Klikkaa tästä, jos tulit tänne suoraan jostain hakupalvelimelta!

Sisävesihöyrylaivoja - Lake Steam Ships

Kuvat, joissa on kehykset, voi klikata hiirellä suuremmiksi!

[KUVA]s/s Punkaharju
Liikennöi 70 - luvulla Savonlinnan ja Punkaharjun väliä.

[KUVA]s/s Karjalankoski lähdössä Kuopiosta Kallaveden risteilylle 70 - luvun lopulla.
[KUVA] s/s Karjalankoski
Valmistettu Tehtaat Lehtoniemen & Taipale Fabriker konepajalla vuonna 1905. Pituus 26 m leveys 6,5 m Syväys n. 2 m.
Matkustajakapasiteetti 125 henkilöä, Koneteho 135 ihv. (Indikoitua hevosvoimaa). Kone oli kaksi sylinterinen paisuntakone suihkulauhduttimella. Maksimikierrosluku n. 200 r.p.m.
Skottilaistyylinen yhdistelmäkattila, tulitorvella ja tuliputkilla, työpaine 10 kg/cm², höyrynpaine kehitettiin kahdella öljypolttimella ja sähkö höyryturbiinigeneraattorilla.
Liikennöi aluksi väliä Kuopio - Karjalankoski, sittemmin Luostariristeilyä, Kuopiosta Heinävedelle Palokkiin, josta matkustajat kävivät linja-autolla, sekä Lintulan, että Valamon luostareissa. Palaten Karvion kanavalle Heinäveden reitillä.
Myöhemmin laivan osti Saimaan Laivamatkat Oy. Sen jälkeen alusta käytettiin Kuopiosta Kallaveden risteilyihin, kesään 1979 saakka, jolloin Saimaan Laivamatkat teki konkurssin, tämän jälkeen laivat myytiin ympäri Suomea. S/S Karjalankoski on Ristiinassa Olavi ja Jussi Ebelingin omistuksessa. Täysin toimiva ja hyväkuntoinen laiva.
On joka kesä mukana Saimaan Höyrylaiva regatassa.

[KUVA]Tämä laiva oli nimeltään s/s Kallavesi. Alkuperäinen nimi sille oli s/s Heinävesi II. Ennen Kallavesi-nimeä laiva oli myös Kuopio nimellä. Laiva oli 70-luvulla reittiliikenteessä Kuopion ja Savonlinnan välillä. Kuvattu muistaakseni jossain Varkauden eteläpuolella, kun olimme tilausmatkalla.
[KUVA]Tämä laiva oli nimeltään s/s Heinävesi. Alkuperäinen nimi oli Heinävesi I. Tämäkin oli reittiliikenteessä Kuopion ja Savonlinnan välillä. Laiva on kuvattu Varkaudessa Taipaleen kanavan alaportilla.
[KUVA]Tässä on sama laiva edestä päin.
[KUVA]S/s Karjalankoski Kuopiossa Haapaniemen telakan rannassa syksyllä 1975.
Kyseistä telakkaa ei ole enää olemassa.
[KUVA]s/s Karjalankoski Kuopion satamassa ennen kuin se myytiin Saimaan Laivamatkat Oy:lle.
Omistajana oli silloin Kuopion Laivat Oy.
[KUVA] Höyrykoneesta)s/s Karjalankosken höyrykone.
Kone oli ns. kaksipaisuntainen kompoundi kone suihkulauhduttimella. Toimintaperiaate oli, että kone sisälsi kaksi sylinteriä. Korkeapaine ja matalapaine sylinterit. Korkeapainesylinteri oli ensimmäinen kattilasta päin tullessa, jossa höyrynpaine oli korkea. Paisunta kone taas tarkoitti lyhyesti sitä, että luisti oli vain vähän aikaa auki ja sen jälkeen höyry paisui sylinterissä ja työnsi mäntää alas sen jälkeen höyry poistui matalapainesylinteriin. jossa höyryn paine oli pienempi ja sen vuoksi sylinterin halkaisija oli suurempi ja höyry jatkoi paisumistaan myös siellä ja työnsi jälleen mäntää alas. Kun höyry poistui matalapaine sylinteristä siihen suihkutettiin kylmää vettä, jolloin höyryn paine jäähtyessään aleni alipaineen puolelle ja höyry poistuessaan imi mäntää perässään, tuosta vesisuihkutuksesta johtuen sitä jäähdytintä kutsuttiin suihkulauhduttimeksi.
Kuvassa näkyy etualalla päähöyryventtiili. Keskellä näkyy suunanvaihtotanko, jolla myös säädettiin koneen täytöstä. Keskellä oleva mittari näyttää suihkulauhduttimen alipaineen, jonka mukaan säädettiin veden syöttöä lauhduttimeen. Lauhduttimen jälkeen oli sitten vesipumppu, joka pumppasi vedeksi lauhtuneen poistohöyryn laivan kyljestä ulos.
Lauhdevettä pumpattiin myös erillisellä pumpulla takaisin kattilaan. Vesipumppu toimi erikoisella vivulla matalapaine sylinterin varren ohjaamana sama varsi käytti vesipumpun lisäksi tuota kattilavesi pumppua, sekä öljy annostelijaa ja ns. Lubrikaattoria, joka pumppasi öljyä päähöyryventtiilin kyljestä suoraan sylinteriin. Öljyn määrää säädettiin siirtämällä työntötankoa lähemmäs tai etemmäs käyttövarressa.
Kuvassa takana näkyy pieni punainen laatikko koneen kyljessä, se oli öljysäiliö, josta öljyä valui lappo periaatteella putkia pitkin kiertokankien laakereille.
[KUVA]Tämä on konekäskyjen välitin, eli telegrammi.
Kun kahvasta käännetään konehuoneessa soi kello ja keskellä oleva osoitin siirtyy näyttämään pyydettyä toimintoa. Pienet liikkeet ei välttämättä soittaneet kelloa, eli jos haluttiin viereisiä asentoja, esimerkiksi puolivauhdista täydelle kahvasta vedettiin ylimääräistä, että kello soi. Samoin aloitettaessa vedettiin pari kertaa päästä päähän ja sitten seis asentoon valmiuden merkiksi.
Konehuoneeseen johti myös puheputki, mutta kuuluvuus siitä oli huono, kun höyryturbiini ja öljypolttimet piti melua. Aikoinaan kun oli käytössä halkolämmitys, jolloin sähkögeneraattoria käytettiin vain pimeällä oli kuuluvuus parempi.
Komentosillalla olevat laitteet, kuten telegrammi, kompassin kuori, ruori jne... olivat messinkiä, joten kiillottamista riitti.
[KUVA] s/s Lokki. Lokki oli Kuopiossa viimeinen ns. "linjalaiva".
Laiva ajoi vielä 60-luvulla vakioreittiä lähisaarten ympäri poiketen samalla laitureissa. Laiva ajoi sitä reittiä aamulla ja iltapäivällä ja muistaakseni vielä kerran illalla.
Saariston asukkaat kulkivat sillä kaupungin ja kotiensa väliä samoin mökkiläiset kulkivat mökeilleen sillä. Laivassa kuljettivat matkustajat silloin myös tavaroitaan.
Laiva oli sen jälkeen yksityisessä risteilykäytössä ja palasi takaisin 80-luvulla Kallaveden risteilyille. Laiva tiettävästi on sen jälkeen uponnut pari kertaa Savonlinnassa.

Seuraavassa pari kuvaa Kuopion Satamasta joskus 70-luvulla.

[KUVA]
Ensimmäisessä kuvassa on vasemmalta lähtien s/s Karjalankoski, s/s Pallas, s/s Lokki ja s/s Heino.
[KUVA]
Seuraavassa kuvassa on vasemmalta lähtien s/s Riistavesi, s/s Karjalankoski ja s/s Lokki.

Trippelikone animaatio
Yllä oleva animaatio kuvaa trippelikoneen toimintaa.
Punainen on korkeapaine höyryä, keltainen keskipainehöyryä, vihreä matalapainehöyryä ja sininen poistohöyryä, joka menee lauhduttimeen.

Toinen laivasivu!

Suomen höyrykoneyhdistys


Pääsivulla on palautelomake, jos haluat kommentoida jotain, tai jätä tästä viesti.
Risto Hyvärinen
<ristoh@iki.fi>

Send Email:[E-Mailin lähetys]