Jaskan logo
Orvokki ja Jaakko Harjuvaara
Koulut ja
työura
Sota
lapset
Puheet, kirjat
haastattelut
Kuvia
sanoja
Taivaan
kotiin
LAPSET Luonto
ilmasto
Järvenpää
historiaa
Harrastukset
reseptit
Puheita Koulut ja
työura



AILI JA MIELO-LEHMÄ -
ELÄMÄÄ UNTOLAN KOTIPIHALLA


Myös muuta Untolaan liittyvää aineistoa, vaikka varsinaisesti päärakennukseen liittyville kuville olen tekemässä omaa sivua

http://www.kolumbus.fi/jaakko.harjuvaara/untola.shtml


Mielo-lehmä

Mielo-lehmä 27.5.1945
Paikka on Untolan alaosassa, kuvan oikean reunan 'vieressä' on Mannilantie.








Mielo-lehmä

Tekstinä oli 'lypsytunnilla', vuodelta 1945.






Mielo-lehmä

Tekstinä oli 'tytöt lypsyllä' - 20.7.1945
Joku pitelee häntää poissa tieltä, kun on suorana taaksepäin.






Mielo-lehmä

v 1945

Kuva otettu myös Untolan alaosasta talolle päin. Saunarakennus olisi vasemman yläkulman jatkona. Orapihlaja-aita oikealla on rajana Mäkisen tonttiin. Tuossa vasemmalla olevista koivuista tänne Mannilantielle päin tien reunassa oli hyvä metsämansikka-alue. Pienokainen taaempana on ilmeisesti Liisa tai Heikki.

Ailin pojanpojan eli Samulin ja Katin perheessä lehmät ovat Lapin maatiaislehmiä. Mielo lienee ayrshire-lehmä?

* * *

Koska olen syntynyt 1944 ja muistan mielestäni tämän lehmän 'luonnossa' ja esim. separaattorin käytön, niin sen on täytynyt olla useampia vuosia eli vähintään 1947-1948 asti. Muistan myös, että lehmää pidettiin jossain Maatalousnormaalikoulun mailla 'laitumella' = rautakanki löytiin syvään keskelle laidunta ja ketju kiinni siihen. Mielon lypsäminen ja hoitaminen siellä laitumella asti  - oli hankalaa.  - Heikki muistaa varmaan tarkemmin?

Heikin tarkennuksia: Mielo asusteli talvet navetassa autotallin takana. Keväällä päästettiin ulos omalle pihalle ja riemukasta laukkaa oli kiva katsella. Laidunaluetta oli melkoisesti jo omalla tontilla, mutta varmaan käytettiin myös ulkopuolisia laitumia. Mielolla oli tärkeä rooli perheen ruokataloudessa. Vaari kasvatti lisäksi sikaa ja lampaita.
Kotona oli lisäksi kanoja+vihaisia kukkoja ja kaneja.
 



Untola piharakennus

ISOKOKOINEN KUVA

Piharakennus, jossa vasemmalla autotallin ovet. Autotallin takana 90 asteen kulmassa jatkuvan pidemmässä osassa vasemmalla navetta, pikkula (ulkohuusi), puuliiteriosa ja yläkerran vintissä säilytystilaa.
Navettaan käynti kulmauksen perältä vasemmalla, pikkulaan suoraan ja liiteriin oli 'aukko' oikealla, pääovet/leveät pariovat liiteriosaan leikkimökin takana keskellä. Liiterissä teurastettiin (kirveellä pää poikki) kanat tarvittaessa. Lapset eivät saaneet olla katselemassa kanojen teurastamista, mutta jostain raoista sitä tirkisteltiin. Oli jännittävää katsella, kun päätön kana lensi säännöllisesti pölkyltä otteesta irti päästessään päin liiterin seinää... Verijäljet jäivät seiniin.

Liiterin pariovien oikealla puolella oli jännittävä suuri, vajaan metrin korkuinen aiv-rehun liuoksen (suolahappo) lasipullo, jossa oli myös lasinen kierrekorkki ja sitä käännettiin auki ja haisteltiin suolahapon pistävää hajua...
Oikeasta päädystä meni portaat yläkertaan ja niiden portaiden alapäässä oli sementtinen - lienee kylmähköksi tilaksi tarkoitettu koppero, johon heitettiin aina lasiastioiden jätteet/sirut. Yläkerrassa oli kaikenlaista tavaraa varastoituna. Portaiden yläpään vieressä oli Yhteiskoulun 1-3 luokkien kesällä kerättävien kasvien prässi, jossa kasvit kuivattiin ja sitten syksyllä siirrettiin Kasvio-keräilykansioon heimoittain lajiteltuna. Kasveja piti kerätä 30 kpl kunakin kesänä ja syksyllä ne tentittiin, niin että piti tunnistaa kasvi, kun opettaja, minulla Erkki Kolehmainen eli Simppu peitti kasvipaperin oikeassa alakulmassa olevan nimilapun, piti osata suomalainen nimi, heimo ja myös latinan kielinen nimi. Jos osasi suomalaisen nimen ja heimon, niin sai parhaassa tapauksessa 8, jos osasi vielä kasvin latinan kielisen nimen, sai 9 ja jos kasvit olivat erityisen hyvin prässättyjä ja hyviä yksilöitä, niin jopa 10. Minä yritin vain tuota 8 arvosanaa.
Vintin kattoparruihin oli kiinnitetty koukut ja pyykkinarut ja talvella pyykit kuivatettiin täällä, koska jäätyneet lakanat ym. muutaman päivän aikana vähitellen 'haihduttivat' jään ja ne kerättiin sitten hieman jäisinä mankelointia tai silittämistä varten sisään.

Rakennuksen päädystä oli käynti kulmaukseen, jossa olivat saunarakennuksen yläkerrassa asuvan Hilma Kokkolan puuliiteri.
Piharakennuksen takana oli pikkulaan rajoittuvana 'tunkio', jonne vietiin kompostoituvan likasangon ym. sisältö. Takaseinustalle kerättiin pois vietävää romua = poissa näkyvistä.

Piharakennuksen autotallin ja vasemmalle radallepäin olevan aidan välisessä tilassa oli kanojen ulkotarha, johon kanat tulivat navetan seinässä olevasta aukosta lankkua myöten. Verkko-ovi kanalan ulkotarhaan meni autotallin kulmasta ja jos ovi sattui jäämään raolleen, niin vihainen kukko ja osa kanoista karkasi pihalle.
Kerran kukko hyökkäsi kimppuuni pihalla ja juoksin karkuun, kunnes aikuiset ehtivät hätiin. Äiti löi kukkoa jollain vitsaksella ja kukko pyörtyi ja nostettiin takaisin kanalaan ja ovi visusti kiinni.


Navettarakennuksessa oli myös lampaita talvella - pieniä karitsoitakin.

karitsat
kuva 243 - 19.4.1946

Liisa karitsojen kanssa keittiössä.  Karitsat tuotiin kovalla pakkasella välillä lämpimään keittiöön. Kesällä lampaat vietiin laitumelle 'Rantaan', jossa asun nykyisin. Järveltä tulevan kanavan ja sen sivukanavan väliin jäi kapea maakaista. Lampaat vietiin siihen ja aita kanavasta toiseen. Yleensä lampaat pysyivät siellä maalla, mutta joskus halusivat pois ja lähtivät uimalla kiertämään aitaa. Niiden turkki tuli kuitenkin niin painavaksi vettyessään, että ne piti käydä nostamassa vedestä rannalle, koska muutoin oli vaarassa, että ne hukkuvat niin painavina järveen.

Kesällä kerättiin puista ja pensaista oksia kimpuksi  - kerpuksi - joita vietiin talvella lampaille ruuaksi, niissä olivat kuivat lehdet ja varmaan järsivät ohuempia oksanversojakin.



kanala
kuva 117 - 26.5.1946
Kun ruokana oli makaroonilaatikkoa, joka oli tehty vähän pidemmistä ja ohuemmista makarooneista kuin nykyisin,
niin olin tuijottanut pitkään näitä pidempiä makaroonin pätkiä lautasella ja todennut: "Hyi matoja, vie kukolle!"
Makaroonipakkaus oli ohutta kellertävää pahvia, jossa oli selluloidi-ikkuna etupuolella ja siitä näkyivät läpi ne makaroonit.
Takana radan toisella puolella oleva valkoinen asuinrakennus oli Heino ja Ilta Kokkosen kotitalo. Pojat Matti Kokkonen ja Pertti Jaukkari olivat usein kavereina niin kesällä kuin talvella. Talvella laskettiin suksilla radan vieressä olevalta korkeammalta reunalta raiteiden vierelle. 


Tuo kotipiha oli monipuolinen leikkipaikka.





Piharakennus Liisa
23.1.1944
ISOKOINEN KUVA

Liisa laskemassa potkukella yläpihalta saunanmäkeä = saunarakennusta kohti. Takana näkyy edellisen kuvan piharakennuksen pääty ja sen vasemmassa reunassa ovi yläkerran portaisiin. Hilman liiterin ovi on juuri Liisan takana. Saunanmäkeä reunusti kukkapenkki - kuva alla - ja kukkien takana kasvoi kriikunapuita.
Alunperin kulku yläpihalle kulki tästä saunanmäkeä ylöspäin ja se riitti alkuun, kun Tyynellä ja Vilmalla tässä asuessaan ei ollut autoa. Myöhemmin Pekan ja Ailin muutettua tähän, sodan jälkeen rakennettiin leveämpi autotie kriikunapuiden takaa ja saunan takaa (kuvia saunarakennuksesta tulossa...) tontin reunaa myöten suoraan isommalta alaportilta tulevalta tieltä, joka aluksi kiersi saunarakennuksen ja tuli tästä mäkeä ylös kapeana tienä yläpihalle. (Karttapiirros tulossa...)

Piharakennuksen takana aidan takaa häämöttää Mäkisen tontin piharakennus...

Nykyisen 'ilmaston lämpenemisen' hokeman aikana on hyvä todeta, miten vähän lunta on maassa 23.1.1944 keskitalvella. Tunnettuahan oli, että talvisodan 1939 - 40 talvena pakkasta oli yli -40 astetta, jolloin omenapuita paleltui suuri määrä - myös tästä Untolan puutarhasta, jossa niitä Tyynen ja Vilman aikaan oli hyvin paljon. (kuvia tulossa...) 


Saunanmäki Untola
10.6.1945

Liisa, Heikki ja Hilma-täti kitkemässä ja kastelemassa saunanmäen kukkapenkkiä. Heikki lähinnä piällysmiehenä seuraamassa toisten työskentelyä. Liisa vähän yli 5 v ja Heikki 3v.



lapset
kuva 255 - 20.7.1945







lapset
kuva 254 - 20.7.1945







Vuokko piharakennus

Lastenhoitaja Vuokko 20.5.1945 ja taustalla piharakennus.







kevättöitä
kuva 257 - 20.5.1946
Aili kylvämässä vihannesmaata.






leikkimökin edessä
kuva 244 - 28.4.1946
Leikkimökin edustalla Liisa 6v ja Jaakko 2v






liisa
kuva 297 - 1948 kesä
Liisa hyppynarun kanssa lämpimänä kesäpäivänä, koska kuljetaan paljon jaloin ja aurinko helottaa täydeltä terältä.








Syksyä kohden.

1946
kuva 268 - 1946 syyskuu
Monikäyttöiset puurattaat. Oli jo viileää syyskuuta, kun molemmilla on lapaset ja Heikillä miehekäs lippis ja Jaakolla kaninkarvahattu.



1946
kuva 269 - 1946 syyskuu







1946
kuva 271 - 1946 syyskuu
Jaakko ja Heikki






1946
kuva 270 - 1946 syyskuu
Heikki ja hieno rakennus!







1946
kuva 272 - 1946 syyskuu
Liisa









junaa odottamassa
kuva 258 - 26.5.1946
Junaa odottamassa Jaakko 2v - Heikki 4v  - Liisa 6v






junaa odottamassa
kuva 245 - 26.5.1946
Jaakko hiekkalaatikolla





pihaparturi
kuva 247 - 26.5.1946
Heikki äidin pihaparturissa







vesitynnyri
kuva 264 - 18.5.1946
Talon kulmauksen sadevesitynnyrillä vasemmalla Pirjo Rautio (perhe yläkerrassa vuokralla), Heikki ja Jaakko.







kevättalvi 1948
kuva 273 - kevättalvi 1948
Äidin kanssa kevätaurinkoa ottamassa. Jaakko oli luopunut hankalasta kaninkarvahatustaan.








kevättalvi 1948
kuva 274 - kevättalvi 1948
Lumiukkotalkoissa Jaakko, Liisa ja Heikki.
Jaakolla nuorimpana  4v ei oikein onnistu tuo lumiukon muotoilu niin isosisikolla ja - veljellä. Jaakon kaninkarvahattu oli hirveä, sillä siitä irtosi ohuita pieniä karvoja suuhun ja aiheutti aina oksennusrefleksin.. ;) Liisan ukko sai baskerin ja Heikki antoi oman kunnollisen karvalakkinsa ukolleen. Hiilet silmiksi ja napeiksi haettiin liiteristä koksikasasta.
Talon vierellä on katolta rännien kautta valunut sulamisvesi tehnyt loskaa tien kohdalle.




kevättalvi 1948
kuva 275 - kevättalvi 1948
Heikin lumiukon vierellä isä, Jaakko ja Heikki







kevättalvi 1948
kuva 276 - kevättalvella 1948
Heikki ja lumiukko



8 vuotta myöhemmin:

lumiukko
kuva 293 - 1956?
Lumiukko suureni vuosien varrella - Heikki vierellä - Jaakko kuvasi.





Leikkimökin kuvia:

leikkimökki
kuva 119 - kesä 1948
Aikaisemmissa kuvissa näkyi jo Liisan leikkimökki. Se oli hänen käytössään, Heikki hyväksyttiin välillä mukaan, mutta pienintä ei niin helposti.
Mökki oli hieno, mutta Liisa toivoi kovasti siihen ikkunan pokiin oikeita ikkunalaseja - mutta toive ei mennyt perille. Isä ei siihen suostunut.
Liisalla oli nimittäin silloin ikävää, kun joskus kiusasimme häntä Heikin kanssa niin, että heitimme hiekkaa ikkunoista sisälle. Liisa ehti toiselle ikkunalle hätistelemään pois - mutta silloin toinen heitti toisella seinällä olevasta ikkunasta ja hiekkaa tuli sisälle ja Liisalle siivoamista. - Ikkunalasit olisivat olleet kyllä tarpeen.

Tässä kuvassa on kauppaleikki, jossa Liisa ja Heikki olivat myyjien puolella ja minä kelpasin asiakkaaksi - mutta sinne myyjien puolelle ei ollut asiaa. Se olisi ollut jännää, kun pöydällä oli oikea leikkivaaka, jossa viisari heilui ja näytti painoa, kun vaakaan laskettiin tavaraa. Vaakaa näkyy vähän Jaakon pään vasemmalta puolelta.

Kun minua ei hyväksytty myyjien joukkoon, niin minulle annettiin leikkimökin sivulle kumollaan oleva laatikko kaupan pöydäksi ja vaakaan virkaa hoiti kaksi lankunpätkää päällekkäin.


kauppa
kuva 299 - 1948 kesä
Jaakon kauppa. Laiha lohdutus, kun vaakakaan ei näyttänyt painoa :)
Heikki ja Remu seuraavat Jaakon kaupantekoa.



kauppa
kuva 298 - 1948 kesä
Jotain myytävää pöydällä näkyy olevan.
Mökin päädyn takaa oikealla näkyy polkupyörä, jonka ohjaustangossa on rautalangalla kiinni vanerilevyn palaseen kiinnitetty rahtikirja. Jos lähetti polkupyörän VR:n rahtitavarana, niin tuollainen lappu kiinnitettiin pyörään.

http://www.kolumbus.fi/jaakko.harjuvaara/historia_jarvenpaa2.shtml#PISTORAIDE




talvi 1951
kuva 277 - 1951 kevättalvella
Jaakko ja Heikki äidin ompelemat ulkopuserot päällään.






heikki ja kissat
kuva 300 - v 1951
Heikki kissanpennut sylissään. Saunan vintillä asuvalla Hilma-tädillä oli aina Minni-kissa ... ja kissanpentuja.







hyppylauta
kuva 259 -  v 1952 keväällä
Heikki ja Liisa hyppylaudalla. Äiti kurkistaa ruokahuoneen ikkunasta.






hyppylauta
kuva 267 - kevät 1952
Heikki ponkaisi nyt Jaakon korkealle ja Liisa katseli.





lauta
kuva 301 - 1952 kesällä

Kesällä 1952 oli meillä muutaman viikon ? ajan ruotsinkielinen Liisan ikäinen Kristiina, jonka kautta ilmeisesti oli tarkoitus olla Liisan kanssa samanikäisen tytön seuraa ja varmaan takana oli myös ajatus ruotsinkielen osaamisesta, kun Liisa oli aloittanut Yhteiskoulun syksyllä 1951.

Hyppylauta oli tämän kevät-kesän 1952 menestys (ei ollut trampoliineja, joita nykyisin on melkein joka pihalla). Korkealle tässäkin sai pompautettua toisensa. Kuvassa Liisa ponkaisee Heikin korkealle.

Heikin alapuolella näkyy hieman huonosti Land Rover -jeeppi, jonka isä oli hankkinut Puutavaralle tarkoituksena kai käydä tekemässä kevään lumien aikaan tukkikauppoja Sipoossa kevättalven sahauksia varten. (Sahan sivusto on työn alla ja myöhemmin lisätään tähän linkki.)
Tällä Land Roverilla Heikin kanssa opettelimme ajamista pihassa. Oli turvallista harjoitella hitaalla vauhdilla, kun siinä oli ryömintävaihde - erittäin hidas (mutta vahva) metsämaastossa ajoa varten.


Alkuperäiset kuvat ovat järkyttävän heikkotasoisia, mutta tässä on tehty kaikki,
mitä Corel Paintshop Pro2019 Ultimate tekniikalla on mahdollista korjailla ja palauttaa.

lauta
kuva 302 - kesä 1952
Nyt Kristiina pompautti Jaakon korkealle.
Takana liiterirakennuksen pääty ja aivan vasemmassa reunassa leikkimökin kulmaa.





jaska ja baki
kuva 260 - v 1952
Rotweiler Baghtse / Baki ja Jaakko
Meillä oli aina susikoira 'Remu', jonka kuoltua tuli 'Remu 2'..
Sitten joku luopui tästä pitkäkarvaisesta rotweilerista. Remu ei hyväksynyt lainkaan tätä uutta täysikasvuista tunkeilijaa, joka ilmestyi yhtenä päivänä hänen reviirilleen!
Ne olisivat käyneet kovaan koiratappeluun, jos olisivat päässeet toistensa kimppuun. Siksi toinen koira oli sisällä ja toinen ulkona. Kun tapahtui vaihto, niin sisällä toinen laitettiin pieneen komeroon vähäksi aikaa ja toinen toiseen ja sitten yksi kerrallaan toisen näkemättä vaihdettiin sisään tai ulos. 

Joskus kävi niin, että komeron ovi olikin lukitsematta ja koirat pääsivät irti yhtä aikaa keittiössä: Alkoi aikamoinen rähinä, haukkumista, murinaa, ja karvat pöllysivät, kunnes saatiin kaulapannoista kiskottua erilleen.





heikki
kuva 266 - 1952
Heikki yläkerran verannalla.





jaakko
kuva 279 - 1952
Jaakko










vanhemmat
kuva 265 - 8.4.1955
Vanhempamme Aili ja Pekka. Takana näkyvän ryijyn he olivat saaneet häälahjana - tyypillinen 1930 luvun malli.  Oikealta puolelta ovi liukui seinän sisään ja avautui portaat yläkertaan.


Samana päivänä näköjään oli otettu useita kuvia - uudella Kodakin laatikkokamerallani:



kuva
kuva 282 - 8.4.1955
Jaakko, isä, Heikki






kuva
kuva 283 - 8.4.1955
Sisarukset - Jaakko, Liisa, Heikki ja Liisalla Minni-kissa sylissään.
Äiti ja mahdollisesti Liisakin olivat kutoneet pojille 'paremmat villatakit'.






vanhemmat
kuva 289 - 8.4.1955
Vanhemmat Aili ja Pekka.






mäkiauto
kuva 296 - 1954 kesä
Äiti pesemässä Untolan ikkunoita. Tuplat (= tuplaikkunat) on otettu pois ja viety piharakennuksen vintille. Samalla ikkunat pestiin kirkkaiksi, vaihdettiin kesäverhot ikkunaan ja alkuun olohuoneen sohvaan ja nojatuoleihin kesäpäälliset puuvillaisesta 'kretonkikankaasta',ettei aurinpaiste haalistaisi tummahko sohvan ja nojatuolien päälliskangasta.  Syksyllä ilmojen viiletessä tuplat tuotiin taas takaisin liiterinvintiltä, pestiin ja laitettiin paikoilleen ikkunan sisäpuolelle ja valkoisella ikkunaliimapaperikaistaleet kostutettiin ja liimattiin tuplan ja karmin välisiin rakoihin, jotta niistä ei vedä kylmää ilmaa sisälle.
Joskus laitettiin puoliksi avatut tulitikkurasiat sinne ulkoikkunjan ja tuplan väliin, jotta se imisi kosteutta ikkunoiden välistä, jolloin kosteus ei jäätyisi pakkasella sumentamaan ikkunan näkymää. Joskus laitettiin sinne ikkunavälin alareunaan valkoista tselsstoffia = kuin valkoista kreppipaperia useana kerroksena päällekkäin samassa tarkoituksessa, sitomaan kosteutta.
Jossain vaiheessa luovuttiin tästä ikkunoiden tuplien vaihtamisesta kesä- ja talviaikana.




mäkiauto
kuva 261  - v 1954
Teimme Heikin kanssa lastenvaunun pyöristä ja akseleista ym. mäkiauton alustan, jota ohjattiin haravanvarresta sahatulla ohjausvarrella. Isän musta Mersu vieressä.



mersu
kuva 292 - 1954? kevät
Mersu hieman heikosti valottuneessa kuvassa - Liisan kanssa autotallin edessä.





makiauto
kuva 278 - kesä 1954
Tässä saunan vieressä vanha kaivo, joka oli kuivilla. Varsinainen vesikaivo oli alempana viereisellä 'pellolla'.








kuva
kuva 284 - 15.5.1955
Liisa ja Heikki Untolan pääovella. Lämmin paikka kevätauringossa.







heikki
kuva 285 - 8.5.1955
Heikki siilinpoikanen sylissään.







jaakko
kuva 286 - 8.5.1955
Siili jalottelemassa kaivon kannella Jaakon kanssa.





remu
kuva 287 - 1.5.1955
Jaakko Remun kanssa vappuna.







remu
kuva 288 - 15.5.1955
Remu ilta-auringossa.








serkukset
kuva 290 - 1955 kesäkuu
Serkut Anneli ja Marjatta Virtanen Heikin kanssa Minni-kissan pentua hoitamassa.







pentu
kuva 291 - 1955 kesäkuu
Kissan pennulla oli oma turvallinen laatikko.






äiti liisa
kuva 294 - 153 kevät
Liisa ja äiti Untolan portailla.






kavereita
kuva 280 - v 1953 keväällä
Kavereita:
Heikki, Jaakko, Esa-Pekka Laakkonen, Martti Tiukkanen, Voitto Pellikka.
Pipot olivat yleinen 'kevätlakki'. Takana äiti ottamassa aurinkoa.






kaverit
kuva 281 - 1.5.1955
Lähiseudun = Invalta kaverit vappuna meillä.
takarivissä: Esa-Pekka Laakkonen, Heikki, Raimo Orasmaa - Rame, Voitto Pellikka - Vode
edessä: Markku Halla-aho - Mopsi,  Kalevi ? - Kale, Jorma Turunen - Jomppe





luomit
kuva 295 - vappuna 1.5.1955

takarivissä: Eino Luomi, Aili Harjuvaara, Helmi Luomi, Pekka Harjuvaara
eturivissä: Sirkka Luomi, Heikki Harjuvaara edessään Lauri Luomi, Marja-Liisa Harjuvaara autonpesuasussa,
Leea Luomi









Sauna
kuva 246 - 26.5.1946
Vasemmalla saunan pääty ja oikealla mankelihuone yläpihalla.







Sauna
4.6.1945
(Saunan kuvien tekninen taso heikko, skannattu lähes postimerkin kokoisesta paperikuvasta.)

Tänne saunaa kohti Liisa lasketteli potkukelkallaan. Vasemman puoleisesta ovesta vei portaat ylös Hilman asuntoon ja oikean puoleisesta saunan eteiseen.  Tuon lämpö eristämättömän ylätasanteen toisessa päässä oli ovi sisälle asuinkamariin = hellahuone, joka ulottui rakennuksen yläkerran läpi yhtenä tilana.
Huomaa Tyyne Harjuvaaralle tyypillinen tapa rakentaa kaunis 'terassi' ylätasanteelle kaarevan ikkunaluukun - vain toinen puoli nyt avattuna - ja sen alareunassa olevan kukkalaatikon kanssa. - Samanlaiset koristekaaret olivat yllä olevassa piharakennuksen vintin matalissa sivuikkunoissa. Koristeikkunaluukun yläpuolella oli saunan ulkovalo ja sen yläpuolella asuinrakennuksesta tuleva sähköjohdon sisäänvienti.   

Runsaslumisina talvina saunanmäestä ja ovien edustalta luotu lumi oli paksuna kinoksena mäen alla. Kiipesimme Heikin kanssa tikapuita saunan katolle hypimme sieltä päätyikkunaluukun päältä tuohon lumikasaan - aikuisten tietysti kauhistellessa tätä, kuullessaan jälkikäteen, miten olimme hyödyntäneet talven huveja.


sauna

Tämä kuva on huomattavasti vanhempi, todennäköisesti 1930-luvulta, Mäkisen / itään päin oleva pääty näkyvissä. Silloin yläkerrassa asui puhelinkeskuksenhoitaja. Järvenpään Puhelinyhdistyksen keskus oli tätä ennen 1894 lähtien Lehtosen talossa asemanmäessä ja siirtyi Harjuvaaralle 1918 ja täältä 1925 Puhelinyhdistyksen omaan taloon. 
Kuvassa todennäköisesti keskuksen hoitaja, Mimmi Holm, joka asui saunarakennuksen yläkerrassa ja toinen ehkä 'Paakkolan täti' (Alma Teresia Paakkola syntyi 28.12.1856 ja kuoli 16.2.1939. Hän oli naimisissa Karl August Walleniuksen kanssa, joka eli 31.8.1861-19.3.1899. Mies oli kuollessaan vain 38 vuotta ja puoliso otti entisen sukunimensä käyttöön). Paakkolan täti oli Vilman ja Tyynen hyvä ystävä, ilmeisesti Vilman kummitäti.

Seuraava kuva on taas uudempi, saunan länteen, pihalle päin olevasta päädystä / sivusta:


Sauna
4.6.1945

Sauna lännestä päin katsottuna = äskeinen mäki vasemmalla tulossa saunalle. Yläkerrassa näkyy hellahuoneen toinen ikkuna ja toinen on suoraan rakennuksen toisella puolella. Hilma-tädin tehtävänä oli lämmittää sauna lauantaisin ja auttaa välillä pihan hoidossa sekä joskus tarvittaessa iltaisin meidän 'lastenvahtina', jos molemmat vanhemmat olivat poissa.

Hilma-tädillä oli myös kissa, jonka nimi oli aina Minni.  Minnillä oli vuosittain poikasia.

Hilja ja Minni

1.6.1955  Lisää kuvia Hilma-tädistä tulossa...


Välillä Hilman luona asui hänen vanhempi sisarensa Alli. Hilma teki kreppi- ja silkkipaperista tekokukkia, jotka hän kokosi matkalaukkuun ja tästä laukusta myi niitä keskikylällä, eli nykyisen Jannen-kävelykadulla tai Perhelän kulmassa. Vappuna hänellä oli myynnissä myös silkkipaperista tehtyjä vappuhuiskuja.
Hänen erityinen taitavuutensa näkyi kreppipaperista tehdyissä ruusuissa, jotka hän vielä kastoi sulaan vahaan, jolloin terälehdet jäykistyivät kauniisti muotonsa säilyttäen ja ohut rautalanka oli kukan vartena ja sen ympärille hän kietoi vihreätä kreppipaperia.

Marraskuussa hän vietti Hilman-päiviä ja kutsui ystäviään ja meidät kahville. Hän oli leiponut kahvileipiä, joista lasten mieleen olivat erityisesti Aleksanteri-leivokset, joissa oli vaaleanpunainen paksu sokerikuorrutus päällysteenä.

Välillä hänen luonaan oli myös sukulaispoika Reino Helander ja lukiota käyvä Anneli (Anna-Liisa?) Saurio 6.luokalla 1949-50, 7.lk 1950-51 ja kirjoitti ylioppilaaksi 1952 Järvenpään Yhteiskoulusta.  



Välillä parempi kuva kanikopeista:

Kanikoppi

30.5.1945

Kaneja oli ruvettu pitämään heti sodan alettua ja elintarvikepulan aikana. Äiti ja isä mainitsevat niistä usein kenttäpostikirjeissään. Kanien poikimisen jälkeen oli kiire erottaa uudet poikaset emästä, joka häirittynä olisi saattanut tappaa ne. Siksi poikimista piti vahtia. Kanit hyödynnettiin ravinnoksi säilömällä liha Rex-purkkeihin, jotka keitettiin erityisessä isossa kattilassa ja lasikansi suljettiin punaisen tiivistekumin ja teräsjousen avulla. Jousi painoi kiehuvan purkin kannen tiiviisti paikoilleen ja kun purkit kattilassa hiljalleen jäähtyivät, niin sisällön tilavuus pieneni jäähtymisen myötä, kun se oli kiehuessa ensin lämpölaajentunut. Purkin sisälle muodostuva alipaine veti kannen entistä tiukemmin paikoilleen kumin estäessä ilman pääsyn alipaineiseen lasipurkkiin. Näin muodostui täyssäilyke, jossa kuumentaminen oli lopettanut 'bakteeritoiminnan' ja tyhjiö esti ulkopuolelta ilman/bakteerien pääsyn lasipurkkiin. -Samalla tavalla säilöttiin myös marjoja, hedelmiä ym.

Kanin turkista tehtiin karvalakkeja, rukkasia, joskus ehkä jopa turkkejakin. Muistan kaninkarvalakin, joka oli tiukasti pään mukainen - lämmin, mutta suun kahta puolta olevasta lakin reunasta irtosi jatkuvasti pieniä kaninkarvoja. Nämä karvat joutuivat hengityksen mukana suuhun ja nielussa saivat aikaan sitkeän oksennusrefleksin. Pelkäsin ja inhosin tuota lakkia, koska sen seurauksena oksennutti monta kertaa... Kanit olivat monesti mustia tai harmaan kirjavia.


Untola

Ilmeisesti varhaisin kuva päärakennuksesta ->  http://www.kolumbus.fi/jaakko.harjuvaara/untola.shtml


* * *


Paluu HISTORIAKUVIEN SIVULLE



Paluu ETUSIVULLE





sivulaskuri