mo

Tämä on virtuaalihevonen / This is a SIM-game horse

 

Hilavitkutin

Kuollut 13.9.2009 

 

SLA-II, YLA2

Virallinen nimi Hilavitkutin  Omistaja: Viehättävä

Lempinimi

Vitku

Kasvattaja:

Marita Leppänen   

Rotu

Suomenpienhevonen

Hoitaja:

Suski V. (hoitokirja)

Sukupuoli

Ori

 

 

Syntymäaika & ikääntyminen

2.6.2007   ikääntyy VARL

Koulutus:

Vaativa B, 70cm

Säkä

146cm

Painotus: Koulu

Väri

Rautias

Rek.num.  VH - 38302
 

Hevosen ikääntyminen sivun ala-osassa

 

              

 

Kuvat © Pilkku.
Lisää kuvia sivujen edetessä

 

 
   Jälkeläiset 

04.02.2008 Viehättävän Pöljä (Pirun Morsian

23.01.2008 Viehättävän Ilona (Sisun Hillevi

21.03.2008 Viehättävän Villiriina (Pirun Morsian

16.05.2008 Viehättävän Hupsista (Pirun Morsian

10.02.2009 Viialan Rähinä (Elämänilo)

01.03.2009 Hannikka RAM (Pirun Morsian

06.11.2008 Huvin Anelma (Severiina)

   Meriittien tiedot

SLA-II

07.12.2008 Yleislaatuarvostelu joulukuun tilaisuus 129p. / YLA2

Rotunäyttely 15.05.2009 Veteraani orit, III-palk.

 

 

Luonne

Vitku on koulupainotteinen suomenpienhevos ori  parhaimmillaan. Vitku on erittäin yhteistyöhaluinen, reipas ja  yleisesti ottaen kiltti.

 

Hoitaessa Vitku pyörii, joten se kannattaa karsinassakin sitoa kiinni, ettei se vahingossa astu varpaille. Ihmiselle Vitku ei ikinä halua pahaa, vaikka vahingossa ne varpaatkin voivat murtua. Kaviot se on oppinut nostamaan näppärästi itse, eikä kengittäjälläkään ole vaikeuksia. Vitku on pestessä hieman lapsellinen, kun se haluaisi leikkiä vedellä ja luulla vihreää letkua käärmeeksi. Useimmiten pieni vesiletku-jupakka johtaa siihen, että sekä hoitaja, pari apuun tullutta tallityttöä, ja Vitku ovat kaikki läpimärkiä.  Vitku on utelias ja tutkii mielellään hoitajan kädet ja taskut, hieman persona, herkkujen toivossa. Kun se ymmärtää ettei harja ole syötävää tai tyhjässä taskussa ei ole namia, se ei ole enää lainkaan kiinnostunut hoitajan tekemisistä ja antaa tämän harjailla rauhassa. Jos Vitku kuitenkin on vapaana, se pyörii ja hyörii.

 

Laitumelle Vitku lähtee mielellään. Kavereita on aina kiva päästä tervehtimään ja samalla voi katsella tammojakin. Vitku kävelee reippaasti ympäristöään tutkien ja joskus sen joutuu vetäisemään pois puskasta, kun ori on ehkä kuullut rapinaa ja mennyt kurkkimaan. Jos puskasta kurkkaakin joku otus, Vitku on heti ystävystymässä. Vitku ei millään halua laitumelta pois, se vitkuttelee minkä kerkeää. Hoitaja joutuu aina hakemaan sen laitumen perukoilta. Takaa-ajokin päättyy vasta kun iso porukka on jahtaamassa tai joku keksii tulla kauraämpäriä heilutellen. Narun päässä ori käyttäytyy ihan hyvin, mutta kannattaa pysyä valppaana, Vitku saattaakin keksiä että haluaa nyt heti katsomaan mitä seuraavan puun takana on ja riuhtaista itsensä taluttajan otteesta. 

 

Vitku on mukava ratsastaa, sillä on suhteellisen mukava ravi ja hyvin pyörivä laukka. Vitku on ehdottomasti kouluratsu, sillä esteet eivät herralle maistu. Vitku on taipuisa ja se kuuntelee hyvin istuntaa ja pohkeita sekä ohjaa, vaikkakin se on hieman herkkä suustaan. Vitku odottaa ratsastajalta ohjeita ja jos ratsastaja istuu kuin jauhopussi selässä mitään tekemättä, Vitkukin seisoo paikoillaan. Jos taas ratsastaja ratsastaa aktiivisesti ja suhteellisen oikein, Vitku menee nätisti ja reippaasti.  

 

Vitkun kanssa ei todellakaan kannata ottaa raippaa mukaan, ori menee kummalliseksi, vilkuilee pelokkaasti  ja syöksyy minne sattuu. Esteillä ori ei tiedä minne jalkansa laittaa. Vitku sinkoilee esteiden ohi ja kieltää helposti. Ratsastajan pitää olla päättäväinen ja osaava, sekä kärsivällinen. Maastossa Vitku ei tahdo pysyä muiden hevosten perässä, se haluaa kulkea kiinnostavia reittejä ja tutkia ympäristöään. Jos siis ei ole hereillä maastossa, voi löytää itsensä joltain tuntemattomalta polulta.. Vitku huolehtii kuitenkin että ratsastaja pysyy selässä, se ei halua toruja. Kesäisin Vitku nauttii täysin siemauksin uinnista ja vedessä olosta. Talvella se taas kierii lumessa minkä ehtii. 

 

 

Sukutaulu - ja tutkimus, sekä jälkeläiset

Sukutaulu
   i. Hilavimma, evm

 sph o. koulupainotteinen 

ii. Hilarus
ie. Vimmatar
   e.  Valekuva, evm.

sph t. koulupainotteinen

ei. Ehtajätkä
ee. Vale-Rike

 

 

Vitku orin isä Hilavimma on komea liinakko suomenpienhevosori. Tutummin oria kutsutaan Viimaksi. Viima on sisukas ja rehti työnarkomaani ori, joka on kilpaillut aina kouluratsastuksen vaativissa luokissa. Ori ei ikinä kilpa-aikoinaan saavuttanut huimaa menestystä, mutta kohtuullisen määrän sijoituksia se toi kotiin. Näyttelyissä Viima ei koskaan pärjännyt jonkin laisen rakennevian takia, tästä huolimatta ori on komea, eikä vika onnekseen ollut perinnöllinen. Viiman isä Hilarius oli harmaankimo  suomenpienhevosori, joka kilpaili Va A tasoissa luokissa saavuttaen monta menestynyttä voittoa! Hilarius oli vahva periyttäjä, se periytti kuuanteliaisuutta, energisyyttä ja sisukasta luonnetta. Ori omisti myös erittäin kauniin rakenteen, jolla se saavutti kantakirjauksessa toisen palkinnon. Ikäväkseen rakennettaan ori ei ole periyttänyt moneenkaan jälkeläiseensä, mutta Vitku on saanut siltä hienoja ominaisuuksia. Isän isän isä Hilaronka oli tuittupäinen kenttäori. Suomenpienhevosori Hilaronka oli kauniin ruunikko villiluonteinen ori. Hilarankoa käsittelivät vain osaavimmat hevosihmiset, koska tulista luonnetta löytyi. Tahallaan ilkeä ei ollut, eikä satuttanut, mutta orin ns. Kapinoidessa se saattoi huitaista esim. kaviollaan. Kaikesta huolimatta ori tahdottiin säilyttää, koska se oli kenttäkilpailujen rusettihai ja kantakirjattiinkin kolmannella palkinnolla. Isän isän emä Siipirikko oli nimensä mukaisesti arka ja ujo tamma. Neiti palvoi vain omistajaansa ja kaikkia muita se vieroksui. Tamma menestyi täydellisesti omistajansa käsissä, mutta se lopetettiin valitettavan jalkavamman takia. Isän emä Vimmatar oli oikea vauhtihevosten kuningatar. Tämä terhakka suomenpienhevostamma kävikin luonteensa perusteella aluksi raveissa ja sijoittuikin useasti. Raviuran jälkeen se oppi kouluhevosen tavoille ja keräsi vanhempana siinäkin lajissa sijoituksia. Isän emän isä Vimmattu oli musta upea rakenteinen yleispainotteinen suomenhevosori, joka kantakirjattiin todella korkeilla pisteillä ensimmäisellä palkinnolla. Tähdetär oli hieno koulupainotteinen tamma, joka kierteli muutamia suhteellisen matalia luokkia, mutta toimitti  suurimmaksi osaksi harrastehevosen virkaa. 


Vitku pojun emä Valekuva oli energinen, mutta samalla ujohko suomenpienhevostamma, joka kilpaili Vaativan A:n tasoisissa kouluratsastuskilpailuissa saavuttaen huimaakin menestystä. Luonteeltaan Valekuva oli ehkäpä enemmänkin yhden ihmisen hevonen. Se oli nöyrä ja utelias omistajansa kanssa, mutta ei ikinä hyväksynyt täysin edes hoitajaansa. Tamma saavutti rakenteellaan menestystä näyttelyissä, mutta valitettavan sairauden aiheuttamana Valekuva kuihtui pois vain 12 vuoden ikäisenä hienona hevosena. Valekuvan isä Ehtajätkä oli nimensä mukaisesti erittäin persoonallinen ja niin sanottu todella kova jätkä. Ori mahtaili lähes taukoamatta ja tuntui heittävän flirttiä jokaisen tammapuolisen hevosen kanssa. Oli siinä vasta epeli. Orille teetettiin muutama varsa ja sitten se ruunattiin. Ruunaamisen jälkeen se rauhoittui ja pääsi kiertelemään kouluratoja Va B tasolla asti. Sijoituksia, mainetta ja kunniaakin kertyi. Emän isän isä Hovijätkä oli hyvätapainen, luotettava ja nöyrä kouluhevonen. Kimo suomenpienhevosori Hovijätkä menestyi todella vaativissa luokissa ja saavutti menestystä myös näyttely areenoilla. Emän isän emä Varjopuoli oli iloinen ja energinen tamma. Utelias neitokainen otti niin vanhat kuin uudetkin tuttavuudet lämpimästi vastaan. Äidillinen suomenpienhevostamma Varjopuoli oli myös muiden hevosten mieleen. Emän emä Vale-Rike on pahojansa tekevä erittäin viisas ja juonikas tamma, jonka kanssa ei saa missään nimessä huumori pettää tai kärsivällisyys. Ovelampaa ovelampi tamma juoni itsensä irti ties mistä solmuista ja karkasi vaikkapa panssaroiduista aidoista. Tältä tammalta ei ideat lopu kesken, ja jopa kilparadoillekin sillä riitti erilaisia ideoita nolata ratsastajansa täydellisesti. Vale-Rike oli kuitenkin pohjimmiltaan ihastuttava ja lempeä tamma, jolla oli vain tylsää. Juonet unohtuivatkin äkkiä muutaman varsan jälkeen ja kun sitä ratsastettiin paljon ja haettiin erilaisia aktiviteetteja, unohti tamma pian kaikki jekut.  Emän emän isä Repo-Ressu oli hänkin huumorimiehiä, muttei lainkaan yhtä paha varsaansa verrattuna. Seurallisen orin kanssa oli mukava touhuta, kaikesta huolimatta komea massiivinen ruunikko suomenhevosori menestyi kouluradoilla helpoissa luokissa sekä näyttelyissä erinomaisesti. Emän emän emä Valheeton oli rehti ja kiltti suomenpienhevostamma, joka oli lähinnä tuntikäytössä hyvän luonteensa takia. Satunnaisissa koulukilpailuissa tamma kävi.

© Réne

 


 

Kisakalenteri

Kisoja on yhteensä n. 300 kpl.   Vain sijoitukset esillä

 

 

 

 

Muuta

 

Treeni  Muuta
Maanantai  

Tiistai 

Keskiviikko  

Torstai

Perjantai

Lauantai 
Sunnuntai

1h Koulu (valvottu tunti)  

1-2h Maasto/kenttä (valvottu/vapaa) 

Vapaapäivä

30min juoksutus/talutus

1-2h Vapaa. liikuntaa  

1h Koulu

1h Esteet/puomit  (valvottu tunti) 

Liikuttaja: Hoitaja

Liikuttaja: Hoitaja

 

 Liikuttaja: Hoitaja

Liikuttaja: Hoitaja

Liikuttaja: Ram.

Liikuttaja: Hoitaja

 

Varusteet

 

Ikääntyminen

Seuraava syntymäpäivä   16 vuotta - 09.07.2009 Ikääntyy VARL:in mukaisesti
1 vuotta - 20.07.2007
2 vuotta - 06.09.2007
3 vuotta - 24.10.2007
4 vuotta - 11.12.2007
5 vuotta - 28.01.2008
6 vuotta - 16.03.2008
7 vuotta - 03.05.2008
8 vuotta - 20.06.2008
9 vuotta - 07.08.2008
10 vuotta - 24.09.2008
11 vuotta - 11.11.2008
12 vuotta - 29.12.2008
13 vuotta - 15.02.2009
14 vuotta - 04.04.2009
15 vuotta - 22.05.2009
16 vuotta - 09.07.2009
17 vuotta - 26.08.2009
18 vuotta - 13.10.2009
19 vuotta - 30.11.2009
20 vuotta - 17.01.2010
21 vuotta - 06.03.2010

 

 Päiväkirja

 

21.11.2006 Ram.

Otan kourallisen kauraa ämpäriin. Eiköhän tämä tästä ajattelen ja kävelen reippaasti kolmatta tarhaa kohti. Tarha näyttää tyhjältä, mutta totuudessa sen perimmäisessä nurkassa seisoo varuillaan, viekas virne kasvoillaan, erittäin mutainen pienehkö hevosori. Huokaisen, avaan portin ja astelen sisään. Kätken ruskean riimunnarun selkäni taakse. Alan heiluttaa punaista ämpäriä ja siitä kuuluva ääni herättää orin huomion. Sää on kaunis, talvi on alkamassa ja ensimmäiset lumihiutaleet laskeutuvat iloisesti leikkien  maahan, johon se sulavat. Luulisin että pakkastakin on muutama aste, mutta maa on silti lämmin, liian lämmin pienille kauniille lumihiutaleille, jotka sulavat siihen osuttuaan. Vielä lämmin aurinkokin pilkistää puun takaa. Se ei ole vielä ehtinyt korkealle, missä se viipyisikin vain muutaman onnellista minuuttia. Tiesin että aina talven edetessä aurinko viipyisi aina vain vähemmän aikaa joka päivä. 

Ori hörähtää, se on ymmärtänyt mitä minulla on. Yksi niistä ainoista asioista joita se ei voi vastustaa. Heiluttelen vielä kovemmin ja pysähdyn puolitiehen. Tunnen Vitkun liian hyvin, tiedän että se tulee kohta anteeksipyytävän näköisenä luokseni, työntää turvan ämpäriin ja hapuilee kauraa. Sen huonoksi onneksi kauraa on vähän, niin vähän ettei se saa otetta niistä. 

Niin ori tekikin ja talutin sen sisään. Yksi ottelu voitettu, monta jäljellä. 

 

Valmennus 10.10.2008 Koulu 

Valmennus alkoi lämmittelyjen jälkeen ja olit saanut Vitkun jo mukavasti liikkeelle. Harjoittelimme etu- ja takaosa käännöksiä, jotka suorititte melko mallikkaasti. Muistathan tehdä paljon pidätteitä käännösten aikana, ettei ori tulkitse pohjettasi vain eteenpäin tarkoittavana avuna. Laukka osuus suoritettiin ympyrällä, asetusten muutoksia ja askellajin sisällä tehtäviä muutoksia. Sait kaiken näyttämään helpolta ja yhteistyösi Vitkun kanssa oli saumatonta. Suoriuduitte valmennuksesta erittäin hyvin!

 

1.10.2008

Ratsastaja: Ram.

Ratsastin tänään tunnin verran Vitkulla. Ori oli hieman hermostuneen tuntuinen tunnin alusta, mutta unohdettuaan ympäristön, keskittyi se oikein hyvin. Harjoittelin Vitkun kanssa väistöjä ja hieman taivutuksia. Ori meni nätisti pyöreänä ja kulki suorana pohkeenväistössä ja rentoutui. Orista jäi itselleni hyvä fiilis, siitä sai paljon irti, eikä tunti tullut pitkäveteiseksi kummallekaan. Yhteistyö Vitkun kanssa oli saumatonta ja luonnollista.

 

 

Valmennus 15.1.2008 Helppo maasto

Vitkulle taisi olla uusi juttu vaellella ison porukan kanssa keskellä korpea, koska hän oli hieman hermona. Sait kuitenkin hallittua Vitkun, mitä nyt kerran törmäsitte minuun ja Karkkiin ;D Vitku rentoutui vasta loppumatkasta, mutta retki oli kaikin puolin hyvää harjoitusta teille molemmille! Jatkakaa samaan malliin, luottamus kasvaa, eikä Vitkukaan enää säikkyile kaikkea.