Ilmailumuseo

14-01-2009

Pääsivu
Tapahtumat
Lentävä lavitsa
Ilmailumuseo
Valokuvat
Palaute ja Linkit

 

 

Perustelut sille, että Tampere / Pirkanmaa ansaitsee
itseoikeutetusti toimivan ja kouluttavan ilmailumuseon.

Tampere on ollut historiallisesti se paikkakunta Suomessa jossa katsotaan otetun moottorilennon ensi askeleet.
Tämä tapahtui 20.4.1911 Tampereella pyhäjärvenjäällä kuvanveistäjä Adolf Aarnon toimesta. Liekö ollut enteellistä vai sattumaa, että 1930 luvulla rakennettiin Valtion lentokonetehdas Adolf Aarnon lentokokeiluissaan käyttämän Pyhäjärven rantaan.

Tampereella oli jo v.1908 tehty ainakin Pohjoismaiden ensimmäinen ja maailmanlaajuisesti aivan ensimmäisiä Helikopteri lentoyrityksiä rakennusmestari Jonas Andersonin suunnittelemalla ja rakentamalla lentäväksi lavitsaksi nimetyllä laitteella, jota kokeiltiin Tammelan kaupunginosan eräällä sisäpihalla.

1900 luvun alkuvuosikymmeniltä on paljonkin merkintöjä kirjallisuudessa erilaisista ilmailutapahtumista Tampereella.

1940 luvulla näki päivänvalon maailman ensimmäinen ilmatyynyalus. Idean keksi ja toteutti Di Toivo J Kaario ja nimesi aluksen kellosiiveksi. Ensimmäiset kokeilut suoritettiin 1949 Härmälän lentokentällä ja kokeita jatkettiin Siurossa. Di Toivo J Kaario oli jo 1930 luvulla suunnitellut ja rakentanut liitokoneen sekä suorittanut sillä onnistuneita lentoja. Myöhemmin Kaario kiinnostui pintaliitäjien kehittämiseen kelirikkokäyttöön.

Tampereen-ilmailun harmaat-kotkat Rakensivat ensimmäisenä työnään A Aarnon Demoiselle lentokoneen näköismallin suhteessa 1:1. (Katso valokuvat)

Toisena työnä teimme yhdessä Lentovarikon killan kanssa Jonas Andersonin lentävänlavitsan toimivan näköismallin 1:1.

Kolmantena työnä rakensimme T.J. Kaarion kellosiiven näköismallin yhdessä Lentovarikon killan kanssa.

Kaikissa edellä mainituissa laitteissa oli hyvänä yhteistyö kumppanina myös Tampereen Museokeskus Vapriikki. Nämä kolme laitetta liittyvät kiinteästi Tampereen ja myös koko Suomen ilmailuhistoriaan ja saatiin ne tehtyä 4 vuoden ahkeralla työllä. Vuonna 2000 alkanut yhteistyö Museokeskus Vapriikin Kokoelma päällikön Ritva Palo-ojan kanssa jatkuu edelleen työn alla olevan T.J. Kaarion kirjan osalta ja toivomme. että kellosiipialus ja kirja saataisiin julkaistuksi vielä tänä vuonna. Ilmailu on ollut ja tulee olemaan tärkeä osa ihmiskunnan tarpeita. Kehityksen kulkua on vaikea arvata ja tämän päivän tekniikka voi piankin olla historiaa.

Sotia emme kaipaa mutta historialliset tosiasiat pitää tallentaa myös sotilas ilmailuun liittyvin osin. Sitä historiaa joutuivat tekemään myös tuhannet työntekijät, Suomalaisen lentokoneteollisuuden palveluksessa sodan kurimuksessa vuosina 1939–1945. Silloisen Valtion lentokonetehtaan suunnittelijat sekä monet eri ammattimiehet ja naiset loivat tekniikkaa ja sovelluksia joiden merkitys oli sotien jälkeenkin tärkeässä asemassa, sillä loihan se edellytykset selvitä raskaista sotakorvauksista.

Mittava ja erittäin vaativa koelentotoiminta oli Härmälän lentokentän arkea vajaat 10 vuotta. Siitä ajasta sotavuodet oli erittäin työntäyteistä kaikille ilmavoimia myöden, sillä toimihan ilmavoimien varikko myös täällä. Härmälän lentokentän toiminta piti myös sisällään vuosikymmenet mittavat siviili-ilmailun osa alueet. Kaupallinen lentoliikenne, tilauslentoyritykset ja lentokoulutus olivat merkittäviä toimijoita Härmälän lentokentältä käsin.

Myös Tampereen ilmailuyhdistys toimi aktiivisesti kentältä käsin vuosikymmenet. Laskuvarjourheilu nousi myös hyvin mittavaksi Härmälässä.

Ilmavoimat käyttivät myös kenttää sen sulkemiseen saakka.

Tampere on nimetty ainakin epävisallisesti Suomen-ilmailun kehdoksi. Mikä estäisi sen asian virallistamista. Nyt me Tampereen ilmailun harmaat-kotkat haluamme katsoa että, löytyykö sitä tukea niin yksilö tasolta, lähikunnista, kaupasta, teollisuudesta ja poliittisilta päättäjiltä, perustaa kouluttava ja kasvattava ilmailumuseo Tampere/ Pirkanmaalle? Tampereen ilmasillan syyskokouksessa 20.9.2005 suoritettiin äänestys joka antoi myönteisen tuloksen lähteä perustamaan Tampereelle ilmailumuseo yhdistystä. Perustava kokous on ajateltu pitää vuoden 2006 alkupuolella ja siitä ilmoitellaan lehdissä ja muissakin tiedotusvälineissä mahdollisuuksien mukaan.

Harmaat kotkat kokoontuvat Pirkkalan lentokentällä sotilaskodissa ja Pirkkalan aero-klubilla kuukauden puolivälissä maanantaisin kello 12:00 alkaen.

Tampereella 23.9.2005.                                                  Tästä lisää tietoa ilmailumuseo hankkeesta.
 


Tampereen harmaita-kotkia v2000 Pirkkalan lentokentällä.


Klikkaa kuvaa, niin näet sen isompana

Pääsivu | Tapahtumat | Lentävä lavitsa | Ilmailumuseo | Valokuvat | Palaute ja Linkit

Sivu päivitetty 14-01-2009