RAAMATULLINEN RUOKAVALIO

"Mutta Pietari sanoi: 'En suinkaan Herra; sillä en minä ole ikinä syönyt mitään epäpyhää enkä saastaista'." (Ap.t.10:14).

Apostolien tekojen kymmenennessä luvussa oleva Pietarin lausunto osoittaa selvästi, että hän noudatti Jumalan antamaa raamatullista ruokavaliota, jonka Herra oli antanut Mooseksen kautta Israelin kansalle. Tämä tietenkin oli hyvin luonnollista, sillä apostoli Pietari oli juutalainen ja Herran antamat Tooran määräykset, myös ruokavalion suhteen, kuuluivat hänelle. Olemme jo aiemmin todenneet, että kun apostolien ja vanhinten kokous Jerusalemissa tutki pakanain pelastusta, ympärileikkausta ja Tooran noudatta­mista, ei siellä tehty päätös millään tavalla koskenut juutalaisuskovia, eikä heitä va­pautettu Israelin kansalle annettujen Tooran määräysten ja israelilaisille säädettyjen tapojen noudattamisesta (Ap.t.15; 21:17-25; Mat.23:1-3; Juutalaisuskovat eivät luonnollisesti noudata Tooraa lain orjuudessa, vaan uuden liiton armon pohjalla ja juutalaisten perinteiden noudattaminen kuuluu israelilaiseen kulttuuriin, eikä ole millään tavalla pelastuskysymys). Näinollen myös raamatullisen ruokavalion noudattaminen kuuluu edelleen israelilaisten (myös messiaanisten) velvollisuuksiin. Pakanoille se ei ole samalla tavalla velvoittava, mutta kuitenkin terveelli­nen ja hyöhyllinen. Raamatullinen ruokavalio on kuitenkin hyvin outo asia monille pakanak­ristityille, joten tutustumme tähänkin alueeseen Jumalan Sanan valossa.


Jumalan terveysohje ihmisille

"Sillä ei Jumalan valtakunta ole syömistä ja juomista, vaan vanhurskautta ja rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä" (Room.14:17).

"Sillä on hyvä, että sydän saa vahvistusta armosta, eikä ruuista..." (Heb.13:9).

Raamatullista ruokavaliota tarkastellessamme on ymmärrettävä ensinnäkin se, että siinä ei ole kyseessä millään tavalla pelatusasia. Jumalan Sana opettaa hyvin selkeästi, että ihminen vanhurskautetaan armosta, ilman lain tekoja, uskon kautta Jeshuaan Messiaa­seen (Room.3:19-31). Jumalan valtakunnan olemuksessa ei ole kysymys syömisestä tai juomises­ta, vaan vanhurskaudesta, rauhasta ja ilosta Pyhässä Hengessä. Ruoka ei lähennä ihmistä Jumalaan eikä meidän tule saada hengellistä vahvistusta ruuista, vaan armosta (1.Kor.8:8).

Mistä sitten on kysymys? Miksi Jumala antoi lihansyönnin suhteen ohjeet israelilaisille siitä, mitkä eläimet ovat tarkoitetut syötäviksi ja mitkä ovat saastaisia, niin että niitä ei ollut lupa syödä? (3.Moos.11). Käsitykseni mukaan kyse oli Jumalan antamasta terveysohjeesta israelilaisille, jotta he ruokavaliota noudattamalla pysyisivät mahdollisim­man hyvin terveinä. Jumala ei ole antanut mitään käskyjä tai ohjeita ihmisille, jos siihen ei ole pätevää syytä. Herran antamia ohjeita noudattamalla ihminen kaikilla elämän alueilla saa siunaukset ja voi hyvin, mutta kapinoimalla tulee kirous, sairaudet ja vastoinkäymiset (5.Moos.28). Raamatullista ruokavaliotakin noudattamalla, vaikka se ei olekaan pakanak­ristikunnalle pakollinen velvollisuus, ihmisellä on paremmat mahdolli­suudet voida hyvin ja pysyä terveenä.

Monet lääkärit ja tiedemiehet ovat tutkineet Raamatun ruokavalio-ohjeita ja tulleet siihen tulokseen, että niitä noudattamalla on paremmat mahdollisuudet pysyä terveenä, kuin syömällä mitä tahansa roskaruokaa. Samoin Jumala varjeli kansaansa eläimissä olevilta tartuntataudeilta, kieltämällä määrättyjen lähinnä maassa liikkuvien pikkueläinten koskettamisen (3.Moos.11:41-43). Samoin Jumala antoi papeille määräyksiä esim. käsien pesusta, joka nykyisen tietämyksen valossa on hygienian perusasioita (etenkin sairaaloissa, keittiöissä ja vastaavissa paikoissa; 2.Moos.30:17-21; 4.Moos.8:5-7).

Pimeällä keskiajalla, jolloin tietämättömyys ja taikausko olivat vallalla, juutalaiset sairastuivat kulkutautien (kuten musta surma) raivotessa Euroopassa paljon vähemmän kuin muu valtaväestö. Syy tähän oli yksinkertainen. Juutalaiset noudattivat raamatullista ruokavaliota, pesivät kätensä ennen aterioita ja muutenkin huolehtivat pesuhygieniasta Tooran mukaisesti ja eristäytyivät paljolti muusta väestöstä. Pakanallinen ja taikauskoi­nen valtaväestö, joka söi mitä sattui, ei pessyt käsiään ennen aterioita eikä muutoinkaan huolehtinut hygieniasta, sai luonnollisesti paljon helpommin tartunnan ja sairastui ja monet kuolivat niissä alkeellisissa oloissa. Tietämättömyys tuohon aikaan oli niin suuri, että jopa lääkärit pitivät ennen leikkausta tapahtuvaa käsien pesua ja muuta hygieniaa naurettava­na asiana ja hyvin monet potilaat menehtyivät leikkauksiin ja muuhun sairaanhoitoon. Kun Tooran määräyksiä noudattavat juutalaiset pysyivät keskimääräistä paremmin terveinä, taikauskoinen ja tietämätön "kristikansa" piti heitä noitina ja monet kokivat vainoa ja jopa marttyyrikuoleman.


Ihmisen luominen ja alkuperäinen kasvisravinto

"Ja Jumala sanoi: 'Katso, minä annan teille kaikkinaiset siementä tekevät ruohot, joita kasvaa kaikkialla maan päällä, ja kaikki puut, joissa on siementä tekevä hedelmä; olkoot ne teille ravinnoksi. Ja kaikille metsäeläimille ja kaikille taivaan linnuille, ja kaikille, jotka maassa matelevat ja joissa on elävä henki, minä annan kaikkinaiset viheriät ruohot ravinnoksi.' Ja tapahtui niin" (1.Moos.1:29-30).

Kun Jumala loi ihmisen kuvakseen ja kaltaisekseen, antoi Hän kasvisravinnon ihmiselle ruuaksi, samoinkuin eläinkunnallekin. Alussa, luomisen jäljiltä, kun kaikki oli viatonta, puhdasta ja hyvää, olivat sekä ihmiset että kaikki eläimet kasvisyöjiä. Se on Jumalan antama alkuperäinen terveellinen ruokavalio. Nykyajan tietämyksen valossa hyvin monet asiantuntijat suosittelevat ihmisille kasvisravintoa sen vitamiinirikkauden ja terveellisyyden takia. Ihmisen Luoja luonnollisesti tiesi kaiken tämän ja siksi Hän antoi ihmiskunnalle ravinnonkin suhteen kaikkein terveellisintä. Valitettavasti vain on niin, että sinällään terveellinen kasvisravinto monissa tapauksissa on kemikaalien ja myrkkyjen saastutta­maa, kun maa Jesajan ennustuksen mukaan saastuu lopun ajassa kaikella tavalla sekä hengellisesti että maallisesti (Jes.24: 1-6). Kun Herra Jumala otti luomansa ihmisen ja pani hänet istuttamaansa Eedenin paratiisiin, antoi Hän ihmiselle tehtäväksi viljellä ja varjella paratiisia (1.Moos.2:15). Toisin sanoen ihmisen piti huolehtia myös siitä, että Jumalan luoma kaunis luonto pysyisi hyvinvoivana ja puhtaana. Syntiinlangen­nut ihmiskunta suuressa ahneudessaan ja välinpitämättömyydessään on kuitenkin melko pahoin laiminlyönyt tämän tehtävän ja siksi Jumalan tuomiot tulevat lopun ajan ihmiskun­nan ylitse myös maapallon saastumisen takia (Jes.24:1-6).


Lihan syöntilupa vedenpaisumuksen jälkeen

"Ja Herra sanoi Nooalle: 'Mene sinä ja koko perheesi arkkiin, sillä sinut minä olen tässä sukukunnassa havainnut hurskaaksi edessäni. Kaikkia puhtaita eläimiä ota luoksesi seitsemän paria, koiraita ja naaraita, mutta epäpuhtaita eläimiä kutakin yksi pari, koiras ja naaras. Niin myös taivaan lintuja seitsemän paria, koiraita ja naaraita, että siemen säilyisi elossa koko maan päällä. Sillä seitsemän päivän kuluttua minä annan sataa maan päälle neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä ja hävitän maan päältä kaikki olennot, jotka olen tehnyt" (1.Moos.7:1-4).

"Ja Jumala siunasi Nooan ja hänen poikansa ja sanoi heille: 'Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa. Ja peljätkööt ja vaviskoot teitä kaikki eläimet maan päällä ja kaikki taivaan linnut ja kaikki, jotka maassa matelevat, ja kaikki meren kalat; ne olkoot teidän valtaanne annetut. Kaikki, mikä liikkuu ja elää, olkoon teille ravinnoksi; niinkuin minä olen antanut teille viheriäiset kasvit, niin minä annan teille myös tämän kaiken. Älkää vain syökö lihaa, jossa sen sielu, sen veri, vielä on" (1.Moos.9:1-4).

"Heikkouskoista hoivatkaa (hepr. UT: Ottakaa vastaan heikko uskossa), rupeamatta väittelemään mielipiteistä. Toinen uskoo saavansa syödä kaikkea, mutta toinen, joka on heikko, syö vihanneksia. Joka syö, älköön halveksiko sitä, joka ei syö; ja joka ei syö, älköön tuomitko sitä, joka syö, sillä Jumala on ottanut hänet hoivaansa...Älkäämme siis enää toisiamme tuomitko, vaan päättäkää pikemmin olla panematta veljenne eteen loukkauskiveä tai langetusta. Minä tiedän ja olen varma Herrassa Jeesuksessa, ettei mikään ole epäpyhää itsessään, vaan ainoastaan sille, joka pitää jotakin epäpyhänä, sille se on epäpyhää. Mutta jos veljesi tulee murheelliseksi ruokasi tähden, niin sinä et enää vaella rakkauden mukaan. Älä saata ruuallasi turmioon sitä, jonka edestä Kristus on kuollut. Älkää siis antako sen hyvän, mikä teillä on, joutua herjattavaksi. Sillä ei Jumalan valtakunta ole syömistä ja juomista, vaan vanhurskautta ja rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä. Joka tässä kohden palvelee Kristusta, se on Jumalalle otollinen ja ihmisille kelvollinen. Niin tavoitelkaamme siis sitä, mikä edistää rauhaa ja keskinäistä rakentumis­tamme. Älä ruuan tähden turmele Jumalan työtä. Kaikki tosin on puhdasta, mutta sille ihmiselle, joka syö tuntoansa loukaten, se on pahaa. Hyvä on olla lihaa syömättä ja viiniä juomatta ja kartaa sitä, mistä veljesi loukkaantuu tai joutuu lankeemukseen tai heikoksi tulee. Pidä sinä itselläsi Jumalan edessä se usko, mikä sinulla on. Onnellinen on se, joka ei tuomitse itseään siitä, minkä oikeaksi havaitsee; mutta joka epäröi ja kuitenkin syö, on tuomittu, koska se ei tapahdu uskosta; sillä kaikki, mikä ei ole uskosta, on syntiä" (Room.14:1-3, 13-23).

Paratiisissa tapahtuneen syntiinlankeemuksen jälkeen turmelus levisi niin pahoin koko silloiseen ihmiskuntaan, että Jumala tuli murheelliseksi ja päätti hukuttaa kaiken lihan vedenpaisumuksella (1.Moos.6). Herralla oli kuitenkin yksi vanhurskas mies, Nooa, jolle Hän antoi määräyksen rakentaa suuri arkki honkapuista, jonka kautta ihmiskunnan ja eläinkunnan edustajat pelastuisivat vedenpaisumukselta ja voisivat jatkaa elämää maapalllolla sen jälkeen. Kun arkki oli valmis, meni Nooa ja hänen kolme poikaansa ja heidän vaimonsa, yhteensä kahdeksan sielua, sisälle arkkiin sekä eläinkunnan edustajat (1.Piet.3:20). On syytä tässä yhteydessä huomioida, että jo tuohon aikaan, ennen Mooseksen kautta annettua Tooraa, tunnettiin puhtaat ja saastaiset eläimet. Jumala käski Nooaa ottamaan puhtaita eläimiä seitsemän paria arkkiin, mutta epäpuhtaita eläimiä vain yksi pari, koiras ja naaras.

Kun vedenpaisumus loppui, otti Nooa kaikkia puhtaita karjaeläimiä ja puhtaita lintuja ja uhrasi niistä polttouhrin Herralle (1.Moos.8:14-22; esikuva Messiaan uhrista). Jumala mielistyi Nooan uhriin, siunasi hänet ja hänen poikansa ja teki liiton kaiken lihan kanssa, luvaten, ettei enää hukuta kaikkea lihaa vedenpaisumuksella (1.Moos.9:1-17). Tässä yhteydessä Herra antoi ihmiselle luvan syödä kasvisravinnon ohella myös lihaa, mutta kielsi samalla veren ja verisen lihan syönnin. Kun Jumala antoi ihmiselle luvan syödä kaikkea mikä elää ja liikkuu, ovat monet tulkinneet tämän niin, että kaikkien eläinten liha on sallittua ihmiskunnalle (paitsi Tooran mukaiset rajoitukset israelilaisille). Asia voidaan kuitenkin ymmärtää myös niin, koska jo tässä vaiheessa Jumalan Sana mainitsee puhtaat ja epäpuhtaat eläimet, jo ennen Tooran aikaa, että Jumala tarkoitti vain puhtaat eläimet ihmiselle ruuaksi kasvisravinnon ohella. Sitäpaitsi, jos Nooa perheineen olisi syönyt vedenpaisumuksen jälkeen epäpuhtaita elämiä, joita oli vain yksi pari, koiras ja naaras, olisi se eläinlaji loppunut siihen. On ilmeistä, että Herra käski Nooaa ottamaan puhtaita eläimiä seitsemän paria arkkiin, jotta Nooalle ja hänen perhekunnalleen riittäisi ravintoa niistä jo heti vedenpaisumuksen jälkeen.

Vaikka Jumala antoi ihmiskunnalle luvan vedenpaisumuksen jälkeen syödä lihaa, ovat monet ihmiset edelleen kuitenkin kasvisyöjiä, joko terveydellisistä syistä tai jotkut jopa uskonnolli­sista syistä. Paavali käsittelee myös kasvisruuan ja liharuuan suhdetta Roomalaiskirjeen 14. luvussa. On syytä huomata, että vaikka Rooman seurakunnassa on saattanut olla uskovia juutalaisiakin mukana, on kirje kuitenkin osoitettu pakana-alueen seurakunnalle. Aivan kirjeeensä alussa apostoli toteaa, että ruoka-asioissa vallitsevat mielipide-erot eivät saa olla esteenä sille, etteikö uskoontullutta henkilöä voitaisi ottaa uskovien yh­teyteen, sillä Jumalan valtakunnan olemus ei ole syömistä eikä juomista, vaan vanhurs­kautta ja rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä.

Luvun huolellinen ja kokonaisvaltainen tarkastelu osoittaa myöskin, että apostoli ei millään tavalla halua kumota tai käsitellä raamatullista ruokavaliota esim. sen suhteen, onko sianlihan syönti sallittua vai ei. Luvun tekstissä on kysymys siitä, voiko yleensä syödä lihaa, vai pitääkö tyytyä kasvisra­vintoon, niinkuin hiekkouskoiset uskovat (Room.3:31; Paavali ei kumoa Tooraa). Paavali osoittaa, että lihansyönti on täysin sallittua ja Sanan mukaista, mutta uskossaan vahvojen, jotka syövät lihaa, tulisi kunnioit­taa heikkojen uskoa niin, etteivät he ruoka-asioissa tai muissakaan asioissa lankeaisi tai tulisi heikoiksi tai tahraisi omaatuntoaan. Paavali oli jopa valmis lakkaamaan kokonaan lihansyönnistä ja syömään vain kasviksia, jos se olisi esteenä jonkun uskonelämälle, koska usko ja uskovien keskinäinen rakentu­minen on paljon tärkeämpi kuin ruoka-asiat ja muut vastaavat ei keskeiset uskoelämän alueet (Room.14:21; 1.Kor.8:13). Tällainen mieli tulisi olla kaikilla uskovilla ja meidän tulisi kunnioittaa niitäkin Herran omia, jotka haluavat syödä vain kasvisra­vin­toa terveydellisistä tai vakaumuksellisista syistä.


Puhtaat ja saastaiset eläimet Toorassa

"Ja Herra puhui Moosekselle ja Aaronille sanoen heille: 'Puhukaa israelilaisille ja sanokaa: Nämä ovat ne eläimet, joita te saatte syödä kaikista nelijalkaisista eläimistä maan päällä: Kaikkia nelijalkaisia eläimiä, joilla on kokonansa halkinaiset sorkat ja jotka märehtivät, te saatte syödä. Näitä älkää kuitenkaan syökö niistä, jotka märehtivät, ja niistä, joilla on sorkat: kamelia, joka kyllä märehtii, mutta jolla ei ole sorkkia: se olkoon teille saastainen; tamaania, joka kyllä märehtii, mutta jolla ei ole sorkkia: se olkoon teille saastainen; jänistä, joka kyllä märehtii, mutta jolla ei ole sorkkia: se olkoon teille saastainen; sikaa, jolla tosin on kokonansa halkinaiset sorkat, mutta joka ei märehdi: se olkoon teille saastainen; Näiden lihaa älkää syökö ja näiden raatoihin älkää koskeko, ne olkoot teille saastaiset.

Näitä te saatte syödä kaikista vesieläimistä: kaikkia, joilla on evät ja suomukset ja jotka elävät vedessä, niin hyvin merissä kuin joissa, te saatte syödä. Mutta kaikista niistä, joita vedet vilisevät, kaikista elollisista, jotka elävät vedessä, inhotkaa kaikkia niitä, joilla ei ole eviä eikä suomuksia, elivätpä merissä tai joissa. Niitä inhotkaa; niiden lihaa älkää syökö, ja niiden raadot inhottakoot teitä. Kaikkia niitä vesieläimiä, joilla ei ole eviä eikä suomuksia, inhotkaa.

Linnuista taas inhotkaa näitä; älköön niitä syötäkö, vaan olkoot inhottavia: kotka, partakorppikotka ja harmaa korppikotka, haarahaukka ja suohaukkalajit, kaikki kaarnela­jit, kamelikurki, pääskynen, kalalokki ja jalohaukkalajit, huuhkaaja, kalasääksi ja kissapöl­lö, sarvipöllö, pelikaani ja likakorppikotka, haikara ja sirriäislajit, harjalintu ja yölepakko. Ja kaikkia siivellisiä pikkueläimiä, jotka liikkuvat neljällä jalalla, inhotkaa. Kuitenkin saatte siivellisistä pikkueläimistä, jotka liikkuvat neljällä jalalla, syödä niitä, joilla jalkojen yläpuolella on kaksi säärtä hypelläksensä niillä maassa. Niistä te saatte syödä seuraavia: heinäsirkkalajeja, solam-sirkkalajeja, hargol-sirkkalajeja ja haagab-sirkkalajeja. Mutta kaikkia muita siivellisisä pikkueläimiä, joilla on neljä jalkaa, inhotkaa.

Seuraavista eläimistä te tulette saastaisiksi; jokainen, joka niiden raatoihin koskee, olkoon saastainen iltaan asti. Ja jokainen, joka niiden raatoja kantaa, pesköön vaat­teensa ja olkoon saastainen iltaan asti. Kaikki nelijalkaiset eläimet, joilla on sorkat, mutta ei kokonaan halkinaiset, ja jotka eivät märehdi, olkoot teille saastaiset; jokainen, joka niihin koskee, olkoon saastainen. Ja kaikki nelijalkaiset eläimet, jotka käyvät käpälillä, olkoot teille saastaiset; jokainen, joka niiden raatoihin koskee, olkoon saastainen iltaan asti. Ja joka kantaa niiden raatoja, pesköön vaatteensa ja olkoon saastainen iltaan asti; ne olkoot teille saastaiset. Ja nämä olkoot teille saastaiset niistä pikkueläimistä, jotka liikkuvat maassa: myyrä, hiiri ja sisiliskolajit, anaka-eläin, kooah-eläin, letaa-eläin, hoomet-eläin ja kameleontti. Ne olkoot teille saastaiset kaikista pikkueläimistä; jokainen, joka niihin koskee, sittenkuin ne ovat kuolleet, olkoon saastainen iltaan asti...

Kaikki pikkueläimet, jotka liikkuvat maassa, olkoot inhottavia; älköön niitä syötäkö. Kaikista niistä, jotka käyvät vatsallansa, ja kaikista pikkueläimistä, jotka liikkuvat maassa, käyden neljällä tai useammalla jalalla, niistä älkää mitään syökö, sillä ne ovat inhottavia. Älkää saattako itseänne inhottaviksi koskemalla matelevaan pikkueläimeen, mihin tahansa, älkääkä saastuttako itseänne niillä, niin että tulette niistä saastaisiksi.

Sillä minä olen Herra, teidän Jumalanne; pyhittäkää siis itsenne ja olkaa pyhät, sillä minä olen pyhä. Niin älkää saastuttako itseänne koskemalla mihinkään pikkueläimeen, joka liikkuu maassa. Sillä minä olen Herra, joka olen johdattanut teidät Egyptin maasta, ja joka olen teidän Jumalanne; olkaa siis pyhät, sillä minä olen pyhä. Tämä on laki nelijalkaisista eläimistä ja linnuista ja kaikista elollisista, joita vedessä vilisee, ja kaikista olennoista, joita maassa liikkuu, että tietäisitte erottaa puhtaat saastaisista ja syötävät eläimet niistä eläimistä, joita ei saa syödä" (3.Moos.11:1-31, 41-47).

Puhtaat ja epäpuhtaat eläimet tunnettiin jo Nooan päivinä, kun Jumala antoi ihmiskun­nalle luvan syödä lihaa. Myöhemmin, Mooseksen päivinä, Jumalan antama Toora määrittelee, mitkä eläimet ovat puhtaita eli syötäviä ja mitkä saastaisia eli ei syötäviä. Niitä eläimiä, jotka luettelo määrittelee epäpuhtaiksi eli saastaisiksi, ei Jumala ole tarkoittanut ihmisille syötäviksi. Maaeläinten joukossa syötäviksi tarkoitetut eläimet ovat märehtijöitä, joilla on kokonaan halkinaiset sorkat, kuten lehmä, härkä, lammas, vuohi, poro, hirvi ja peura sekä erilaiset sirkkalajit. Saastaisiksi lueteltiin esim. kameli, jänis (kantavat usein jäsnisruttoa), tamaani ja sika.

Suomalaistenkin rakastamassa sianlihas­sa on löydetty vaarallisia trikiinejä ja noin kaksikymmentä muuta erilaista matoa. Lisäksi siasta on löydetty mm. jääkaapin vii­leydessä hyvin viihtyviä yersinia-bakteereja, jotka vuosittain aiheuttavat kymmenille tuhansille suomalaisille erilaisia tulehduksia, kuten ripulia, niveltulehduksia ja reumaa. Vuosittain muutamia ihmisiä joutuu aina rullatuoliin saakka sianlihassa olevan yersinia-bakteerin aiheuttaman tulehduksen takia. Tämä yersinia-bakteeri ei ole haitallinen ainoastaan sianlihassa, vaan jopa sian lietelannalla lannoitetuilla pelloilla kasvatetut vihanneksetkin saattavat aiheuttaa yersinia-tulehduksia. Ei ole siis mikään ihme, että Jumala kielsi israelilaisia syömästä sikaa, tuota tunkioiden tonkijaa, samoin­kuin erilaisia käpäläeläimiä, kuten kissoja, ilveksiä ja koiria, jotka ovat usein epähygieenisten raatojen syöjiä. Samoin myyrät (kantavat usein myyräkuumetta), hiiret, rotat, käärmeet ja muut saastaiset pikkueläimet kuuluvat ei syötäviin epäpuhtaisiin eläimiin.

Lintujen kohdalla syötäviä ovat esim. kana ja kalkkuna. Saastaisista voi mainita erilaiset petolinnut, jotka ovat raadonsyöjiä, kuten kotka, haukka, pöllö, huuhkaaja, lepakko, kaarne, kurki, sääksi, haikara, lokki ja pelikaani. Periaate lintujenkin kohdalla on sama kuin maaeläimissä. Raadonsyöjät tai muuten epäterveelliset linnut eivät ole ihmiselle syötäviksi tarkoitettuja. Jumala tarkoitti ihmiselle ravinnoksi vain niiden eläinten lihaa, joka on mahdollisimman puhdasta ja taudeista vapaata. Jos ihminen kapinoi tätä vastaan, hän saa kantaa seuraukset huonompana vointina ja terveytenä, niinkuin nykyajassa melkein kaikki ihmiset ovatkin jollakin alueella sairaita. Raamatullinen ruokavalio ei tietenkään ole ainut tae terveyteen, mutta sitä noudattamalla on paremmat mahdollisuudet pysyä terveenä ja voida hyvin. Herra kielsi myöskin määrättyjen eläinten ja niiden raatojen koskettelemisen, etteivät erilaiset taudit tarttuisi ihmisiin (kuten jänisrutto, myyräkuume ja ilmeisesti apinoista peräisin oleva AIDS, asiasta ei kuitenkaan ole varmuutta).

Kalojen ja vesieläinten kohdalla kaikki suomulliset ja evälliset kalat ovat syötäviä. Epäpuhtaita ovat ne, joilla ei ole eviä ja suomuksia. Ravut, äyriäiset, kotilot yms. eivät kuulu syötäviin, sillä ne ovat järvien, merien, jokien ja muiden vesistöjen saasteiden ja jätteiden syöjiä. On jopa tehty kokeita radioaktiivisten jätteiden puhdistamisesta merien ja muiden vesistöjen pohjalta erilaisten rapujen, kotiloiden ja äyriäisten avulla. Herra ei kuitenkaan halua, että ihminen söisi vesistöjen saasteita ja jätteitä syöviä eläimiä, sillä se ei ole ihmiselle terveellistä.


Muita lihan syömisen näkökohtia

"Ja hän tuokoon siitä uhrilahjanaan Herralle uhriksi sisälmyksiä peittävän rasvan ja kaiken sisälmysten rasvan ja molemmat munuaiset ynnä niiden päällä lantiolihaksissa olevan rasvan ja maksanlisäkkeen, joka on irroitettava munuaisten luota. Ja pappi polttakoon ne alttarilla uhriruokana, suloisesti tuoksuvana uhrina; kaikki rasva olkoon Herran oma. Tämä olkoon teille ikuinen säädös sukupolvesta sukupolveen, missä asuttekin: mitään rasvaa tai verta älkää syökö" (3.Moos.3:14-17).

"Älä keitä vohlaa emänsä maidossa" (2.Moos.23:19).

Antaessaan ohjeita uhrialttarista ja pappien osuudesta alttarilla uhrattuun lihaan, Jumala kielsi pappeja syömästä rasvaa. Tämän avulla Herra halusi varjella pappinsa liikalihavuu­delta ja liialta kolestrolilta, jota viime vuosina on pidetty, erityisesti Suomessa, yhtenä pääsyynä suureen sydän- ja verisuonitautien määrään ja sen aiheuttamaan kuolleisuu­teen. Määrätyt sisäelimet, kuten munuaiset ja maksa, ovat ruumiin kuona-aineiden suodatinelimiä, "kuonapesäkkeitä", eikä niiden syönti, vaikka se ei olekaan suoranai­sesti kiellettyä, ole suositeltavaa, koska nekin piti polttaa uhrilattarilla, eikä syödä.

Toinen huomionarvoinen näkökohta perustuu Tooran mainintaan, jonka mukaan ei saa keittää vohlaa emänsä maidossa. Juutalaiset ovat ikivanhastaan soveltaneet tätä siten, että maitoa ja lihaa ei tule syödä samalla aterialla. Tätä rabbinistista sovellusta ei mielestäni voi kuitenkaan pitää ehdottomana käskynä, sillä Aabraham tarjosi taivaan lähettiläille lihaa ja maitoa samalla aterialla (1.Moos.18:1-8). On kuitenkin viisasta olla syömättä maitoa ja lihaa samalla aterialla, sillä maito kumuloi (mitätöi) lihassa olevien hivenaineiden ja raudan vaikutuksen. Joten jos haluamme olla viisaita ja syödä terveellisesti, älkäämme syökö lihaa ja maitoa samalla aterialla. Maito muutenkin on Sanan mukaan tarkoitettu (sekä hengellisesti että maallisesti) vastasyntyneille ja alaikäisille ja monet aikuiset saavat erilaisia vaivoja maidosta (maitoallergia, laktoosi-intoleranssi; 1.Piet.2:1-2; 1.Kor.3:1-2). Kolmas lihan syömiseen liittyvä näkökohta on vielä se, että lihaa ei saa syödä verinensä. Tätä aluetta olemme tutkineet jo aiemmin melko perusteellisesti, joten emme paneudu siihen enempää (Ap.t.15:19-20).


Kumosiko Jeshua raamatullisen ruokavalion?

"Ja fariseukset ja muutamat kirjanoppineet, jotka olivat tulleet Jerusalemista, kokoon­tuivat hänen luoksensa. Ja he näkivät, että muutamat hänen opetuslapsistaan söivät leipää epäpuhtailla, se on pesemättömillä käsillä. Sillä eivät fariseukset eivätkä ketkään juutalaiset syö, ennenkuin ovat tarkoin pesseet kätensä, noudattaen vanhinten perinnäis­sääntöä...Ja kun hän kansasta erottuaan oli mennyt erääseen taloon, kysyivät hänen opetuslapsensa häneltä sitä vertausta. Ja hän sanoi heille: 'Niinkö ymmärtämättömiä tekin olette? Ettekö käsitä, ettei mikään, mikä ulkoapäin menee ihmiseen, voi häntä saastuttaa? Sillä se ei mene hänen sydämeensä, vaan vatsaan ja ulostuu.' Näin hän sanoi kaikki ruuat puhtaiksi. Ja hän sanoi: 'Mikä ihmisestä lähtee ulos, se saastuttaa ihmisen. Sillä sisästä, ihmisten sydämestä, lähtevät pahat ajatukset, haureudet, var­kaudet, murhat, aviorikokset, ahneus, häijyys, petollisuus, irstaus, pahansuonti, jumalan­pilkka, ylpeys, mielettömyys. Kaikki tämä paha lähtee sisästä ja saastuttaa ihmisen" (Mark.7:1-3, 17-23).

Juutalaisiin perinteisiin on vuosituhansien ajan kuulunut rituaalinen käsien pesu ennen ateriaa, jolloin luetaan samalla ns. "al netilat jad" rukous. Vaikka tämä perinnetapa onkin hygieeninen ja hyvä, ei siitä kuitenkaan ole suoranaista käskyä israelilaisille Toorassa (nämä pesut kuuluivat papeille temppelipalveluksessa). Perinnäissääntöihin pitäytyvät Jeshuan ajan juutalaiset (kuten hyvin monet nykyäänkin) käsittivät rituaalisen käsien pesun siten, että ilman sitä kädet olivat epäpuhtaat ja saastaiset ja myöskin syöjä näinollen saastui. Jeshua kuitenkin osoitti, kun Hänen opetuslapsiaan moitittiin pesemät­tömillä käsillä syömisestä, että se ei saastuta hengellisesti ihmistä, koska ruoka ulostuu vatsasta (toinen asia on terveydelliset syyt). Sensijaan se, mikä sydämestä lähtee ulos, kuten haureus ja murha jne., saastuttaa ihmisen hengellisesti Jumalan edessä.

Kun Jeshua mainitsi kaikki ruuat puhtaiksi, Hän ei siis käsitellyt sitä, ovatko Toorassa mainitut kaikki eläimet puhtaita. Kysymys oli vain siitä, että ruoka ei yleensä hengellisesti saastuta ihmistä, eikä pesemättömillä käsillä syöminen. Jeshua ei missään tapauksessa voinut kumota Tooran ruokaohjeita, sillä Hänen omien sanojensa mukaan Toora pysyy niin kauan kuin taivas ja maa, eikä Hän tullut kumoamaan Tooraa (Mat.5:17-19). Kun Jeshua sanoi kaikki ruuat puhtaiksi, ei Hän missään tapauksessa voinut kumota Tooraa, eikä sen ruokaohjeita. On myöskin huomioitava se, että Jumala ei luonut esim. sikoja, hiiriä, käärmeitä jne. ruuaksi. Ne ovat ja pysyvät saastaisina Jumalan Sanassa, koska niitä ei ole tarkoitettu ruuaksi. Kaikki kasvisra­vinto ja ne eläimet, jotka Jumala loi ja tarkoitti ruuaksi, ovat puhtaita ja ihmisille terveellisempiä.


Käskikö Jumala Pietaria lopettamaan ruokavalion?

"Ja seuraavana päivä, kun he olivat matkalla ja lähestyivät kaupunkia, nousi Pietari noin kuudennen hetken vaiheilla katolle rukoilemaan. Ja hänen tuli nälkä, ja hän halusi ruokaa. Mutta sitä valmistettaessa hän joutui hurmoksiin. Ja hän näki taivaan avoinna ja tulevan alas astian, ikäänkuin suuren liinavaatteen, joka neljästä kulmastaan laskettiin maahan. Ja siinä oli kaikkinaisia maan nelijalkaisia ja matelijoita ja taivaan lintuja. Ja tuli ääni, joka sanoi hänelle: 'Nouse, Pietari, teurasta ja syö'. Mutta Pietari sanoi: 'En suinkaan Herra; sillä en minä ole ikinä syönyt mitään epäpyhää enkä saastaista'. Ja taas ääni sanoi hänelle toistamiseen: 'Minkä Jumala on puhdistanut, sitä älä sinä sano epäpyhäksi'. Tämä tapahtui kolme kertaa; sitten astia otettiin kohta ylös taivaaseen. Ja kun Pietari oli epätietoinen siitä, mitä hänen näkemänsä näky mahtoi merkitä, niin katso, ne miehet, jotka Kornelius oli lähettänyt, ja jotka kyselemällä olivat löytäneet Simonin talon, seisoivat portilla...Mutta Pietari nosti hänet ylös sanoen: 'Nouse, minäkin olen ihminen'. Ja puhellen hänen kanssaan hän meni sisään ja tapasi monta koolla. Ja hän sanoi heille: 'Te tiedätte, että on luvatonta juutalaisen miehen seurustella vierasheimoi­sen kanssa tai mennä hänen tykönsä; mutta minulle Jumala on osoittanut, etten saa sanoa ketään ihmistä epäpyhäksi enkä saastaiseksi’. " (Ap.t.10:9-17, 26-28).

Juutalaisuudessa on vuosituhansien ajan ollut käsitys (ei kaikilla), että pakanat ovat saastaisia ja epäpyhiä, eikä hurskaan juutalaisen sopinut seurustella vierasmaalaisen kanssa, eikä mennä hänen kotiinsa, muutoin hän saastui. Myöskin Jeshua, joka oli juutalainen, tuli vain oman juutalaisen kansansa pariin eikä pakanain tykö (Mat.15:24; Joh.1:11). Kun Jeshua käski opetuslapsiaan menemään ja julistamaan Jumalan valtakuntaa, Hän ei lähettänyt heitä pakanain tykö, vaan Israelin huoneen kadonneiden lammasten tykö (Mat.10:5-6). Oli siis hyvin luonnollista, että juutalaisella Pietarilla oli tyypillinen juutalainen käsitys, pysyä erillään pakanoista, eikä hän myöskään ymmärtänyt ollenkaan, että pakanoitakin tulisi evankelioida ja heillekin kuului pelastus.

Kun Pietari oli Joppessa (nyk. Jaffa) nahkuri Simonin talon katolla rukoilemassa, muutti Herra perusteellisesti Pietarin hyvin rajoittuneen näkemyksen pakanoihin nähden (Ap.t.10:1-17). Pietarille näytettiin näky, jossa hänen käskettiin teurastaa ja syödä saastaisia eläimiä, joita juutalainen Pietari inhosi Tooran perusteella. Jumala kuitenkin tällä näyllä osoitti, että juutalaisellakaan ei ole oikeutta sanoa sitä pakanasyntyistä ihmistä epäpyhäksi, jonka Jumala on pyhittänyt. Herra ei siis tämän näyn kautta millään tavalla kumonnut Toorassa olevaa ruokavaliota, joka annettiin Israelin kansalle, vaan osoitti juutalaiselle Pietarille, että pakanatkin ovat otollisia ja pyhiä Jumalalle, kun he ottavat Jeshuan uskossa vastaan ja tekevät vanhurskauden (Ap.t.10:34-35).

Tämän näyn seurauksena Pietari myös uskalsi mennä pakanasyntyisen Korneliuksen kotiin julistamaan evakeliumia, jonka kautta koko perhekunta tuli uskoon. Jumala vielä vahvisti tahtonsa pakanain pelastuksesta, antamalla sadanpäämies Korneliuksen perhekunnan ylle Pyhän Hengen lahjan, jolloin Pietari ja hänen mukanaan olevat juutalaisuskovat uskalsivat kastaa heidät vedessä Jeshuan Messiaan nimeen (Ap.­t.10:44-48). Kun Pietari meni tämän tapauksen jälkeen Jerusalemiin, juutalaisuskovat alkoivat ahdistella häntä ja syyttää ympärileikkaamattomien pakanoiden luona vierailusta ja aterioimisesta heidän kanssaan. Tällöin Pietari selitti heille asiat järjestyksessään, vedoten saamaansa näkyyn Simonin talon katolla sekä Pyhän Hengen lankeamiseen Korneliuksen perhekunnan ylle, kuten helluntaipäivänä Jerusalemissa heidänkin ylleen, joten Pietari ei voinut vastustaa Jumalan tahtoa (Ap.t.11:1-18). Tämän kuultuaan juutalaisuskovat Jerusalemissa rauhoittuivat ja ymmärsivät, että Jumala oli antanut pakanoillekin parannuksen elämäksi.

Pietarin saama näky nahkuri Simonin talon katolla Joppessa oli siis hyvin ratkaiseva tapahtuma, jonka perusteella juutalaisuskovat ymmärsivät aloittaa evankeliointityön myös pakanoiden parissa ja siihen Pietari vetosi vielä apostolien ja vanhinten kokouksessakin Jerusalemissa, kun pohdittiin pakanain pelastusta ja ympärileikkausta (Ap.t.15:1-11). Tämä oli siis Jumalan tarkoitus, Hänen antaessaan näyn Pietarille, eikä suinkaan israelilaisille annetun ruokavalion kumoaminen, niinkuin jotkut virheellisesti ovat halun­neet ymmärtää, unohtaen kokonaisvaltaisen tulkinnan ruokavalioasiaa tutkittaessa.


Kumosiko Paavali raamatullisen ruokavalion?

"Syökää kaikkea, mitä lihakaupassa myydään, kyselemättä mitään omantunnon tähden" (1.Kor.10:25).

"Mutta Henki sanoo selvästi, että tulevina aikoina moniaat luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja valheenpuhujain ulkokultaisuuden vaikutuksesta, joiden omatunto on poltinraudalla merkitty ja jotka kieltävät menemästä naimisiin ja nauttimasta ruokia, mitkä Jumala on luonut niiden nautittavaksi, jotka uskovat ja ovat tulleet totuuden tuntemaan. Sillä kaikki, minkä Jumala on luonut, on hyvää, eikä mikään ole hylättävää, kun se kiitoksella vastaanotetaan" (1.Tim.4:1-4).

Hyvin monet vetoavat Paavalin tekstiin Korinttolaiskirjeessä, jossa apostoli kehoittaa syömään kaikkea, mitä lihakaupassa myydään, kyselemättä mitään omantunnon tähden, väittäen, että Paavali kumosi ruokavalion. Se ei ole mahdollista senkään perusteella, että Paavali sanoi uskon vahvistavan Tooran (myös ruokavalion) eikä mitätöivän sitä (Room.­3:31). Totesimme myöskin jo käsitellessämme epäjumalille uhratun lihan syömistä, että Paavali käsitteli juuri tätä aihetta 1.Kor.10. luvun lopussa, jolloin ko. tekstiä kokonaisvaltaisesti tutkittaessa tulee selväksi, että kyseessä oli epäjumalille uhratun lihan syöminen, jota myytiin sen ajan lihakaupoissa. Sen suhteen Korintton seudun pakanaus­kovien ei tarvinnut olla huolissaan, vaan he saivat ilman omantunnontus­kia ostaa ja syödä mitään kyselemättä lihaa kaupasta. Paavali ei siis millään tavalla ko. luvussa käsitellyt tai kumonnut ruokava­liota, vaan käsitteli epäjumalille uhratun lihan syömis­tä.

Toinen kohta, johon usein viitataan, kun väitetään Paavalin kumonneen raamatullisen ruokavalion, on yllä oleva Timoteuskirjeen teksti, jossa apostoli sanoo kaikki Jumalan luomat ruuat hyviksi, kun ne kiitoksella vastaanotetaan. Tässä väitteessä on kuitenkin unohdettu se, että Jumala ei luonut kaikkia eläimiä ihmiselle ruuaksi. Kaikki ne eläimet, jotka Herra loi ja tarkoitti ihmiselle ruuaksi, ovat hyviä ja puhtaita, kun ne kiitoksella nautitaan, mutta esim. siat, jänikset, rotat, hiiret, kissat ja koirat eivät ole luodut ja tarkoitetut ihmiselle ruuaksi, joten niistä ei millään keinolla tule puhtaita ja hyviä, vaan ne pysyvät saastaisina, kuten Jumalan Sanassa on kirjoitettu.


Kuuluuko raamatullinen ruokavalio pakanauskoville?

"Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta, jotka vain (vain sanaa ei ole alkutekstissä) ovat tulevaisten varjo, mutta ruumis on Kristuksen" (Kol.2:16-17).

Raamatullinen ruokavalio ei millään tavalla ole pelastuskysymys, kuten olemme todenneet. Kun käsittelimme apostolien ja vanhinten kokousta Jerusalemissa, totesimme, että juutalaisuskovia ei ole vapautettu poikalapsiensa ympärileikkauksesta, Moosek­sen Tooran noudatta­misesta eikä israelilaisille säädettyjen tapojen noudattamisesta (Ap.t.15:1-21; 21:17-26). Messiaaniset juutalaisuskovat ovat näinollen velvolliset noudattamaan myös raamatullista ruokavaliota, joka määrättiin israelilaisille. Apostolien ja vanhinten kokous Jerusalemissa ei määrännyt samaa velvoitetta pakanauskoville israelilaisille tarkoitettujen säädösten noudattamisessa, eikä heitä voi näinollen tuomita syömisestä tai juomisesta. (Israelilaisillekin raamatullisen ruokavalion rikkomisesta seuraa Tooran mukaan vain se, että he ovat saastaisia iltaan asti; 3.Moos.11:24-40; 17:15; 22:6). Kuitenkin, vaikka raamatulli­nen ruokavalio pakanauskoville onkin vapauden pohjalla, on viisas ja ymmärtä­väinen se, joka haluaa noudattaa sitä oman terveytensä ja hyvinvointinsa tähden. Se ei ole millään tavalla pelastuksen tai autuuden asia, vaan meidän hyvinvointimme parhaak­si.


Viinin käyttö Raamatun valossa

"Sinä kasvatat ruohon karjalle ja kasvit ihmisen tarpeeksi. Niin sinä tuotat maasta leivän ja viinin, joka ilahuttaa ihmisen sydämen..." (Ps.104.14-15).

"Minä mietin mielessäni virkistää ruumistani viinillä - kuitenkin niin, että sydämeni harrastaisi viisautta..." (Srn.2:3).

"Ei sovi kuningasten, Lemuel, ei sovi kuningasten viiniä juoda eikä ruhtinasten kysellä: 'Missä väkijuomaa?' Muutoin hän juodessaan unhottaa, mitä säädetty on, ja vääntelee kaikkien kurjuuden lasten oikeuden. Antakaa väkevää juomaa menehtyvälle ja viiniä murhemieliselle. Sellainen juokoon ja unhottakoon köyhyytensä älköönkä enää vaivaansa muistako" (Snl.31:4-7).

"Älä enää juo vain vettä, vaan käytä vähän viiniä vatsasi tähden ja usein uudistuvien vaivojesi tähden" (1.Tim.5:23).

"Niin myös seurakuntapalvelijain tulee olla arvokkaita, ei kaksikielisiä, ei paljon viinin nauttijoita…" (1.Tim.3:8).

"Niin myös vanhat naiset olkoot käytöksessään niinkuin pyhien sopii, ei panettelijoita, ei paljon viinin orjia..." (Tiit.2:3).

"Sillä Johannes Kastaja (joka oli kuin nasiiri) on tullut, ei syö leipää eikä juo viiniä, ja te sanotte: 'Hänessä on riivaaja.' Ihmisen Poika on tullut, syö ja juo, ja te sanotte: 'Katso syömäriä ja viininjuojaa, publikaanien ja syntisten ystävää !'." (Luuk.­7:33-34).

"Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta..." (Kol.2:16).

"Ja Herra puhui Moosekselle sanoen: 'Puhu israelilaisille ja sano heille: Kun mies tai nainen tekee nasiirilupauksen vihkiytyäksensä Herralle, niin pidättyköön hän viinistä ja väkijuomasta; älköön juoko hapanviiniä tai hapanta juomaa älköönkä mitään viinirypäleen mehua; älköön syökö tuoreita älköönkä kuivia rypäleitä. Niin kauan kuin hänen nasiirilu­pauksensa kestää, älköön hän syökö mitään, mikä viiniköynnöksestä saadaan, älköön edes raakiloita tai köynnösten versoja...Sen jälkeen (kun nasiirilupaus on päättynyt) nasiiri saakoon juoda viiniä" (4.Moos.6:1-4, 20).

"Ja Herra puhui Aaronille sanoen: 'Viiniä ja väkijuomaa älkää juoko, älä sinä älköötkä sinun poikasi sinun kanssasi, kun menette ilmestysmajaan, ettette kuolisi. Tämä olkoon teille ikuinen säädös sukupolvesta sukupolveen, tehdäksenne erotuksen pyhän ja epäpyhän, saastai­sen ja puhtaan välillä, ja opettaaksenne israelilaisille kaikki ne käskyt, jotka Herra on heille Mooseksen kautta puhunut" (3.Moos.10:8-11).

"Älkää juopuko viinistä, sillä siitä tulee irstas meno, vaan täyttykää Hengellä, puhuen keskenänne psalmeilla ja kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten ja laulaen sydämessänne Herralle" (Efes.5:18-19).

"Hyvä on olla lihaa syömättä ja viiniä juomatta ja karttaa sitä, mistä veljesi loukkaan­tuu tai joutuu lankeemukseen tai heikoksi tulee. Pidä sinä itselläsi Jumalan edessä se usko, mikä sinulla on. Onnellinen on se, joka ei tuomitse itseään siitä, minkä hän oikeaksi havaitsee" (Room.14:21-22).

"Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epäjumalanpalvelijat, ei avionrikkojat, ei hekumoitsijat eikä miehimykset (homot), eivät varkaat, ei ahneet, ei juomarit, ei pilkkaajat eivätkä anastajat saa periä Jumalan valtakuntaa. Ja tuommoisia te olitte, jotkut teistä; mutta nyt te olette vastaanot­taneet peson, te olette pyhitetyt, te olette vanhurskautetut meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä ja meidän Jumalamme Hengessä" (1.Kor.6:9-11).

Viinin ja muiden alkoholijuomien alue on hyvin arkaluontoinen ja vaikea asia uskovien keskuudessa, mutta se ei saa olla esteenä näidenkin asioiden tutkimiselle, sillä Jumalan Sana on totuus näissäkin asioissa. Heti aluksi on todettava, että Jumalan Sana kieltää totaalisesti viinin ja alkoholijuomien käytön vain nasiirilupauksen tehneiltä lupauksen keston ajan, mutta samalla on todettava myöskin, että Raamattu tuomitsee ankarasti viinin ja muiden alkoholijuomien väärinkäytön juopumustarkoituksessa. Juomareille, jotka eivät tee parannusta, on varattuna helvetin tulessa hyvin kuumat oltavat.

Tämä alue on Raamatussa melko laaja ja tässä yhteydessä tyydymme tarkastelemaan vain päälinjoja viinin ja väkijuomien käytöstä. Jumalan Sanan ilmoituksen mukaan Jumala on luonut kaiken hyvän ja myös viinin Hän on luonut ihmislasten sydänten iloksi (1.Moos.1:31). Valitettavasti vain on niin, että langennut ihminen, sielunvihollisen yllyttämänä, käyttää hyvin monia Jumalan luomia hyviä asioita väärin pahan palveluk­seen (Ilm.20:1-3). Sinällään hyvää ja hyödyllistä tiedettä ja tekniikkaa ihminen on oppinut käyttämään tuhon ja hävityksen välikappaleena hirvittävissä sota-aseissa. Samoin langennut ihminen käyttää ihmissydämen iloksi luotua viiniä juopumukseen ja kaikkinaiseen pahaan menoon.

Monet ovat Raamattua tutkiessaan ajatelleet ja tulkinneet niin, että Jumalan tarkoitta­ma viini (juomana) ei voisi olla alkoholia sisältävää, vaan että niissä tapauksissa, joissa Jumalan Sana puhuu viinistä, antaen luvan se nauttimiseen, tarkoitettaisiiin aina alkoholitonta viiniä. Tämä ei kuitenkaan voi pitää paikkaansa, sillä hepreankielinen viiniä tarkoittava sana "jajin" tarkoittaa pääsääntöisesti nimenomaan sellaista viiniä, jossa on normaalisti vähän alkoholia estämässä pilaantumista ja tälläinen viini myös voi juovuttaa väärinkäytettynä (1.Moos.9:20-21; 43:34; Efes.5:18-19; Joh.2:10).

Jumalan Sanasta käy selville, että viini on ollut (ja on edelleenkin) Israelissa ja yleensä Lähi-Idän kulttuurin maissa yleisesti käytetty juoma, jota nautitaan ruuan yhteydessä, juhlissa ja juutalaisten (myös messiaanisten juutalaisuskovien) sapatti-illan aterioilla (perjantai-iltoina) siunattuna sapattimaljana (1.Moos.14:18; 49:8-12; 43:34; Neh.2:1; Ester.1:1-7; Ps.4:8; Jes.62:8-9; Hoos.2:8; Aam.9:14). Sapatti-illan viinimaljaa ja yleensä viinimaljaa siunatessaan israelilaiset käyttävät seuraavaa Ps.104:14-15 perustuvaa siunausta: "Siunattu olet sinä Herra, meidän Jumalamme, maailman Kuningas, joka tuotat (kasvatat) viinipuun (oksan) hedelmän". Messiaaniset uskovat usein vielä lisäävät siunaukseen jatkon: "Jeshuan Messiaan nimessä". Tässä israelilai­set toteuttavat kirjaimellisesti Raamatun sanaa, joka kehoittaa meitä pyhittämään syömisemme ja juomisemme Jumalan Sanalla ja rukouksella (1.Tim.4:3-5).

Kun näin viinikin pyhitettään Jumalan Sanalla ja rukouksella ja nautitaan se Jumalan pyhien seurassa, uskonveljien ja -sisarten seurassa, silloin ei ole vaaraa langeta väärinkäyttöön ja juopotteluun, eikä paholainen ole houkuttelemassa syntiin ja juominkei­hin. Jos sensijaan istutaan jumalattomien ja pilkkaajien seurassa, jotka kiroillen, Jumalaa pilkaten ja syntistä elämää viettäen juovat viininsä ja alkoholijuomansa, siitä usein seuraa juopumus, irstaus, aviorikokset, tappelut, puukotukset, tapot ja kaikkinainen paha meno, kuten Raamattu varoittaa (Snl.23:29-35; Jes.5:11-14; Luuk.21:34; Efes.5:18). Suomenkin kansa on erittäin juoppoa kansaa ja alkoholin väärinkäyttö on yksi tämän kansan perussyntejä, jonka seurauksena tapahtuu paljon aviorikoksia, avioeroja, pahoinpi­telyjä, tappoja, kotien hajoamisia ja kaikenlaista tuskaa ja ahdistusta ihmisille. (Israelissa ennen 80-luvun loppua entisen Neuvostoimperiumin alueelta alkanutta exodusta oli vaikea löytää humalaista, sillä israelilaiset ovat pääsääntöisesti osanneet käyttää oikein viiniä ja alkoholi­juomia. Valitettavasti kommunismin ja ateismin keskellä eläneet juutalai­set ovat oppineet myös vodkan kirouksen ja aivan viime vuosina on Israeliin tullut myös alkoholisoituneita juutalaisia).

Alkoholi on orjuuttanut monen suomalaisen elämän, niin että he eivät enää hallitse itseään. Alkoholi väärinkäytettynä on myrkky, joka tuhoaa ihmisen aivosoluja, tehden kauan juopotelleista ihmisistä "pöpiintyneitä" monien sairauksien runtelemia rau­niokaso­ja. Jos tällainen ihminen Jumalan armosta tulee uskoon ja pääsee kenties monien kompurointien ja vaikeuksien kautta vapaaksi alkoholin orjuudesta, hänen tulee lihansa heikkouden tähden olla kuin reekabilaiset, loppuikänsä ilman pisaraakaan alkoholia, ettei lankeemusta tapahtuisi (Jer.35). Uskossaan vahvojen tulee tällaisten heikkojen seurassa olla nauttimatta viiniä, ettei olisi asettamassa veljelleen houkutusta lankeemuk­seen (ehtoollisviininäkin käy hyvin rypälemehu tai vastaava alkoholiton vaihtoehto; Jaak.1:14-15; Room. 14:21-22). Uskossaan vahvojen on otettava myös huomioon, etteivät ole loukkaukseksi niille, jotka haluavat reekabilaisten tavoin olla koko ikänsä absolutisteja, ilman alkoholijuomia. Uskovien paikka ei myöskään ole istua pilkkaajien seurassa viiniä nauttimassa, sen Sana selvästi opettaa (Ps.1:1-6, Snl.20:1).

Raamattu opettaa siis, että uskossaan vahva voi halutessaan käyttää vähän viiniä ruokajuomana, ehtoollisella, sapattiaterioilla tai terveydellisistä syistä kuten vatsavaivojen tähden tai ruumiin ja psyykkeen vahvistamiseen. Jumalan Sana taasen kieltää selkeästi viinin tai muiden väkijuomien väärinkäytön ja juopottelun. Aina kun juodaan juopuakseen, on astuttu väärinkäytön puolelle. Viinin käyttö totaalisesti on kielletty nasiirilupauksen tehneiltä lupauksensa ajan sekä papeilta virantoimituksessa, että he olisivat kykeneviä opettamaan oikein Jumalan Sanaa ja käskyjä. Juoppo pappi on häpeäksi Jumalan valtakunnalle. (Katolisessa kirkossa, jossa on yleensä tapana, että ehtoollisvieraat syövät vain ehtoollisleivän ja papit juovat viinin myös vieraiden edestä, esiintyy paljon alkoholis­mia pappien keskuudessa). Jumalan sana kieltää myös kuninkaita ja hallitsijoita suorittamasta virkaansa humalassa, jotteivat he vääntele oikeutta. Juopot hallitusmiehet ja virkamiehet ovat yhteiskunnan häpeä.

Nämä ovat ne pääpiirteet, jotka Jumalan Sana opettaa viinin ja alkoholijuomien käytöstä. Sielunvihollinen on saanut tälläkin alueella monet kristityt vääristyneen ihmisopin valtaan (Dan.7:23-25; 2.Kor.4:1-4). Jos nimittäin joku uskossaan vahva käyttää vähän viiniä ruokajuomana tai terveydellisistä syistä, ollaan heti tuomitsemassa häntä helvetin tuleen, vaikka Raamattu kieltää tuomitsemisen tälläkin alueella (jos viiniä käytetään Raamatun mukaisissa puitteissa, ei juopotellen), mutta samanaikaisesti ollaan hyvin sokeita esim. raamatullisen ruokavalion suhteen ja jopa pidetään erittäin uuden liiton mukaisena kristillisyytenä, miltei hyvänä tekona, jos pakanakristitty syö sikaa (ja kummastellaan niitä, jotka vapaaehtoiselta pohjalta (ei pelastuksen tai muun autuuden tähden) haluavat noudattaa raamatullista ruokavaliota terveydellistä syistä ja syytellään heitä lain alaisuudesta tai judaismista). Tietenkin on niin, että jos joku haluaa olla "reekabilainen" ja pysyä täysin raittiina, se on hyvin kunnioitettavaa ja jopa suositelta­vaa, sillä langenneen ihmisen liha niin helposti "luiskahtaa" rajan väärälle puolelle viinin ja alkoholijuomienkin käytössä. Tässä asiassa on uskossaan vahvojenkin oltava tarkkoina, etteivät he lankeaisi humaltu­miseen ja juopotteluun. On muistettava, että juomarit eivät saa periä Jumalan valtakun­taa, elleivät tee parannusta ja kaikkein kuumin paikka kadotuksen tulessa on varattu niille, jotka Jumalan Sanaa vääristellen ja vitsaillen käyttä­vät väärin alkoholia (esim. kaikki Suomen juopot yleensä tietävät sanoa sen, että Jeesuskin muutti veden viiniksi Kaanaan häissä; Joh.2:1-11). Juomarien on tehtävä parannus ja lopetettava syntinsä harjoittami­nen, jolloin heillekin kerran avautuvat taivaali­sen Jerusale­min portit (Ilm.21).


Ruokavalion ennalleenasettaminen rauhanvaltakunnassa

"He rakentavat taloja ja asuvat niissä, he istuttavat viinitarhoja ja syövät niiden hedelmät; he eivät rakenna muitten asua, eivät istuta muitten syödä; sillä niinkuin puitten päivät ovat, niin ovat elinpäivät minun kansassani. Minun valittuni kuluttavat itse kättensä työn...Susi ja lammas käyvät yhdessä laitumella, ja leijona syö rehua niinkuin raavas, ja käärmeen ruokana on maan tomu; ei missään minun pyhällä vuorellani tehdä pahaa eikä vahinkoa, sanoo Herra" (Jes.65:21-22, 25).

"Sitten hän vei minut takaisin temppelin ovelle. Ja katso, vettä kumpusi temppelin kynnyksen alta itään päin, sillä temppelin etusivu oli itää kohti. Ja vesi juoksi alas temppelin oikeanpuolisen sivuseinämän alitse, alttarin eteläpuolitse...Ja kaikki elolliset, kaikki, jotka liikkuvat, virkoavat elämään kaikkialla, mihin tämä kaksoisvirta tulee. Ja kaloja on oleva hyvin paljon; sillä kun nämä vedet sinne tulevat ja vesi paranee, niin kaikki virkoaa elämään, minne vain virta tulee. Ja kalastajia seisoo sen rannalla. Een-Gedistä Een-Eglaimiin asti se on oleva yhtä verkkoapajaa. Siinä on kaikelaisia kaloja, aivan kuin suuren meren kaloja, hyvin paljon. Sen rämeet ja lätäköt eivät parane: ne jätetään suolan valtaan. Mutta virran varrella, sen molemmilla rannoilla, kasvaa kaikkinai­sia hedelmäpuita. Niistä eivät lakastu lehdet eivätkä lopu hedelmät: joka kuukausi ne kantavat tuoreet hedelmät, sillä niitten vedet juoksevat pyhäköstä, ja niitten hedelmät ovat ravitsevaiset ja niitten lehdet parantavaiset" (Hes.47:1, 9-12).

"Herra käy tuomiolle kaiken lihan kanssa tulella ja miekallaan ja Herran surmaamia on oleva paljon. Jotka pyhittäytyvät ja puhdistautuvat puutarhamenoja varten, seuraten miestä, joka on heidän keskellänsä, jotka syövät sianlihaa ja muuta inhottavaa sekä hiiriä, niistä kaikista tulee loppu, sanoo Herra" (Jes.66:16-17).

Jesajan kirjan viimeisen luvun loppuosa kertoo Jumalan tuomioista lopun ajassa ja sen jälkeen koittavasta messiaanisesta tuhatvuotisesta rauhanvaltakunnasta (Ilm.20; Jesajan loppuluvuissa on viittauksia myös rauhanvaltakunnan jälkeiseen uusien taivaiden ja uuden maan aikaan). Tuomioiden yhteydessä Herra tekee lopun myös sianlihan, hiirien ja muun inhottavan syöjistä. Se merkitsee sitä, että Jumala haluaa ennalleenaset­taa myöskin raamatullisen ruokavalion tulevassa Messiaan hallitsemassa rauhanvalta­kunnassa. Pedon ja saalistuksen henki, joka syntiinlankeemuksessa astui luomakuntaan, on poissa ja kaikki petoeläimetkin ovat kesyjä ja syövät kasvisravintoa, kuten alussa luomisen jälkeen. (Jotkut tulkitsevat tämän vertauskuvalliseksi). Hedelmät ja terveellinen kasvisravinto sekä kalaruoka tulevat olemaan ihmiskunnan keskeisenä ravintona messiaanisessa rauhanvaltakunnassa. Se merkitsee sitä, että Jumala palauttaa sekä ihmiskunnan että eläinkunnan alkuperäiseen terveelliseen ruokavalioon ja sen seurauksena ihmisten ikä on satoja vuosia (myös ilmaston muutos ja muut seikat vaikuttavat siihen) ja yleinen hyvinvointi vallitsee ennalleenasetetussa paratiisivaltakun­nassa.