsä ja punaisten perääntyminen alkoi vauhdilla eri rintamilla.

5.1.1919 Armeijan komentaja määräsi painotuotteiden sensuurin voimaan. Sen piiriin kuuluivat sotatoimintaan ja joukkoihin kuuluvat tiedot, kaikki muu oli sensuurista vapaata. Aivan tarkkaa sensuurin varsinaista aloituspäivää ei tiedetä koska Tallinnan, Kuressaaren ja Narvan sotasensuuritoimipisteiden aloituspäivää ei tiedetä, mutta 17.1.1919 aloitti Rakvere, 23.1.1919 Viljandi, 25.1.1919 Tartto, 27.1.1919 Pärnu, 17.4.1919 Valga ja 10.6.1919 Vöru.

9.1.1919 valloitettiin Tapa takaisin punaisilta.

11.1.1919 varsinainen Kenttäposti perustettiin Ylipäällikön päiväkäskyllä nro:16 sekä lisä- ohjeita päiväkäskyllä nro:540 4.9.1919 ja silloin perustettiin myös Keskuskenttäpostikont- torit Narvaan ja Valgaan.

12.1.1919 saapuivat ensimmäiset Pohjan Poikain rykmentin osat Tallinnaan.

12.1.1919 Kirjelähetykset Suomeen mahdollisia. Rakvere vallattiin takaisin.

13.1.1919 ilmestyneessä Riigi Taetajassa nr 2 mainitaan että postia Saksaan toimitettavaksi on aloitettu ottamaan vastaan ja lisäksi epävirallisesti mainitaan, että saadun tiedon mukaan maksut ovat samoja kuin kotimaassakin. Tällöin olisivat olleet tavalliset kirjelähetykset sekä kirjatut kirjeet vain sallittuja.

14.1.1919 syöksyivät jo Panssarijunat Tarttoon.

Vuoden 1919 alkupuolella tulivat Virossa käyttöön omatekoiset paikkakunnan nimeä esit- tävät Vironkieliset leimat. Näitä leimoja tavataan kaikilla käytössä olleilla merkeillä.

18.1.1919 ilmestyi seuraava Kukkamerkki arvoltaan 35 penni.

19.1.1919 Narva ja Jaanilinna vallattiin , etujoukkoina luutnantti Eskolan johtama 1 komp- pania. Narvan valtauksen jälkeen Ensimmäinen suomalainen vapaajoukko ei enään osal- listunut varsinaiseen taistelutoimintaan. Se toimi jonkinlaisena varuskuntajoukkona Rakveressa.

22.1.1919 ilmestyneessä Riigi Taetaja lehdessä nr 11 alustavasti ja Riigi Taetaja lehdessä nr:12 27.1.1919 asetuksena kertovat ulkomaan postin käytön mahdollisuudesta ja myös todetaan postin olevan sallittu Venäjälle sen entisiin alusmaihin.

23.1.1919 ilmestyi vielä Kukkamerkki arvoltaan 70 penni.

30.1.1919 - 31.1.1919 käytiin verinen Pajun taistelu.

1.2.1919 Vöry ja Valga vallattiin takaisin.

2.2.1919 Julius Kuperjanov kuoli Pajun taistelussa saamiinsa haavoihinsa.

4.2.1919 Petseri vallattiin takaisin.

8.2.1919 ilmestyi Narvassa Venäläisellä 5kop/1917 ehiökortilla maksettuine vastauksineen kumpaisellakin puoliskolla päällepainama "Eesti post. p. 25 p." mutta kyseisiä Paikallisjulkaisuja ei tiettävästi ole koskaan käytetty.

19.2.1919 ulkomaanposti yleisesti sallittua.

21.2.1919 Virossa olevien Suomalaisten joukkojen lähettämät kirjeet sekä paketit kuljetetaan toistaiseksi Kenttäpostissa osoitteenomistajille Suomessa sekä Suomesta Virossa oleville vapaaehtoisille.

4.3.1919 50 Inkeriläistä vapaaehtoista lähti Helsingistä "Väinämöisellä" Viroon taistellakseen Viron armeijassa Bolsevikkeja vastaan.

22.3.1919 Ensimmäinen Vapaajoukko nousi Tallinnassa jäänmurtaja Väinämöiselle, joka kuljetti miehet takaisin kotimaahan.

26.3.1919 Inkerin Vapaajoukot niminen sotilaallinen osasto muodostettiin Tallinnassa, Inkerin Väliaikaisen Hoitokunnan ja Viron väliaikaisen hallituksen kirjoittaman sopi- muksen pohjalta.

1.4.1919 Helsinkiin saapui Tanskalainen Viron retkikunta, retkikuntaan kuului 175 soti- lasta ja 16 upseeria. Retkikunta on koottu ja muodostettu Suomalaisten aloitteesta ja on Viron Avustamisen Päätoimikunnan Köpenhaminassa olevien Suomalaisten välityksellä johtanut toimintaa.

3.4.1919 Tanskalainen Viron retkikunta lähti Helsingistä "Väinämöisellä" Tallinnaan.

Virossa taisteli myös Suomalaisten ja Tanskalaisten lisäksi Ruotsalainen vapaaehtois- armeija.

?.5.1919 Suomalaisten Pohjan Poikien retket päättyivät.

7.5.1919 ilmestyi sitten "Eesti Post" ylipainama, josta aitoina voidaan pitää merkkejä 1kop hammastamaton sekä 2kop, 3kop, 5kop, 10kop, ja 25kop ovat hammastuksella sillä näitä myytiin todistettavasti Tallinnan Pääpostissa. Todennäköisesti myytiin myös 3kop hammas- tamatonta ja 50kop sekä 1 ruplan hammastettua. Filateellisia tarkoituksia varten tehtiin paljon kirjekuoria ja ne ovat tavallisesti osoitettu tunnetuille postimerkki kauppiaille. Aidosti lisämerkein näitä on kylläkin käytetty ja ne ovat harvinaisia.

23.5.1919 lähtien määrättiin ulkomaanposti jätettäväksi avonaisena sensuurin tarkistetta- vaksi. Lähetykset leimattiin tavallisesti S.K. kolmioleimalla (Söja Kontroll) tai sitten rivi- leimoilla. Myös laatikkoleimoja tunnetaan sekä Päämajan painotuotteiden sotasensuurin soikio vaakunaleima, sensuuri oli toiminnassa vuoden 1922 alkuun asti.

?.10.1919 Viron alueella toimi Kenraali Judenitjin valkoinen armeija, tämä käytti omia posti- merkkejä "OKCA" jotka olivat painettu ohuelle savukepaperille ja joita oli 5 merkin sarja, ne olivat lyhyen aikaa käytössä ja ainoat aidot leimat ovat paikkakunnilta Jamburg (Kingisepp) sekä Polna että Moloskowizi lokakuussa ja marraskuun alussa 1919.

11.11.1919 Eestin Hallitus päätti lopettaa Luoteisarmeijan tukemisen.

1.1.1920 tuli VENEMAALT leimat joita tavataan kirjeillä sekä korteilla.Vuonna 1920 lähe- tettiin posti Neuvosto-Venäjältä Viroon siten että säkit toimitettiin Tallinnaan ja siellä posti lajiteltiin ja kirjeet ja kortit leimattiin VENEMAALT leimalla. Leimoja on kolme erilaista 70p, 200p, sekä 200 muutettu 100p sekä pelkästään iso VENEMAALT leima. Leimat olivat käytössä 31.12.1921 asti.

2.2.1920 allekirjoitettiin Tarton rauha Eestin osalta.

13.3.1920 Viron lentomerkit ilmestyivät virallisesti, mutta siitä huolimatta niitä todistetta- vasti myytiin epävirallisesti jo 11.3.1920 joten leimaukset 11 ja 12.3.1920 voivat myös esiin- tyä. Ainoa lento tapahtui 15.3.1920. Tekeleitä ja väärenteitä filatelistien iloksi kyllä on tehty erittäin paljon eri lentomerkeistä vuosien varrella. Eli aidot lähetykset aidoilla merkeillä ovat sieltä paremmasta päästä.

15.5.1920 lopetettiin Kenttäposti. (Riigi Teataja nro:61-61).

19.7.1921 tehtiin Ensilento Tallinna-Tukholma, Aeronautin koneella.

7.7.1922 Viro liittyi UPU:n.

19.2.1923 ilmestyivät ehiöt Virossa.

1.1.1924 Kansainvälinen Vastauskuponki tuli Virossa voimaan.

Vuonna 1929 tulivat Frankkeerausleimat käyttöön Virossa.

17.10.1939 Sensuuri tuli voimaan

14.6.1940 Matkustajakone KALEVA ammuttiin alas Kerin majakan edustalla, Venäläinen sukellusvene Q 301 saapui tapahtumapaikalle ja nosti postin, joukossa oli diplomaattipostia kaikkiaan 109kg.Posti luovutettiin 15.6.1940 klo 7.05 eräälle alukselle joka vei sen Kron- tadiin. Tähän päättyi lentopostiyhteys Tallinnan ja Helsingin välillä.

20.7.1940 Viro julistautui Eestin Sosialistiseksi Neuvostotasavallaksi.

30.7.1940 ilmestyi "Kyyhkys-sarja josta 15 senttiä ruskeanpunaisessa merkissä löytyy myöskin valkoiselle paperille painettu merkki. Tämä merkki on kohtalaisen vaikea ja on muistettava että leimattuna se voi esiintyä vain Viljandi leimalla.

Hammastamattomana 15 senttiä esiintyy vain käyttämättömänä sillä sitä ei koskaan myyty postissa vaan se tuli niinsanotusti köökin kautta ja voidaan pitää makulatuurina.

6.8.1940 Eestin valtionmahti luovutettiin Sosialistiselle Neuvostotasavaltojen Liitolle.

15.8.1940 ilmestyi 1 sentin harmaa "Leopardi merkki" joka oli viimeinen Neuvostoliiton miehityksen aikana.

9.9.1940 Eestin Posti lakkautettiin.

25.11.1940 alkaen oli Eestin rahan arvo suhteessa Neuvostoliiton rahaan seuraava: 1 sentti oli 1,25 kopeekkaa, aina 24.3.1941 saakka, jonka jälkeen arvo oli 1 suhde 1:teen, mutta pos- timerkkien osalta joita käytettiin postitukseen kyseinen kurssi otettiin käyttöön 6.12.1940 ja oli käytössä 31.1.1941 asti. -6.12.1940 tuli Eestissä voimaan Neuvostoliiton taksat, sekä tuli mahdolliseksi taasen lähettää paikallislähetyksiä aina 30.11.1941 asti.

Virolaisten postimerkkien myynti loppui 6.12.1940 mutta niitä sai käyttää 31.1.1941 "Kyyhkys- sarjaa" kuitenkin käytettiin vielä syksyyn 1941 asti merkkipulan takia. Näin ollen Venäläiset merkit olivat ainoastaa käypiä Kyyhkysmerkkien kanssa, mutta merkkejä sai kyllä käyttää jo ennen tätä päivämäärää. 31.1.1941 jälkeen alkoi varsinainen tekeleiden tehtailu, ei tuottanut vaikeuksia saada postivirkailija leimaamaan lähetyksiä, joilla oli sekä Virolaisia että Venäläisiä merkkejä. Käytettiin jopa tasavallan vanhoja merkkejä Päts:in kuvalla yhdessä Neuvostoliito merkkien kanssa. Näitä lähetyksiä ei voida hyväksyä kokoelmiin, ainoastaan vain kokoelmiin joissa käsitellään erilaisia väärenteitä ja tekeleitä.

Tietenkin pitää huomioida Venäläistenkin merkkien käyttö postilähetyksillä sekä Venälaisten Kenttäposti Virossa tuona miehityksen aikana.

7.7.1941 lähtien voidaan käytännössä katsoa Eestin Sosialistisen Neuvostotasavallan loppuneen, ja Saksalaismiehityksen alkaneen ainakin osassa Viroa.

10.7.1941 Saksalaiset olivat edenneet linjalle Tartu-Pärnu.

10.7.1941 Elvassa ilmestyi postimestarin toimesta Venäläisiä merkkejä päälle painamalla "Eesti Post" mutta niitä ei voida katsoa virallisiksi tilapäismerkeiksi. Käyttöaika 10.7.1941 - 12.8.1941.

22.7.1941 Saksalaisen kommanduurin luvalla Otepään kaupunginhallitus sai julkaista hyvän- tekeväisyyssarjan jonka lisämaksu käytettäisiin kaupungin jälleenrakentamiseen.Ne olivat käytössä kyseisestä päivästä lähtien aina 15.8.1941 asti jolloin SS-viranomaiset peruuttivat Wehrmachtin antaman luvan. Merkkejä oli 2:ta arvoa 20+20 ja 30+30 ne ilmestyivät sekä hammastettuina että hammastamattomina ja 30kop sen lisäksi 2:ta eri tyyppiä, yhteensä 6 erilaista.

4.8.1941 tuli käyttöön Moisakulassa tilapäisiä merkkejä jotka oli tehty varustamalla Neuvosto- liiton käyttösarjan 10kop, 20kop, 60kop sekä 5kop että 50kop Maatalousnäyttelymerkit ja Virolaisen Kyyhkys-sarjan 3 sentin merkki päällepainamalla "Vaba Eesti" sekä "Vaba Eesti 1,20" ja "Vaba Eesti 2,40" . Merkit olivat käytössä 16.8.1941 asti.

5.8.1941 ilmestyi Nöossa ylipainama, käsinkirjoitettu "Eesti post" Venäläisillä merkeillä, 3:lla eri arvolla eli 5kop, 10kop ja 20kop ja sitä tavataan aina käytettynä 13.8. 1941, mutta niitä ei voida katsoa virallisiksi tilapäismerkeiksi.

7.8.1941 tuli käyttöön Tartussa postimerkkejä joissa oli hakaristi ja Eestin vaakuna samalla merkillä, arvoiltaan 15kop, 20kop, 30kop.Kyseisistä merkeistä ilmestyi toinen painos 12.8. 1941 sekä vielä kolmaskin painos 11.9.1941.

14.8.1941 Saksalaiset valtasivat Narvan.

16.8.1941 ilmestyi Pärnussa Saksalaisten luvalla ylipainamasarja johon käytettiin Neuvosto- liiton käyttösarjan 5kop, 10kop, 15kop, 20kop, 30kop ja 50kop merkkejä joille painettiin "Pernau 8.VII.1941 joka oli käytössä 25.8.1941 saakka.Samasta merkistä ilmestyi toinenkin painos 24.9.1941, mutta tätä painosta ei koskaan käytetty, koska sillä ei ollut postitusarvoa joskin sitä myytiin postissa. Kaikki leimatut kappaleet ja erikoisesti lähetykset ja leikkeet toisesta painoksesta ovat väärennöksiä.

I painos. .II painos

26.8.1941 Neuvostomiehitys Tallinnassa päättyi ja Saksalaiset ottivat Tallinnan Postikont- torin hallintaansa 1.9.1941. Eteläisissä maakunnissa oli toiminta aloitettu jo heinäkuussa 1941.

7.9.1941 palautettiin entiselleen Viron Tasavallan aikainen postihallinnon rakenne.

Saksan miehityksen aikana 1941 käytettiin myös sitä tapaa että kirjeille ja postikorteille lyötiin leima tai kirjoitettiin Viron kielellä "MAKSTUD" tai "Postimaks tasutud"eli ne olivat maksetut. Väärinkäytöksiä esiintyy paljon koska MAKSTUD leimasimia on joutunut vääriin käsiin ja postilähetyksiä valmistetaan edelleenkin.

24.9.1941 Pärnu merkeistä ilmestyi toinenkin painos, tätä painosta ei koskaa käytetty,,koska sillä ei ollut postitusarvoa joskin sitä myytiin postissa. Kaikki leimatut kappaleet ja erikoisesti lähetykset ja leikket ovat väärennöksiä.

29.9.1941 tuli käyttöön Tartussa myöskin niin sanottu "Rakennus-sarja jossa oli eri arvoista postimerkkiä. Kyseiset merkit voidaan luokitella yksityismerkeiksi.

. .

4.11.1941 tuli Virossa käyttöön Saksalaiset Hitler merkit, päällepainamalla "Ostland" Myös pelkät saksalaiset merkit olivat käypiä ilman Ostland ylipainamaa. . Myös ehiöitä tuli 2kpl ylipainamalla Ostland eli 5 Pfg vihreä sekä 6Pfg violetti.

1.12.1941 alistettiin Viron postitoimipaikat Saksan Itäalueiden Kenraalikomissariaatille sekä myös silloin säädettiin Saksan Itäalueiden Virkaposti (Deutsche Dienstpost Ostland).Tallin- nan Postikomissaarina toimi Otto Eisemann.Konttoreita oli 21 kpl joista 4 erikoisempia, Len- nätin, ym.Vaikeimmat leimat niistä ovat: Sillamäe, Kiviöli sekä Slanzy joka toimi itseasiassa vanhalla Venäläisellä maaperällä, mutta oli Narvan konttorin alaisena.

11.1.1942 ilmestyi sitten viimeiset 4 Ostland ylipainamalla olevat Saksan Hitlerin kuvalla olevat ehiöpostikortit joiden arvot oli 3 Pfg:ä ja väri ruskea, jokainen ehiökortti oli varustettu erilaisella sivukuvalla. Kaikki Saksan miehityksen aikaisten merkkien ja ehiöiden käypäisyys- aika loppui 20.9.1944.

19.12.1942 Suomalaiset perustivat Eestiin Radio ja Ilmavalvonta Komppanian jonka Kenttäpostikonttorin numero oli KPK 7 ja peiteluku 9199. Kyseinen Radio ja Ilmaval- Vonta Komppania toimi aina 4.9.1944 saakka. Radio ja Ilmavalvonta Komppanian si- joitus paikkoja oli: Prangli, Juminda, Lehtipea / Kurgalovo, Aegna lakkautettu 1943, Naissaari, Kunnapuu, Kiviöli, Nömme yhteinen Saksalaisten kanssa, Kunda yhteinen Saksalaisten kanssa, Rakvere yhteinen Saksalaisten kanssa, sek vielä Vaindlo / Loksa Saksalaisten käytössä.

Myöskin Virolaisten sotilaiden posti pitää huomioida niin Saksan ja vielä Suomenkin osalta, niiltä ajoilta kun miehitys oli päällä, loppuen kuitenkin syksyyn 1944.

20.9.1944 Viro joutui lopullisesti Neuvostoliiton sisäpiiriin eli Neuvostoliitto miehitti Tallinnan.

23.9.1944 Venäläiset valtasivat Paldiskin sekä 24.9.1944 Pärnun sekä Valmeran, eli Venäläiset etenivät erittäin nopeasti miehittäessään Balttian maat.

Pitää muistaa että Viron postihistoriaan kuuluu myöskin sodan aikana Internoidut ja heidän postinsa jota on eri internointileireiltä vielä 1950 luvulle saakka.