Liljeroos Aulis: Viron Postin uudelleensyntyminen

Artikkelin kirjoittaja on esitelmöinyt useissa tilaisuuksista Viron Postin uudelleensyntymästä. Tämä artikkeli perustuu esitelmän tukena olevaan kalvosarjaan.

Artikkelin kirjoittaja Kanakülan (EE3624) postitoimiston edessä.

Viron Sosialistinen Neuvostotasavalta 1940-1991
Viron Sosialistinen Neuvostotasavalta (Eesti Nõukogude Sotsialistlik Vabariik) v. 1940

Viro oli Saksan miehittämänä vuodet 1941-1944

Pinta-ala 45.100 neliökilometriä ja asukasluku 1.447.000

"Kõiki maade proletaarlased ühinege"

Kehityksen käynnistyminen
Viron Sosialistisen Seuvostotasavallan korkein neuvosto antoi 16.11.1988 "Viron Sosialistisen Neuvostotasavallan riippumattomuuden julistuksen"

Postin kehityksen arkkitehdit
Tietoliikenneministeri Toomas Sõmer
Posti- ja lennätinhallituksen johtaja Ants Litvinov
Vastassa oli Neuvostoliiton virkamiesten kova vastustus

Tapahtumat alkavat edetä ...
1.1.1989 VSNT:n puheenjohtajisto julisti, että pääkaupungin Tallinnan nimi tulee tavata venäjänkielessä (kyrillisin kirjaimin) samalla tavalla kuin vironkielessä.
26.11.1989 Scandinavian Airlines System (SAS) avasi suoran lentolinjan Tukholman ja Tallinnan välille.

Tallinna-aiheiset Neuvostoliittolaiset ehiöt
22.12.1989 PLH:n johtaja Ants Litvinov tilasi Neuvostoliiton postihallinnon painosta Permistä Tallinna-aiheisia ehiöitä. Tilaus täytettiin, ja ehiöt tulivat myyntiin vuoden 1990 alkukuukausina.

Raatihuone Neuvostoliittolaisella ehiöllä

Paksu Bertta Neuvostoliittolaisella ehiöllä

Pitkä Hermanni Neuvostoliittolaisella ehiöllä

Itsenäisen Viron lippu tangossa

Postilennot Tukholmaan ja Helsinkiin
2.3.1990 tehtiin ensimmäinen postilento linjalla Tallinna-Tukholma. Neuvostoliittolainen erikoispostimerkki, jossa on Neuvostoliiton tähti ja Viron 3 leijonaa. Teksti on kirjoitettu latinalaisin kirjaimin.
26.3.1990 tehtiin ensimmäinen postilento linjalla Tallinna-Helsinki. Suomalaiset Europa-merkit.

Sopimus KGB:n kanssa
1.4.1990 tietoliikenneministeri Toomas Sõmer ilmoitti korkeimman neuvoston kokouksessa: "Viron uuden KGB:n päällikön (Kurt Ingermann) kanssa on päästy sopimukseen, että huhtikuun 1. päivästä lähtien postisäkkien tarkastaminen lopetetaan".

Postimerkkien suunnittelukilpailu
3.4.1990 postipalvelut Tallinnan Helsingin välillä käynnistettiin uudelleen. Neuvostoliittolainen erikoispostimerkki.
VSNT:n posti- ja lennätin hallitus julisti avoimen suunnittelukilpailun omien postimerkkien saamiseksi. Osanottoaika päättyi 5.6.1990.
16.6.1990 ESTLINE avasi suoran matkustajalaivalinjan Tukholman ja Tallinnan välille. Neuvostoliittolainen erikoispostimerkki 19.6.1990.

Omat tariffit
1.1.1991 Viron hintaneuvosto sääti "postipalvelu-hinnaston". Kotimaan 20 gramman kirjeen taksa nousi 5 kopeekasta 15 kopeekkaan. Tarkoitti eroa Neuvostoliiton postijärjestelmästä. 16.1.1991 VSNT:n korkein neuvosto sääti Viron tasavallan tietoliikennelain, joka astui voimaan 1. päivänä helmikuuta 1991 (laki nro 3-1991, artikla 49).

10 kopeekan lisämaksuleima
1.4.1991 Tallinnan pääpostissa alettiin leimata Neuvostoliiton 5 kopeekan ehiöitä 10 kopeekan lisämaksuleimoilla

kotimaan 20 gramman kirjeen taksa oli 15 kopeekkaa

kumileimasin oli nelikulmainen ja muste oli sinistä

10 kopeekan leiman variantti nro 2

60 kopeekan lisämaksuleima
1.4.1991 alettiin Tallinnan pääpostissa leimata Neuvostoliiton 5 kopeekan ehiöitä 60 kopeekan lisämaksuleimalla

kirjatun kotimaan kirjeen taksa oli 65 kopeekkaa

kumileimasin oli nelikulmainen ja muste oli sinistä

60 kopeekan leiman variantti nro 4

EESTI POST
1.5.1991 Viron postihallinto organisoitiin uudelleen

toiminta jatkui valtion yrityksenä, jonka nimeksi tuli Eesti Post

"ESTICA ´91 AVAMINE" -leima

Erikoisleima "ESTICA ´91 AVAMINE" oli ensimmäinen leima ilman Neuvostoliiton tähteä ja venäjänkielistä tekstiä
Tallinnan postimerkki-näyttelyn ESTICA ´91:n avajaiset 4.7.1991

Viron tasavalta

Viron tasavalta julistautui itsenäiseksi valtioksi 20. päivänä elokuuta 1991
Se merkitsi myös Viron Postin laillista itsenäistymistä

Omat postimerkit

1.10.1991 tulivat myyntiin Viron tasavallan ensimmäiset postimerkit
Arvot 0,05...0,90 ruplaa painettiin Leipzigissa ja rullamerkit 1,00 ja 2,00 ruplaa Kistassa. Se merkitsi myös Viron Postin laillista itsenäistymistä
1.10.1991 otettiin käyttöön uudet kalenterileimasimet, joissa "EESTI"

Vaakunamerkit
Merkit suunnitteli virolainen Vello Kallas
Arvot 0,05-0,90 ruplaa, Arvopaperipaino, Leipzig, offset, 13 x 12 1/2, valkea flourisoiva paperi, 1.000.000-10.000.000
Arvot 1,00-2,00 ruplaa, Ruotsin postin postimerkkipaino, Kista, teräskaiverrus, rullamerkki vaakasivut 12 3/4, valkea paperi, 720.000

FDC ja uusi leimasin halkaisija 30 mm

Viron 74-vuotisjuhlat 24.2.1992

Landsbergis, Liettuan presidentti
Rüütel, Viron vt. presidentti
Birkaw, Latvian presidentti
Jaakson, USA:n konsuli

"Sekapostite"

"EESTI NSV" poistettava leimoista
14.10.1991 tasavallan ministerineuvoston päätöksen perusteella teksti "EESTI NSV" piti poistaa viimeistään 1.11.1991 mennessä kaikista virallisista lomakkeista, leimasimista, sineteistä, jne.
Ilmeisesti sama päätöksen perusteella piti poistaa käytöstä myös Neuvostoliiton aikaiset leimasimet

Ulkomaantariffit 1.11.1991 Neuvostoliittoa (myöhemmin Venäjää) ja muita niin kutsuttuja sosialistisia maita alettiin postitaksojen suhteen kohdella vieraina valtiona 16.12.1991 Viron Posti otti uudet ulkomaantaksat korvaten näin vanhat 1.1.1986 käyttöön otetut Neuvostoliiton postitaksat

NL:n postimaksukeinojen mitätöinti

1.1.1992 lähtien mitkään Neuvostoliiton postimaksukeinot (postimerkit, ehiöt, jne.) eivät olleet enään kelvollisia Virossa
Viron Posti otti käyttöön uudet nelinumeroiset postikoodit ja maatunnuksen EE (esim EE-2442, Elva)

Uudet taksat ja merkit

16.3.1992 astuivat voi-maan uudet taksat ja arvo-merkinnät
P.P. - porto payé
E - kotimaa (1 rupla)
I - Euroopan maat (20 ruplaa)
A - merentakaiset valtiot (40 ruplaa)
R - kirjausmaksu (10 ruplaa)

Postitaksat 1990 - 1993

Rahanuudistus 20.6.1992 1 kruunu = 100 senttiä
Rahanuudistus 20.6.1992 1 kruunu = 100 senttiä
Kruunu sidottiin Saksan markkaan 1 kr = 0,125 DEM
Rupla-arvoiset merkit olivat voimassa 30.6.1993 saakka
Muuntosuhde: 1 rupla = 10 senttiä

UPU:n jäsenyyden palauttaminen
29.3.1992 ensimmäinen postilento Frankfurt-Tallinna. Saksalainen erikoismerkki. Ensimmäinen postilento Tallinna-Frankfurt.
30.4.1992 Viron täysivaltainen jäsenyys UPU:ssa (Universal Postal Union) palautettiin

Muutos ulkomaantaksassa
15.5.1992 USA ja Kanada siirtyivät ryhmään I.
Ryhmään I (20 gramman kirjeen maksu oli 20 ruplaa) kuuluivat aikaisemmin Euroopan maat.

Rahanuudistus
20.6.1992 rahanuudistus Virossa
1 EEK - 1 kruunu = 100 senttiä
Arvo kiinnitettiin Saksan markan arvoon muunto-suhteella 1 EEK = 0,125 DEM

Ehiöiden myynti lopetettiin
7.9.1992 lopetettiin lisämaksuleimoilla leimattujen ehiökuorien ja -korttien myynti.
Niiden käyttö päättyi 30.6.1993.

Mare Balticum - vihot

3.10.1992 ensimmäiset virolaiset kruunuarvoiset postimerkit, painettiin Ruotsissa
Painotavan perusteella pitäisi löytyä 17 erilaista vihkoa, on löydetty vain 16 erilaista
R:n jalka, sylinteri 1 tai 2, numero ja niputusviiva

Mare Balticum-vihon painoarkki

Positioita 20 ja variaatioita 17, joista 16 löytynyt
Positio 10 puuttuu : lyhyt R, sylinteri 2 ja niputus-viiva
Harvinaisin variaatio: pitkä R, viisi numeroa, sylinteri 2 ja niputusviiva

Ensimmäiset Virossa painetut merkit

15.12.1992 Viron Posti julkaisi joulupostimerkit, 30 senttiä ja 2 kruunua (tavallinen ja fosforoitu paperi)
AS Vaba Maan painossa Tallinnassa, lähes 50 vuoden tauon jälkeen

Venäjän armeijan lähtö 31.8.1994