Suomen keskiajan kivikirkot

Suomen keskiaikaiset kivikirkot on näillä sivuilla esitetty vuonna 1979 ilmestyneessä kirjassa KESKIAJAN KIVIKIRKOT (Esa Santakari/Irma Savolainen) julkaistun kartan mukaisesti.

Tekstien pohjana on käytetty Suomen keskiajan kivikirkot (Markus Hiekkanen, toinen painos 2007) -kirjan, Keskiajan kivikirkot -kirjan, museoviraston,  seurakuntien omien kirkkoesitteiden yms.  lähteiden kutakin kirkkoa koskevia tekstejä. Pääosin lähteenä on ollut Markus Hiekkanen.

Kartassa paikkakunnan nimen vieressä olevaa mustaa kolmiota näpäyttämällä avautuvat kuvat siitä, miltä kirkkorakennus näyttää nyt 2000-luvulla. Rauniot on merkitty valkoisella. Sakaristoista on esitetty vain Akaa, Mikkeli,  Vesilahti ja Virolahti (näpäytä ristiä). Kohteita on yhteensä 81 kpl.

Kirkkokuvat  Hannu Asikainen

Uusimman tutkimuksen mukaan (Markus Hiekkanen) keskiajalla Suomeen rakennettiin 104 kivikirkkoa tai sellaisen osaa. Eräät näistä jäivät tosin kesken tai niistä saatiin pystyyn vain kivinen sakaristo. Vanhimmat kirkot rakennettiin 1200-luvulla Ahvenanmaalle. Viimeinen keskiaikainen kirkko valmistui 1555.  Markus Hiekkasen mukaan mantereen kivikirkot tulee jakaa kahteen kirkkosukupolveen. Vanhemman sukupolven kirkot rakennettiin vuosien 1435-1490 välisenä aikana ja nuoremman vuosina 1480-1550. Vanhemman eli mantereen ensimmäisen sukupolven kirkkojen rakentamisen  pääpaino oli vuoden 1450 jälkeisinä muutamana vuosikymmenenä. Nuoremman eli mantereen toisen sukupolven kirkkoja alettiin muurata 1480-luvulla ja viimeisimmät tehtiin 1550-luvulla. Aiemmin oli jo Ahvenanmaalle rakennettu muutamia kivikirkkoja.  Ne poikkeavat tyyliltään mantereen kirkoista. Vanhin on Jomalan kirkko noin 1270-1290. Lemlandin kirkko noin 1290-1310, muiden (Hammarland, Saltvik, Sund) ollessa 1300-luvulta. Nuorin, Eckerö on rakennettu ilmeisesti vasta 1400-luvun alusta.

Mantereen ensimmäisen sukupolven kivikirkot rakennettiin melkein puhtaasti Varsinais-Suomeen ja Uudellemaalle. Vain kolme kirkkoa nousi muualle nimittäin Ahvenanmaan Finströmiin, Etelä-Karjalan Vehkalahdelle ja Hämeen Hattulaan.

Toisen sukupolven kirkot ovat pääsääntöisesti Satakunnassa, Hämeessä ja Pohjanmaalla, kun taas Savossa ja Karjalassa rakentaminen käynnistyi keskiajalla vain muutamassa pitäjässä. Lisäksi muutamia kirkkoja rakennettiin Varsinais-Suomeen, Uudellemaalle ja Ahvenanmaalle.