mo

• Päätalli 

• Pikkutalli

• Kasvatus

• Muistoissa

Pesonen VOE

© tallin omaisuutta

Meriittien tiedot

VIR MVA Ch

 -arvonimi anottu 19.09.2008, myönnetty 21.09.2008
KTK-II, 25.11.2008 

- 74 pistettä (16p + 19p + 20p + 19p)
YLA1, 22.02.2009 

- 151 pistettä (37+39+40+35)
KRJ I, 23.03.2009 

- 105 pistettä (41/20/12/24 + lip. 8p: Hienoa panostusta hevoseen!)

Rotunäyttely 15.05.2009 Aikuiset orit - LKV 5, I-palk.

Jälkeläiset 

13.01.2008 o. Jasper U (Marjametsän Ennenkaikkea). Viehättävä

13.01.2008 t. Jikuriina U (Marjametsän Ennenkaikkea).  FS

10.10.2008 o. Meren Pakkaspeikko (Mörön Minna).  Championtalli

01.12.2008 o. Rasmus U (Salarakas KAT) Viehättävä

02.02.2009 t. Lempi UNI (Tinakenkätyttö U) Viehättävä

02.05.2009 o. Pommaripoika HUI  (Pikantin Josiina)  Vähäpelto

Luonne

Yleisesti katsoen Pesonen VOE, Itä-Laaksosta lähtöisin oleva komistus, on persoonallinen ja vauhdikas näky. Kukapa ei voisi olla ihastumatta tämän orin naisten naurattaja -luonteeseen tai komeaan ulkomuotoon? Repe sulattaa ohimennessään myös useimpien tammojen sydämet nappisilmillään. Usein myös orimainen ja temperamenttinen kaveri kukkoilee pienemmilleen ja sille saa olla muistuttamassa vähän väliä, että kuka on pomo. Uusissa tilanteissa ja paikoissa poikaa jänskättää aivan hirveästi ja siksi kisapaikoilla kisasuorituksetkaan eivät aina mene aivan nappiin. Menevästä ja vähät muista välittävästä olemuksestaan ori pyrkii usein kuitenkin miellyttämään hoitajaa, ratsastajaa ihan mitä vain mahdollisimman hyvin, kunhan se on arvojärjestyksessä Repen yläpuolella.

Sukutaulu - ja tutkimus

Repen isä on VIR MVA Ch palkittu ori Muskotti Huijari. Huijari on saavuttanut myös KTK-I -palkinnon. Huijari on periyttänyt kauniin mustan värinsä pojalleen Pesonen VOE:lle. Tämä ori on 156 cm korkea, koulu- ja estepainotteinen. Huijari on jättänyt jälkeensä 10 hienoa jälkeläistä. Jälkeläisistä 3 on tammoja ja loput 7 on oreja. Luonteensa Pesonen VOE on perinyt jostain aivan muualta kuin Huijarilta, nimittäin Huijari on rauhallinen ja leppoisa.

Isänisä on komea rautias ori Bellin Pehtoori. Säkäkorkeuttakin löytyi 159 cm ja ori oli Bellicosen yksi hienoista kasvateista. Rakenteensa puolesta ori oli ainakin todella heino, jos katsoo sen saavutuksia. VIR MVA Ch ja KTK-III 68 pisteellä ja lisäksi Pehtoori oli hyväluonteinen.
Isänisänisä komea ja erittäin menestynyt suomenhevosroi Taikatuulen Kauhu. Unskiksi kutsuttu ori on estepainotteinen ja säkäkorkeutta on 158cm. Rataesteitä hyppää 120cm ja koulukin menee Helppo B -tasolle asti. Unskin on kasvattanut Elina L. Luonteeltaan reipas, utelias ja energinen ori on niittänyt mainetta hienosti kisakentillä sijoittuen ja voittaen useasti. Liinaharjaisella orilla oli myös hieno rakenne, josta kertoo irtoSERT. Orilla on lisäksi muutama hieno jälkeläinen.
Isänisänemä on hieno rautias tamma Kirveltäjän Muska. Lempinimeä Muska totteleva tamma on koulupainotteinen ja hienosti menestynyt. Herttainen tamma on palkittu KTK-III -palkinnolla. Se on lisäksi tehnyt hienon koulu-uran monesti sijoittuen. Se palkittiin myös KRJ-laatuarvostelussa KRJ-IV -palkinnolla. Lisäksi se on pokannut matkaansa JPA-B -palkinnon.

Isänemä on tummanpunarautias suomenpienhevonen K.T. Auringon Loiste. "Alli"n omisti Jenny K, joka omistaa myös Repen isän Muskotti Huijarin. Allin säkäkorkeus oli 145 cm. Sillä oli myös hyvä rakenne; tästä todisteena näyttelyistä saadut irtoSERTit ja BIS -sijat. Tamman saavutuksiin kuului myös KTK-III -palkinto 68 pisteellä. Tietysti unohtamatta montaa hienoa jälkeläistä. Luonteeltaan Alli oli pirteä ja huumorintajuinen.
Isänemänisä on toinen Repen suvusta löytyvä Unskiksi kutsuttu ori. Kyseessä ei kuitenkaan ole sama ori, vaan tämä on Unelmien aivan kuutamolla. Hieno rautias ori on toiminut ahkerasti jalostuspuolella, ja sillä onkin monta hienoa ja menestynyttä jälkeläistä. 155cm korkea ori on luonteeltaan melko rauhallinen. Se on kisannut ERJ:n ja KRJ:n parissa, menestyen toki myös näyttelyissä. Sillä olikin sertit kasassa jo Ch -arvonimeen, mutta se jäi anomatta Näyttelyiden kermaa -sivuston taukoillessa.
Isänemänemä on tamma Kivi Lintu TM. Champion arvonimellä palkittu tamma oli rakenteeltaan hyvä, sillä se myös kantakirjattiin III -palkinnolle. 144cm korkea pienhevostamma oli luonteeltaan erittäin kiltti. Sen on kasvattanut Tuohimäki ja omisti Johanna YT Kirpputallista.

Emä on jo lopetetun Bellicosen kasvatti Bellin Vieno tuuli. Nykyisin tamma on Itä-Laakson omistuksessa ja kilpailee painotuksensa mukaan esteratsastuksensa parissa. Säkäkorkeutta tammalta löytyy 157cm ja väriltään neito on kaunis rautias. Esteillä tamma ponkaisee 120 senttimetristenkin esteiden yli ja koulua se menee myös helppo A -tasolle.

Emänisä Taikakuun Vipeltäjä oli mielenkiintoisen värinen, se oli nimittäin harmaankimo. Ori ei kuitenkaan periyttänyt tätä väriä Repelleni, mutta Repe sai onneksi hienon mustan isänsä puolelta. Taikakuun Vipeltäjä oli vekkuli ja huumorintajuinen, 157 cm korkea ja yleispainotteinen. Ori kilpaili koulua tasolla Helppo A ja esteita se hyppäsi 120cm.
Emänisänisä on Hämypuron Väsymätön vaeltaja -niminen ori. Väsyksi kutsuttu ori oli 151cm korkea ja väriltään rautias. Ori on Hämypuron kasvattama ja sen omistaa Suklaapisara, joka on ilmeisesti jo lopettanut. Koulupainotteinen ori oli luonteeltaan hyvin rauhallinen, mutta starttasi kuitenkin muutaman lähdön niin koulu- kuin esteratsastuksessakin.
Emänisänemä Taikakuun Hieroglyfi aka Hilla on hiukan laiska, vaikkakin hyvin mukava hevonen. 155cm korkea ja väriltään perus rautias suokkijuntti on Taikakuun kasvattama ja sen omistaa Mimi K. Marjametsästä.
Emänemä on kaunis vaaleanrautias estepainotteien tamma Horisontin Roosa. Tamman kasvattaja on horisontti ja omistaja on Bellicose. Roosa kilpaili paljon esteratsastuksen parissa ja käväisi myös aina välillä näyttelykehissä. Näyttelyistä tuli aina välillä tulokseksi jopa irtoSERT. Roosa oli tämän lisäksi esikantakirjattu. Luonteeltaan se oli kiltti ja seurallinen

Emänemänisä on suomenhevosori Horinsontin Klassikko. Se on todella ylväs ja komea, ryhdikäs ori. Sen pääpainotuksena on ollut esteratsastus, jossa se on kisannut 100cm tasolla, mutta hypännyt myös 110cm.
Emänemänemä Suhinan söpöläinen on hyvin monipuolinen tamma, jolla voi oikeastaan tehdä melkein mitä vain, mikäli omistajalla riittää innostusta tehdä sen kanssa kaikenlaista. Tamma on todella kaunis ja siro rakenteeltaan. Se on pääasiassa kenttäpainotteinen, mutta kisannut myös koulu- ja esteratsastusta. Säkäkorkeutta tamma on 153cm ja se on Siittola Suhinan kasvattama. Koulutustasoltaan Se on Helppo A, 120cm, 110cm.

Ikääntyminen

Kisakalenteri

Päiväkirja (zane)

 06.06.2007
Puhelin pirisi heti aamulla pöydälläni. Vastasin unisena, heti kun olin päässyt kömpimään lämpimästä sängystäni pois. "Ori tuli! Komea orivarsa, löysin sen aamulla Vienon karsinasta, kummatkin hevoset terveinä." Natalie pölpötti puhelimen toisessa päässä ja viimeisetkin unenpöpperöt hävisivät minusta. Varsa oli syntynyt! Ennen kuin ehdin sanoa juuta tai jaata niin Natalie jatkoikin jo: "Se on erittäin vahvarakenteinen ja rohkea varsa, tuli heti tutkimaan muakin. Ja hei, arvaa vaan minkä värinen! Musta! Voitko kuvitella?"Olin aivan ymmälläni ja lopulta häkeltymisestä toivuttuani sanoin Natalielle tulevani heti katsomaan varsaa. Tiesin, että tästä tulisi minun uusi lupaukseni kilpakentille, tiesin sen jo nyt.

15.06.2007
Odotin innoissani uuden oripoikani saapumista talliin. Karsina oli odottanut mahtavan puhtaana jo eilispäivästä asti ja kaikki olisi valmista reilun puolivuotiaan nuorukaisen talliin taluttamiseen. Yhdeksän jälkeen pihalle kaartoikin traileri hitaasti, mutta varmasti. "Nyt ne tuli!" kiljaisin tallin toimistosta suureen ääneen ja tämän oli tarkoitus saada muukin tallin henkilökunta paikalle ihastelemaan. Menin pihalle vastaan ja aloimme purkaa nuorukaista trailerista. Sillä oli mukana vanhempi ruuna, turvana. Natalie kehui varsan käytöstä ja rohkeutta. Se oli mennyt jo pienen sustuttelun jälkeen traileriin, eikä ollut matkan aikana pelännyt laisinkaan. Trailerista laskeutui unelmieni varsa. Musta karvapeite kiilteli kesäkuun auringossa ja tähtipäinen ori päästi ilmoille heti ensimmäisen tervehdyksensä. Jokunen tarhassa oleva hevonen vastasi sille ja se innostui. Sillä oli selvästi paljon nähtävää, mutta näin ensimmäiseksi kerraksi se näki nyt tarpeeksi, joten päätimme taluttaa pojan sen uuteen karsinaan. Se tutki innostuneesti jokaisen paikan ja heitin sille hieman heinää naposteltavaksi. Menimme vielä Natalien kanssa toimistoon tekemään viimeiset paperit. Viimeinkin poika olisi omani.

02.07.2007
Nyt noin vuoden ikäisen varsan kanssa olemme jo totutelleet riimuun ja kaikkiin hoitotimenpiteisiin, joissa se osoitti olevansa melko vekkuli tapaus. Käytävällä kiinni sidottuna olemista se protestoi aluksi, mutta harjoiteltuamme on osoittanut, että käytävällä kiinni sidottuna oleminen onkin helppoa, eikä ollenkaan pelottavaa. Repe on saanut telmiä toisten orivarsojen kanssa ja on osoittautunut todelliseksi kingiksi. Sen on aina saatava olla pomo. Poika on hyvin vilkas, mutta sosiaalinen ja sen kanssa onnistuu uusien asioiden opetteleminen hyvin, ellei oripojan sähläys sekoita kaikkea.

08.08.2007
Reilu kaksivuotias on tottunut jo seisomaan satulahuopa selässä ja tänään satulahuovan päälle laskettiin aluksi myös ratsastusvyö. Repe ei reagoinut pienen painon lisäämiseen mitenkään, vähän korviaan heilautti, joten päätin yrittää kiinnittää satulavyön. Vyö laitettiin ensin todella löysälle. Repe kummastui hieman tästä, mutta ei ottanut mitään pulttia, tutkiskeli vain vyötä. Kiristin vyötä  nyt niin, että se oli jo melko tukevasti kiinni. Tästä poika kummastui todella ja alkoi pakitella ja liikkua levottomasti. Löysäsin vyötä, jolloin Repe lopetti poukkoilun. Se tutki vyötä uudestaan hieman tarkemmin, mutta hyväksyi sen. Päätin kiristää sitä vielä uudelleen. Tällä kertaa Repe hyväksyi satulavyön kiristämisen hyvin. En voinut uskoa silmiäni, ori ei protestoinut mitenkään! Se sai kiitokseksi porkkanan ja lopetimme treenailun tältä päivältä. Myöhemmin iltapäivällä taluttelin Repeä vielä ulkona liinan kanssa. Se käyttäyti hyvin omalla tavallaan, oli hieman energinen ja riehakas, mutta totteli hyvin.

10.09.2007
Satulaharjoituksia on jatkettu säännöllisesti nyt reilun kuukauden verran ja poika hyväksyy jo aivan oikean satulan hyvin selkäänsä, sekä sallii, että satulavyö kiristetään jo melko kireälle. Jatkamme vielä harjoittelua. Heti aamusta passitin koko tallipoppoon hevosia ulos viemään ja tallia siivoamaan, näin sain omistaa koko aamupäivän Repelle. Laitoin Repelle suitset ilman kuolaimia päähän. Tuttu juttu ilmeisesti pojalle, se vähän vain ihmetteli. No, ilmeisesti se ajatteli ettei tämä kapistus ole riimua kummempi, fiksu poika. Otin satulahuoneesti nivelkuolaimen mukaan ja kastoin sen sokeriliemeen. Tarjosin sitä Repelle turvan edessä, mutta poika tyytyi vain nuolemaan sokerilientä kuolaimista. Kastoin kuolaimet sokeriliemessä uudelleen. Nyt kutittelin Repeä hieman hammaslovesta. Se avasin suunsa ja otti kuolaimet suuhunsa. Se ilmeisesti hieman kauhistui kuolaimia ja kavahti vähän pudottaen kuolaimet. Ei kun uusi yritys kehiin. Ei mennyt aikaakaan kun poika ei enään laisinkaan kavahtanut kuolaimia, joten kiinnitin kuolaimet toiselta puolelta suitsiin. Se ei Repeä kummastuttanut, joten kiinnitin kuolaimet kokonaan. Jätin ne Repelle päähän hetkeksi ja siirryin hieman sivumpaan tarkastelemaan tilannetta. Repe testasi hieman uusia varusteitaan. Se heitteli päätään ilmaan ja hankasi suitsia hieman ruokakaukaloon. Aika nopeasti se kuitenkin hyväksyi ne, joten menin kiittämään sitä ja otin suitset sen päästä pois.

20.09.2007
Melkein kolmivuotias poika on hyväksynyt hienosti jo kaikki varusteet. Se on seisonut monta kertaa kaikki varusteet pällä käytävällä ja kahden viikon ajan olen taluttanut sitä varusteet päällä liinan kanssa kentällä. Repeä ei voi liikaa kehua. Siitä on tulossa aivan mahtava kisakaveri minulle. Tänään ajattelin nousta ensimmäistä kertaa sen selkään. Pyysin tallimestariamme Rikua avuksi ja menimme Repellekkin jo normaaliin tapaan kentälle. Kiristelin tapani mukaan Repen satulavyötä vielä kentän keskellä. Se oli pojalle myös aivan tuttu juttu, sillä tein niin jokainen kerta ennen taluttelua. Riku piti Repestä kiinni, kun nousin varovaisesti oripojan selkään mahalleni tuolilta. Repe ei kummastunut tätä paljonkaan. Se alkoi tutkia minua ja pyysin Rikun antamaan sille liinaa, että se voisi rauhassa totutella. Riku hölläsi liinaa, eikä tapahtunut mitään kummallista. Tervehdin oria ja ojensin sille sokeripalan. Se pärskähti ja naposteli sokerin. Nousin pikkuhiljaa istumaan Repen selkään ja siellä istuin. Ori ei reagoinut mitenkään. Silittelin ja rapsuttelin sitä. Pyysin Rikua ottamaan nyt liinaa hiukan lyhyemmälle ja taluttelemaan minua muutaman kierroksen kenttää ympäri. Repe melkein hihkui innosta. Olin jälleen kerran totaalisen yllätetty orin reagoimisesta. Muutaman käyntikierroksen jälkeen laskeuduin Repen selästä alas ja lopetimme harjoituksen tähän. Iltasemmalla taluttelin Repeä vaihteeksi maneesissa, jossa sillä olikin paljon uutta nähtävää

05.11.2007
Repen kanssa on jatkunut ratsastajaan totutteleminen ja kun se nyt alkoi sujua hienosti niin aloitimme ratsukoulutuksen. Repe on erittäin hyvä ratsu, vaikkakin sen orimaiset tavat tulevat joskus liiaksi esiin. Alla kommentti tallin omalta valmentajalta, kun hän käväisi Repen selässä.
Repe on oikein innokas ja yritteliäs. Se haluaa oppia uusia asioita ja oppiikin niitä helposti. Askeleet tuntuvat erittäin hyviltä ja uskoakseni ne näyttävät myös hyvältä. Repe on hyvin potentiaalinen ja uskoisin sen menestyvän vielä hyvin, mikäli se saa energiansa oikein suunnattua ja tarpeeksi harjoitusta. Nyt ori tuntuu ajoittain hyvin ylienergiseltä ja sen orimaisuus tulee usein liiaksi esiin. Uskoisin kuitenkin, että kun ori saa hieman kokemusta ja sitä aletaan ratsuttamaan vielä enemmän, niin siitä tulee erittäin taitava ratsu. Se on esittänyt jo erinomaisia kykyjä esteillä ja kilpatilanteissa -Repe 5v.

12.12.2007
Ori on kehittynyt kovasti ja siitä on tullut erinomainen ratsu, kuten oli toivekin. Tästä olen saanut todellisen mestarin talliini. Repe löytää ihailtavasti hyviä puolia huonoistakin asioista, eikä minulla koskaan ole tylsää sen kanssa. Mikäli löydän milloinkaan vapaata aikaa, niin käymme Repen kanssa aina kävelylenkeillä, se kun niin rakastaa niitä, eikä ole unohtanut sitä huvia, vaikka onkin jo kokenut ratsastettava ja kasvanut varusteisiin totuttelusta ohitse.

13.01.2008
Repen ensimmäise jälkeläiset syntyneet tallin omasta tammasta Marjametsän Ennenkaikkeasta. Enni varsoi kaksoset, joiden onnellinen isukki on oma mammanmussukani. Toinen varsoista on tamma ja toinen ori. Orin aion pitää itselläni, sillä se vaikuttaa vähintään yhtä lupaavalta kuin Repe aivan pikkupoikana. Tamma menee luultavasti myyntiin, sillä itselläni ei ole resursseja pitää kahta varsaa, yhteen kun vain olin varautunut.

23.01.2008
Tänään teimme Repen kanssa kivan maastoisen ratsastuslenkin. Saimme olla aivan kaksistaan lumisessa ja ihanassa metsässä, joten Repekin rentoutui hyvin ja pääsi nauttimaan metsästä ja leppoisasta ratsastelusta oikein kunnolla. Teimme tänään oikein kunnon vaelluksen ja kun edellisenä iltana olin tehnyt pitkän listan tallityöntekijöille, niin heillä olisi tänään varmasti paljon puuhattavaa, mutta uskon, että he saavat kaiken hoidettua. Päätin lähteä Repen kanssa koko aurinkoisen ajan vaellukselle lähimetsiin ja käydä Uniruudun tuvalla kääntymässä. Laukkailimme myös Repen kanssa lumisilla teille ja pelloilla. Reissu oli todella mukava, vaikkakin palasimme vasta melkein kun pimeä oli tullut. Minä olin jo aivan jäässä, vaikka olin pukeutunut lämpöisesti ja olimme ravailleetkin paljon. Repe puolestaan taisi nauttia viimeiseen hetkeen asti aivan täysillä, eikä sillä ollut lainkaan kylmä. Hoidin Repen vielä ratsastuksen jälkeen, heitin sille talliloimen selkään ja annoin porkkananpalasen.

02.02.2008
Tein aamupäivällä täydellä teholla hommia ja näin sain hieman kevennettyä tallityöntekijöiden urakkaa, vaikkakin jäljelle jääneet omat hommani lykkäsin heidän harteilleen. Päätin ottaa tänään kunnon tehotreenin Repen kanssa maneesissa, sillä se oli viime aikoina päässyt vähän lepsuilemaan, eikä sen kilpailusuorituksetkaan enään oikein vastanneet odotuksiani. Otin Repen käytävälle seisomaan ja harjasin sen melko rivakasti, mutta kuitenkin tarkasti läpi. Laitoin sille varusteet ja lähdin Repen kanssa maneesille. Maneesissa Anna oli vielä toisen hevosen kanssa, mutta sanoi tekevänsä meille juuri tilaa. Lämmittelin pojan oikein kunnolla ja se pikkuhiljaa alkoi vertymäänkin ja pyöristymään. Teimme paljon voltteja ja taivutuksia aluksi ja vaadin Repeltä tarkkaavaisuutta ja kuuliaisuutta, sekä nopeutta. Kääntelin sitä paljon eri suuntiin ja pian huomasinkin istuvani jälleen unelmien ratsuni selässä. Repe liikkui juuri niin kuin olin toivonut, oikeastaan ehkä vielä paremminkin. Se liikkui kuitenkin hieman kippurassa, joten suoristelin sitä vielä ja teimme uuden sarjan erilaisia käännöksiä. Repe tuntui todella tarkkaavaiselta. Jatkoin väistöillä. Niissä poika halusi hieman karata, joten tein kunnolla pidätteet läpi ja sitten jatkoimme väistöjen parissa. Lopulta Repe ryhdistäytyi ja nekin alkoivat mennä paremmin. Lopulta kun Repe kulki pätkän raviväistöäkin hyvin, niin olin tyytyväinen ja päätin lopettaa tältä kerralta tähän. Kyllä pojalla olikin tullut hiki tästä koko treenaamisesta! Ravailimme lopuksi vielä eteen ja alas ajatuksella ja se toteutuikin hyvin. Löysäsin satulavyötä ja heitin Repelle mukanani tuoman viltin selkään ja jäähdyttelimme kentällä kävellen. Lopuksi harjasin pojan vielä kunnolla, heitin sille talliloimen päälle ja pistin kylmät jalkoihin, olihan meillä ollut melkoisen kova treeni tänään.

18.02.2008
Tänään päätin jatkaa tehotreenin toista osaa. Repen kanssa oli nyt treenailtu paljon enemmän ja se oli todella huippukunnossa. Otin Repen heti aamulla ensimmäiseksi ratsutettavakseni. Harjasin sen huolella ja laitoin sille kouluvarusteet. Huomasin, että sen kengät olivatkin jo aika kuluneet, pitäisi varmasti tilata Repelle kengitys taas. Maneesissa aloitimme melko rivakasti viiden minuutin alkukäyntien jälkeen. Ravissa Repe tuntui aluksi kammottavalta. Se juoksi alta pois ja kun yritit hidastaa sitä niin se siirtyi käyntiin. Otin pojalla ympyröitä taivuttelemiseksi ja se muuttui pikkuhiljaa paremmaksi, ei kuitenkaan ihan niin hyväksi kuin olisin halunnut. Päätin kuitenkin siirtyä jo laukkatehtäviin ja ottaa sitä ravia sitten vaikka lopuksi. Laukassa Repe oli aluksi aivan liian innokas, joten tein istunnalla melko paljon pidätteitä. Aloitimme laukkaamalla keskiympyrällä. Siinä korjailin laukkavirheitä ja pistin Repen laukkaamaan hyvällä tempolla. Annoin sen hetken aikaa kävellä pitkin ohjin, mutta sen jälkeen jatkoimme sitten laukannostoilla. Laukannostoihin piti reagoida hyvin nopeasti ja laukasta piti siirtyä rauhalliseen käyntiin myös nopeasti. Otin aluksi jokaisella sivulla yhden laukannoston, mutta kun Repe alkoi toimia niin kuin sen piti lisäsin pitkilla sivuille toiset laukannostot. Repe oli nyt todella keskittynyt, joten lisäsin vaikeutta vielä hieman. Nyt pitkällä sivulla otettiin kolme laukannostoa, mutta lyhyiden sivujen laukannostot jätettiin pois ja sinne tehtiin ravivoltit. Repe suoriutui tästäkin tehtävästä hyvin. Lopuksi hioimme vielä vähän sitä ravia, mutta se alun pelleily oli vain orin omapäisyyttä ja testailua, sillä loppuravit sujuivat oikein hyvin. Lopuksi jäähdyttelin Repen maneesissa ja vein sen sieltä talliin. Repelle oli odotetusti tullut hieman hiki, joten se sai jäädä sisälle ja veisin sen myöhemmn ulos.

15.03.2008
Repellä ollut nyt hieman flunssaa, joten treenaus ollaan juurikin kokonaan stopattu, mitä nyt tehdään talutuslenkkejä ja käyntilenkkejä muutaman kerran viikossa.

03.04.2008
Repen kevätflunssa alkaa olla jo takanapäin, joten treenausta pikkuhiljaa jälleen aloiteltu. Tänään otin ensimmäisen keskirankan treenin, johon sisältyi paljon laukkaa ja käyntiä, raviin keskitytään sitten jossain muissa treeneissä. Kengittäjä kävi eilen jälleen ja naulasi Repen irti olleen kengän kiinni. Nyt kun ne vähäiset lumet on jo melkein kokonaan sulaneet pois niin Repeltäkin heivattiin jo tilsakumit pois, hokit jätettiin vielä varmuuden vuoksi. Kengittäjä tulee niitä ottamaan sitten hevosilta oikein urakalla joku kerta pois.

01.05.2008
Tänään oli ihanan kaunis keväinen päivä, joten teimme Repen kanssa lenkin metsään. Anna tuli Valtsulla mukaan. Repe kulki melko innokkaasti eteenpäin ja jouduin pidättelemään sitä oikeastaan melko paljon. Sitten kun annoin sille luvan laukata niin se ampaisi eteenpäin kuin tykin suusta. Laukkasuoralla otettiin pieni skaba Valtsun kanssa, Repe oli ehdoton ykkönen, sillä oli niin kovat menohalut, että en näin jälkeenpäin edes tiedä miten sain sen pysähtymään. Maastolenkin loppupuolella molemmat orit alkoivat hieman väsyä melko märässä maastossa tarpomiseen ja ne alkoivat kuumeisesti etsiä kumpikin pieniä vihreitä sieltä täältä näkyviä ruohontupsuja.

23.05.2008
Tänään olimm Repen kanssa näyttelyissä, joissa Repe näytti koko maailmalle, että sen rakennekkin on todella ylistämisen arvoinen. Repe oli suomenhevosrien ja -tammojen luokkavoittaja ja näin meidän päivämme jatkui vielä bis -kehään. Siellä Repe hieman sekosi tammoista, eikä ollut muutenkaan terävimmillään, joten ei esittänyt aivan parastaan. Se sijoittui kuitenkin hienosti BIS4 -sijalle ja voimme olla erittäin tyytyväisiä orin panokseen ja suoritukseen. Näyttelyistä tarttui näin ollen mukaan MVA-sert ja JS -palkinto.

10.06.2008
Repe oli tänään Annalla treenissä taas. Anna hioi Repen kanssa pohkeenväistöjä niin ravissa kuin käynnissäkin. Aluksi poika oli todella itsepäisellä tuulella, mutta Anna sai Repen onneksi taivuteltua tahtoonsa ja kun seurasin loppuosuutta heidän treenistään nii nRepe näytti oikein hyvältä. Anna kommentoikin Repeä aluksi itsepäiseksi, mutta lopulta oikein yritteliääksi ja kehui teknisesti hyvästä ja puhtaasta suorituksesta.

21.06.2008
Heti aamusta tallilla oli kaikkien suokkien puunausta. Jokainen hevonen puunattiin puhtaaksi ja laitettiin edustuskuntoon. Tänään meille tuli valokuvaaja puolen päivän aikoihin ja päätimme ottaa kaikista hevosista edustavat rakennekuvat. Repe joutui odottelemaan vuoroaan jonkin aikaa. Kun pääsimme kuvauspaikalle, niin poika oli hieman kummisaan kaikista laitteista ja paikallaan seisomisesta. Aluksi se ei ihan meinannutkaan onnistua ja jouduin pitämään pojan paikoillaan melkein kuolaimista kiinni pitäen. Näyttelyissä meillä oli sama ongelma aina joskus, joten tätä pitäisi varmasti harjoitella vielä. Onneksi kuvaaja oli kuitenkin kärsivällinen ja Repe rauhottui lopulta, joten saimme siitä kohtuullisen hyvät kuvat.

07.07.2008
Tänään aamulla talliin kiirehtiessäni sain iloisen yllätyksen. Repen kolmas jälkeläinen oli nyt syntynyt. Hieno vaaleanrautias tamma. Väri ei ainakaan Repeltä ole tullut, mutta erittäin potentiaalinen varsa tämä kuitenkin on. Varsan emänä on oma tammamme Marjametsän Ensiaskel. Kikan varsominen sujui ilmeisen hyvin ja molemmat hevoset selvisivät varsomisesta ehjin nahoin.

25.07.2008
Tänään matkasimme Repen kanssa ST Gametteen NJ 'n alaisiin näyttelyihin. Repe osallistui kevyitten kylmäveristen luokkaan, jossa kisasi sekä orit, että tammat. Repe menestyi upeasti ollen LKV1. Päivämme jatkui jälleen, kun jäimme odottelemaan BIS -kehää. Tauon aikana Repe sai oleskella tallissa, josta sille oli varattu oma karsina. Hieman ennen BIS -kehää talutin orin jo ulos, että se ei olisi kehässä liian energinen. Kehässä ori esitti itsensä hyvin, enkä voi moittia sitä lainkaan. Sijoitukseksi tuli BIS4. Hyvä saavutus meiltä, muiden luokkien osallistujat olivat tällä kertaa parempia. Näyttelyissä mukana ollut Anna esitti BIS -kehässä toisen hevoseni, joka oikeastaan onkin poni, Huvin Ramzessin. Saku menestyi Repeä paremminkin, voittaen koko BIS -kehän. Lieneekö sitten esittäjässä vika, saattaapa näin olla.

16.08.2008
Aamulla Repe oli Annan ratsastettavana, minun ratsastellessa tallin uusia nuorempia hevosia. Ratsastimme samaan aikaan ja mitä sivusilmällä ehdin Repeä katsomaan, niin orin meno näytti oikein kuuliaiselta ja hyvältä. Tälläiselta jos se näyttäisi aina niin olisin todella onnellinen, mutta kun pojan energisyys ja sähläys sattui aina joskus tulemaan tielle. Anna veti Repelle melko monipuolisen harjoittelun ja he hioivat Helppo A -tasoisen kouluradan alkuosan pätkiä. Anna kertoi myöhemmin tallissa Repen olleen oikein hyvä ja helppo ratsastettava tänään ja suorittaneen kaiken oikein hyvin kuulolla ollen. Iltasella lähdin vielä Repen kanssa maastoon köpöttelemään. Nyt teimme vähän oria rasittavan, reilun tunnin mittaisen käyntilenkin metsässä. Repe nautti siitä täysin siemauksin. Ratsastuksen jälkeen puunailin vielä oria ja se pääsi laitumelle muiden orien joukkoon vielä viimeisiksi päiviksi.

21.09.2008
Tänään sain tiedon, että Repelle on myönnetty VIR MVA Ch -arvonimi. Hyvä Repe! NJ 'n alaiset näyttelyt olivatkin siis aikalailla näin ollen meiltä ohi. Lähetin arvonimihakemuksen Näyttelyiden Kermaa -sivustolle pari päivää aikaisemmin ja nyt sain vastauksen. Tästä arvonimestä alkaa meidän arvonimijahtimme, heh.

10.10.2008
Aamulla sain tiedon, että Repen kolmas varsa oli syntynyt. Harmikseni tästäkään varsasta ei tullut musta, niin toivoin, että saisin Repestä maailmalle vielä mustan varsan. No ehkäpä sekin vielä koittaa. Orivarsa Meren Pakkaspeikko on myös melko rohkea varsa, luonnetta on varmasti peroytynyt Repeltä ainakin hiukkasen. Emänä varsalla oli tummanrautias tamma Mörön Minna, jonka varsominen sujui hyvin.

25.10.2008
Tänään varmistui tieto, että Repe olisi marraskuun kantakirjaustilaisuudessa mukana, joten meillä oli kuukausi ainaa treenata poika todella huippukuntoon. Treenisuunnitelma laadittiin Annan kanssa, siitä tuli melko tiukka mutta kaikkiin mahdollisiin väleihin soviteltiin vapaapäiviä ja pitkiä käyntimaastolenkkejä mielen virkistämiseksi. Tänään aloitettaisiin estetreenillä. Minä selkään ja Anna lupautui tulla korottelemaan esteitä. Repe haettiin tarhasta sisään ja harjasin ja varustin sen käytävällä melko vauhdilla. Tänään olisi vielä monta muutakin hevosta ratsastettavana. Heti esteet nähdessään Repe oli innostunut. Aloitimme tunnin pienellä 70cm ristikkosarjalla. Repe suoritti sen aluksi aivan liian vauhdikkaasti, joten siihen väliin otettiin istunnan kuuntelu -treeniä. Kun Repe alkoi selvästi keskittyi myös ratsastajaan, jatkettiin. esteitä korotettiin 80cm 'iin. Nyt Repe suoritti sarjan oikein puhtaasti. Anna kokosi toiselle puolelle kenttää yhden 100cm okserin ja korjasin ristikot pystyiksi ja nosti ne 90 senttiin. Aloitimme hyppäämällä okserin, sen Repe hyppäsi oikein puhtaasti ja keskittyneesti. Jatkoimme isolla laukkakaarella sarjalle, jossa Repe hieman innostui ja jätti yhden laukka-askeleen väliin, joten puomit kolisivat alas. Otin sen kunnolla kuulolle laukkapätkällä ja hyppäsimme okserin, puhtaasti jälleen. Anna korjasi pystysarjan ja kokeilimme uudestaan. Nyt Repe malttoi olla hyvin kuulolla ja sarjat menivät hyvin. Repe alkoi nyt keskittyä oikealla tavalla. Hyppäsimme esteharjoituksen vielä pari kertaa ja sitten Repe sai hetken kävellä. Anna kokosi sillä aikaa meille pienen radan. Radan ollessa valmis ja Annan kerrottua järjestys nostin laukan ja korjasin tempon oikeaksi, nyt Repe hieman kiirehti jälleen. Radan alku sujui hyvin. Repe oli kuulolla ja totteli, mutta keskivaiheilla laukka vaihtui vääräksi ja ori hätääntyi siitä hieman, jolloin menetin vähän otetta. Laukka korjattiin oikeaksi, mutta ori pääsi siinä samassa vähän rynnimään, yksi pudotus. Pitkä laukka esteeltä esteelle tuli sopivaan paikkaan ja sain Repen siinä otettua hyvin kuulolle. Loppu radasta sujui oikein kuuliaisesti. Rata hypättiin vielä uudemman kerran, jonka jälkeen lopettelimme. Ravailin Repen kanssa vielä hetken, jonka jälkeen se sai kävellä kymmenisen minuuttia vielä. Heitin Repen ohjat tallissa Rikulle ja riensin hakemaan seuraavaa ratsutettavaa.

13.11.2008
Aamulla minulla ei ollut yhtään hevosta ratsastettavana, joten päätin omistaa aamupäivän Repelle. Harjasin orin kauniiksi ja laitoin sille suitset päähän. Otin hieman vahvemman kuolaimen pojalle. Käväisin hakemassa toimistosta porkkanoita ja sokeripaloja ja otin raipankin mukaan. Kiinnitin juoksutusliinan ja suunnistimme maneesiin Repen kanssa. Ehei, minun tarkoitukseni ei ollut tänään juoksuttaa poikaa, vaan harjoitella näyttelyissä oikein esiintymistä. Kävelimme Repen kanssa kymmenisen minuuttia. Minä laiskana annoin Repelle vain pitkän liinan ja pyysin sitä kävelemään uralla, itse tehdessäni pienempää uraa keskellä kenttää. Pysäytin Repen ja otin yhden puomin mukaamme. Laitoin sen hyvään kohtaan kenttää, jotta näkisin seinäpeilistä miten ori seisoi. Aluksi se ei olisi malttanut vieläkään seistä paikoillaan, mutta sain sen nyt jo kohtalaisen nopeasti rauhoitettua. Se asetti jalkansa nyt mielettömän hyvin oikein ihan kummin päin vain sen halusin ne asettelvan auki. Kiitin sitä namupalalla. Korvat olivat kuitenkin nyt ongelma. Namupussin rapistelu oli oikein mahtava ratkaisu tähän ja Repe valpastui heti. Taputin sitä ja otimme ensin käyntikierroksen, ikään kuin esittäen käyntiä tuomarille. Sitten kokosin juoksutusliinan yhteen käteen ja lähdimme raviin. Repe tajusi jo mistä oli kyse ja esitti juuri sitä mitä halusin sen näyttävän minulle, mahtavat raviliikkeensä. Rapsutin pojan kaulaa ja ojensin sille sokeripalan. Sitten harjoittelimme seisomista vielä hetken aikaa, nyt kaikki sujui erittäin hyvin. Talutin orin talliin ja riisuin siltä suitset päästä. Vaihdoin riimun ja talutin sen tarhaan, se saisi ulkoilla koko päivän.

25.11.2008
Repe on viimeisen kuukauden ollut kovassa treenissä. Kaikkia osa-alueita on hiottu kohti huippua ja Repe olikin ainakin ulkoisista puitteista aivan huippukunnossa. Se ei ollut lainkaan lihava, vaan juuri sopivassa kunnossa. Repe oli lisäksi saanut rauhallisuutta esteille roimasti ja kouluvääntökin näytti nyt paljon useammin mahtavalta. Lisäksi olemma harjoitelleet ahkerasti näyttelyissä esiintymistä. Nykyisin Repe asettuu oikein pelkän riimunkin kanssa hyvin, jos pyydän sitä seisomaan kunnolla, niin se seisoo ja valpastaa ilmeensäkin vielä ihan heti. Tässä minulla on todellinen kultapoju. Tänään aamulla kuitenkin matkattiin Repen kanssa kantakirjatilaisuuteen ja illalla sieltä palasi iloinen poika ja omistaja hymy korvissa. Repe saavutti hienosti tavoitteen, pääsi kantakirjaan II -palkinnolla.

01.12.2008
Tallin oma tamma Salarakas KAT oli astutettu Repellä jokin aika sitten ja aamulla minua tervehti Sallan karsinasta toinenkin nassu. Repen viides varsa oli syntynyt. Rasmus U:ksi nimetty varsa meni heti kaupaksi ja se matkasi vieroittamisen jälkeen Ram. 'lle Viehättävään. Repe on menestynyt niin mainiosti, että uskoisin sillä olevan vielä paljon jalostusarvoa tulevaisuudessakin. Valitettavasti Repe ei vieläkään periyttänyt täysin omaa väriään, mutta tästä varsasta tuli sentään jo hieman tummempi kuin edellisistä varsoista. Luonteeltaan Rasmus on oikein vekkuli ja sillä on samanlaista pilkettä silmäkulmassa kuin isällään.

24.12.2008
Hyvää joulua! Tänään Repe sai herkkuja mahan täydeltä.

25.12.2008
Tänään oli Repen viimeinen koulustartti, se lopettaisi kouluratsastusuransa tämän päivän jälkeen, ainakin pääsääntöisesti. Toki voimme vielä käydä aina jossakin kisoissa kisailemassa, mutta tein päätöksen, että nyt orin on aika antaa tilaa nuoremmille hevosille kisattavinani. Repe jatkaa kuitenkin esteratsastuksen parissa kisaten vielä, ainakin toistaiseksi. Päivän startti päättyikin hienosti luokan kolmanneksi parhaimman sijaan, hyvä Repe!

23.01.2008
Repe kisasi viimeisen estestarttinsa tänään ja nyt ori siirtyy laatuarvostelujen kautta siitospuolelle. Orin tavoitteena on periyttää jälkeläisilleen hyvä rakenne ja potentiaalia niin esteille kuin kouluunkin. Uskoisin, että orilla on paljon annettavaa jalostukselle ja sen jälkeläisitä ja niiden jälkeläisitä tulee vielä joskus kysyttyjä ja hyvin menestyneitä.

08.02.2008
Tänään päätin lähteä Repen kanssa noin puolentoista tunnin lenkille maastoon. Hain Repen ennen puoltapäivää tarhasta, se vaikutti oikein energiseltä. Minun pitäisi varmastikin hieman vielä muuttaa sen ruokintaa lisää, nyt kun se ei enää kisaakkaan aktiivisesti. Harjasin orin huolella käytävällä ja hain sille varusteet. Laitoin suojat jalkoihin. Mietin hetken otanko maastoon este- vai koulusatulan, mutta päätin ottaa esteesatulan, josko tänään vaikka suunnistaisimme maastoesteradalle. Riku istui toimistossa. Ilmoitin hänelle, että lähden Repen kanssa noin puolitoistatuntiselle ja käymme myös maastoesteradalla. Hän kertoi sen olevan mielestään oikein hyvä idea. Varustin Repen ja laitoin itselleni normivarusteiden lisäksi vielä turvaliivin. Nousin tallin pihalla orin selkään ja suunnistimme metsään. Repen kanssa emme käyneet kamalan usein maastoesteillä, joten se ihmetteli hieman valintaani, kun käänsin sen metsäpolulle aikaisemmin kuin normaalisti. Ravailimme melko leveällä polulla hyvää vauhtia ja Repe nautti ja rentoutui. Tiesin, että esteet alkaisivat kohta ja rata alkaisi 70cm esteestä. Keräilin ohjia vielä vähän ja kun este tuli mutkan takaa näkyviin istuin alas satulaan, tein muutaman pidätteen ja nostin laukan. Repe ei rynnännyt ollenkaan, vaan tuntui oikein hyvältä. Lähetyimme seitsemänkymmensenttistä ja Repe hyppäsi leikiten sen yli. Esteiden korkeus nousi ja hyvissä ajoin ennen estettä oli kyltti, joka kertoi esteen koon. Kiersimme yhden 110 senttisen, sillä arvelin, että se voisi olla Repelle liian haastava maastoesteeksi. Kaikki pienemmät hyppäsimme. Repe selvästi nautti menosta, mutta ei kuitenkaan innostunut liikaa. Kun esiin tuli hyvä suora laukkaa varten annoin Repelle hiukan pohkeita ja kannustin sitä vauhdikkaampaan laukkaan. Repe innsotui pyynnöstä ja päästeli todella vauhdikkaasti. Tunsin oloni kuitenkin erittäin varmaksi, koska poika oli käyttäytynyt niin hyvin alkulenkistä ja luotin siihen sataprosenttisesti. Suoran lopussa se hidastikin heti ensimmäisestä pyynnöstäni vauhtiaan normaaliin laukkaan. Heti suoran jälkeen oli yksi melko haastava este, mutta selvisimme siitä hyvin. Radan loputtua siirsin Repen käyntiin ja kävelimme takaisin tallille, ottaen muutaman ravipätkän välillä. Tallissa riisuin pojalta varusteet. Sille oli tullut hieman hiki, joten laitoin sille talliloimen. Se sai päiväruokansa ja pääsisi heti kuivuttuaan tarhaan ulkoilemaan muiden kanssa.