Etusivulle


Etusivu > Kirjoitelmia > Systeemin ekologiamalli

© Innovo Ky 1997, Antero Hälikkä

SYSTEEMIN EKOLOGIAMALLI

Eräs muodikkaimmista sanoista ihmisen ja organisaatioiden toiminnan ymmäryskeskustelussa on systeemisyys. Kun siihen liitetään vielä ekologia niin jopa olemme kiintoisan teemakokoelman kimpussa. Systeemisyyttä ja systeemiajattelua voi testata tässä jutussa esitetyn systeemin ekologiamallin avulla. Siinäkin tapauksessa, että malli tuottaa lisääntyvää kaaosta lukijan mieleen, se toimii.





 Sisältö

  Käsitteistä:
     Tarkoitus
     Rakenne
     Konteksti
     Prosessi
     Mittaus
     Meta

  Systeemien maailmassa "kaikki vaikuttaa
     kaikkeen"
  Luovuudesta
  Ekologiamallin käytöstä
  Lopuksi

Käsitteistä

Heti on todettava että sana systemaattisuus ei ole sama asia kuin systeemisyys. Jos valmistamme ruokaa, voimme ottaa esille keittokirjan ja systemaattisesti noudattamalla siinä annettua ohjetta voimme onnistua sen valmistamisessa. Mutta jos ohje on puutteelliseti laadittu, ken ties sellaista ruokakulttuuria varten, joka poikkeaa olennaisesti ohjeen lukijan ympäristön ruokakulttuurista, niin systemaattisuudesta ei olekaan hyötyä. Tarvitaan luovuutta ja sitä, mitä kutsutaan systeemisyydeksi. Monesti sitä nimitetään myös sellaiseksi ammattitaidoksi, jota ei voida siirtää toiselle pelkästään ohjeiden avulla.

Systeemillä ymmärretään erilaisten asioiden järjestelyä niin, että ne muodostavat kokonaisuuden, joka ei olisi luonteeltaan enää sama systeemi, jos jokin siihen kuuluva osa otettaisiin siitä pois. Systeemi on riippuvainen osistaan ja ympäristöstään. Ei-systeemi on sellainen, joka ei ole yhtään enempää kuin siihen kuuluvat osat. Esimerkki ei-systeemistä voisi olla vaikka 'huolimattoman halot liiterin nurkassa'.

Ekologia on tullut tunnetuksi yhteydestään vihreisiin arvoihin, koska se on oppi lähinnä elollisten olioiden ja ympäristön suhteista. Ekologiset ratkaisut tarkoittavat laajasti ottaen sitä, että systeemeissä otetaan ympäristö huomioon ja siten turvataan systeemien olemassaolo ja tarkoituksenmukaisuus. Jokainen elollinen olio ja ihmisen aikaansaannos kuten aatteellinen yhdistys ja tietokoneohjelma ovat esimerkkejä systeemeistä. Ekologinen tarkastelu voidaan periaatteessa yleistää kaikenlaisten systeemien tutkimiseen.

Tässä kirjoituksessa esitetty ekologiamalli on väline, jolla voidaan tarkastella systeemin selviytymistä ympäristössään. Sillä voidaan tarkistaa onko jokin toimenpide kohteena olevan systeemin tai organismin kannalta ekologinen ja tämän selviytymistä edistävä.

Ekologian tarkastus on yleistä NLP-lähestymistavassa. Ekologiamallia voidaan pitää eräänä NLP-ajattelutavan sovelluksena. Mallin idean, mikä on antanut kirjoittajalle syyn tarttua kynään, on esittänyt Montevideossa asuva Rodger Bailey, MS, artikkelissa The Cube: An Ecology Model, julkaisussa Anchor Point, September 1993. Ekologiamalli

Mallissa on kuusi osaa. Niiden mieleen painaminen on helppoa. Ne ovat yhtä tärkeitä mallin kannalta kuin kuutiolle sen kuusi särmää. Nämä kuusi tekijää ovat: systeemin tarkoitus, rakenne, konteksti (asiayhteys), prosessi, mittaus ja metanäkökulma. Ne peittävät lähes aukottomasti kaikki tarvittavat näkökulmat minkä tahansa systeemin selviytymisen tarkastelussa. Malli sopii esimerkiksi yritysidean testaamiseen (business plan), työpaikkaa hakevan soveltuvuusarviointiin tai oman elämäntilanteen tarkasteluun.

Seuraavassa luonnehditaan ekologiamallin osia yksilön, yrityksen ja idean esimerkkitapauksissa.


Sivun alkuun



Tarkoitus

Tarkoitus määrittelee sen, miksi systeemi on olemassa, mikä on sen merkitys ympäristölleen.

Yksilöllä tämä merkitsee perimmäisten kysymysten pohdiskelua, olemista osana jossakin laajemmassa kokonaisuudessa. Työelämässä tämä tarkoittaa työroolia ja suhdetta organisaation tavoitteisiin. "Miksi teen työtä ja ahkeroin?"

Yrityksen tarkoitus kuvataan toiminta-ajatuksessa. Systeeminä yritys toisaalta sisältää henkilöstönsä eräät puolet, mutta toisaalta toteuttaa myös heidän toiveitaan, tarpeitaan ja arvojaan, joita ilman systeemiä ei voitaisi edes ajatella olevan olemassa.

Aatteen ja idean tarkoituksena on toteuttaa jotakin päämäärää kannattajiensa mielessä.

Systeemin toiminnalle tarkoitus on sisältöä määrittelevä kysymys, ihmiselle esimerkiksi elämän sisältö ja elämän tarkoitus.


Sivun alkuun



Rakenne

Rakenne vastaa kysymykseen: minkä varassa systeemin tarkoitus toteutuu. Mitä osia systeemiin kuuluu ja mitkä ovat rakenneosien sisäiset suhteet.

Ihmisyksilön rakenteeseen kuuluu kaikki se kuka hän on, mitä hän on, mihin hän uskoo ja mitä osaa, mihin hänellä on voimaa, valmiuksia ja edellytyksiä. Näitä asioita selvitellään yksilöterapiassa ja työhönotossa.

Yrityksen rakenteeseen kuuluu organisaatio, säännöt, organisaatiokulttuuri, tuotantovälineet ja yhteistyövalmiudet ja -sopimukset. Nämä asiat kiinnostavat yritysostajaa.

Idean, ideologian tai aatteen rakennetekijään kuuluu tietty logiikka ja (tunne)elementit, joita se yhdistää, sekä suhde niihin, joille idea tai aate antaa jotakin.


Sivun alkuun




Konteksti

Kontekstinäkökulma koskee ympäristöä, kohteena olevan systeemin suhdetta siihen ja vuorovaikutuksen laatua ympäristön kanssa. Systeemin rajapinta ja siinä tapahtuvat reaktiot määräytyvät siitä, mitä kontekstinäkökulma systeemin tarkoituksen mielessä käsittelee.

Yksilön ympäristö muodostaa useita konteksteja, jotka ikääntymisen myötä vaihtuvat. Näitä ovat koti, perhe, ystävät, harrastukset ja työ. Työkontekstiin kuuluvat työmaa, työpaikka, työtoverit ja asiakkaat suoraan tai välillisesti. Tarkastelu koskee kommunikoinnin osapuolia ja sisältöä, millä on merkitystä yksilölle ja hänen tarkoitukselleen.

Yrityksen kontekstissa keskeisenä ovat markkinat ja ulkopuoliset suhteet sekä niiden kesken tapahtuvien reaktioiden laatu. Ulkopuolisia merkittäviä vaikuttajia ovat asiakkaat, yhteistyökumppanit, alihankkijat jne. Yrityksen ympäristötekijäksi on luettava myös henkilöstön työkontekstin ulkopuolelle jäävät asiat. Yrityksen on viisasta ottaa huomioon mm. työntekijöidensä perheet ja niiden tarpeet, niin kuin asiakkaidenkin suhteen on meneteltävä.

Idean konteksti on asiayhteys, se mihin idea liittyy, mihin sillä on vaikutusta ja millä siihen on vaikutusta.


Sivun alkuun




Prosessi

Prosessi käsittää toiminnan, jolla systeemi toteuttaa rakenteensa varassa tarkoitustaan kontekstinsa mukaisessa ympäristössään. Prosessiin liittyy aika, tapahtumat, liike ja muutos. Se muodostaa keinot, joilla tarkoitusta toteutetaan. Prosessi on samalla keino selviytyä ja varmistaa systeemin olemassaolo.

Yksilölle prosessi merkitsee ajattelua, toimintaa ja työn tekemistä, tekoja ja vuorovaikutusta. Näistä muodostuu yksilön historia. Ihmisen kehittyminen, oppiminen ja harjoittelu muuttavat hänen rakennetekijöitään. Näiden lisäksi aikaansaannokset, erityisesti työelämässä, kuuluvat tarkoituksen toteuttamiseen. Prosessien tarkoituksenmukaisuustarkasteluun kuuluu tärkeänä osana aikajänne. Toteutetaanko tarkoitusta lyhyellä vai pitkällä tähtäimellä. Eettiset kysymykset ohjaavat myös prosessia, mitä etenemisreittejä valitaan päätöksenteossa.

Yrityksissä on lukuisia prosesseja kuten materiaalinkulku, valmistus, tieto ja raha sekä niihin kaikkiin liittyvät päätöksentekoprosessit ja ihmisten työnteko.

Idealle sen elinaikana kohdistuu jatkuvaa kritiikkiä. Idean elinkaarta voidaan tarkastella prosessina, miten idea selviytyy kritiikistä, jalostuu tai kuolee.


Sivun alkuun




Mittaus

Mittaukseen kuuluu sen selvittäminen, miten tarkoitus toteutuu, mistä sen voi päätellä, nähdä tai todeta. Mittauksen voi kohdistaa rakenteeseen, ympäristöilmiöihin mutta ennen kaikkea prosessiin.

Yksilöillä on erilaisia tapoja tuntea, milloin toiminta (prosessi) on tavoitteen (tarkoitus) suuntaista. Mittaushavaintoja voi tehdä kaikkien aistien kautta omasta itsestään ja kanssaihmisistä vuorovaikutustilanteissa. Aikajänne on pidettävä mielessä samalla kun havainnoista tehdään päätelmiä. Iloinen ravintolailta ja mielihyväntunne voivat aiheuttaa jollekin yllättäviä hankaluuksia seuraavan päivän työasioissa.

Yrityksissä käytetään erilaisia tulosmittareita toiminnan tuloksellisuuden tai laadukkuuden seuraamiseksi. Niiden suhteen on oltava huolellinen, sillä toimenpiteiden vaikutus saattaa aiheuttaa epästabiiliutta muuttujassa, jota on tarkoitus hallita. Säätöteoriassa tunnetuin epästabiiliusuustekijä on vaikutusviive. Isoissa organisaatioissa on myös huolehdittava siitä että osien (alasysteemien) tarkoitus toteuttaa (systeemin) perustarkoitusta. Yksilön edun ja yhteisön edun, näiden molempien tulisi todentua mittauksissa.

Idealle on olemassa erilaisia loogisia päättelymenetelmiä tai kokeita, joilla sen tarkoituksenmukaisuutta voidaan ilmaista. Idea voi olla aluksi olettamus, hypoteesi. Sitä testataan kontekstin määräämässä ympäristössä. Aatteiden menestyksen mittarina voi toimia jäsenmäärä.


Sivun alkuun




Meta

Metatarkastelussa noustaan systeemin ulkopuolelle. Tällöin nähdään ja tiedostetaan muiden vastaavien systeemien olemassaolo. Millaisia tarkoituksia, rakenteita, konteksteja, prosesseja ja mittauksia niillä on. Sinä-näkökulma ja kärpäsenä katossa tarkastelu tuottavat hyödyllistä tietoa systeemin selviytymisstrategialle.

On hyödyllistä NLP-periaatteidenkin mukaisesti todeta, että eri konteksteissa tavatut systeemit voivat menestyä samoilla prosesseilla, mutta erilaisilla rakenteilla. Yksilön oppimisprosessi voi olla sama, vaikka lahjakkuusrakenne ja opittavan sisältö ovat erilaisia. Hyöty saadaan mallittamalla esikuviksi kelpaavia yksilöitä.

Eri bisnesalueilla toimivilla yrityksillä täytyy olla menestyäkseen toisistaan poikkeavaa, tarkoituksenmukaista bisnesosaamista mutta ne voivat siitä huolimatta luoda samankaltaiset prosessimallit tuloksen tekemiselle. Tällainen toisten malleja jäljittelevä ja hyödyntävä toiminta tunnetaan benchmarking-ideana.

Aatteilla ja ideoilla on runsaasti kilpailevia ideoita. Esimerkkinä aatteiden taistelusta voidaan tarkastella poliittista todellisuutta hiukan yksinkertaistaen: Idea kapitalismista on päässyt toistaiseksi (miten käy pitkällä, satojen vuosien aikajänteellä?) voitolle ideasta sosialismi kontekstissa, joka koskee kansantaloustieteen soveltamista reaalimaailmassa. Sosialismin soveltamisessa tehtiin paljon virheitä. Esimerkiksi mittauksen toteuttamisessa määrä (numerotieto) korvasi laadun. Tämä saattoi johtua rakenteellisista (valta) heikkouksista: eräiden yksilöiden (vallassaolija) edun mukaista oli mitata eri asioita kuin systeemin (ihanteellinen) tarkoitus olisi vaatinut. Seurauksena oli prosesseja, jotka eivät taanneet selviytymistä kilpailussa kapitalistisen systeemin kanssa.


Sivun alkuun




Systeemien maailmassa "kaikki vaikuttaa kaikkeen"

Ekologiamallin luonteeseen kuuluu se, että se mukautuu itse oman ideansa mukaisesti systeemien tarkasteluun. Systeemin osilla on vaikutus toisiin osiin. Jos teet muutoksen jossakin osassa, vaikutus muihin kannattaa saman tien tarkistaa. Sama koskee ulkopuolelta tulevaa muutosta. Muutos kontekstissa vaikuttaa lähes kaikkiin muihin systeemin osiin.

Mallia voi soveltaa kohdesysteemin osien, jäsenten, alasysteemien tarkasteluun sekä yläsysteemiin, minkä osa kohdesysteemi on. Alasysteemin meta liittyy kohdesysteemin tarkoitukseen. Alasysteemin meta ja tarkoitus koskettavat myös kohdesysteemin rakennetta (minkä varassa) ja prosessia (mitä tapahtuu). Kohdesysteemin meta puolestaan liittyy yläsysteemin vastaaviin osiin. Jos kohdesysteemiksi otetaan tiimi, on alasysteeminä tiimin jäsen ja yläsysteeminä esimerkiksi yritysyhteisö. Tiimin tarkoitus, rakenne ja prosessi antavat sisällön yksilön metatarkastelulle: miten tarkoitus, edellytykset, yhteydet muihin, toimintatapa ja tarkoituksenmukaisuuden seuranta sovitetaan yhteen. Yritysyhteisön kannalta tiimi on eräs yhteisösysteemin rakenteellinen vaihtoehto, eräs monista muista organisointitavoista, toteuttaa yhteisön tarkoitusta ja toiminta-ajatusta. Tiimi on parhaimmillaan kun kehitetään toimintoprosesseja.

Systeemi on riippuvaisempi osistaan kuin systeemistä, mistä se on osa. Siksi osille täytyy miettiä varmistuksia, työyhteisössä varamiehet, koneille varaosat. Työpaikkaa voi vaihtaa, ideoita voi kokeilla uusissa ympäristöissä ja liikeideaakin voi muuttaa. Mitä joustavammaksi systeemi kehittyy sitä paremmin se selviytyy systeemissä, jonka osana se on.


Sivun alkuun




Luovuudesta

Luovuutta pidetään yleensä erityisominaisuutena. Koska selviytyminen erilaisista tilanteista päivittäin vaatii jopa keksinnöllisyyttä, kutsutaan sitä arkiluovuudeksi. Siis ensiksikin luova systeemi ylläpitää prosessia, jolla se itse selviytyy. Tällainen on esimerkiksi menestyvä esiintyjä. Tai sitten systeemi luo systeemin (tulos), joka selviytyy omassa ympäristössään, vaikka se ei itse ymmärtäisikään omaa tarkoitustaan. Tällöin ensin mainittu systeemi on tuloksensa ansiosta luova. Tästä ovat esimerkkeinä eräät elinaikanaan nälkää nähneet taidemaalarit. Heidän teoksensa nykyään muodostavat valtavia omaisuuksia. Onkin tarpeellista liittää luovuus ekologiamallin käsitteistöön seuraavalla määritelmällä:
'Luovuutta, tai sen tulos, on prosessi, jolla systeemi selviytyy ympäristössään.'
Määritelmää kannattaa testata eri tapauksiin ympäröivässä maailmassa, jota kutsutaan sattuvasti myös luomakunnaksi. Parhaimmillaan käy niin, että testaaja tunnistaa myös itsestään alueita, joissa on luova. Niinpä kukin voi edistää omaa selviytymistään, kun luottaa omiin luoviin kykyihinsä ja käyttää niitä yhä laajemmilla alueilla, niilläkin mitkä eivät ensiksi tule mieleen.


Sivun alkuun




Ekologiamallin käytöstä

Mallin avulla voidaan jäsentää minkä tahansa systeemin selviytymisedellytyksiä, tarkistaa jollakin osa-alueilla tapahtuvan muutoksen vaikutusta muille alueille ja kokonaisuuteen. Systeemeille on ominaista se, että jonkin osan muutos aiheuttaa muutoksen myös johonkin toiseen osaan. Sisäiset muutokset edellyttävät osien mukauttamista, ympäristömuutokset mukautumista. Mallin etuna on sen yksinkertaisuus ja samalla kattavuus. Kuusi näkökulmaa auttavat löytämään oleellisen mentäessä systeemin yksityiskohtiin.

Tämän ekologiamallin tarkoituksena on edistää minkä tahansa tarkasteltavan systeemin (konteksti) hahmotusta ja oleellisen tunnistamista tämän selviytymisen tarkastelussa.

Mallin tarkoituksen toteutuminen on käyttäjänsä taitojen (rakenne) varassa, kuinka hän on omaksunut mallin käytön. Toteutuminen riippuu myös siitä, kuinka mallin kuusiosainen rakenne sopii systeemien tarkasteluun, sekä onko tämän mallin käyttö yleensäkään opittavissa.

Keino (prosessi), jolla hahmotusta toteutetaan, voisi olla MIND MAP -tekniikka, jossa edetään yleisestä yksityiskohtiin (Top Down). Alussa on kuusi haraa, joita on jo esitelty mallin peruselementteinä. Tarkasteltavan systeemin tunnuspiirteet kuvataan kuhunkin haaraan. Käytettäessä mallia jonkin ryhmän, heidän yhteisen systeeminsä kuvausprosessissa on hyvä kaikkien systeemistä kiinnostuneiden olla mukana. Kuvaustuloksena syntynyt kartta (mind map) sinällään ei kerro aiheesta asianosaisille niin hyvin kuin omakohtaisesti koettu prosessi, jolla kuvaus on toteutettu.

Ekologiamalli selviytyy, kun sen avulla systeemi hahmottuu paremmin ja nopeammin (mittaus), kuin jos se kuvattaisiin pelkästään muilla tavoilla, kun tarkoituksena on löytää selviytymiseen oleellisesti vaikuttavat tekijät. Ekologiamalli täydentää muita hahmotusmenetelmiä, se toimii ikään kuin yhteistyössä niiden kanssa. Tunnusomaista tarkoituksen toteutumiselle ovat oivallukset, joiden seurauksena nähdään metsä puilta.

Muitakin hahmotusmalleja ja -menetelmiä on olemassa ja niiden sopivuus, paremmuus tai huonommuus, systeemien selviytymistarkasteluun määrää tämän tässä esitetyn ekologiamallin elinkelpoisuuden (meta).


Sivun alkuun




Lopuksi

Systemaattiseen ajatteluun rajoittunut kaipaa huolellisesti laadittua ohjetta. Jotta sellainen voitaisiin laatia, on laatijan kyettävä ajattelemaan systeemisesti, kaikki mahdollinen on otettava huomioon ("kaikki vaikuttaa kaikkeen"). Ekologiamalli ja ja MIND MAP -tekniikka antavat mahdollisuuden kuvata ohjeistettavaa systeemiä epäsystemaattisesti, intuition ohjaamana, osia siinä satunnaisessa järjestyksessä esilletuovana kuin ne mieleen tulevat. Kun systeemi on kuvattu, voidaan myös sen systemaattiset alueet tunnistaa ja ohjeistaa. Jos tämä olisi ohjeenlaadintaohje niin se ei olisi ekologinen jos se olisi systemaattinen.

© Copyright Innovo Ky Antero Hälikkä, 1999

Sivun alkuun




Päivitetty 4.1.2006, Innovo Ky