Saksa kutsui kylään Suomen "ansioituneita" opettajia kesällä 2008 ja OAJ lähetti. Oikeimmalla erillään kuvissa Seinäjoen poika Seppo Pihlaja, joka säesti huuliharpulla minua esittäessäni asiantuntijamatkanjohtajallemme kirjoittamani runon Schöne Liebe Patricia.

Työn ja oppimisen ylistys

TEHDAS JA MAAILMAN KAUNEIN NAINEN OPETTAVAT PERUSARVOJA


Usein me kysymme tuosta vain mitä kuuluu. Minä en halua tuota kysymystä kuulla tai esittää, koska se on mielestäni liian henkilökohtainen ja vaativa, nimenomaan valhetta vaativa.

Lapsena istuimme joskus Valtteri Suntion kyläkaupan ("Valtenkaupan") portailla ja mässytimme narukarkkia tai hopeatoffeeta tms, suklaapatukoitakin oli vain kahta sorttia, da Capoa ja Tangoa. Ja limpparia päälle, keltaista tai verenpunaista. Kaikki oli kohdallaan: metsä, pellot, meri, koulu ja urheilu.

Lapsuuteni ja nuoruuteni kolme vierasta työpaikkaa olivat Suutarin puutarha, Summantehdas ja Länsisatama: kaikki hyvinvointimme peruspilareita. Tuo kukkapuutarha menestyy edelleen hyvin, tehdas on muuttunut Googleksi ja "Jätkästä" on tullut matkustajasatama. Noihin elämäni ydinpaikkoihin liittyy monta mahtavaa tarinaa, mutta yksi on ylitse muiden: työn arvon ymmärtämisen oppiminen.

Mikään mainostoimisto ei pysty häivyttämään tempputyöväellään työtä ihmisen hyvinvoinnin perustana. Siis työn verotus alas, tempputyön ylös.

Kaikki yleensä vastaavat kuulumiskysymykseen myönteisesti, vaikka olisivat suuressa hädässä. Eräs nainenkin kirjoitti "Tuikkikaa oi joulun tähtöset, kilpaa lasten tähtisilmäin kanssa", vaikka hänen rakastamansa mies oli hänet juuri hyljännyt.

Kuvitellaanpa tai pidetään totena, että rakastamani nainen on kertonut, etten minä häntä rakasta vaan omia itsekkäitä halujani. Rivien välistä hän on myös kuitenkin ilmaissut totuuden: hän ei rakasta minua. Mielestäni suureen rakkauteen kuuluu hyväksyä tämä ja oppia rakastamaan elämää kaikesta huolimatta.

Sitä paitsi Ihmiseltä on syntynyt monta hyvää taideteosta tässä totuudessa ja kauneudessa, jos voimat ovat riittäneet.

Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivänä 28.2.2010



Revoluutiota ja resursseja

OLEN EHDOKKAANA OAJ:N VALTUUSTOVAALEISSA


Voit äänestää OAJ:n jäsensivuilla 15. - 24.2. tai työpaikallasi 22. - 23.3.2010. OSAAMISEN JA SIVISTYKSEN PUOLESTA SYRJÄYTYMISTÄ VASTAAN.

Olen tehnyt työtä koko virkaurani ajan opettajien hyväksi ja tiedostanut, että koululaisten oppiminen ja opettajien hyvinvointi ovat sidoksissa toisiinsa.

Tutustu ajatuksiini ja työhöni muun muassa lehtiin antamieni haastattelujen sekä erityylisten ja -lajisten kirjoitusteni kautta. Helpoimmin pääset aloittamaan näiden kotisivujeni ja niihin liittyvien linkkien sekä hakukoneiden avulla. Tietysti voit myös ottaa yhteyttä minuun parhaaksi katsomallasi tavalla.

Pelkkä edunvalvontarakenteiden uudistaminen ei riitä. On myös käynnistettävä todellinen arvokeskustelu kasvatuksen ja opetuksen sekä sivistyksen voimavarojen lisäämisestä Suomi oy:ssä. Tiedotetaan, vaikutetaan ja tehdään yhteistyötä - sisulla, sydämellä, järjellä ja viisaudella.

KOKEMUS ON VAHVUUS.

17.1.2010 uudistettu syntymäpäivänäni 7.2.2010



RAJOILLA RAJOITETTU ITSENÄISYYS


Työmies-, kalastaja-, metsästäjä- ja urheilijaisäni Tapani Suntio, myös sotilaspoika ja miinanraivaaja, kertoi aina sopivin välein vihollisia pelkäämättömästä sankarisukulaisestamme vänrikki Sulo Suntiosta, joka oli Suomen ensimmäisiä uhreja toisessa maailmansodassa. Hän oli Väinö Linnan aivoihimme luomista kuvista se, joka juoksee nuorena intomielenä tai kävelee vanhana erehtyvänä viisaana kärjessä pistooli kädessä sytyttäen muut toimimaan.

Näin jälkeenpäin on helppo sanoa, että taistelu kannatti ja itsenäisyytemme arvo on aivan suunnattoman suuri. Antautuminen tai täydellinen tappio olisi vienyt meidät vuosikymmeniksi Neuvostoliiton johtajien hirmuikeeseen, jossa uhrit olisivat moninkertaistuneet. Tätä näkemystä tukevat luotettavat tieteelliset tutkimukset. Tietysti yhä edelleen rauhan, ystävyyden ja solidaarisuuden upea idealismi voi harhauttaa ihmisen utopiaan. Ainahan näissä asioissa on jonkin verran mukana uskoa, toivoa, ennustamista ja spekulaatiota.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen esittää oivan kysymyksen: "Lähetämmekö poikiamme liian pahoihin paikkoihin?" Tähän jatkoksi voi kuvitella helposti sanan kuolemaan. Olen monessa asiassa uskoni menettänyt ainakin väliaikaisen lopullisesti, mutta kuulun kosmopoliittien naiiviin porukkaan, joka tavoittelee ei enempää eikä vähempää kuin maailmanrauhaa. Välivaiheessa tarvitsemme rauhanturvaajia järkevästi toimien, sillä kukaan kai ei halua uhreja uhrien vuoksi.

Ystäväni ja sukulaiseni kotikylästämme Neuvottomasta lähetti tänä aamuna minulle tekstiviestin Eläköön! Eläköön!! Eläköön!!! Jatkaisin tähän: Eläköön - maailma, kosmos valmiiksi rakennettu.

6.12.2009

Dialogia Lapsen oikeuksien päivänä

Niin monet asiat, joita tarvitsemme
voivat odottaa, lapsi ei.
Juuri nyt on oikea aika.
Hänen luunsa rakentavat muotoaan
ja hänen verensä on vielä valmistumassa,
hänen aistinsa vasta herkistymässä.
Hänelle ei voi sanoa "huomenna",
hänen nimensä on "Tänään".

Gabriela Mistral

Huomasin tämän runon ystäväni Maria Guzenina-Richardsonin sivuilla. Heti aloin kirjoittaa omaa runoani kuin Mistralin ajatuksen jatkumoksi.

On oltava rakkaus
joka uskaltaa välittää lapsesta
holtittoman hyvinvoinnin sijaan
estää lasta murskaamasta
hentoja luitaan
estää myrkyn
tekemästä tupaansa
valmistuvaan vereen
estää tänään
hänen aistiensa herkistymisen tuhon

20.11.2009

Mies joka tapasi Pekka Strengin

Tulin 1972 opiskelemaan Helsinkiin. Hämis ja Botta tulivat äkkiä tutuiksi. Muistan hyvin Hämiksen legendaarisen teeillan yläkerran filosofihuoneen, joka poikkesi kaljayhteislaulurypemisestä. Siellä kuulin yli viisi vuotta minua vanhemman Strengin ensi kerran laulavan "sisältäni portin löysin melkein huomaamattoman", ja muistan vieläkin Pekan mainion olemuksen, eksistenssin. Hänen filosofiansa kolahti heti minuun alle kaksikymppiseen kirjallisuuden, suomen kielen ja psykologian opiskelijaan.

Meissä kaikissa on luovuuden portti, jonka avattuaan "Annabella(?) tanssii puutarhassa missä kiertelee taimia kastelemassa". Ja sielunveljeni jatkaa: "Jokin säteilee ja loistaa alta kuoren synkänkin."

16.10.2009
 

Opettaja 2.10.2009

Palkka liukuun, ei luisuun
Ajatuksiani Espoon opetuksesta on artikkelin sivulla 11.


Lyhyitä kommentteja ja aina ajankohtaisia linkkejä
Espoon Demarit
galleria heino  (ks. myös kuvia näyttelyn töistä) kuvanveistäjä Heimo Suntio spiritual heart remains  26.5. - 17.6.2007
Lallukan taiteilijakoti - Lallukan taiteilijakoti
Kuvanveistäjä - Heimo Suntio - Sculptor
Doris eLehti - 4.5.2007 - Sivu 12 (ajatuksiani ja kuvani Opettaja-lehdessä)
Martti Hellström: Pedagogiikkaa ja koulupolitiikkaa II
Katso kuntavaalivideoni 2008
Kuntavaaliesitteeni 2008

Lue aikaisempia kirjoituksiani ->

Muutos, tietotulva
sulava jäävuori
vyöryy maininkeina
tunteiden yli
järjen ylivalta
tuhoaa viisauden