Homma meni suohon

No jo on.

Käytiin meinaan sellasessa paikassa että hermo meinas palaa. Hirveesti hyvää juoksumaata, silmänkantamattomiin. Vaan heti kun yritti hiukan hivuttautua sivuun polulta niin alkoi sen maailman kamala posmitus että nyt marssitaan jonossa eikä yhtään hempuilla sivulle. Että kastuu jos hempuilee.

No just ja meikälikka sitten marssii siinä pitkin tikkuista ja kapeaa polkua samalla kun nää yhdet kiljuu "lintutorni", "kalasääski", "vastaantulijoita"! Yritä nyt siinä sitten kommentoida takasin että "juoksupaikka", "uintipaikka", "juomapaikka"! Kaiku meinaan kuuroille korville. Ja taas marssittiin.

No joo, paistoihan siellä kuitenkin aurinko pitkästä aikaa kunnolla ja ajan mittaan tympäännyskin alkoi sulaa leppeessä kevättuulessa. Vastaantulijoille veikka sanoi ihan asiaankuuluvat kommentit (vuh ja puh) kun tulivat niin läheltä ohi, ja lopuksi sentään tarjottiin ihan omasta kupista vettä. Mutta melkosta marssia se oli.