mo

• Päätalli 

• Pikkutalli

• Kasvatus

• Muistoissa

Lakean Antte

© Kuvaaja ei halua nimeään mainittavan

Meriittien tiedot0

02.04.2009 Champion myönnetty

Jälkeläiset 

12.11.2008 Viehättävän Antton  (Nolemin Hupputyttö)  

01.02.2009 Viehättävän Heitukka  (Sisun Hillevi)

15.05.2009 Aikahali HUI (Haavelaakson Milka)  

20.06.2009 Lyyni HUI (Keinumäen Sirinä) 

02.08.2009 Aarniometsän Aallonmurtaja (Tuikin Triinu)

27.11.2009 Airaus HUI  (Haavelaakson Milka) 

     

 

  

Luonne

Antte on yleisesti erittäin mallikas oripoika. Hieman huomionkipeä, mutta vilpitön ori, jonka kanssa on helppo työskennellä on jokaisen mieleen. Rehellisyys paistaa kirkkaasti orin silmistä, se ei turhia tappele vastaan. Antten kanssa on mukava työskennellä ja ori muistaa jokaisen sen kanssa touhunneen, hyvässä ja pahassa.  Alkukankeus ensitapaamisessa johtunee usein siitä että Antte tarkastelee pitkään tehden omia analyysejaan uudesta tuttavuudesta. Jos ihminen osoittautuu turvalliseksi, on yhteistyö taattu, mutta jos Antte tulee toisiin johtopäätöksiin, ei se välttämättä ole niinkään helppo kaveri.

Hoitaessa Antte on mutkaton ja helppo kaveri. Se ei turhia hoitajaa härnää, vaan keskittyy kuuntelemaan ja seuraamaan hoitajan toimimista. Se pysyy mukavasti paikoillaan, eikä pelkää turhia, kuten vettä ja vesiletkua. Satulaa ei kannata selkään kauhean kovaa rojauttaa, ettei hevosta satu. Se nostetaan siis sään yläpuolelle kaulalle ja liu'utetaan oikeaan kohtaan. Kuolaimet kannattaa lämmittää hyvin varsinkin talvella. Jääkylmä metalli kieltä vasten ei todellakaan tunnu kivalta. 

Ratsastaessa Antte on varsin kelpo ori. Se tekee hyviä tunteja niin alkeisratsastuksessa, kuin hyvin kokeneiden tunnilla. Antte on rehellinen ja toimii apujen mukaisesti. Se yrittää parhaansa ja on aina yhteistyöhaluinen. Reippautta löytyy, joten tuntia ei tarvitse käyttää siihen, että saa hevosen liikkumaan. Pohje ja istunta riittävät orille, ohjalla tarvitsee vain asetella oikeaan suuntaan. Ohjista ei kannata repiä liikoja, muuten Antte taistelee vähän vastaan. Antte omistaa hyvät liikkeet ja toimii mielellään niin koulun kuin esteidenkin puolella. Esteillä se on maltillinen, mutta riittävän nopea. Ori ei lähde käsistä ja tästä syystä se on hyvä ensiratsu esteille. Korkeammilla esteillä oria saattaa alkaa hieman pelottamaan ja jos ratsastajakin tutisee hervottomasti, on edessä varma kieltäytyminen. Sen tähden selässä olijan tulee rohkeasti näyttää, ettei esteessä ole pelättävää ja ohjata ori reippaasti pohkeet lähellä esteelle, niin ettei sille jää valinnanvaraa miettiä. 

Maastossa ori on valpas, muttei pelokas. Se liikkuu normaaliin tapaan ja liikkuu jonossa mieluiten ensimmäisenä. Ori on helppo hallita, mutta jos eteen syöksyy haukkuva koira hampaitaan näytellen, ei ole mitään takuuta, etteikö hevosen omat vaistot huutaisi karkumatkaa ja kovaa. Ja silloinhan sitten mennään. 

Kilpailuissa ori on valpas ja tarkkailee uteliaana kaikkea. Se on hieman hermostunut lämmittelyssä, mutta rentoutuu pikkuhiljaa. Suoritusta tehdessään voi nähdä orin hymyilevän, se nauttii kilpailemisesta. Voitto ei ole sille tärkeä, enemmänkin ratsastajan miellyttäminen. Kun ratsastaja on iloinen voitosta, on Anttekin erittäin onnellinen.

Tarhaillessa ori on mieluusti kavereidensa kanssa. Se antaa ottaa itsensä kiinni ja tulee yleensä vastaa portille. Kuraisesta tarhasta se lähtee melko reippaasti, sillä se ei välitä mutakylvyistä erityisemmin, joten silloin on oltava riimunnaru normaalia tiukemmin kätösessä.

Sukutaulu - ja tutkimus

Antten isä Haavelaakson Eedvard on erittäin komea ori. Sille on myönnetty VIR MVA Ch arvonimi marraskuussa 2007. Tuttavallisesti Eetu on tummanpunaruunikko ori, jolla on hyvä rakenne. Sen koulutaso on Helppo A ja esteet ylittyvät 110cm korkeudelta. Eetu on hyvä luonteinen ja Antte on perinyt useita piirteitä isältään.

Eetun isä, Antten isoisä, Bellin Ruhtinas on punarautias 152cm Bellicose kasvatti. Orin tavoittaa ja asustelee Haavelaaksosta. Urho on koulupainotteinen ja koulutaso ylettyy Vaativa A:han. Keijulammen Eemeli myös punarautias 158cm ja kasvattajana Orli/Keijulampi. Painotuksena kouluratsastus, jonka myötä myös palkittu KRJ-II palkinnolla. Näyttelyistä löytyy irtoSERT palkinto. Suvusta löytyy useita kantakirja ja arvonimillä palkittuja hevosia mm VIR MVA Ch. Nerian Eemil KTK-I, Nerian Eemil on ollut yksi virtuaalimaailman menestyksekkäimmistä ja suosituimmista oreista, VIR MVA Ch. Keinukallion Katseenvangitsija KTK-I, VIR MVA Ch. FNS Huijaus KTK-II ja Loiston Hallava kantoi myös todella komeaa ulkokuorta ja nappasikin itselleen VIR MVA Ch arvonimen lisäksi YLA ja KTK II palkinnon. Viljamäen Meirami Viljamäen kasvattama 140 cm suomenpienhevostamma. Jälkeläisiä tammalle on kertynyt kahdeksan kappaletta. Tamma on palkittu YLA1 147p., KRJ IV 48p. ja on myös Esikantakirjattu. Kilpakalenterista löytyy runsaasti sijoituksia. Suvusta löytyy menestyneitä hevosia kuten VIR MVA Ch Kasanova, VIR MVA Ch Liinun Aurora-Amelia ja VIR MVA Ch Kuujärven Lennähdys KTK II.

Raadelman Helmi 150cm Raadelman Tilan kasvatti. Tamman tavoittaa Haavelaaksosta. Tamma on NJ Varsaluokassa palkittu ja sijoittunut 1/12, LKV1, IrtoSERT, JS. Painotuksena on kouluratsastus. K.T. Virke on Johanna YT Kirpputallin menestynyt kasvatti. Ori on väriltään punarautias ja säkäkorkeudeltaan 154cm. Ori kerkesi keräämään näyttelyistä LKV2, LKV5, 2xKUMA, 2xJS titteliä. Suvusta löytyy mm Tuohimäen Karaatti, VIR MVA, Ch, KTK II, Hopeasumun Hymyhuuli, Ch, KTK II, Esterin Pieni Lumous, VIR MVA, Ch, KTK II, Kuujärven Merirosvo, VIR MVA, CH ja FNS Huvitutti, VIR MVA, Ch, KTK I, ERJ I, KRJ II. VIR MVA Ch Anelma on 147cm suomenpienhevostamma jonka kasvattaja on Niinu. Tamman saavutuksia ovat NJ: 3 x irtoSERT, 2 x MVA-SERT (BIS3, BIS4) ja KTK: KTK III 66p. Jälkikasvua ja kilpailumenestystä löytyy. Suvusta löytyy mm. VIR MVA Ch Lysan Eräs KTK II, YLA1.

Tarkastele isän sukua laajemmin

Antten emä Lakean Kuningatar on erittäin mukava suomenhevos tamma. Se on väritykseltään rautias ja yleispainotteinen. Sillä on muutama irtoSERT ja mukavasti sijoituksia muista lajeista. Emän isä  Muskotti Huijari on Jenny K:n kasvatti. Hieno musta ori, joka on erittäin kapasiteettinen. Ori on palkittu VIR MVA Ch arvonimellä ja Kantakirjattu ensimmäisellä palkinnolla. Ori kilpailee ratsastuksessa koulua Helppo A tasolla ja esteitä jopa metrin ja 110cm radoilla. Emänisänisä VIR MVA Ch Bellin Pehtoori  on komea rautias ori, joka on menestynyt hienosti näyttelyissä ja saavuttanut myöskin VIR MVA Ch arvonimen. Ori on kantakirjattu kolmannella palkinnolla. Ori kilpailee esteitä 110cm tasolla. Emänisänemä K.T. Auringon loiste on Johanna H:n kasvatti, jonka omisti Jenny K. Tamma menestyi hienosti kilpa- sekä näyttelykentillä. Kantakirjauksesta III palkinto.

Emänemä  K.T Kantele, on oma ( Johanna H / YT Kirpputalli) kasvattimme. Tamma vietti nuoruutensa Sanni S:n omistuksessa Cecilié Stud:issa ja toimi Sannin kilparatsuna. Aktiivisen kilpauran jälkeen tamma siirtyi harrastekäyttöön, maastokaveriksi ja muutti takaisin kasvattajalleen siitostammaksi, hyvän sukunsa vuoksi. Kantele on pientyypin edustaja. Säkäkorkeudeltaan 148cm ja väriltänsä punarautias. Kauniilla ulkonäöllään tamma on myös saavuttanut muutaman irtoSERT tittelin. Emänemänisä Utopia oli myös suomenpienhevonen, joka on palkittu kantakirjaan II palkinnolla. Utopialla on useita sijoituksia ja voittoja estekilpailuista, 100cm tasolta. Ori oli säkäkorkeudeltaan 144cm ja väriltänsä punarautias. Emänemänemä Esterin Pieni Lumous on VIR MVA Ch palkittu tamma, joka on kantakirjattu II palkinnolla. Esteri on Johanna H:n yksi menestyneimmistä hevosista. Tamman on kasvattanut Timant Warmbloods. Esteri on säkäkorkeudeltaan 145cm ja väriltään tummanpunarautia. Esterin Pieni Lumous kilpaili pitkään tasolla Helppo A/100cm, saaden hyviä tuloksia. Jälkeläisiä kerkesi tammalle syntyä jopa kymmenen kappaletta.

Tarkastele emänisän sukua laajemmin
Tarkastele  emänemän sukua laajemmin

Kiitos sukuselvityksen pohjasta Jenny K:lle. Sukuselvitystä on muokkailtu itse! 

Ikääntyminen

Kisakalenteri

Arvostelut

"Hyvä, maskuliininen rakenne, hyvä sukupuolileima. Loistava karvapeitteen väri. Hyvä selän linja, jokseenkin hieman takakorkea. Hyvä, massiivinen olemus. Kaula on sopiva ja lihaksikas, tosin kiinnittymiskohdasta hieman kulmikas. Oikein hyvännäköinen pääprofiili, korvat tosin hieman taakse kiinnittyneet. Turvan pigmentti on erinomainen. Erinomaiset jalat, jotka ovat kiinnittyneet runkoon hyvin ja ovat tarpeeksi lihaksikkaat. Erinomaiset takakulmaukset. Kavioissa hyvä pigmentti. Harja terveen ja runsaan näköinen, sekä oikean värinen. Häntä on myöskin väritykseltään hyvä, sekä on kiinnittynyt oikein. Ainoa miinus rungossa juuri tuo takakorkeus, joka tekee myös lautasista hieman jyrkät."

Valmennukset

26.4.2009 Hoitotarina, hoitaja: Leni
Ajelin pyörälläni hieman upottavaa hiekkatietä pitkin kohti Viehättävää. Ensimmäinen kerta kun Anttea tulisin hoitamaan, joten totta kai minua jännitti - ja ihan hirveästi!
- Entä jos mokaisin, päästäisin kaikki hevoset karkuun Anttea laitumelta hakiessani ja en enää saisi koskaan näyttää naamaani Viehättävässä..? Tai entä jos Antte ei pidäkkään minusta vaan talloo samantien minut nähdessään jalkoihinsa..? hirveät ajatukset pyörivät päässäni. Onneksi olin jo pari kertaa käynyt tutustumiskierroksella Viehättävässä ja tiesin suunnilleen, missä mikäkin paikka sijaitsi. Pian saavuinkin jo parkkipaikalle ja jätin pyöräni pyörätelineeseen. Astelin reippaasti kohti päätallia ja suuntasin suoraan tallitupaan. Jätin sinne kamppeeni ja astuin huoneesta tallikäytävälle. Tervehdin talliapulaista, joka kertoi hevosten olevan ulkona, ellei niitä liikutettaisi.
- Kiitos tiedosta, kiitin Toita pikaisesti ja lähdin kiireesti ulos tallista.
- Tänään en vielä kyllä uskaltaudu Anten selkään, mutta ehkä sitten ensikerralla, ajattelin kävellessäni tarhoja kohti. Tunnistin Antten tumman takaliston jo kaukaa. Rupesin ottamaan ripeämpiä askelia, että saavuttaisin päämääräni nopeammin. Portille päästyäni poimin maahan pudonneen riimunarun ja huutelin Anttea. Se olikin ensimmäinen ja ainut, joka edes viitsi kääntää päätään minua kohti. Ori hirnahti kimeästi ja lähti tulemaan porttia kohti muta jalkojensa alla roiskuen. Luiskahdin aidan ali sisälle tarhaan ja annoin orin haistella kättäni. Kiinnitin sitten riimunarun Anten nahkaisiin päitsiin, avasin portin, saatoin pojan ulos tarhasta ja suljin portin perässämme. Onneksi muista oreista ei ollut haittaa, mutta nyt oli kyllä Antte jo lähdössä ennen minua talliin. Kiinnitin sen huomion pienellä nykäisyllä, menin orin eteen ja katsoin, että se seuraisi minua talliin asti. Tallissa kiinnitin Anten karsinaansa ja kävin hakemassa sen harjat. Onneksi poika oli suojellut kiiltävää, tummaa karvapeitettään ja jättänyt mutakylvyn tällä kertaa väliin. Tosin jalat olivat ihan mutaiset, joten ne kaipasivat pesua. Aloitin kuitenkin harjauksen Anten jalkojen yläpuolelta ja vasta sen jälkeen otin asiakseni niiden pesun. Orin karvan kiiltäessä entistä enemmän selvitin vielä sen jouhet. Antte oli koko ajan vain seisonut paikoillaan kuin patsas! Vein sen pesupaikalle ja letkutin jalat. Kuivasin ne hyvin ja taputin sitten hienosti käyttäytynyttä oria. Ripustin pyyhkeen kuivumaan ennen kuin vein Anten takaisin karsinaansa. Laitoin sen vielä sinne kiinni kavioiden putsauksen ajaksi. Kun olin putsaamassa viimeistä kaviota, karsinan ovelta kuului huikkaus:
- Hei, voisitko varustaa Anten valmiiksi minulle ja taluttaa kentälle, kun liikutan sen? Muista laittaa eteen suojat, koska hyppään.
- Joo, tottakai, vastasin. En nähnyt naishenkilön kasvoja enkä tunnistanut häntä äänestäkään, mutta väliäkös tuolla, kun kohta kuitenkin hänet näen. Laskin Anten takajalan maahan ja taputin sitä. Sitten suuntasin kohti varustehuonetta. Nappasin sieltä kainalooni satulan, suitset ja jännesuojat ja palasin Anten karsinalle. Ensin laitoin sille jännesuojat, sitten liu'utin sen selkään satulan ja lopuksin tietenkin päähän suitset hyvin lämmitetyillä kuolaimilla varustettuna. Otin ohjat pois orin kaulalta, avasin karsinan oven ammolleen ja lähdin johdattamaan Anttea ulos tallista. Pysäytin sen kentän laidalle, jossa eräs nuori tyttö juuri parhaillaan loppuverkkasi ratsuaan. Kun hän lopulta ohjasi ratsun keskelle kaartoon ja laskeutui sen selästä taputusten saattelemana, hän vinkkasi minua tulemaan luokseen. Talutin herran kentälle ja ojensin ohjat tytölle.
- Kiitos, hän sanoi ja esitteli heti perään itsensä. Autoin tyttöä nousemaan Anten selkään ja lähdin pois paikalta heti kun he olivat lähteneet liikkeelle. Palasin talliin ja korjasin jälkeni. Päätin lähteä jo kotiin, mutta odotin innolla seuraavaa tapaamistani Anten kanssa!

- Hienoa työtä! Hoitajista on aina apua tallilla, kun on kiirettä. Hoidit hyvin ja asianmukaisesti Anten, kohtelit sitä oikein. Kiitos tarinasta!

1.4.2009 Kouluvalmennus, valmentaja: Ziki
Antte liikkui reippaasti ja korvat hörössä jo alussa, ei taistellut vastaan tai muuten vain kiukutellut ohjeita vastaan. Keskittyi alkuvalmennuksessa hyvin, vaikka pyynnöt olivatkin vain helppoja peruutuksia ja pujottelua. Antte osoitti yhteystyökykyään erityisesti pohkeenväistöjen aikana. Väistöistä selvittyään Antte sai kokeilla takaosan käännöstä, joka onnistui melkein täydellisyyttä hipoen. Vastalaukkaa emme ottaneet paljoa, mutta puolen kierroksen verran kumpaankin suuntaan ja hyvin ori suoriutui vaihtamatta laukkaa oikeaksi.

20.3.2008 Kouluvalmennus, valmentaja: Roy

Antte oli rauhallinen ja rento, mutta kuitenkin sopivan reipas verryttelyssä. Ajattelin pitää teille kunnon treenin. Aluksi käynnissä ja ravissa siirtymisiä, sekä askeleen lyhennystä ja pidennystä. Ravissa Antte työskenteli oikein mukavasti, sekä istuntasi oli juuri kohdallaan. Seuraava tehtävä onkin hieman haastavampi. Laukanvaihto kahdeksikolla. Antte oli aluksi melko kankea, eikä tahtonut vaihtaa laukkaa, vaan jatkoi samassa laukassa kahdeksikon läpi. Myöhemmin Antte kuitenkin ymmärsi, mitä haet ja vaihteli laukan näpsäkästi. Tämän tehtävän jälkeen Antte sai kävellä pitkin ohjin n. 5 min. ja sitten jo jatkoimme työskentelyä. Seuraavana oli vuorossa raviväistöt, sekä siirtymiset. Ori kuunteli sinua hyvin ja meni väistöt melkeinpä kuin korkean tason kouluhevonen. Siirtymisien tarkoitukseni oli vielä tehostaa lisää apujen uppoamista oriin. Siirtymiset menivät oikein mallikkaasti ja Antte oli itsekin tyytyväisen näköinen.

12.3.2009 Estevalmennus, valmentaja: Ziki

Lämmittelyissä Antte liikkui rauhallisesti ja maltillisesti, ja vasta kun esteet tuotiin esille, Antte ikään kuin heräsi. Lähestymiset Antte hoiti kunnialla, samoin laskeutuminen oli siisti. Hyppytyylissäkään ei mitään valitettavaa ole. Kun esteiden korkeus nousi yli metrin, Anttea alkoi epäilyttää pitäisikö hypätä. Ratsastaja oli kuitenkin sen verran varma että pitää hypätä, ettei Antelle jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin hypätä. Loppuun otimme vielä jumppasarjaa, ja Antelta meinasivat mennä jalat sekaisin moneen kertaan.

20.2.2008 Kouluvalmennus, valmentaja: Roy
Ori oli hieman itsepäisellä tuulella tällä kertaa, mutta ei se kovinkaan työskentely haitannut. Alkuverryttelyssä Antte oli aika monesta asiasta erimieltä, mutta pehmeni ja otti tukea avuistasi, ori ei ilmeisestikään ole pitkään itsepäinen. Aloitimme harjoittelemalla perus pysähdyksiä eriaskellajeista. Antte kuunteli hyvin apujasi, sekä istuntaa. Käynnistä pysähdykset olivat lasten leikkiä, ravipysähdyksetkin menivät hyvin. Laukasta pysähtyminen vei taas enemmän aikaa. Ensin et muistanut valmistella kunnolla pysähdystä laukasta, vaan jäit kiinni Anten suusta. Lopulta kuitenkin onnistuit pysäyttämään orin jalat vierekkäin suoraan laukasta. Seuraavassa tehtävässä olisi tarkoituksena mennä voltteja vastalaukassa. Siinäpä olikin Antelle kova pala purtavaksi. Valmennuksenne meni hyvin ja voit olla tyytyväinen Antteen.
 

 
2.2.2008 Estevalmennus, valmentaja: Roy
Tänään olikin hieman kiireisempi päivä ja orin käytös oli myös sen mukainen. Ajattelin, että tänään voisitte mennä perus puomitehtävää kahdeksikon muodossa näin aluksi. Ravissa sekä käynnissä, että laukassa Antte selvitti puomit loistavasti, eikä paljon "kompurointia" tullut. Seuraavassa tehtävässä oli tarkoituksena hypätä ensin muutaman kerran 50cm pieni rata, jos se menisi hyvin, niin korotettaisiin estettä 60cm tai korkeammaksi. Orilla riitti vauhtia ja intoa hypätä koko rata puhtaasti, mutta välillä se vauhti oli liiankin kova. Neljättä kertaa hypätessänne tämän radan Antte meni oikein mukavasti, rauhassa ja se kuunteli hyvin apusi käännöksissä, sekä vaihtoi laukat vastaan sanomatta. Kerta Antte menikin noin hyvin päätimme korottaa radan esteet 80cm. Orin piti kuitenkin saada hetki kävellä ja venyttää kaulaa rauhassa. Vaikka radan esteiden korkeutena olikin jo 80cm, ei niiden ylitys tuntunut orilta kovinkaan vaikeaksi. Lopuksi, kun otimme ravissa suurella ympyrällä taivutuksia. Aina puoli ympyrää taivutettuna ja toinen puoli taas asetettuna ympyrältä ulos. Antelle tämä ei tuottanut minkäänlaisia ongelmia.

14.1.2009 - Ram.

Itselläni oli kiireinen päivä, mutta tarkoituksenani oli kuitenkin päästä hyppäämään Antella. Niinpä hyppäsin koko päivän hevosen selästä toiseen, niin että talliapulaiset ja hoitajat onneksi ratsastivat hevoset lämpimiksi ja auttoivat muutenkin esteiden kanssa. Antte oli virkeä ja kiitin ratsastajaa, joka sen oli lämpännyt. Kävelimme muutaman kierroksen uralla ja muutaman raviympyrän, niin että tunsin hevosen olevan hyvin alla. Aloitimme vain muutamalla esteellä, mutta tarkoitus oli hypätä kahdeksan esteen sarja. Tulimme ravissa ensimmäiselle ristikolle. Myötäilin orin liikkeitä, se oli onneksi hyvällä päällä ja innokkaana tekemään töitä. Antelta sujuivat hypyt varsin loistavasti ja pian otimme enemmän esteitä mukaan, niin että saimme puolessa tunnissa hypättyä useampaan kertaan koko radan. Esteitä nostettiin pikkuhiljaa, niin että Antte välillä pudottikin, kun korkeus nousi reilummin. Treenaus onnistui kuitenkin oikein hyvin ja Antte sai paljon kiitosta.

14.11.2008  - Ram.

"Mikäs herraa vaivaa tänään?" Kummastelin aamuruokia jakaessani. Ori murjotti korvat luimussa karsinan toisessa nurkassa. Avasin oven ja taputin Anttea hellästi kaulalle. "Onkohan herra nukkunut huonosti vai miksi tänään murjotat?" ihmettelin Anten korvaan. Tarjosin kättäni sille haisteltavaksi. Jätin orille aamuruuat ja jatkoin kierrosta. Palasin takaisin sen luokse noin puolentunnin päästä. Ori oli syönyt ruokansa. Laitoin sille riimun ja riimunnarun. "Tänään saatkin pitää vapaapäivän" juttelin sille, "pääset kavereidesi kanssa isolle laitumelle." Höpisin. Laitoin orin hetkeksi kiinni karsinaan. Heitin sille toppaloimen päälle ja kiinnitin huolellisesti. Antte oli onneksi ihan kiltisti, mutta huomasin kyllä ettei tänään ollut sen parhaita päiviä. "Noniin, nyt menoksi" sanoin ja talutin orin vähän kauempana olevalle laitumelle. Antte oli ilmeisesti myös väsynyt, se ei jaksanut pelästyä koiraa joka räksytti kovaa. Sen taluttaja yritti hiljentää koiraa, mutta se ei ollutkaan niin helppoa. Päästin Anten irti laitumelle. Se löntysti väsyneen näköisenä vähän kauemmas. Jätin sen sinne ja lähdin hakemaa muita vapaapäivän viettäjiä. Puolessa tunnissa olin hakenut Anten kaikki kaverit. Senkin päivä alkoi taas sujua, nyt se jo laukkaili muutaman kaverin kanssa iloisena jälleen näkemisestä.

27.10.2008 Valmennus, valmentaja: buzz

Antte osoitti heti alkuun, että hän on yhteistyönhaluinen ja mukava poika. Alkulämmittelyt hoidettiin tekemällä ravissa erilaisia kuvioita, kuten voltteja esimerkiksi. Ori totteli kuuliaisesti ratsastajan herkkiä apuja. Kun alkulämmittelyt oli lämmitelty jatkettiin valmennusta seuraavalla harjoituksella. Ratsastaja laittoi käskystäni Anten kulkemaan kiemurauraa vastalaukassa. Sitten työstettiin pohkeenväistöä käynnissä ja ravissa. Antte oli koko ajan rento ja hyväkäytöksinen, sekä jaksoi keskittyä harjoituksiin hyvin. Anten kanssa tehtiin lisäksi myös sellaista harjoitusta, että siirryttiin peruutuksesta suoraan raviin. Antte lähti heti kauniiseen raviin pienistä avuista. Kokonaisuudessaan valmennus sujui Antelta ja ratsastajalta mallikkaasti ilman suurempia ongelmia.

24.10.2008  -  Ram.

Hoidin Antten ratsastuskuntoon nopeasti aamusta ja olin selässä jo ennen kymmentä. Koulu treeni tekisi hyvää kummallekin heti aamusta, vaikka kentällä puhalsikin viileä tuuli. Aluksi vetreennyimme yön jälkeen kummatkin ihan kaviouralla kävelemällä. Antte toimi heti yhteistyöhaluisesti, mikä teki koko tunnista hyvän ja tehokkaan. Treenasimme etu- ja takaosa käännöksiä, jotka ori suoritti  -  aluksi hieman liiankin reippaasti  -  huolellisesti. Ravissa ori pyrki nopeasti peräänantoon ja laukkakin oli loppujen lopuksi hyvä. Laukassa teimme tempon vaihteluja ja Antte nautti välillä kovastakin vauhdista. Lyhyt laukkakaan ei teettänyt ongelmia. Lopuksi Antte sai kourallisen porkkanoita ja hyvän mielen.

15.10 Valmennus, Valmentaja: wee

Tunnin kokeneimpana ratsuna Antte loisti. Puomeilla sen tasapaino ja työskentely toimi esimerkkinä muille. Antte kuitenkin pisti sinuakin vähän töihin, sillä ympyrätyöskentely ei ole niin helppoa kuin luulisi. Askelpituus ei aina meinannut pysyä samana, joten välit puomeillä tuppasi jäämään liian ahtaiksi. Lopulta pistit itsesi töihin ja Antte keskittyi omaan menoonsa tarkemmin. Kavaleteillä teillä oli helppoa. Pitkä lähestyminen takasi, sen että näit ponnistuspaikan ja pystyit sen mukaan ratsastamaan Anttea. Siksi saitte vähän lisätehtäviä Välillä jouduitte ihan käskystä lähtemään liian kaukaa tai liian läheltä. Esteillä Antte oli taitava. Vaikka se välillä yritti mennä esteen ohi, ohjasit kiemurtelevan hevosen takaisin esteelle ja hypyt onnistui kiitettävästi. Välillä puomikin tippui kiemurtelun takia, mutta muuten oikein hyvää työskentelyä.

15.10.2008  valmennus, valmentaja: Buzz.

Kun ratsastuskentälle saapui tämä tumman ruunikko komistus, olin varma, että valmennus tulisi olemaan oikein mielenkiintoinen. Antte oli heti alussa rauhallinen ja yritti parhaansa mukaan miellyttää ratsastajaa. Lämmittelyiden sisältöön kuului muunmuassa harjoitusravi- ja laukka. Antte totteli apuja herkästi ja kulki kokoajan korvat nätisti hörössä. Sen todella hyvät liikket tulivat heti ravissa esiin. Ori taipui alkumetreillä kauniisti muotoon ja ei ollut yhtään tahmea ja jäykkä. Välillä sen keskittyminen tahtoi herpaantua kentän reunalla kävelevien tammojen takia. Valmennuksen pääharjoituksiin kuului keski- ja vastalaukka. Laukan lisäksi Antte suoriutui kivasti avo- ja sulkutaivutuksissa. Se liikkui eteenpäin energisesti ja oli selvästi kiinnostuneen oloinen. Lopulta tammat eivät enää sitä häirinneet, vaan ori jaksoi keskittyä ratsastajan apuihin ja tekemään kaiken, mitä siltä pyydettiin ja vaadittiin.

22.5.2008  -  Ram.

Pikku Antte on venähtänyt huimasti! Se osaa jo vaikka mitä, mutta ihme kyllä, ei yhtäkään kepulikonstia, jolla luistaa. Harjoittelemme paljon maasta käsin. Vein aamulla orille ruuat, samalla kuin kaikille muillekin hevosille. Antte söi reippaasti ja kun oli aamutallin hoitanut loppuun keskityin Antteen. Hain uuden harjan ja annoin sen haistella ja tutkia harjaa, eikä kauaa kestänytkään kun ori poika oli harjattu. Hain vähän normaaleja talli - ja ratsastusvälineitä. Ori saisi tutustua esimerkiksi raippaan, joka ei sekään mikään vaaraton ole. Otin sen mukaani riimunnaruun kiinnitettynä. Saisi opetella vähän käyttäytymistä. Opeteltavaa ei näemmä paljon ollut, vaikka pikkuinen olisi halunnutkin napsia ruohonkorsia matkan varrelta. Kiitin sitä ja vein laitumelle nauttimaan lämmöstä.