img
img img img img

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

  img

 

Tämä on virtuaalihevonen / This is a SIM-game horse

Pikantin Huimatuuli

RIP 14.11.2010 Huiman ollessa yli 29 vuotta! Ori kuoli vanhuuden vaivoihinsa.

 

© Tallin omaisuutta

 

Champion, ERJ II, YLA2

 

Nimi  Pikantin Huimatuuli "Huima" VH-48152

Rotu  Suomenpienhevonen

Sukupuoli  ori

Syntymäpäivä 1.8.2008

Säkä 147cm

Omistaja  Viehättävä

Kasvattaja  Pikantti

 

Koulutus   Va B, 110cm

Painotus  Yleispainotus

 

Hevosen ikääntyminen sivun ala-osassa

Meriittien tiedot

27.06.2009 YLA kesäkuun tilaisuus 128p. / YLA2

31.08.2009 Esteratsastusjaos lisätilaisuus 105p. / ERJ II

1.11.2009 Champion myönnetty

Jälkeläiset 

Ei käytetä enää jalostukseen

03.10.2008 Viehättävän Humina (MC Tähtikirkas)

11.11.2008 Viehättävän Valdemar (MC Tähtikirkas)

13.11.2008 Viehättävän Eemeli 

14.11.2008 Viehättävän Tähkäpää (MC Tähtikirkas)
03.02.2009 Viehättävän Emmiina (Sannin Ella)

17.06.2009  Hattutemppu HUI (Siljan Kassialma)

13.10.2009 Hamppuheebo HUI (Siljan Kassialma)

20.12.2009 Hä-Blondi HUI (MC Tähtikirkas)

 

Luonne

Yleisesti Huima on aika rauhallinen ori mutta tammojen lähestyessä se saattaa muuttua aivan täysin. Siitä tulee enemmän energinen eikä se oikein halua pysyä hallinnassa. Vaikka Huima on mieleltään rauhallinen, siltä löytyy myös ruutia vaikka muille jakaa. Vaaratilanteita Huima ei ole järjestänyt, vaikka niin voisi helposti luulla. 

Hoitaessa Huima on aika rauhallinen yksilö, se ei pahemmin välitä hoitajan tekemisistä. Kunhan se saa huomiota ja huolenpitoa kaikki on hyvin. Sen verran komea ori Huima on että se kyllä saa sitä huomiota ja huolenpitoa minkä se haluaa. Jos tammoja kulkee paljon käytävällä edestakaisin Huiman karsinan ohi niin kannattaa muistaa pitää ovi, tai hevonen kiinni. Huima saattaa innostua joskus tammoista aivan liikaa. Kavioidenputsaus sujuu välillä todella huonosti, koska joskus tuntuu että orin kaviot ovat porautuneet kiinni karsinan lattiaan. Satuloidessa Huima nostelee päätään ja heiluttelee sitä uhkaavasti, muttei kannata pelätä, Huima ei ole lihansyöjä.

Taluttaessa Huima kävelee todella reippaasti, joskus hieman liian reippaasti. Kun oriilla on ylimääräistä energiaa se voi helposti alkaa viemään, mutta kun näytät sille kuka on pomo, tilanne rauhoittuu nopeasti. Kun oria taluttaa, kannattaa kokoajan olla varoillaan koska ori voi yhtäkkiä vaan alkaa vetää kauhealla voimalla, jos se saa katseeseen tamman. 

Ratsastettaessa Huima on todella reipas. Siitä sen nimikin on tullut. Jo varsanakin ori oli todella vauhdikas ja yllättävä käänteissään. Huima osaa huijata kokematonta ratsastajaa helposti; joinakin päivinä se ei näytä osaavan mitään ja seuraavana se voi yhtäkkiä yllättää kaikki "uusilla" taidoillaan. Oria ratsastettaessa tulee olla rauhallinen, sitä pitää ratsastaa kiltillä pohkeella, pitää ohjat tuntumalla ja istunnan pitää olla rauhallinen. Kunnollinen ja hyvä ratsastaja saa kyllä Huiman melkein heti kujeilevasta oripojasta hienoksi kouluratsuksi.
Kouluratsastus on todellakin Huiman laji! Vaikka Huimalta löytyy vauhtia, ruutia sekä joskus liikaa energiaa, se osaa olla todella kunnollinen kouluradoilla. Vaikka taitoa riittäisikin esteillekin asti, kouluratsastuksesta Huima on aina pitänyt, ja siltä löytyy kapasiteettia kouluratsastukseen. Huima on valpas ja kuuliainen, kun se huomaa, että ratsastaja ei ole mistään taivaalta tippunut puliukko, jota voi riepotella ympäri kenttää. Ei, siitä löytyy upeat liikkeet ja siltä sujuu kaikki hyvin Vaativaan B:hen asti. Orista irtoaa varmasti tulevaisuudessa vaikka mille kouluratsastuksen tasolle taitoa, mutta tämä riittää ainakin tässä vaiheessa.
Esteet sujuvat, ainakin innolla jos ei taidolla.. Huimalle on ihan mukavaa vaihtelua esteiden hyppiminen ja korkeita se hyppiikin. Ratsastajan tulee olla taitava, sillä Huima ei ole mikää varma makkara esteille. Se tulee ohjata loppuun asti, selässä ei voi kiikkua räsynuken tavoin, vaan vasta alastulon jälkeen voi huokaista helpotuksesta. Huima menee myös kovaa, mitkään pikkupidätteet eivät riitäkään. Välillä tuntuu, kuin ainoa keino olisi vain ajaa ori suoraan seinään, niin että se varmasti pysähtyy.


Maastossa Huima ei pelkää mitään! Se on todella reipas ulkoilmassa ja se rentoutuu ja nauttii täysin siemauksin kaikesta. Ori on välillä myös joskus turhan energinen, joten kun orin kanssa on maastossa kannattaa olla aina varovainen ja välillä tehdä pidätteitä.

Juoksutuksessa Huima on todella kunnollinen eikä se tee mitään ylimääräisiä temppuja. Joskus se kyllä kyllästyy täysin juoksutukseen ja alkaa vetää pukkisarjoja ynnä muuta. Oriille täytyy näyttää kuka on pomo, mutta ei saa olla liian ankara koska muuten Huima voi nousta vastarintaan.

Kuljetuksessa Huima on todella rauhaton ilman seuraa. Traileriin se ei uskalla ollenkaan lähteä ennen kuin joku on näyttänyt kunnolla että siellä ei ole mitään vaarallista. Huima alkaa joskus nähdä näkymättömiä mörköjä trailerin sisällä ja kisapaikalla kun Huima lastataan ulos se aina lähtee helposti juosten ulos kopista, jos paikalla on paljon hälinää. Lämmittelyssä Huima kiitää ja tuhlaa energiaa, mutta se on oikeastaan vain hyvä, sillä energiaa riittää vaikka kuinka moneen koulurataan senkin jälkeen. Kun pahimmat energiat on purettu, voi ori rauhoittua ja käyttäytyä kuin sen pitääkin. Radalla se tuntee olonsa tärkeäksi ja näyttää sen.

Muiden hevosten seurassa ori on todella sosiaalinen. Se ei halua leikkiä mitään lauman pomoa mutta se kuitenkin vaatii että sitä kunnioitetaan. Kesäisin ori purkaa todella paljon energiaansa leikkimällä toisten hevosten kanssa hieman rajumpia leikkejä. Rajut leikit ovat Huiman alaa, mutta Huima osaa kyllä vetää rajan leikin ja tositilanteen väliin.

Eläinlääkärin tarkastuksessa ja kengityksessä ori on todella kunnollinen ja se näyttää todella rauhalliselta, vaikkakin se pelkää koko ajan. Se vaan haluaa näyttää todella urhealta. Siksi sen jälkeen Huimaa kannattaa palkita oikein kunnolla. luonteesta kiitos: jarrow.

 

 

Sukutaulu - ja tutkimus

 

 

i Antti-Kristian 
    rtkm, 161cm

    YLA2, SLA-II

ii Härski Hartikainen, evm iii Komea-Seppo
iie Harras
ie Kauhistus, evm iei Kaarlo
iee Lennu-Leena
e Satuneito 
   sph, rt, 143cm
ei Hurmurin Hyrrä, evm eii Ruutu-Ritari 
eie Jaanen Säde
ee Saturomanssi, evm eei Tuulenromanssi II
eee Humun Tyttö
 

    

Huimatuulen isä Antti-Kristian on todella komea rautiaankimo Suomenhevosori. Antti on säkäkorkeudeltaan 161 centtimetrin korkuinen, eli melko iso. Antin on kasvattanut Tuomo Tohiseva Kainuusta, mutta nykyisin orin omistaa ajattar. Koulutustasoltaan Antti on Helppo A/120cm/120cm, mutta on kilpaillut hieman pienempiä. Painotukseltaan Antti on yleispainotteinen. Se on kilpaillut menestyen kouluratsastuksen Helpoissa luokissa, sekä esteratsastuksen parissa. Antti on kilpaillut myös kenttäratsastuksen parissa menestyen. Antti on palkittu yleislaatuarvostelussa toisella palkinnolla, eli YLA2. Tämä ori on myös kiertänyt näyttelyissä, mutta saanut vain KUMA, JS eli kunnia maininnan ja jalostukseen suositellaan. Antilla on kahdeksan jälkeläistä ennen Huimatuulta, joista kaikki ovat kilpailleet jonkin verran koulu- ja esteratsastuksen parissa. Kukaan Antin jälkeläisistä ei ole kuitenkaan perinyt hienoa kimoa väritystä, paitsi Huima. Antti-Kristian on orimainen ori, jolle muille oreille kukkoilu ja tammojen kalastelu on tärkeää. Silti Antti on symppis ja halattava nallekarhu, jota voi pienetkin paijjata huoletta. Oikein hieno ja komea, sekä upeasti menestynyt käyttöori.

Huimatuulen isänisä Härski Hartikainen on mustankimo komea työhevonen Kainuusta. Härski Hartikainen kuoli vanhuuteen jo ennen Huimatuulen isän Antti-Kristianin syntymää, mutta valokuvista verrattuna orit ovat kuin kaksi marjaa. Härski Hartikainen oli komea Suomenhevosori, vaikka säkäkorkeutta ei löytynytkään kuin 152cm. Härski Hartikaisella on Antti-Kristianin lisäksi kaksi muuta varsaa. Härski Hartikaisella ei pahemmin kilpailtu, mutta muutamissa näyttelyissä orin kanssa käytiin. Ori kuitenkin asuili maalaisseudulla ja toimi pääasiassa puskaratsuna, sekä isäntäväki kynti pienen perunapeltonsa joka syksy Härski Hartikaisella. Ori eli pitkän hyvän elämän ja kuoli vanhuuteen ollessaan 26 vuotias. Luonteeltaa Harri oli melko lempeä, mutta myös tiettyä säpäkkyyttä orista löytyi.

Huimatuulen isänemä Kauhistus on suuri rautias tamma, jolla on suuri läsi päässään. Kauhistus on kuvankaunis Suomenhevostamma ja säkäkorkeudeltaan tamma lähentelee noin 165 centtimetriä. Kauhistus on jo melko iäkäs ja on jättänyt monta menestynyttä Suomenhevosta, joista muutama on ollut pienkokoisia. Jälkeläisiä Kauhistuksella on kahdeksan Antti-Kristianin lisäksi. Kauhistus ei niinkään kilpaillut, mutta muutamissa esteratsastuksen pikkuluokissa tamma starttasi. Kauhistus on enemmän puskahevonen, joka asusteli vanhalla maatilalla Kainuussa ja vietellen vuosien jälkeen ansaittua eläkelomaa. Luonteeltaan Kauhistus on kiltti, vaikka voisi luulla muuta ison kokonsa suhteen. 

Huimatuulen emä Satuneito, on todellinen upeus. Hän on rautias suomenpienhevostamma joka on painottunut kouluratsastukseen. Tämä tammamainen neito on kasvatettu Suomessa, Sanna Heinäsen luona. Peppi S. osti tamman yhdessä he ovat kilpailleet paljon eri radoilla. Satuneito on säkäkorkeudeltaan 143cm, joten aika pieni tamma kyllä on. Koulutukseltaan Satuneito menee koulua Helppoon B:n asti, ja rataesteitä hyppää 90cm. Maastoesteitä Satuneito myös hyppelee, korkeuksiltaan 80cm. Välillä Satuneito on kyllä kilpaillut myös Helppo C luokkia, ja joskus taas hieman vaativimpia Vaativaan A:n saakka. Kauneuttaan Satuneito on myös saanut näyttää näyttelyissä, sert:ejä kun tamma on saanut. Kokonaisuudeltaan hyvin kiltti ja upea tamma joka pärjää hyvin kilpailuradoilla. 

Huimatuulen emänisä Hurmurin Hyrrä on komea suomenhevosori, väriltään ruunikko. Ori on luonteeltaan todella hyvänluontoinen ja ori on viihtynyt eniten esteratsastuksessa. Tämä 153cm korkuinen ori omistaa aivan mahtavan rakenteen ja nykyään ori viettelee vaan eläkepäiviään Kainuun alueella maastoratsuna. Hurmurin Hyrrää on myös nähty kouluratsastuskentillä sekä herra on myös yltänyt kantakirjan toiselle palkinnolle.

Huimatuulen emänemä Saturomanssi on 140 senttinen, pieni mutta pippurinen suomenpienhevostamma. Tamma on oikea kouluratojen kuningatar! Punarautias kaunotar on hyvin rauhallinen sekä mukava tamma, aivan kuten Satuneito. Saturomanssilla ei ole koskaan yritetty kantakirjoihin vaikka sen rakenne, upea luonne ja ratsastettavuus on täysin kohdallaan. Omistaja uskoo että Saturomanssi pääsisi ehkäpä jopa korkeimmalle korokkeelle. Tamma on kilpaillut hyvin paljon kouluratsastuksessa hienolla menestyksellä! Nykyään tämä upea tamma löydetään Mikkelissä, jossa se syntyi. Tamma toimii harrasteratsuna.  emän puolen sukuselvitys jarrow.


 

Muuta

 

Treeni    Varusteet   
Maanantai  

Tiistai 

Keskiviikko  

Torstai

Perjantai

Lauantai 
Sunnuntai

1h Koulu 

Vapaapäivä

1-2h Maasto/kenttä 

Vapaapäivä

1h Koulu

1h Esteet/puomit 

Vapaapäivä

Liikuttaja: Ram.

Liikuttaja: 

Liikuttaja: zane

Liikuttaja: 

Liikuttaja: zane

Liikuttaja: Ram.

Liikuttaja: 

 

 

Ikääntyminen

 

Täysi-ikäinen   3v - 23.12.2008 oma ikääntyminen
1 vuotta - 18.09.2008
2 vuotta - 05.11.2008
3 vuotta - 23.12.2008
4 vuotta - 09.02.2009
5 vuotta - 29.03.2009
6 vuotta - 16.05.2009
7 vuotta - 03.07.2009
8 vuotta - 20.08.2009
9 vuotta - 07.10.2009
10 vuotta - 24.11.2009
11 vuotta - 11.01.2010
12 vuotta - 28.02.2010
13 vuotta - 17.04.2010
14 vuotta - 04.06.2010
15 vuotta - 22.07.2010
16 vuotta - 08.09.2010

29 vuotta - 10.11.2010

 

Kisakalenteri

 

NJ - Näyttelyt

1. 20.08.08 Pikantti, irtoSERT, Mira L.
2. 20.08.08 Marceille, irtoSERT, Anette N.
3. 25.08.08 Diavlo, irtoSERT, BIS5, ?
4. 26.08.09 Viehättävä, irtoSERT, Anette N.

 

KRJ - kouluratsastus                         ERJ - esteratsastus

1. 09.08.08 - KRJ - kk - Vaativa B - 1/40
2. 09.08.08 - KRJ - kk - Helppo B - 6/40
3. 10.08.08 - KRJ - kk - Helppo B - 1/40
4. 10.08.08 - KRJ - kk - Helppo A - 4/40
5. 10.08.08 - KRJ - kk - Helppo C - 5/40
6. 10.08.08 - KRJ - kk - Vaativa B - 5/40
7. 21.08.08 - KRJ - kk - Vaativa B - 6/52
8. 21.08.08 - KRJ - kk - Helppo A - 6/52
9. 21.08.08 - KRJ - kk - Helppo C - 2/35
10. 07.09.08 - KRJ - kk - Helppo C - 4/30
11. 22.08.09 - KRJ - kk - Helppo C - 6/39
12. 22.08.09 - KRJ - kk - Helppo B - 3/65
13. 07.09.08 - KRJ - kk - Helppo C - 2/84
14. 15.09.08 - KRJ - kk - Helppo C - 3/40
15. 16.09.08 - KRJ - kk - Helppo C - 1/40
16. 17.09.08 - KRJ - kk - Helppo C - 1/40
17. 20.09.08 - KRJ - kk - Helppo C - 5/40
18. 20.09.08 - KRJ - kk - Helppo C - 7/52
19. 20.09.08 - KRJ - kk - Helppo C - 4/30
20. 20.09.08 - KRJ - kk - Helppo B - 5/50
21. 21.09.08 - KRJ - kk - Helppo C - 5/34
22. 21.09.08 - KRJ - kk - Helppo B - 3/50
23. 24.09.08 - KRJ - kk - Helppo B - 4/50

24. 3.11.08 - KRJ / kk - He B - 7/50 (79.976%)

25. 4.11.08 - KRJ / kk - He B - 3/50 (81.919%)

26. 4.11.08 - KRJ / kk - Va B - 5/50 (80.802%)

27. 9.11.2008 - KRJ / kk - Va B - 4/35 (87.103%)
28. 9.11.2008 - KRJ / kk - Va B - 5/30

29. 9.11.2008 - KRJ / kk - Va B - 2/30

30. 27.11.2008 - KRJ / kk - He A - 2/55
31. 29.11.2008 - KRJ / kk - He A - 4/55
32. 6.12.2008 - KRJ / kk - Va B - 3/50
33. 6.12.2008 - KRJ / kk - Va B - 2/50
34. 4.12.2008 - KRJ / kk - Va B - 4/50
35. 4.12.2008 - KRJ / kk - Va B - 5/50
36. 5.12.2008 - KRJ / kk - He B - 1/50
37. 1.11.2008 - KRJ / kk (porr.) - He B - 5/27
38. 15.12.2008 - KRJ / kk - He A - 5/50
39. 17.1.2009 - KRJ / kk - He B - 1/80
40. 20.1.2009 - KRJ / kk - He B - 7/80

41. 9.11.2008 - KRJ / kk - Va B - 1/20

 

Muuta lajit

KERJ

1. 14.08.08 - KERJ - kutsu - Harrasteluokka - 4/26
2. 14.08.08 - KERJ - kutsu - Harrasteluokka - 5/26
3. 21.08.08 - KERJ - kutsu - Harrasteluokka - 1/7
4. 18.08.08 - KERJ - kutsu - Aloittelijaluokka - 1/13
5. 01.09.08 - KERJ - kutsu - Harrasteluokka - 2/19
6. 29.08.08 - KERJ - kutsu - CCI/CIC* - 6/38
7. 27.08.08 - KERJ - kutsu - CCI/CIC* - 4/36
8. 10.09.08 - KERJ - kutsu - Aloittelijaluokka - 2/22

 

VVJ

1. 08.09.08 - VVJ - kutsu - Noviisi yhd. poneille - 3/29

1. 18.08.08 - ERJ - kutsu - 70-80cm - 4/23
2. 18.08.08 - ERJ - kutsu - 90cm - 5/27
3. 19.08.08 - ERJ - kutsu - 70-80cm - 5/27
4. 25.08.08 - ERJ - kutsu - 60cm - 1/41
5. 25.08.08 - ERJ - kutsu - 60cm - 3/28
6. 22.08.08 - ERJ - kutsu - 50cm - 1/34
7. 25.08.08 - ERJ - kutsu - Ristikkoluokka - 2/12
8. 31.08.08 - ERJ - kutsu - 90cm - 4/36
9. 17.09.08 - ERJ - kutsu - 70cm - 1/36
10. 17.09.08 - ERJ - kutsu - 80cm - 3/36
11. 16.09.08 - ERJ - kutsu - 80cm - 5/30
12. 13.09.08 - ERJ - kutsu - 50cm - 3/29
13. 16.09.08 - ERJ - kutsu - 50cm - 2/40
14. 16.09.08 - ERJ - kutsu - 60cm - 3/44
15. 12.09.08 - ERJ - kutsu - 50cm - 4/30
16. 17.09.08 - ERJ - kutsu - 40cm - 4/36
17. 19.09.08 - ERJ - kutsu - 100cm - 2/54
18. 18.09.08 - ERJ - kutsu - 60cm - 7/66
19. 23.09.08 - ERJ - kutsu - 60cm - 1/30
20. 24.09.08 - ERJ - kutsu - 50cm - 3/40

21. 12.11.2008 - ERJ / kk - 110cm - 1/30

22. 22.11.2008 - ERJ / kk - 90cm - 4/50
23. 22.11.2008 - ERJ / kk - 60cm - 6/50
24. 14.12.2008 - ERJ / kk - 100cm - 7/50
25. 15.12.2008 - ERJ / kk - 80cm - 6/50
26. 14.12.2008 - ERJ / kk - 90cm - 7/50
27. 20.1.2009 - ERJ / kk - 110cm - 2/60
28. 22.1.2009 - ERJ / kk - 110cm - 4/60
29. 23.1.2009 - ERJ / kk - 110cm - 5/60
30. 15.2.2009 - ERJ / kk - 100cm - 6/70
31. 17.2.2009 - ERJ / kk - 100cm - 5/70
32. 18.2.2009 - ERJ / kk - 90cm - 1/70
33. 18.2.2009 - ERJ / kk - 100cm - 1/70
34. 20.2.2009 - ERJ / kk - 90cm - 3/60
35. 26.3.2009 - ERJ / kk - 80cm - 3/84
36. 27.3.2009 - ERJ / kk - 70cm - 8/84
37. 5.5.2009 - ERJ / kk - 100cm - 3/60
38. 8.5.2009 - ERJ / kk - 100cm - 7/60
39. 6.5.2009 - ERJ / kk - 90cm - 2/60
40. 8.5.2009 - ERJ / kk - 100cm - 5/60
41. 11.7.2009 - ERJ / kk - 90cm - 4/39

42. 16.5.2009 - ERJ / kk - 100cm - 2/50

43. 04.6.2009 - ERJ / kk - 80cm - 5/55

44. 05.6.2009 - ERJ / kk - 90cm - 3/60

45. 23.8.2009 - ERJ / kk - 100cm - 4/50
46.
27.8.2009 - ERJ / kk - 110cm - 4/10

 

 

Päiväkirja

 21.9.2009 Hoitotarina, hoitaja: Veno
Astelin Viehättävän porteista sisään, ja katselin ympärilleni. Tallialue näytti aika samanlaiselta, kuin 8 kk sitten, mutta näin pari uutta poni tarhassa. Oli kulunut kauan siitä, kun olin viimeksi Huiman nähnyt, ja nyt oli kuolettava ikävä. Harmi vain, että oman shetlanninponitallin pyörittäminen oli vienyt kaiken aikani. :/

Kävelin muistin mukaisesti Huiman karsinalle, ja aloin tuttuun tapaan etsiä taskuistani herkkuja. Herra hirnahti, ja syöksyin karsinaan.
"Voi raksu rakas, on ollut iso ikävä!", hihkuin, ja heittäydyin Huiman kaulaan. Huomasin, miten paljon Huima oli saanut lisää massaa, ja se oli komistunut entisestään. Olin myös pistänyt merkille suuren määrän ruusukkeita karsinan ovessa. Hain herran harjakorin ja harjasin sitä puolitoista tuntia pitkin, pyörivin liikkein. Pari kertaa Huima havahtui ajatuksistaan, että kukas tuo on, mutta jatkoi sitten taas jalan lepuuttamista.

Harjauksen jälkeen varustin Huiman ja lähdin kentälle. Kouluratsastus tarvitsikin hiomista.
Tunnin päästä olin hikinen mutta tyytyväinen Huiman innokkuuteen tylsissä kiemuroissa. Lopettelimme siihen, otin varusteet pois herralta ja harjasin hänet. Loppupäiväksi Huima pääsikin laitumelle. 

Kiitos oikein paljon Huiman hoidosta! Ori olikin varmasti huomion ja liikutuksen tarpeessa. Kirjoitahan aina kun ehdit ja siltä tuntuu =) Huima ainakin nauttii täysin siemauksin!

 

 

14.2.2009 Kouluvalmennus, valmentaja: Ziki

 Aluksi Huima etsi syytä miten livistää kouluratsastuksesta, mutta sitten näytti taas muistavan, ettei kouluratsastus olekaan niin paha asia. Väistöjen ja muiden jälkeen Huima sai esitellä taidokkaasti koottuja ja lisättyjä askeliaan, jotka onnistuivat melko hyvin. Kootuissa askellajeissa Huima kokosi hyvin itsensä ja kulki muodossa, lisätyissä askellajeissa Huima venytti askeleitaan pitkiksi ja liikkui lennokkaasti ja kevyesti. Huima ei ihan ensi yrittämällä onnistunut laukanvaihdoissa, mutta lopulta sitten nekin onnistuivat kun tarpeeksi kauan sen asian kanssa taistelimme.

 

 

1.4.2009 Estevalmennus, valmentaja: Elina

Huima tallusteli maneesiin hieman tylsistyneen näköisenä, mutta silmäillessään esteitä se hieman piristyi. Alkuraveissa se oli hieman tympääntynyt ja kankea, sitä sai ihan kunnolla ajaa eteenpäin. Kun hieman raipalla muistutit sitä, se ryhdisti itsensä ja reipastui niin että ravi oli hyvinkin lennokasta. Tein kolmen esteen radan sille ja nostin esteet aluksi ristikoiksi. Se hyppäsi yli kepeästi ja piristyi silminnähden. Kun esteitä nostettiin pystyiksi, se hieman epäröi ensimmäisellä esteellä. Kun annoit sille napakat pohkeet sekä myötäsit ohjista se loikkasi yli mitään epäröimättä ja rata sujui loppuun asti vauhdilla. Huima on erinomainen hyppääjä, sillä on hyvä hyppytyyli, ja sen selässä on mukava istua hypyn aikana. Suoriuduitte estetunnista loistavasti.  

 

 

15.3.2009 Estevalmennus, valmentaja: Ziki

Huiman kanssa harjoittelimme ensin lähestymistä. Huima innostui jo esteet nähdessään, eikä pidätteet oikein meinannut mennä perille. Ratsastaja joutuikin ohjastamaan ja kertomaan aina laskeutumiseen asti mitä tehdä, muuten Huima olisi mennyt ihan hukkaan. Lähestyminen oli usein melko hyvä, eikä tullut kuin pari kertaa tilanne, josta joutui hyppäämään liian kaukaa tai läheltä. Huima yritti ainakin keskittyä hyppäämään, mutta innostus vei usein voiton.

 

 

2.3.2009 Kouluvalmennus, valmentaja: Roy

Kun näin ensimmäisen kerran Huiman arvasin, että tämä on reipas ja varmasti hauska tapaus. Sitä tämä ori todellakin oli. Huima oli alkuverkassa hieman omissa maailmoissaan, samanaikaisesti myös vetelä, reippaus ei ollut kuitenkaan kadonnut mihinkään. Sait kuitenkin hyvin Huiman ajatukset kasaantumaan ja liikkeet jäntevöitymään. Kerta Huima oli noin vetelällä tuulella, niin päätimme, että tällä kertaa lähtisimme terävöittämään liikkeitä ja ratkomaan erilaisia kiemurauria. Kesken kolmikaarisenkiemurauran ori säikähti jotain, koska et "antanut orille tarpeeksi tekemistä" kiemuralla. Muutenkaan Huima ei ollut aivan avuillasi, sekä kaarteissa Huima oli epätasapainossa. Seuraavallakin kerralla, kun tulitte samaiselle kaarelle ori säikähti jälleen, mutta tällä kertaa korjasit tilanteen nopeasti, eikä enempää "säikähdyksiä" tullut. Seuraavaksi aloimme "terävöittää" orin liikkeitä. Pitkillä sivuilla mentiin oikein napakkaa pidennettyä ravia ja lyhyillä sivuilla mentiin myös napakkaa, mutta lyhennettyä ravia. Laukassa pyrittiin saamaan ori kulkemaan mahdollisimman hitaassa laukassa, se onnistui oikein hyvin, myös ravityöskentely oli hyvää. Teitte Huiman kanssa oikein siistiä työtä ravissa, sekä laukassa. Hienoa.

 

21.2.2009 Kouluvalmennus, valmentaja: Elina

Ori singahti maneesiin niin että rymisi, sillä ukonilma sai sen pahan kerran pelästymään. Se steppaili hermostuneesti paikallaan kun nousit sen selkään ja vaikutti todella säikyltä. Ja olihan siinä työtä saada Huima rauhoittumaan! Alkukäynneissä se köpötti lyhyitä ja varovaisia askeleita ja kuunteli myrskyn ääniä. Verryttelyraveissa se vielä vähän arkaili, mutta ei temppuillut yhtään. Aluksi pohkeenväistöt niin käynnissä kuin ravissa olivat ongelmallisia, koska Huimaa jännitti ja se oli selvästi hyvin kankea. Pikkuhiljaa sait sen unohtamaan pelkonsa. Lisätty ravi sujui orilta hyvin, ja se oli ilmeisesti päättänyt säikkyilyn sijasta tehdä parhaansa. Sinulla oli hyvä kontrolli hevoseen, ja käytit paino- kuin pohjeapuja hyvin. Laukkaympyrät menivät mutkitta ja ori liikkui hienosti lopputunnin.

 

 
20.2.2009 Kouluvalmennus, valmentaja: Roy
Huima oli hieman kärttyisällä tuulella ja osoitti mieltään aikalailla valmennuksen aikana, mutta siitä huolimatta teillä meni melko hyvin ottaen huomioon tehtävien "vaikeuden". Alkuverkka meni hieman orin kanssa tapellessa pienestä asiasta, hidastamisesta. Tämän seurauksena valmennuksen aiheena oli siirtymiset. Ensin käynnissä pysähdykseen, peruutus , pysäytys ja käyntiin. Jonkin aikaa tuota tehtyänne Huima "pehmeni" jonkin verran avuille ja se alkoi sujua paremmin kerta kerralta. Seuraavaksi oli vuorossa ravista pysähdys niin, että hevosen jalat olivat vierekkäin. Tässä oli myös tarkoituksena saada Huima odottamaan rauhassa ratsastajan käskyä. Pysähdyksestä laukkaan ja laukasta pysähdys jalat vierekkäin, tässä ei ollut ennä minkäänlaista ongelmaa. Ravi-ja laukkasiirtymiset menivät hyvin, vaikka alussa olikin erimieleisyyksiä. Tätä kun teette Huiman kanssa useamminkin, niin Huima on jo jonkin ajan päästä varmasti paljon herkempi ja jaksaa tehdä asiat rauhassa. Mielestäni teitte hyvää työtä Huiman kanssa.
 

 

15.2.2009 Kouluvalmennus, valmentaja: Elina

Huima oli tänään virkeällä tuulella, eikä olisi malttanut odottaa paikoillaan selkään nousun aikana. Se oikein puhkui intoa ja alkuraveissa se juoksi innokkaasti kepein askelin. Kovan vauhdin takia volteista tuli aluksi kaikkea muuta kuin pyöreitä, mutta kun sait Huiman kuuntelemaan, se suoritti ympyrät oikein mallikkaasti. Temponvaihteluissa se taas olisi halunnut kurvailla vähän enemmänkin, mutta laitoit sen keskittymään tuntiin. Koottu ravi ei tuottanut yhtään vaikeuksia, ori haki hyvin kuolaimelle ja oli hyvin rentona. Laukassa se yritti koko ajan pinkoa lujempaa, ehtipä se siinä lomassa vetää mojovat pukit. Rällästelyn loputtua se kuunteli nöyrästi apujasi ja sekä temponvaihtelut kuin koottu laukka sujuivat erinomaisesti. 

 

 

2.2.2009 Estevalmennus, valmentaja: Roy
Kahvia hörppiessäni mietin, mimmoisen tehtävän keksisin teille tällä kertaa. Ahaa... Aiheena on tänään pysäyttäminen esteen jälkeen. Alkuverkassa menitte puomeja, sekä pientä ristikkoa. Huima näytti iloiselta, sekä tyytyväiseltä samaan aikaan. Kun verkat oli verkattu Huima näytti oikein kivalta ja rennolta. Laitoin kaksi 40cm estettä peräkkäin ja puomin noiden eteen. Teidän oli tarkoituksena hypätä nämä kaksi kyseistä estettä, tehdä pieni kaarre seuraavaa puomia kohden ja pysäyttää Huima ennen puomia. Tässä olikin haastetta. Lopulta sait pysäytettyä Huiman ennen puomia ja vielä jalat vierekkäin. Laitoin lopulta kolmen 70cm sarjan, sekä vein puomin kauemmaksi ja kasasin puomin kohdalle 90cm pystyn. Tästä Huima vasta innostui. Ensimmäisen esteen puomi putosi, mutta seuraavat ori hyppäsi hyvällä ilmavaralla. 90cm este ylittyi helposti, sekä sait Huiman pysymään aisoissaan, ensimmäisen harjoituksen tarkoituksena olikin, että saisit hallittua Huimaa paremmin, kun alkaisimme hyppäämään hieman korkeimpia esteitä. En voinut olla muuta kuin tyytyväinen tästä valmennus kerrasta.

 

25.1.2009 Estevalmennus, valmentaja: Mirica

Te olitte toinen tämän valmennuksen vauhtikaksikko! Lisää pidätteitä, lisää rauhallisia ja varmoja lähestymisiä, lisää hallintaa. Huima hyppää kivasti suomenhevoseksi, teidän kannattaa ehdottomasti jatkaa treenausta esteillä! Muista tehdä valmistelut huolella ennen estettä, Huima kun ei ole mikään automaattinen hyppykone. Pari kertaa jouduttiin ajamaan ori nurkkaan seinään että saatiin se pysähtymään, mutta kyllä se siitä.

 

23.1.2009 Hoitotarina - Veno
"Moi," huikkasin tallin ovesta, "onko täällä ketään?" Vastausta ei kuulunut. Tömistelin lumet pois kengistäni ja kävelin Huiman karsinalle. Siellä ei näkynyt mitään. Ai niin, hymähdin mielessäni, Huimahan on nauttimassa aurinkoisesta ja lumisesta päivästä ulkona!
Kävelin aitaukselle ja ravistelin kauroja sangossa. En nähnyt ketään. Yhtäkkiä mäntyjen takaa laukkasi kolmen hevosen lauma; Ville, Risti ja Huima. Napsautin riimunnarun Huiman riimuun, taputin sitä ja avasin aitauksen portin raolleen. "Sori kamut, ette pääse mukaan. Toivottavasti teidätkin ulkoilutetaan tänään, on niin hieno sää!" Talutin Huiman talliin, laitoin sille suitset ja fleeceloimen, ja lähdin maastoon. Pakkasta oli noin -14 celsiusta ja aurinko paistoi täydeltä terältä. Puut näyttivät sokerikerroksella kuorrutetuilta. Ajattelin, että Huima oli pegasus ja minä keiju. Huima oli kiltti ja kuuliainen käynnissä. Lähdimme ravaamaan. Kuului vain tömps, tömps, tömps. Nostin pyörivän, ihanan laukan ja käännyin maastoesteradalle; hyppäsin Huiman kanssa täydestä riemusta, ja kävellessämme tallille Huima lampsi tyytyväisenä, ja minun poskeni loistivat punaisena. Virnistin ja taputin Huimaa. Saapuessani pihalle siellä näkyi ainakin muutamia tallityttöjä, joita en ollut huomannut ennen. He katsoivat minua kadehtien; jopa hieman karsaasti. Heillä ei ollut varaa, aikaa, eikä välttämättä suostumusta ottaa niin ihanaa hoitohevosta kuin Huima! Laitoin Huimalle loimen, ja päästin pihalle tarhaan. Siivosin karsinan, lakaisin käytävän, puhdistin ruokakupin, ja sekoitin iltaruoan. Otin Huiman vielä sisään, ja harjasin sen kunnolla. Annoin sille omenan, ja vein vielä tarhaan. Sitten lähdin kotiin Huiman pukitellessa iloisesti aitauksessa. Tallitytöt kalleine merkkivaatteineen ja suurina meikkikasoineen tulivat aidan viereen katsomaan Huimaa. "Mikäköhän tuotakin ponia vaivaa?" Kysyi meikatuin. Muut nyökkäilivät. Vastasin heille nauraen; "Talven riemua!"

Hienoa että Huima pääsi nauttimaan talvesta! Loistavaa!

10.1.2009 Hoitotarina - Veno (valmentajana Yellow)
Varustin Huimaa sen karsinassa. Olin hakenut sen juuri kirpeästä pakkasesta aitauksesta. Se hyppelehti ja korskui, tiesi pääsevänsä esteitä hyppimään. Tyynnyttelin sitä vaimeasti.
"Soo, poika. Ihan rauhassa vaan. Kohta mennään."
Olin varannut ystäväni ja hyvän valmentajan Yellow:n pitämään estetuntia minulle. Ja pianhan Yellow saapui tallille.
"Moi Veno! Oletko jo valmis? Ajattelin että mentäisiin noin 90 senttimetrin esteitä. Käykö?"
"Joo, tottakai!" vastasin innoissani. Yellow pitäisi pitkästä aikaa tuntia minulle! Taputin Huimaa ja aloin taluttaa sitä maneesille. Yellow käveli edelläni.
"Jos sillä on noin paljon energiaa, voitaisiin koittaa isompiakin esteitä." Yellow totesi katsellessaan Huimaa, joka ei kävellyt yhtäkään askelta suoraan. Se miltei hyppi koko ajan pystyyn. Minulla oli täysi työ sen pitelemisessä. Päästyämme maneesiin aloin ratsastaa käynnissä herraa pyöreäksi, kun Yellow kokosi esterataa. Huima hyppelehti ja kerran nousi pystyyn.
"Anna sille pohkeita, mutta pidä tiivis istunta. Pidä ohjista tuntumaa, ettei se pääse ryöstämään." Huima nyki hieman ohjia, mutta sain sen ratsastettua alas ja aloin ravaamaan.
"Pujottele nämä tolpat", Yellow osoitti valkoisia tolppia jotka olivat n. 2 metrin päässä toisistaan, "ja anna sille hieman lisää ohjaa. Koitetaan saada se katsomaan jalkoihinsa." Saimme 20 min aikana herran tarpeeksi pyöreäksi, että rupesimme hyppäämään. selvitimme 6-esteisen radan lopuksi kunnialla, ja jäähdyttelin hevosen. Huima puhisi ja pureskeli kuolaimiaan tyytyväisenä. "Hienosti teitte työtä! Otetaanko ensi lauantaina uusiksi?" Nyökkäsin posket innosta hehkuen. Yellow käveli vihellellen takaisin talliin, ja laskeuduin alas selästä. "Hyvä poika! Saat tänään porkkanoita erikoisannoksen!" Huima nyökytteli ja talutin sen talliin. Nyt se seurasi kiltisti. Yellow repi Huimalle heinää tallissa. Hän oli hakenut vettä ämpäriin ja sienen satulahuoneesta, ja kun otin varusteet Huimalta, hän tarttui Huiman riimunnaruun ja talutti sen pesuboxiin sanoen: 

"Minä voin hoitaa sen. Tietäisit miltä näytät! Olet takuulla rättiväsynyt!" Nyökkäsin, ja tajusin vasta, kuinka poikki olin tunnin rääkin jälkeen. Menin tallin vessaan huuhtomaan kasvoni, ja sitten siivosin Huiman karsinan. Katsoin että vesiautomaatti toimi: kyllä toimi, ja onneksi ei ollut likainen. Hain heinät Huiman karsinaan ja sekoitin iltaruoan. Laitoin sen ruoka-astiaan ja puhdistin suolakiven. Hain pari loimea, ettei Huimalle tulisi kylmä yöllä ollessaan märkä, ja Yellow toi sen karsinaansa. "Menen nyt. Nähdään!" hän sanoi, saapasteli tiehensä, ja pian kuulin hänen maasturinsa kaasuttavan pois pihalta. Loimitin Huiman, taputin sitä kaulalle, sammutin tallin valot, ja lähdin tallilta väsyneenä mutta onnellisena... =)
Kiitos oikein paljon tarinasta. Huima sai selvästi hyvän treenin ja on varmasti huippukunnossa tulevia kisojaan varten!

 

4.1.2009 Hoitotarina - Veno
Saavuin tallille normaalia myöhemmin. Annoin tästä hyvitykseksi Huimalle namin. Harjasin sen nopeasti, ja laitoin sille juoksutusvyön, suojat, lampaankarvahuovan ja suitset päähän. Talutin Huiman pihalle, ja katselimme vähän aikaa kun taivaalta tippui isoja puuterilumitähtiä. Pakkasta oli vähintään -10 celsiusta, ja kello oli jo yli viiden, joten oli pimeää. Talutin Huiman maneesiin. Maneesin päässä ratsasti vain yksinäinen parivaljakko. Hain maneesin kaapista piiskan, ja otin aluksi käyntiä vasempaan sekä oikeaan juoksutusympyrällä. Sitten ravia oikealle ja vasemmalle jne. Oli jonkun verran kankea, oli kuitenkin kuolaimella, mutta ei niin hyvin laukannut ja ravannut vasempaan kuin oikeaan, ja välillä vastusti kuolainta. Ei ollut liian energinen tai sellaista, mutta vain jäykkä. Juoksutin noin 25 min, ja sitten aloin talutella sitä. Jäähdyttelin sen kävelemällä n.5 minuuttia maneesin ympäri, sitten talutin sen talliin. Riisuin varusteet, ja laitoin sille fleeceloimen ja toppaloimen kaulakappaleineen, ja päästin sen aitaukseen. Siivosin karsinan, ja toin uutta turvetta. Vaihdoin vedet, ja tiskasin vesiastian. Lakaisin käytävän, se oli likainen siivoukseni jäljiltä. Kävin tyhjentämässä kottikärryt ja sekoitin Huiman ruoan. (Pari mittaa mysliä, elektrolyyttejä, hieman kauraa, porkkanoita, ja kivennäisaineita). Laitoin ruoan sen karsinaan, ja iltaheinät. Hain sen sisään, kello oli n. puoli 8. Otin loimet pois, harjasin Huiman hyvin ja laitoin sen nukkumaan. Sitten sammutin valot ja lähdin kotiin.
Kiitos paljon tarinasta, huiman hoitamisesta ja liikuttamisesta, sekä siivoamisesta :)

 

 

30.12.2008 Hoitotarina - Veno

Kävelin sisään talliin ja tervehdin Huimaa. Sepäs ei siihen mitään vastannut, kas kummaa, kun ei koko tyyppiä tuntenut. Kyllä se minut hyväksyi, omenan kera... ;) Taputtelin sitä jonkin aikaa, lopulta hain harjausvälineet ja harjasin sitä hyvän tovin. Herra vain nökötti paikoillaan eikä mukamas välittänyt tästä mitään, vaikka huomasin kun sen huuli lörpätti. Kavioin sen, nosti kaikki jalat hyvin ylös. Hain satulan ja suitset, ja talutin sen kentälle. Ei näkynyt muita tyyppejä. Nousin selkään, ja lähdin ratsastamaan. Lämmittelin sen käynnissä, ravissa, ja laukassa ympyröillä ja taivutuksilla. Vaihtelin suuntaa yms. Huima oli hyvällä päällä; hieman ruutiakin oli, se pukitti kerran tai kaksi. Muuten totteli kuolainta hyvin. Sitten menin maastoreiteille kiipeilemään loiville kallioille ½ tunniksi saadakseni sille hyvät lihakset. Laukkasin pari pätkää pehmeällä neulaspolulla. Sitten kävelin tallille ja otin varusteet pois. Suihkutin jalat, ei ollut sentään satanut, vaikka ta!
ivas olikin ollut synkkä. Tie oli ollut kurainen. Harjasin Huiman ja vein tarhaan fleeceloimen kanssa. Laitoin iltaruoat ja veden, siivosin karsinan ja laitoin 2 omenaa lisäksi ruokakuppiin. Otin Huiman sisään, ja laitoin talliloimen. Sitten lakaisin hieman lattiaa, suukotin Huimaa ja lähdin kotiin. Alkoi sataa. 

Kiitos tarinasta ! =) 

 

 

26.11.2008 Ram.

Noniin, rauhassa. Puhelin orille. Tie maneesiin oli hiekoitettu hyvin, mutta silti paikoin liukas ja olihan sillä hokit. Vihelsin kuuluvasti, ei vastausta. Ovet avautuivat naristen ja lunta varisi sen päältä. Huima kavahti askeleen taakse ja muutaman piinaavan sekunnin ajan luulin sen nousevan pystyyn. Niin ei kuitenkaan käynyt. Talutin sen typötyhjään maneesiin. Vaikka ulkona on kuinka kylmä tahansa maneesi pysyy jotakuinkin sopivana, sillä Viehättävän maneesi on hienouksia täynnä. Talutin orin vähän keskemmälle, kiristin vyön ja laskin jalustimet. Olin nopeasti lähtövalmiina. Kerroin Huimalle lähinnä istunnalla että nyt haluisin käyntiä. Se lähti väkinäiseen hieman löntystelevään käyntiin, joten paransin askeleen pituutta ja tempoa hieman pohkeella muistuttaen, että nyt olisi töitä. Kävelimme muutaman kierroksen, jonka jälkeen kokosin ohjat sopivan mittaiseksi. Tein melkein huomaamattoman pidätteen, jonka jälkeen painoin kevyesti pohkeella. Huima oli onneksi hyvällä päällä, meni vain hetki ja se kulki pyöreänä. Ori toimi hyvin ulko-ohjan tuntumalla ja oli kevyt edestä. Ravissa harjoittelimme tempon muutoksia, ravista suoraan pysähtymistä ja pysähdyksestä suoraan raviin. Huimaa ei voinut muuta kuin kehua. Nämä asiat se osasi. 

Laukan nostin ympyrälle. Huima lähtikin erittäin reippaasti liikkeelle ja pidätysten avulla sain sen laukkaan tahdin ja ori menikin pyöreäksi. Laukkasimme ensin puoliympyrää ja ravasimme toisen puolen. Kun tämä sujui vaivatta, tein nostoja 1/4 ympyrästä, niin että yhteen ympyrään tulee kaksi laukannostoa. Tein myös laukanvaihtoja suoralla uralla. Treenin jälkeen poika sai kävellä ja sitten vein sen talliin.

 

 

10.10.2008 Kouluvalmennus, valmentaja: buzz

Huimatuuli osoitti heti valmennuksen alussa olevansa todellinen hurjimus. Niinpä alkulämmittelyt hoidettiin rauhallisesti käynnissä ja ravissa. Vaikka Huima oli todella reippaalla tuulella, ratsastaja sai sen hyvin hallittua, koska ori kuunteli hyvin ratsastajan paino-, pohje- ja ohjasapuja. Alkutunnista mentiin lisättyä ja koottua ravia. Myöhemmin myös koottua laukkaa. Laukassa ori innostui aivan liikaa, vaikka valmennus oli tähän asti sujunut oikein mallikkaasti. Tekemällä avo- ja sulkutaivutuksia, ori vähän rauhoittui ja voitiin jatkaa laukkaa. Kun koottu laukka sujui melko hyvin, voitiin tehdä muitakin laukkaharjoituksia, kuten esimerkiksi siirtymisiä peruutuksista laukkaan. Vähitellen Huima alkoi tajuta, ettei sen kannata innostua liikaa ja loppuvalmennus hoitui hienosti! Orin upeat liikkeetkin tulivat lopulta mahtavasti esiin.

 

 

img
img