Diskon puolella paikalliset neitokaiset olivat jo tunkeneet itsensä häkkeihin ja antoivat vääntelehtimisellään mallia muille juhlijoille. Tai vaihtoehtoisesti kysymyksessä oli paikallinen tietoisku suvunjatkamisen mekaniikasta, tiedä häntä... Poppi joka tapauksessa raikasi, harmi vaan ettei tällä kertaa ollut bändiä soittamassa. Kiertelimme ja ihmettelimme kuinka kerhoja varustellaan suuren maailman malliin ja totesimme että vielä sitä Torppaa voisi hieman parannella. Viereiselle tontille vaan areena pystyyn ja anniskeluluvat hakuun.

Pitkä päivä alkoi kuitenkin vaatia veronsa ja lähdimmekin kohta ajelemaan kohti Hotlaa. Kävimme kuitenkin pikaisella sightseeingillä öisessä Moskovassa. Punainen tori ja Kreml olivat yölläkin varsin vaikuttavan näköisiä sekä  läheiseltä näköalapaikalta nähty öinen kaupunki, joka levisi allamme varsin laajana valomerenä.

Hotellille päästyämme ei unta tarvinnut paljon vikitellä ja alta minuutin oli meikäläinen ainakin umpiunessa.

Aamu valkeni taas aurinkoisena ja silpaisimmekin aamiaiselle tuotapikaa. Pöperöt huiviin ja suunnittelemaan päivän ohjelmaa.
Päätimme jakaantua jotta ”kurapyöräosasto” pääsi tutkimaan kaupunkia pyörillään. Osa porukasta lähti metrolla keskustaan jossa sovimme tapaamisen kunhan olin kerinnyt jutella kaverini Diman kanssa. Äijällä työt painoivat ja edessä olikin lento Ukrainaan.
Ehdimme kuitenkin vaihtaa sentään vähän kuulumisia samalla kun saimme kyydin Punaiselle torille. Torin kulmalla erosimmekin ja sain lahjaksi Moskovan Gold Wing-kerhon kullatun vuosipinssin. Merkkiä ei ole valmistettu kuin 50 kpl, joten otin lahjan ylpeydellä vastaan.

Sitten osastomme jalkautui katuvilinään ja suuntasimme kohti Punaista toria. Soitin Härskin ryhmälle ja sovimme tapaamisen kirkon portaille. Porukkaa oli liikenteessä varsin runsaasti ja pikaisen bajamaja käynnin jälkeen astelimmekin porteista torille. Torilla paikallisia ja ulkomaisia turisteja vaelteli runsain mitoin. Hääparitkin ovat jostain syystä ottaneet paikan omakseen ja joka kerta paikalla onkin useita vastanaineita.

Myös joku paikallinen kommunistiosasto oli mieltään osoittamassa. Kovin oli pieneksi kutistunut, vain noin 10 vanhaa ihmistä kantoi banderollia ja marssi torin poikki.

Härskin osastokin saapui viimein ja pääsimme tutustumaan kirkon sisätiloihin. Upeaa oli, varsinkin kun eräässä korkeassa holvissa mieskvartetti lauloi vanhoja kirkkolauluja 4-äänisesti. Valokuvauksestakin piti maksaa erikseen, mutta ei kukaan kyllä siitä ollut kiinnostunut otitko kuvia vai et. Myös kirkon portit olivat varsin suosittu hääparien kuvauspaikka. Ravittuamme henkisyyttämme riittävästi, päätimme siirtyä enemmän maalisen temppelin tarjontaa tutkimaan.

< Edellinen | Kuvat | Jatkuu >