VALVEUNI

NimiValveuni  "Vallu"  Omistaja Viehättävä, Ram. VRL-02286
RotuSuomenhevonen Kasvattaja PS.
Skp & säkä Ori & 157cm Koulutus Koulupainotteinen, Vaativa B
Syntymäaika 1.10.2010 Rekisterinumero VH11-018-0078
Hevosen ikääntyminen sivun alaosassa / tämä on virtuaalihevonen
 

Meriitit & näyttelyt

VIR MVA Ch hyväksytty 16.5.2011

KRJ I 21 (7+7+7) - 40 - 20 - 10 - 8 = 99 p. KRJ I

KTK-II 19 p. + 18 p. + 19 p. + 19 p. = 75 p. KTK II
- Hyvät tyypit, pyöreä sopusuhtainen runko, pitkä kaula, laskeva lautanen, käyrähköt kintereet.
- Hyvä rotu-, tyyppi- ja sukupuolileima. Kaunis, mutta leveä pää. Paksu kaulan ja pään liittymä, hyvä kaula. Hyvä runko, laskeva lautanen. Hieman pihtiset takajalat.

  

27.03.2011 Viehättävä, BIS5 MVA-SERT, pt. Peppi S.

10.04.2011 Viehättävä, BIS2 MVA-SERT, pt. Peppi S.

19.04.2011 Västerby,  +irto-SERT,  pt. Alina J.

22.04.2011 Ilomantsi, BIS3 MVA-SERT, pt. Peppi S

Jälkeläiset

16.12.10 o. Vauhkomieli HUI (Siljan Kassialma

16.02.11 o. Viehättävän Vanteli (Siljan Kassialma

13.03.11 t. Huvin Enneuni (Koistilan Helinä)

21.05.11 o. Viehättävän Unihalvaus (Huvin Lystiina)

20.05.11 o. Viehättävän Visku (Pissaliisa HUI)

23.07.11 t. Viehättävän Uni-Siru ( Koistilan Siru)

26.07.11 o. Viehättävän Ikiuni (Koistilan Siru)

27.08.11 o. Harharetken Unisirppi (Sannin Suometar)

27.04.12 t. Unimarja HUI (Rentun Lumimarja)

 

Ori ei ole enää tarjolla jalostukseen


© Vibaja

  

 

LUONNE

Yleisesti Valveuni, eli Vallu on koulupainotteinen suomenhevosori. Vallu tuli meille Peppi S.:ltä, kun kaipasin uutta sukua talliin. Pepillä sattui olemaan juuri sopiva yhdistelmä ja pian raahasinkin jo oripojan meille kotiin. Valveuni on todella osoittautunut arvoisekseen, sen tasainen luonne ja yhteistyökyky ovat aivan ensiluokkaa.

  

Hoitaessa Vallu on juuri niin kuin suomenhevosen pitääkin. Yhteistyöhaluinen ja kiltti. Vallu ei kuitenkaan ole mikään eloton kasa karsinassa, vaan hoitajan hoidellessa tykkää haistella ja rapsutella siinä samalla vähän hoitajaansakin. Vallu ei ikinä pure eikä potki ihmistä. Jos joku sattuu sitä, se voi näykkiä ja luimistella, mutta muuten poika on todella turvallinen kaveri.  Kaviot se nostaa joskus vähän nihkeästi, mutta kunhan on napakka, ei ole ongelmaa. Harjauksesta Vallu nauttii ja hoitajakin voi saada sitä osakseen, kun Vallu pyörittelee huulillaan hoitajan koipea. Varusteet menevät Vallun päälle helposti. Pesussa poika on tapansa mukaisesti esimerkillisesti, vaikka ei pesusta nautikaan yhtä paljoa kuin harjauksesta.

 

Taluttaessa Vallu on hieman reipas sähläri, mutta yrittää parhaansa hallita intoaan tarhaan pääsystä. Vallu on utelias, mutta pysyy taluttajan hanskassa helposti. Ori ei säikkyessään hirmuisesti ryntäile ja sen saa todella nopeasti takaisin kontrolliin. Tammojen ohitse mentäessä Vallu on vain vähän pörheämpi kuin yleensä, tietäähän se että se näyttää normaalistikin niin hyvältä, ettei sen tarvitse muuttua mihinkään.

 

Ratsastaessa Valveuni on mukava pieni pakkaus. Liikettä löytyy sopivasti kouluratsastukseen, mutta esteradoille Vallun laukka ei ole tarpeeksi aikaavoittavaa eikä poika muutenkaan oikein välitä niistä touhuista. Yleisesti Vallu pysyy ratsastajan alla hyvin ja kulkee pohkeesta eteenpäin reippaasti. Joskus liiankin reippaasti, varsinkin jos ratsastajalla on kovat kädet. Vallu toimii hyvin myös pelkällä istunnalla ja jo pelkästään ajattelemalla kääntymistä, Vallu on heti luvan saaneena menossa. 

Kouluratsastus on Valveunen laji. Koulussa se taitaa vaativan B:n tasolle asti ja liikettä löytyy varsinkin lisättyyn raviin. Toisaalta, vaikka Vallulta löytyy iso lisätty ravi, se omaa myös todella hyvän kootun ravin, jota se jaksaa polkea pitkäänkin. Vallu kuuntelee äärimmäisen tarkasti ratsastajan apuja, joten kun ratsastaja tekee jotain vähänkin väärin, se kostautuu myös saman tien. Ratsastajan antaessa sekaisia apuja, menee orilta jalat solmuun ja vauhtia tulee pojalle lisää, sillä se tulkitsee ratsastajan halunneen sitä.  

Esteratsastus ei tosiaan ole ehkä Vallun juttu. Poika osaa hypätä ihan hyvin ja esteitä käytetään lihaskunnon treenaamiseen ja vaihtelun vuoksi, mutta estekisoihin Vallusta ei ole. Vallun laukka ei ole mikään älyttömän nopea ja pudotuksiakin tulee helposti.  

Maastossa Vallu on varma kaveri. Vallu ei helposti säikähdä ja on varmajalkainen. Poika tykkää maastoilusta silloin tällöin vaihteluna ja vaikka häviääkin lähes kaikille nopeudessa laukkasuoralla, se yrittää parhaansa. 

Kilpailuissa Vallu on yhtä rauhallinen kuin kotonakin. Vieraat hevoset vähän oudoksuttavat ja poika saattaa niitä katsella pitkään. Kuitenkin lämmittelyssä kaikki muu kuin suoritus unohtuu ja Vallu antaa parastaan.

 

Muiden hevosten seurassa Vallu on vähän ujo ja pärjääkin vain muutamien kavereiden kanssa. Se ei yhtään tykkää uhittelijoista tai riehuvista kakaroista. Eläinlääkärin ja kengittäjän seurassa Vallu on kiltisti ja paikoillaan. Jos jokin sattuu sitä, voi se väläytellä hampaitaan, mutta yrittää parhaansa pysytellä paikoillaan.

 

SUKUSELVITYS

i Ikuisuuskehrääjä, evm

sh, 157cm, koulu ja valjakko

VIR MVA Ch, KTK-II

ii  Pohjanoteeraus iii Kohtalo
iie  Hovin Katriina
ie  Ilosanoma iei Menekki
iee Petronella
e  Marine, evm

sh, 161cm, koulu ja valjakko

VIR MVA Ch, KTK-II

ei  Houkuttamato eii Ääretön
eie Vianotar
ee  Marinetta eei Kaislan Hurme 
eee Viehekuva

 

Vallun isä, Ikuisuuskehrääjä on kouluratsastukseen ja valjakkoajoon painottunut hieno musta suomenhevosori, joka on saanut myös tunnustusta komeudestaan - ori on kantakirjattu KTK-II palkinnolla. Ikuisuuskehrääjä on myös napannut itselleen yli 40 KRJn alaista sijoitusta, ja menestynyt niinikään VVJn, ERJn kuin NJnkin alaisissa kilpailuissa. 157 senttisen orin on kasvattanut H. Annala ja sen omistaa PS. 

 

Pohjanoteeraus, eli Vallun isänisä ei ollut nimensä mukainen. Nimen ori sai kasvattajallaan, joka ei ollut tyytyväinen orivarsan syntymään - Pohjanoteerauksen emällä kun oli jo kolme orivarsaa, ja tammaa olisi kovasti toivottu linjan jatkajaksi. Ori myytiin jo melko nuorena eteenpäin kasvattajaltaan tulevaksi kisatykiksi. Pohjanoteeraus koulutettiin rautaisin ottein, ja siitä kehittyikin varsin kuuliainen ja ahkera nuori ratsu. Suomenhevosen osti kunnianhimoinen ratsastaja, joka kilpaili sillä menestyksekkäästi parhaimmillaan kansallisella tasolla. Mustaa Pohjanoteerausta käytettiin säästeliäästi jalostukseen, sillä se sai vain kymmenen jälkeläistä. 156 senttinen ori menehtyi kunnioitettavan korkeassa iässä 30-vuotiaana kotitallillaan. 

 

Isänisänisä Kohtalo kilpaili lähinnä valjakkoajon puolella saavuttaen sieltä hyviä sijoituksia ja voittojakin. Kohtaloa nähtiin toisinaan myös koulukilpailuissa, ja sielläkin se sai hyvää palautetta liikkeistään ja muutaman sijoituksenkin. Ori kantakirjattiin II-palkinnolla, ja sitä käytettiin melko runsaasti jalostukseen hyvän rakenteen ja ilmiömäisen luonteen takia. Kohtalo olikin todella kiltti ja sydämellinen herrasmies, ratsastaessa kuuliainen ja erittäin ahkera sekä sisukas, kuten suomenhevosen kuuluukin. Säkäkorkeutta Kohtalolta löytyi 158 senttimetriä. Jälkeläisiä orille kertyi yhteensä lähemmäs viisikymmentä kappaletta. 

 

Hovin Katariina oli hieno, pienikokoinen tamma joka kilpaili kouluratsastuksessa helpon A:n tasolla kohtalaisella menestyksellä. Kilpauran jälkeen neiti siirtyi siitostamman tehtäviin pienelle, mutta erittäin laadukkaalle suomenhevostallille. Luonteeltaan Katariina oli lempeä ja seurallinen otus, jonka kanssa erityisesti tallin omistajan lapset viihtyivät. Siitosuransa ohella tamma toimi lasten harrasteratsuna. 153 senttinen liinakko Katariina sai yhteensä seitsemän varsaa, joista jokainen on kilpaillut sittemmin kouluratsastuksessa yleisesti ottaen hyvällä menestyksellä. 

 

Isänemä Ilosanoma kilpaili nuorempana parhaimmillaan jopa vaativa A:n tasolla, eikä aivan huonolla menestykselläkään. Tamman kilpauran kohtaloksi koitui kuitenkin vamma, jonka se sai kaaduttuaan tarhassa. Jalka ei murtunut, mutta venähti pahoin, ja vaikka se saatiinkin pääosin kuntoon, ei Ilosanomasta ollut enää kovan tason kilparatsuksi. Tamman omistaja myi hevosen veljenpojalleen ensimmäiseksi ratsuksi. Huonotapainen veljenpoika ei ollut kiinnostunut hevosista, ja niiden avulla hänet yritettiin saada irrottautumaan jengistä, joka rötösteli ja teki ilkivaltaa. Vaikka poika ei aluksi piitannutkaan Ilosta yhtään, vähitellän hän tykästyi tammaan suuresti, ja harjoitteli tällä ratsastusta kevyesti niin, ettei tamman jalka haitannut treeniä. Ilosanoma sai kilpauransa jälkeen myös kolme varsaa. Säkäkorkeutta suomenhevoselta löytyi 155 senttimetriä. 

 

Menekki, Vallun isänemänisä, oli menestyksekkään ravisuvun vesa, josta ei kuitenkaan koskaan tullut ravuria. Ori ei perinyt vanhempiensa juoksulahjoja - se oli sen sijaan lahjakas kouluratsu. Menekin ensimmäisinä koulutusvuosina tätä ei kuitenkaan tiedetty, ja herraa yritettiin väkisin kouluttaa ravuriksi - huonoin tuloksin. Valmentajana toiminut kasvattaja pettyi pahoin oriin, josta hän olisi toivonut Menekin isän uran jatkajaa ja nuorta lupausta, joka nousisi tilastojen kärkeen alta aikayksikön. Kasvattaja myi Menekin halvalla pois - eihän kukaan raviharrastaja halunnut hevosta, joka ei osannut ravata radalla lujaa. 157 senttisen, punarautiaan orin osti eläkkeelle jäänyt entinen kilparatsastaja tyttärensä harrastehevoseksi. Uudet omistajat kuitenkin huomasivat, että ori oli varsin lahjakas kouluradalla ja pienellä treenille Menekistä kehkeytyikin varsinainen kouluratojen taituri, ja se kilpaili ratsastajansa kanssa menestyksekkäästi voittaen muutamia arvokilpailuja. Jälkeläisiä tälle kiltille, hyvätapaiselle ja hieman ruunamaiselle orille kertyi yhteensä kolmisenkymmentä. 

 

Petronella on yleispainotteisesta, melko harvinaisesta suvusta polveutuva tamma, jolla kilpailtiin jo nuorena muutama kausi sekä koulu- että esteratsastusta. Tamma oli molemmissa lajeissa kohtuu hyvä, ja se menestyi myös näyttelyissä päästen kantakirjaan II-palkinnolla. Petronella syntyi ja eli koko elämänsä suurehkossa suomenhevossiittolassa Pohjanmaalla. Tamma siirtyi kilparatsun hommista kuitenkin melko pian parin kilpakauden jälkeen siitoshevoseksi, ja se on saattanut maailmaan kuusi tervettä ja hyväluonteista varsaa. Luonteeltaan tämä musta suomenhevonen oli kiltti, ratsastaessa toisinaan aavistuksen laiskahko mutta oikeanlaisen ratsastajan kanssa rehti ja rehellinen, kuten suomenhevosen kuuluukin. 157 senttinen Petronella menehtyi vanhuuteen 26-vuotiaana. 

 

 

Vallun emä, J. Lindqvistin kasvattama Marine, on 161 senttinen tummanpunarautias suomenhevostamma, joka on Vallun isän Ikuisuuskehrääjän tavoin painottunut kouluratsastukseen sekä valjakkoajoon. Näyttelyissä ja helpon A:n tasolla kouluratsastuksessa menestynyt Marine on napannut KRJn alaisista kisoista hienot 48 sijoitusta. Tamman omistaa PS, ja Vallu on toistaiseksi sen ainoa jälkeläinen. 

 

Vallun emänisä Houkuttamaton on niin ikään Lindqvistien kasvatteja. Houkuttamattoman on tosin kasvattajanut Marinen kasvattajan J. Lindqvistin isä, Pekka Lindqvist. 162 senttinen ori on menestynyt hyvin valjakkoajossa ja kilpaillut myös jonkin verran kouluratsastuksessa. Luonteeltaan tämä ori oli erittäin ihmisystävällinen ja seurallinen tapaus, joskin toisinaan vähän turhan innokas ja sähläämiseen sortuva. Ratsuna ahkeraa ja yhteistyöhaluista, liinakkoa Houkuttamatonta käytettiin melko runsaasti jalostukseen - hienon rakenteiselta, I-palkinnolla kantakirjatulta orilta löytyy jälkeläisiä peräti viitisenkymmentä kappaletta, ja suurinosa niistä on menestynyt valjakkoajossa, koulukentillä ja myös näyttelyissä. Viisitoista Houkuttamattoman varsoista on kantakirjattu vähintään II-palkinnolla. 

 

Emänisänisä Ääretön on ''pohojanmaalane'' suomenhevonen. Oravaisissa sijainneella tallilla osaavan ja kokeneen kasvattajan hoivissa varttunut Ääretön on menestyneen ravurin ja lahjakkaan ratsun risteytyksestä syntynyt varsa. Ori oli emänsä viimeinen varsa, ja siksi hevosesta tulikin todellinen silmäterä kasvattajalle. Ääretön sai parhainta mahdollista koulutusta, eikä huomiostakaan ollut pulaa. 164 senttisen suomiputen tullessa kisaikään kasvattajan tytär kilpaili sillä, ja kaksikko menestyi hienosti kouluratsastuskilpailuissa ja Ääretön nousikin salaman lailla suuren yleisön suosioon. Jalostukseen tätä lehtiinkin kuvattua, luonteeltaan sisukasta, mutta orimaista, II-palkinnolla kantakirjattua oria kuitenkin käytettiin melko säästeliäästi ja lähinnä oman tallin tammoille - jälkeläisiä orilta löytyykin vain viisitoista kappaletta. 

 

Vienotar, eli Vallun emänisänemä, kasvoi Lapissa hyvämaineisella suomenhevoskasvattajalla, ja oli tämän ensimmäisiä kasvatteja, jotka muuttivat kotitallistaan eteenpäin. Vieno myytiin Äärettömän kasvattajalle jo viisivuotiaana, ja sen kisaura alkoi muutaman vuoden kuluttua. Tammalla kilpailtiin sekä valjakkoajoa että kouluratsastusta, ja se menestyi mukavasti molemmissa lajeissa. Luonteeltaan Vieno oli sähäkkä pakkaus - tamman nenille eivät hyppineet orit eikä tammat, ja toisinaan ihmisetkin joutuivat näyttämään sille, kuka todellisuudessa onkaan pomo. Ratsuna Vieno oli kuitenkin kuuliainen ja nöyrä, mutta melko herkkä etenkin suustaan. 160 senttinen tamma sai neljä jälkeläistä, joista Houkuttamaton oli ainut ori. Eläkepäivänsä Vieno vietti tallin omistajan perheen lasten harrasteratsuna, ja tamma nukutettiin ikiuneen iän painaessa jo kovasti päälle. Vieno oli lopetettaessa miltei kolmekymmentävuotias. 

 

Emänemällä Marinetalla ei ollut onnellinen alkutaival. Tamman emä menehtyi synnyttäessään kuudetta varsaansa, ja pieni varsa jäi aivan yksin. Kaikeksi onneksi tallin toinen tamma loi varsansa, ja hyväksyi Marinetan kasvatikseen. Kasvattaja kiintyi tammaan kovin, ja aikoi kouluttaa tästä tulevan, vaativan tason kouluratsun loistamaan radoille. Kaikki meni hyvin kunnes kasvattaja putosi pahoin toisen hevosen selästä ja halvaantui. Talli hevosineen myytiin, ja Marinetta joutui pahamaineiselle miehelle, jolla oli ennestään eläintenpitokielto. Tätä ei kuitenkaan konkurssikaupassa tarkistettu, ja tamma joutui kärsimään huonoista oloista vuosia. Todella nöyräksi ja araksi julman miehen luona kasvanut Marinetta sai viimein hyvän kodin, kun naapuri teki ilmoituksen eläinsuojeluviranomaisille. Tamma myytiin takaisin kasvattajalleen, ja tämän tytär teki tammasta sen, mitä isä oli aikonut - hienon kouluratsun. Muutaman vuoden kisauransa jälkeen 158 senttinen Marinetta siirtyi siitostammaksi, ja periytti kaikille viidelle jälkeläiselleen alkuperäistä, säyseää ja kilttiä luonnettaan. 

 

Kaislan Hurme, Vallun emänemänisä, on peräisin menestyneestä valjakkopainotteisesta suvusta. Orilla painotettiin kuitenkin enemmän kouluratsastukseen, ja siltä löytyi lahjoja myös esteratsastuksen puolelle. Hurmeella aloitettiin kilpaileminen jo viisivuotiaana, ja se menestyi ensimmäisellä kisakaudellaan loistavasti ylittäen kaikki odotukset. Hurme oli kaikin puolin täydellinen unelmahevonen - luonteeltaan yhteistyöhaluinen ja säyseä, ratsastaessa kuitenkin säpsäkkä ja osaava, rakenteeltaan mainio - ori kantakirjattiin I-palkinnolla jo kuusivuotiaana. Kisamenestyskään ei jäänyt huonoksi - Hurme toi kotiin pokaaleja ja ruusukkeita niin koulu-, este- kuin valjakkoajokisoistakin. 157 senttistä Hurmetta käytettiin kuitenkin yllättävän säästeliäästi jalostukseen - orille kertyi jälkeläisiä vain kymmenen kappaletta. Herran kohtaloksi koitui jäinen tie sydäntalvella. Hurme kaatui ja mursi jalkansa niin pahoin, että ori oli pakko lopettaa välittömästi. 

 

Vallun emänemänemä Viehekuva oli kaunis suomenhevostamma, jonka kasvatti Jere Viitajoki. Lyhyemmin Vieheeksi kutsuttu tamma syntyi Kemissä sijaitsevassa tallissa jouluaattoyönä. 154 senttiseksi kasvanut suomenhevonen toimi lähinnä Viitajoen perheen harrastehevosena. Tamma kävi kuitenkin muutamassa kilpailussa ja menestyi ihan kohtalaisesti. Luonteeltaan Viehe oli näpsäkkä neiti, joka ei soveltunut aivan aloittelijoiden ratsuksi. "Puskaratsastelun" lisäksi hyvärakenteisella ja ulkonäöltään nätillä Vieheellä teetettiin kolme varsaa hienojen orien kanssa, ja kaikki kolme tamman varsoista ovatkin menestyneet kouluratsastuksessa tai valjakkoajossa. Viehe lopetettiin vakavan suolisolmun takia 17 vuoden iässä.

Sukuselvityksestä kiitos the KING of NARNIA: the  yukitora

IKÄÄNTYMINEN

Täysi-ikäinen, 3 vuotta: 09.01.2011 VARL
syntynyt 1.10.2010 

1 vuotta - 05.10.2010
2 vuotta - 22.11.2010
3 vuotta - 09.01.2011
4 vuotta - 26.02.2011

5 vuotta - 15.04.2011
6 vuotta - 02.06.2011
7 vuotta - 20.07.2011
8 vuotta - 06.09.2011
9 vuotta - 24.10.2011
10 vuotta - 11.12.2011
11 vuotta - 28.01.2012
12 vuotta - 16.03.2012

MUUTA

Treeni varusteet
Maanantai  

Tiistai 

Keskiviikko  

Torstai

Perjantai

Lauantai 
Sunnuntai

1-2h Maasto/kenttä 

Vapaapäivä

1h Koulu 

1h Koulu

1h Esteet/puomit  

Vapaapäivä

Vapaapäivä

Liikuttaja: Ram.

Liikuttaja: 

Liikuttaja: zane

Liikuttaja: Ram.

Liikuttaja: zane

Liikuttaja: 

Liikuttaja: 

Koulussa pintelit kaikkiin jalkoihin. Esteillä suojat kaikkiin jalkoihin.

KILPAILUT

Kouluratsastus (45)

26.12.2010 KRJ kutsu, vaativa b: 6/50
28.12.2010 KRJ kutsu, vaativa b: 7/50


11.02.2011 KRJ kutsu, vaativa b: 6/40
11.02.2011 KRJ kutsu, vaativa b: 1/50
15.02.2011 KRJ kutsu, vaativa b: 2/50
13.02.2011 KRJ kutsu, helppo a: 5/50
15.02.2011 KRJ kutsu, helppo a: 5/50

18.02.2011 KRJ kutsu, helppo a: 6/40
19.02.2011 KRJ kutsu, helppo a: 3/40
16.02.2011 KRJ kutsu, vaativa b: 2/40
20.02.2011 KRJ kutsu, helppo a: 1/50
16.02.2011 KRJ kutsu, helppo a: 6/50
17.02.2011 KRJ kutsu, vaativa b: 3/50
20.02.2011 KRJ kutsu, vaativa b: 2/40

23.02.2011 KRJ kutsu, vaativa b: 3/30
21.02.2011 KRJ kutsu, vaativa b: 4/30

  

    

03.03.2011 KRJ kutsu, vaativa b: 4/50
05.03.2011 KRJ kutsu, vaativa b: 7/50
07.03.2011 KRJ kutsu, vaativa b: 6/50

08.03.2011 KRJ kutsu, vaativa b: 3/50

15.03.2011 KRJ kutsu, helppo a: 5/50
17.03.2011 KRJ kutsu, helppo a: 5/50

18.03.2011 KRJ kutsu, vaativa b: 3/50


21.03.2011 KRJ kutsu, vaativa b: 7/50

15.03.2011 KRJ kutsu, vaativa b: 7/50
17.03.2011 KRJ kutsu, vaativa b: 1/50

 

07.04.2011 KRJ kutsu, helppo a: 7/50
10.04.2011 KRJ kutsu, helppo a: 3/50
11.04.2011 KRJ kutsu, helppo a: 4/50

17.04.2011 KRJ kutsu, vaativa b: 5/50

   

18.04.2011 KRJ kutsu, vaativa b: 3/50
04.04.2011 KRJ kutsu, vaativa b: 1/40
14.04.2011 KRJ kutsu, vaativa b: 1/50
24.04.2011 KRJ kutsu, vaativa b: 5/50
26.04.2011 KRJ kutsu, vaativa b: 1/50
26.04.2011 KRJ kutsu, vaativa b: 6/50
27.04.2011 KRJ kutsu, vaativa b: 6/50

24.04.2011 KRJ kutsu, vaativa b: 3/100


06.05.2011 KRJ kutsu, helppo a: 4/50
17.05.2011 KRJ kutsu, vaativa b: 4/30
14.05.2011 KRJ kutsu, vaativa b: 2/30
15.05.2011 KRJ kutsu, vaativa b: 4/30
16.05.2011 KRJ kutsu, vaativa b: 3/30

10.05.2011 KRJ kutsu, vaativa b: 10/100
20.05.2011 KRJ kutsu, vaativa b: 4/60

 

PÄIVÄKIRJA

6.9.2011 Kouluvalmennus, valmentaja: Snniif

Aloititte Vallun kanssa alkuverryttelyistä. Lähditte tekemään pysähdyksiä ja peruutuksia niin, että jokaisella kerralla orin täytyi kuunnella sinua tarkasti ja toimia pienillä avuilla. Vallu olikin hyvin kuuliainen ja se tuntui toimivan jopa ilman ohjeita. Kehotin vaikuttamaan oriin enemmän painoavuilla, jolloin ohjas- ja pohjeavut eivät olisi niin suuressa roolissa. Yhteistyönne oli heti alusta lähtien hyvää, joten pääsimme heti työn kimppuun. Otimme aluksi hieman taivutuksia. Valmistelit orin hyvin taivutukseen tekemällä aluksi muutaman ympyrän. Taivutuksessa muistutin, ettet rupea taivuttamaan liikaa vaan annat Vallun taipua niin paljon kun on mahdollista, mutta ei liian vähän tai liian paljon. Saitte sekä sulku- että avotaivutukset kohdilleen ja niistä tuli näyttäviä. Vallu ei pistänyt liinoja kiinni vaan näytti kuuntelevan ohjeita tarkkaan. Seuraavaksi otimme asteen haastavampaa ja erilaisempaa tehtävää, koottuja askellajeja. Olitte ehtineet näyttää orin komean lisätyn ravin, mutta nyt halusin teidän kohdistuvan koottuun raviin. Aluksi ravi ei lähtenyt ihan niin kuin toivoisin, joten palasimme käyntiin ja kokeilitte siitä koottua käyntiä. Kun koottu käynti onnistui, saitte ottaa uudestaan ravia. Tällä kertaa saitte kootun ravin onnistumaan ja lopetimme valmennuksen onnistuneeseen suoritukseen.

 

8.9.2011 Kouluvalmennus, valmentaja: Snniif

Tapasin toistamineen Vallu herran ja hänen ratsastajansa. Tänään oli tarkoitus jatkaa vähän siitä mihin viime kerralla olimme päättäneet ja tehdä sen lisäksi jotain muutakin. Aloititte kuitenkin aluksi alkuverryttelyillä. Vallu oli tänään aavistuksen laiskemmalla tuulella ja jouduit herättelemään ratsastamalla sitä eteenpäin. Pikkuhiljaa kun olitte jo tehneet muutamat pysähdyksen ja peruutukset, rupesi ori virkistymään ja askeleet ryhdistäytyivät heti. Aloitimme itse valmennuksen kootuista askellajeista. Käynti ja ravi olivat edelliseltä kerralta tuttuja ja ne luonnistuivat teiltä helposti. Päätimme siirtyä siksi heti koottuun laukkaan. Aluksi Vallu otti vähän reiluja askelia ja olisi mielellään laukannut mielensä mukaan ympäri kenttää, mutta kun kyseessä oli koottu laukka, joutui ori kuuntelemaan enemmän sinun ohjeita kun vain mennä päättömästi. Kun molempiin suuntiin koottu laukka sujui, siirryttiin takaisin ravin kautta käyntiin ja lähdettiin harjoittelemaan seuraavaa tehtävää, peruutuksesta suoraan laukkaan. Teit muutaman ympyrän kunnes pysähdyit ja peruutit. Ensimmäinen nosto ei onnistunut, vaan siitä tuli hieman hätäinen ja Vallu otti muutaman raviaskeleen. Kehotin olemaan rauhassa ja tekemään noston tarkasti. Toisella kerralla nosto meni jo paremmin. Muutamien kertojen jälkeen saitte laukan nostettua suoraan peruutuksesta molempiin suuntiin. Yhteistyönne oli tunnin alussa hieman kateissa, mutta hyvin korjasit orin kuulolle ja lopputunnin teitte ahkerasti töitä.

 

 01.12.2010 Kouluvalmennus - Maijunen

Vallua oli ilo katsella maneesissa, kun se ahersi alkulämmittelyjen parissa kuunnellen täydellisen keskittymisen vallassa ratsastajaansa. Se vastasi jokaiseen apuun suunnattoman herkästi ja oli muutenkin kuulolla paremmin kuin suurin osa hevosista on tähän aikaan ratsastusta aloitellessa. Silmänruokaa minulle, sanon minä. Koko valmennuksen aikana ei paljoa mukistavaa minullekkaan tullut, vaan harjoittemamme laukanvaihdot, avo- ja sulkutaivutukset sekä temponvaihtelut sujuivat moitteettomasti. Hitusen olisin kaivannut Vallulta enemmän takapään työskentelyä - vaikkei siitä nytkään kyllä pahaa voi sanoa. Ainahan löytyy kuitenkin parannettavaa! Vallulle voisi myös koettaa kehittää hieman lisää lihaksia esimerkiksi maastoilemalla vaihtelevassa maastossa ja ylämäkiä kiipeillen. Lihaksia kehittämällä sen liikkeistä voitaisiin saada vieläkin upeammat. Onnea työskentelyyn!

  

06.12.2010 Kouluvalmennus - Maijunen

Olin jo aikaisemminkin ollut valmentamassa tätä ratsukkoa. Vallusta oli edelleen havaittavissa se täydellinen omistautuminen työlle ja ahkeruus, jota olin kuola valuen saanut ihastella edelliselläkin valmennuskerrallamme. Ripaus laiskuuden piirteitä oli kuitenkin tänään pujahtanut mukaan, joten teimme alkutunnista hyvän aikaa töitä Vallun aktivoimiseksi. Kun sen aktiivisuus ja liikkuminen alkoivat olla hakemallamme tasolla, aloitimme tämän päivän aiheen parissa. Olin suunnitelut treenaavamme tänään pääpainoisesti siirtymisiä ja temponvaihteluita, ja niinhän me myös teimme. Paljoa treenattavaa ei näissä enää sinänsä ollut, mutta sanotaanko näin että harjoitus tekee mestarin ja kertus on opintojen äiti. Tunti kului rattoisasti työskennellessä, eivätkä Vallu sekä ratsastaja taatusti säästyneet hikipisaroilta. Vallun kunto on kehittynyt valtavasti sitten viimenäkemän, loistavaa! Valmennus sujui kokonaisuudessaan valehtelematta äärimmäisen hienosti.

Webdesign © 2011 Ram.