Jaskan logo
Orvokki ja Jaakko Harjuvaara
Koulut ja
työura
Sota
lapset
Puheet, kirjat
haastattelut
Kuvia
sanoja
Taivaan
kotiin
LAPSET Luonto
ilmasto
Järvenpää
historiaa
Harrastukset
reseptit
Puheita Koulut ja
työura




PURJELENNON ENNÄTYSKORKEUS 9138 m

sekä veljeni Heikin lennokki- / lentoharrastuksen muutamia historiakuvia
Viimeisin päivitys 14.1.2017

* * *

ENSIN
Uusin artikkeli  - Ilmailu 3/2016 sivut 24-27

Ilmailu 3/2016

Koska lehden sivu on kovin leveä, niin sitä ei saa tähän sivulle suoraan näkyviin, vaan se on

ladattavissa pdf-muodossa.... klik ja suurenna 300 %


* * *

Sitten
Keski-Uusimaan 3.3.2016 artikkeli:

artikkeli


* * *

SITTEN HISTORIAA

Heikki aloitti pojille tyypillisen lennokkien rakentelun 1950-luvun alussa, koska alla olevat kaksi kuvaa löytyvät vuodelta 1951 = Heikki 9v ikäisenä?
Muistaakseni ensimmäinen lennokki oli hyvin yksinkertaisesti koottava "Esa", jossa oli 'tikku' (rima) runkona ja siihen
kiinnitettiin siivet, jotka oli päällystetty vain yläpuolelta ohuella paperilla. Runkotikun etupäähän kiinnitettiin yksinkertainen vähän painavampi nokkaosa ja perään yksinkertainen peräsin.
Tarvikkeet olivat valmiissa pakkauksessa, joka innolla avattiin, kun ruvettiin kokoamaan uutta konetta.
Runko ja vahvimmat osat olivat tavallista puuta ja melkein kaikki muu hyvin kevyttä ja pehmeätä balsaa. Päällystyspaperi oli kevyttä silkkipaperia.
Jos halusi silkkipaperista kestävää, niin se lakattiin joko värittömällä tai hienoa työtä tehtäessä värillisellä lakalla.

Sitten ulos heittelemään vähän tuulisessa tai tyynessä ilmassa lennokkia.
Jos nokan paino oli sopiva, niin heitettäessä kone ei noussut pystyyn vaan liukui vaakatasossa muutamia metrejä tuulesta riippuen. Jos haluttiin saada pitempi lentomatka, niin noustiin johonkin korkeammalle. Alla olevissa kuvissa se meidän lasten yhteistoimin vietiin yksikerroksisen mankelihuoneen katolle ja sieltä lentoon.


artikkeli

Heikki odottelee Mankelihuoneen harjalla turvallisesti ja mukavasti harjan kahta puolta, että isosisko Liisa (Marja-Liisa) 11v ojentaa lennokin 'ohjaajalle' ja pikkuveli Jaakko 7v juoksupoikana on käynyt hakemassa pitkälle lentäneen lennokin ja tuo sen taas ohjaajalle. - Selvästi 'piällysmiesainesta' alusta lähtien, katselee, kun toiset tekevät työt ;)




artikkeli

Lennokki lähtee juuri liitoon...  Liisa seuraa innostuneena lennokin lähtöä. - Oli mukavaa, kun kukaan ei tiennyt mitään EU-direktiiveistä, jotka kieltävät lapsilta 'turvallisuuden' nimissä lähes kaiken hauskan ja hyödyllisen touhuamisen liikunnan, kiipeilyn rajoittaen sen *vain* tyyppihyväksyttyihin kiipeilytelineisiin, joiden alla on direktiivien mukaiset pehmusteet ja maapohja.
Huippuunsa kehitetty turvallisuus estää lapsen oman vastuun, riskitietoisuuden ja elämän hallinnan kehittymistä, kun kaikki on niin turvallista, ettei voi sattua mitään... Meidän lapsuudessamme opimme miettimään ja ratkaisemaan, mikä on turvallista, millä tavalla vastaan itse selviytymisestäni, turvallisuudestamme erilaisissa olosuhteissa ja tilanteissa.

* * *


 Seuraavat kuvat ovat vuosilta 1955-1957. Rakennetut koneet oli hyvä kiinnittää kattoon, jossa olivat hyvin esillä eikä tarvinnut varoa kolhimista tai särkymistä lattian ja pöytien tasolla. 

Kuvat ovat enimmäkseen Heikin huoneen kattoon kiinnitetyistä lennokeista, koska sen aikaisilla harrastajakameroilla ja filmeillä oli aika vaikea saada tallennettua liikkuvaa kohdetta..

         lennokkeja

Yllä olevan kuvan koneen nimenä albumissa oli "Baby".




Jaakon huone

Tässä kuvassa muutamia minun rakentamiani lennokkeja oman huoneeni katossa kesällä 1956.





lennokkeja

Vasemman puolinen kone on Champion ja oikean puoleinen Tikka. Oikealla puolella näkyy piirustuksia, jotka tulivat rakennuspaketin mukana ja jonka mukaan rakentaminen eteni. Yleensä paketissa olevat osat sijoitettiin suoraan piirustuksen päälle ja kiinnitettiin nuppineuloilla niin, että pysyivät paikallaan lennokkiliiman kuivumisen ajan.

Oikean puolisessa "Tikka"-moottorilennokissa näkyy avoimen rungon potkurin puoleisesta päästä lähtevä moninkertainen erittäin venyvä erikoiskuminauha. Se oli kiinni koneen perässä ja potkurista pyöritettiin myötäpäivään niin pitkään kuin uskallettiin, ettei kuminauha katkea. Sitten potkurilennokki joko asetettiin tasaiselle alustalle, päästettiin ote irti potkurista ja koneesta, jolloin auki kiertyvän kuminauhan voimalla pyörivä potkuri veti kevyttä konetta eteenpäin ja se nousi ilmaan hetken aikaa lentäen ja potkurin pysähdyttyä laskeutui nopeasti alas.

Toinen mahdollisuus oli pitää konetta korkealla kädessä ja päästää potkuri pyörimään, niin kone oli valmiina ilmassa ja lensi pitemmän matkan kuminauhan voimalla.


lennokkeja

Tässä vasemmalla Champion ja sitten tulevaisuutta enteilevä PIK-5 ja vielä kaksirunkoinen ? nimeä en muista.


* * *


SEURAAVAKSI DIESELMOOTTORILENNOKIN AIKAAN


lennokkeja


Heikki hankki pienen dieselmoottorin, joka kiinnitettiin voiteluöljytynnyrin pystyyn nostettuun lankuista koottuun alustaan ruuvipenkkiin koekäyttöä varten. Potkuri ulottui telineen ulkopuolelle, niin että siitä saattoi käynnistää moottorin potkurista alkuun vääntämällä - niinkuin vanhoissa elokuvissa käynnistettiin urheilu- tai hävittäjälentokoneiden moottorit lavasta käsin kääntämällä.
Pieneen moottoriin johtaa ohut polttoaineletku pienestä metallisesta säiliöstä. Risiiniöljyä tarvittiin ja pullosta eetteriä.


lennokkeja



Diesel-moottorikuvat kesältä 1955.



lennokkeja

Naapurin pojat Jorma ja Esa-Pekka ovat tulleet ihmettelemään Heikin lennokin moottoria, joka on juuri pärähtänyt käyntiin täydellä kaasulla niin, että potkurin lapoja on mahdoton erottaa.




Kiho

"Kiho"-niminen moottorilennokki poseeraa tyhjällä kirjoituspöydällä syksyllä 1956.


Kiho

Tästä kuvakulmasta näkyy edestäpäin vasemmalla puolella oleva dieselmoottori. Tarkasti katsoen oikenpuoleisen siiven kärjestä näkyvät ohjausvaijereiden lenkit, joihin kiinnitettiin teräslangasta olevat kaksi ohjauslankaa jotka kiinnittyivät ohjaajan kourassa olevaan yksinkertaiseen kahvaan.
Ohjaaja seisoi keskellä ympyrää, jota kone pörräsi....kahvaa käännettiin niin, että siivenkärjistä kulkevat vaijerit säätivät koneen peräsintä, nousua ja laskua. Sivusuuntaa ei tarvinnut ohjata, koska kone kiersi teräslankojen mukaan ympyrää ja ohjaaja kääntyi sen mukaisesti ympyrän keskellä.

* * *

KUVIA OIKEIDEN KONEIDEN AJALTA



Purjelentäjä

Aili-äiti on tullut koiramme kanssa seuraamaan purjelentoa Tuusulanjärven jäällä.
Äidin takana Järvenpään Ilmailukerhon /JIK:n 2-paikkainen Zapla.




Purjelentäjä

Tässä lentäjä ruokatauolla.

Tuusulanjärveltä ei ole löytynyt parempaa kuvaa.


* * *


Purjelentäjä

Kesäinen kenttä Hyvinkäällä. Kone PIK-5 OH-PAE

* * *


Purjelentäjä
Kuvan yhteydessä ei ollut mitään tietoja:
Hyvinkään kentällä Zaplan pyrstö ja Super Futar. / Tämän tiesi Heikki tuosta koneesta.

MUTTA
Reijo Lamberg, Suomen Ilmailuhallinnon lentotoiminnan emeritus johtaja selvitti vaikuttavan historian tästä koneesta:

OH-SAZ (ilma-alusrekisterissä numerolla p.196), myöhemmin OH-196 (purjelentokoneille vaihdettiin numerotunnukset).

Tyyppi Super Futar R-22SV, S/N  E-1150

Koneen suunnittelija Erno Rubik (jonka poika suunnitteli Rubikin kuution).

OH-SAZ
- 1959 tuotiin maahan, 1. omistajana maahantuoja K.K.Lehtovaara Oy
- myytiin ja rekisteröitiin 1960 "kimppakoneena" hyvinkääläiselle porukalle
- 1972 poistettiin rekisteristä
- 1973 myytiin ja rekisteröitiin tunnuksella OH-196 Ilmasotakoulun Lentokerho ry:lle
- 1985 poistettiin Suomen ilma-alusrekisteristä.


Kiitos!


* * *

LEHTIJUTTU VUODELTA 1962 JÄRVENPÄÄN ILMAILUKERHOSTA

1962

Tässä on toistaiseksi löytämäni vanhat kuvat Heikin ilmailuharrastuksesta...

* * *

Paluu historiakuvien sivulle

* * *

Paluu Orvokin ja Jaakon etusivulle



sivulaskuri