Pilaantuneet maa-alueet

 

Riskinarvion toteutus ja sisältö

Riskien arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa alueen kunnostustarpeen, kunnostuksen kiireellisyyden sekä kunnostuksen laajuuden tai tason määrittämistä varten. Lisäksi riskinarviointia voidaan käyttää vaihtoehtoisten toimenpiteiden soveltuvuuden tarkastelussa. Riskinarvioinnin tulee liittyä kiinteästi alueen tutkimuksiin ja kunnostuksen suunnitteluun. Kun riskinarvioinnissa käytettävät menetelmät ratkaistaan aikaisessa vaiheessa, voidaan lähtötietojen tarve ottaa huomioon tutkimuksia suunniteltaessa. Lisäksi alustava riskinarviointi auttaa suuntaamaan tutkimukset oleellisimpiin suuntiin tai ympäristön elementteihin.

Pitkään ja monipuoliseen kokemukseen perustuen on kehitetty käytännön hankkeisiin luontevasti soveltuva riskinarvioinnin menettelytapa. Riskinarviointi etenee vaiheittain siten, että edeltävän vaiheen tulokset ohjaavat painotusta seuraavassa vaiheessa. Riskinarviointiprosessin vaiheet ovat:

1. Alueen yleiskuvaus
2. Haitta-aineiden ominaisuuksien määrittäminen
3. Kulkeutumisen arviointi
4. Altistuvien kohteiden ja altistusreittien määrittäminen
5. Lisätutkimukset (tarvittaessa)
6. Kuvaileva riskin arviointi
7. Kvantitatiivinen riskianalyysi
8. Epävarmuustarkastelut

Kvantitatiivinen riskianalyysi tehdään kuvailevan riskinarvioinnin perusteella tärkeimmiksi todetuille aineille. Analyysi käsittää kulkeutumisen laskennan ympäristön eri elementeille, altistumislaskelmat eri reiteille ja vaikutuslaskelman. Laskelmat tehdään ensin deterministisesti jolloin tulokseksi saadaan piste-estimaatteja. Tärkeimmiksi todetuille tilanteille tehdään stokastinen analyysi Monte Carlo-menetelmää soveltaen, jolloin tulokseksi saadaan tilastollisia suureita. Kvantitatiivinen riskianalyysi voidaan jättää pois, jos vaaranarviointi osoittaa riskien olevan niin pieniä, että niiden tarkempi analysointi ei ole tarpeen. Epävarmuustarkastelut käsittävät arviointiprosessin kaikki vaiheet. Epävarmuutta aiheuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi luonnossa esiintyvä muuntelu, mittausepätarkkuudet sekä käytettyjen mallien soveltuvuus kohteeseen. Riskianalyysin jälkeen seuraa riskin hyväksyttävyyden tarkastelu, joka on varsinaisesti alueen haltijan tai valvontaviranomaisen tehtävä. Riskianalyysissä tuotetaan päätöksenteossa tarvittavaa perustietoa.

Tarkempi kuvaus pilaantuneiden maa-alueiden riskinarvioinnin menettelystä: Pilaantuneiden maa-alueiden riskinarviointi.pdf

Kokemus ja valmiudet

Kvantitatiivista riskinarviointia varten käytettävissämme on useita eritasoisia ja erilaisiin kohteisiin soveltuvia laskentamalleja. Osa malleista ja laskentarutiineista on eri tutkimushankkeiden yhteydessä itse kehitettyjä, osa kaupallisia ja osa julkisia ohjelmistoja. Erilaisten mallien soveltuvuutta ja käyttäytymistä vertailtiin tutkimuksessa, joka tehtiin ympäristöministeriön rahoituksella yhteistyössä Enso Oyj:n sekä Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Savon ympäristökeskusten kanssa. Tutkimusraportti on saatavissa Pirkanmaan ympäristökeskuksesta.

Esko Rossi Oy on laatinut riskinarvion useille kymmenille pilaantuneille maa-alueille ja sedimenteille ja tehnyt alaan liittyvää tutkimusta ja tuotekehitystä. Öljyalan Palvelukeskus Oy:lle laadittiin 2003-2004 riskinarviointiohje ja laskentamalli (SOILIRISK) huoltoasemakohteiden SOILI maaperän kunnostusohjelmaa varten. Esko Rossi Oy osallistuu riskinarvioinnin asiantuntijana Geologian tutkimuskeskuksen koordinoimaan EU Life –hankkeeseen ”Risk assessment and risk management for arsenic in the Tampere region”. Esko Rossi on ollut mukana Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)työryhmässä valmistelemassa pilaantuneita maita koskevan PIMA-asetuksen soveltamisohjetta.

Esimerkkeinä viimeaikaisista käytännön hankkeista voidaan mainita:

- Kaakkois-Suomen ympäristökeskus: Riskinarvio Kymijoen pilaantuneiden sedimenttien terveys- ja ympäristövaikutuksista (dioksiinit, elohopea).
- Metsämannut Oy: Riskinarvio Kolhon kyllästämön maaperän haitta-aineista (Yhteistyössä SCC Viatek Oy:n kanssa, PAH-yhdisteet).
- Sipoon kunta (yhteistyössä SKOY:n kanssa): Riskinarvio Söderkullan kartanon alueen kloorihiilivedyillä pilaantuneesta maasta (kloorihiilivedyt)
- Outokumpu Steel Oy: Riskinarvio ruostumattoman teräksen kuonien käytöstä maanrakentamisessa (muun muassa kromi ja molybdeeni)
- Helsingin Satama: Riskinarviot TBT:llä pilaantuneiden sedimenttien ruoppauksesta ja sijoittamisesta (tributyylitina, trifenyylitina, PCB-yhdisteet)
- StoraEnso Oyj Imatran tehtaat: Laurinniemen teollisuuskaatopaikan jatko ja kehittäminen, riskinarvio.
- Outokumpu Stainless Oy, Tornio: Jätteiden loppusijoituksen ja hyötykäytön kehittäminen, riskinarviot (muun muassa kromi ja molybdeeni).
- Ratahallintokeskus ja Kapiteeli Oy: Mikkelin entinen kyllästämö, riskinarviointi (PAH-yhdisteet).

 

© 2006 Esko Rossi Oy