Jaskan logo
Orvokki ja Jaakko Harjuvaara
Koulut ja
työura
Sota
lapset
Puheet, kirjat
haastattelut
Kuvia
sanoja
Taivaan
kotiin
LAPSET Luonto
ilmasto
Järvenpää
historiaa
Harrastukset
reseptit
Puheita Koulut ja
työura




TALVISODAN PÄÄTTYMISESTÄ 79 VUOTTA


13.3.2019



Muistoillan Youtube-videon linkki sivun lopussa.


kuva Veikko Karhumäki
13.3.2019








13.3.2019






13.3.2019






13.3.2019






13.3.2019



13.3.2019


kuva Veikko Karhumäki
13.3.2019


TERVEHDYSSANAT

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja veteraanisukupolven edustajat, hyvä kirkkojuhlaväki.

Itsenäisen Suomen kovimpien koettelemusten alkamisesta on ensi syksynä 30.11. kulunut 100 vuotta. Talvisodan taistelut olivat todellinen näytön paikka nuorelle kansakunnallemme. Isänmaan puolustamisesta tuli suomalaisten yhteinen asia. Se toi rauhan ja säilytti itsenäisyyden niin talvisodan kuin sitä seuranneen jatkosodankin jälkeen ja antoi mahdollisuuden kehittää tästä maasta hyvinvointiyhteiskunnan, joka pärjää maailmalla vertailussa kaikilla alueilla.

Tämän aseman on meille tehnyt mahdolliseksi sotiemme 1939 – 1945 sukupolvien työ ja uhraukset. Tästä me nykypäivän suomalaiset olemme suuresti kiitollisia ja haluamme osoittaa sen joukossamme vielä olevien veteraanien, heidän puolisoidensa ja leskien huolenpidolla sekä toimimalla niin, että veteraanien perintö siirtyy myös uusille sukupolville.

Veteraanien avustamisessa ja kuntoutuksessa on tänä vuonna marraskuun alusta alkamassa aika, jota veteraanijärjestöt ovat tavoitelleet viime vuodet. Voimaan astuu uusi laki, joka asettaa rintamaveteraanit (ohiammutut) kuntoutuksen ja kotiin vietävien palvelujen suhteen samaan asemaan kuin on ollut sotainvalideilla perusjärjestelynä.

Valtiokonttori ja veteraanijärjestöt ovat käynnistäneet sarjan koulutustilaisuuksia, joilla pyritään siihen, että kunnat ja veteraaniyhdistykset omalta osaltaan voivat täysi- tehoisesti ryhtyä toimimaan lain astuttua voimaan. Tässä rinnalla pyritään kehittämään puolisoiden ja leskien avustamista.

Kuten edellä totesin, veteraanisukupolven perinnön siirto on tärkeä osa suomalaisuuttamme. Veteraanijärjestöt ovat yhteistoimin suunnittelemassa tulevan perinnetyön rakennetta ja sisältöä. Toimintamallia ollaan parhaillaan muokkaamassa. Sen valtakunnallinen koordinointi on suunniteltu Tammenlehvän Perinneliiton tehtäväksi.

Vetres Keski-Uusimaa yhdessä alueen kuntien ja seurakuntien sekä lukuisten järjestöjen kanssa on hyvä pohja tälle perinnetyölle. Tähän työhön on liittymässä mukaan Järvenpään, Keravan ja Tuusula lisäksi Mäntsälä ja Pornainen. Siinä meillä on hyvä kokonaisuus tulevalle perinnetyölle. 

Talvisodan päättymisen kirkkojuhlasta on vuosien varrella tullut tärkeä veteraanisukupolven ja veteraanityössä mukana olevien yhteinen tapaaminen. Vetres Keski-Uudenmaan Hengellinen toimikunta on vuosien ajan toiminut yhdessä tämän tilaisuuden järjestäjänä vuoron perään Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakuntien kanssa. Haluan esittää parhaimmat kiitokset toimikunnalle ja tällä kertaa erityisesti Järvenpään seurakunnalle tämänvuotisen tilaisuuden järjestämisestä. Kiitokset myös kaikille teille vapaehtoiset, jotka olette mukana juhlan järjestelyissä.

Vetres Keski-Uudenmaan puolesta olette kaikki lämpimästi tervetulleita Talvisodan päättymisen kirkkojuhlaan.

Antti Simola
Puheen pdf-tiedosto - klikkaa...




13.3.2019





kuva Jarmo Ahonen
13.3.2019






kuva Veikko Karhumäki
13.3.2019



13.3.2019



kuva Veikko Karhumäki
13.3.2019

TALVISODAN  PÄÄTTYMISEN  MUISTOJUHLAN  PUHE
Järvenpäässä 13.03. 2019

kapt.res.  Taisto Vanhapelto
Järvenpään Seudun Sotainvalidien puheenjohtaja

Kunnioitetut veteraanit, puolisot ja lesket, hyvät juhlavieraat! 
Pyydän teitä veteraanit ja puolisojäsenet nostamaan kätenne! 
Me kaikki muut nouskaamme kiitollisina kunnioittamaan Suomen pelastajia.

Meillä suomalaisilla on ollut kuninkaita, keisareita, Suomen suuriruhtinaita, jotka kaikki keisareita, kenraalikuvernöörejä, ikioma suomen kuningaskin ehdolla, ja 12 presidenttiä.  Valtiollisesti olemme eläneet ruotsalaisina, venäläisinä ja suomalaisina.  Kouluaikojeni historian opetuksessa puhuttiin Ruotsi-Suomi valtiosta, jota ei koskaan ole ollut olemassa.

Aleksanteri I nosti Suomen kansakuntien joukkoon 1809.  Suomella oli vahva autonomia, jonka turvin maa kehittyi nopeasti.  Venäjällä arvostettiin suomalaisia, myös sotilaina: reilun sadan vuoden aikana yli 3000 suomalaista palveli Venäjällä upseereina; heistä 420 kohosi kenraaleiksi ja amiraaleiksi 48.  Neuvostoliiton aikana  Puna-armeijan sotakoulusta valmistui 52 suomalaista upseeria, joista jo Venäjän tykistöakatemiasta tykistönero Nenosen jälkeen 1910 valmistunut tykistötieteilijä Vladimir Grendahl kehitti neuvostotykistöä.  Hän ja kenraali Nenonen tulivat aikanaan sotimaan toisiaan vastaan, vieläpä Grendahlin  poika Suomen armeijassa isäänsä vastaan.  Grendahlin 1940 julkaistusta viimeisimmästä tykistöoppikirjasta otettiin Neuvostoliitossa uusintapainos vielä 1970.

Aleksanteri I:n kansakunnaksi nostaman, itsenäistyneen Suomen Neuvostoliitto 130 vuotta myöhemmin aikoi ja myös yritti poistaa kansakuntien joukosta.  Talvisodan taistelimme yksin, ja ainoa Suomea runsaasti aseistanut valtio, sekin vastahakoisesti, oli Neuvostoliitto.

Synnyin 1941, en siis voi muistaa noista ajoista mitään.  Te silloin minua selvästi vanhempina eläneet takuulla muistatte.

Erityisen huonomuistisia ovat Neuvostoliiton presidentit Medvedev ja Putin. Presidenttinä viimeisen Voitonpäivän puheensa pitänyt Medvedev julisti, ettei aina rauhantahtoinen Venäjä, Neuvostoliitto eikä nykyinen Venäjä ole koskaan hyökännyt mihinkään maahan. Väite on VRANjO!   Presidentti Putin sanoi jokin vuosi sitten Talvisodan olleen vain 1920 väärin vedettyjen rajojen oikaisua, ja sekin työ jäi Stalinilta kesken. VRANJO tämäkin!

Venäjän kielessä VRANJO on ns. taktinen totuus: puhuja tietää puheensa valeeksi, kuulijat samoin, mutta kaikki uskovat, koska esitetty väite on taktisesti sopiva ja haluttu.  Venäläiset käyttävät tätä erittäin taitavasti ja väliin erittäin taitamattomasti.


Selvitin 2008 netin avulla Venäjän II Maailmansodan 2008 elossa olevien veteraanien määrää.  Arvelin heitä olevan yli 1 000 000.  Oli vain 120 000.  Suomessa eli samaan aikaan 75 000 veteraania.  Lukumäärien pieni ero kertoo ainakin näiden kahden valtion elinolojen laadun erilaisuudesta. Tämän vuoden Venäjän lukuja en saanut selville.  Olisiko jo vähemmän kuin Suomessa?

Näinä aikoina Suomessa on veteraaneja 10 582, joista sontainvalideja 1500. Ulkomailla elää 181 veteraania.  Keski-Uusimaan veteraaneista elää Järvenpäässä 34. Keravalla 29 ja Tuusulassa 26.

Järjestöjen varallisuus 2018 alussa oli seuraava: Sotainvalidit 158€/sotainvalidi, Sotavaveteraanit 49€/veteraani ja Rintamaveteraanit 0 €/veteraani.

On hyvä muistaa, että sotainvalidien 1940 perustama Sotainvalidien Veljesliitto on neljännesvuosisadan verran muita vanhempi.  Suomen Aseveljien Liitto  perustettiin myös 1940, mutta Neuvostoliiton fasistiseksi leimaamana järjestönä se piti lakkauttaa.  Rintamamiesten Asuntoliitto perustettiin 1957 ja muutettiin Sotaveteraaniliitoksi 1964.  Samana vuotena aloitti myös Rintamaveteraanien liitto.


Jo Talvisodan, mutta varsinkin Jatkosodan jälkeen Suomi oli rutiköyhä, konkurssissa kerrassaan.  Te veteraanisukupolvi taas pelastitte Suomen, tällä kertaa rauhantöissä, ahkeroimalla Suomen jälleenrakentajina.


Entä miten voivat 1930 ja 1940 aikojen mahtavat diktatuurit ja diktaattorit?
Miten menee Mussolinin fasismilla?
Hitlerin kansallissosialismilla?
Stalinin ns. kommunismilla?


2019 
Pahoja ilmiöitä, vaaran merkkejä ja jotain hyvääkin.
Vaaran merkit on tunnistettava ja uskallettava tunnustaa!  On oltava valppaasti hereillä!  Ennen muuta on ymmärrettävä  IMPERIALISMI!

Imperialismin ymmärtäminen on meille kotikontuisille suomalaisille vaikeaa.  Kansanedustaja Tuure Junnila käytti 1980-luvulla termiä Neuvostoimperiumi. Suomessa häntä kauhisteltiin neuvostovastaiseksi ja Neuvostoliitossa tyytyväisinä nyökyteltiin: on siellä Suomessa ainakin yksi, joka tuntee ja ymmärtää meidät oikein!

1930 – luvulla vain Mannerheim uskoi ja tiesi Neuvostoliiton hyökkäävän.  Johtavat poliitikot pitivät häntä hermonsa menettäneenä, pelkäävänä ukkona: eihän hyökkäys ollut edes mahdollinen, koska oli 1932 solmittu hyökkäämättömyys-sopimus, joka Neuvostoliiton vaatimuksesta uusittiin jo 1934 kestämään kymmenen vuotta.  Molotov naureskeli poliittisesti tyhmille suomalaisille, jotka uskoivat että sopimuksia tehdään pidettäväksi, vaikka niillä on muita tarkoituksia. 

Lainaan tunnettua neuvostotermiä absoluuttinen totuus.  Molotov tiesi sen täsmälleen: Suomi ei varustautunut.

Kulttuurierot Suomen ja Venäjän välillä ovat edelleen VALTAVAT.
Pääsin perehtymään niihin vuosina 1994 – 1996, joina työskentelin Venäjällä, Ukrainassa ja Moldovassa  (jatkoin vielä Keski-Aasiassa 2001 -2002).  Neuvottelin mm monia sopimuksia ja opin, että allekirjoitettu sopimus, jota suomalaisessa kulttuurissa pyritään noudattamaan, tarkoittaa venäläisessä maailmanmenossa sellaisen yhteisymmärryksen asteen saavuttamista, missä he voivat alkaa tinkiä lisää etuja. Usean kerran jouduin myös tilanteisiin, missä venäläinen yhteistyökumppani huokaili, että kyllä Suomen pitäisi liittyä takaisin Venäjään joko historiallisista syistä tai - hyvin kiinnostavasta ja paljon kertovasta:  teillä on niin kaunis maa, te olette niin rikkaita ja ahkeria!  Vastasin näihin toiveisiin kysymyksellä - Luuletteko, että meillä olisi niin kaunis maa, olisimme niin rikkaita ja ahkeria, jos olisimme osa Venäjää?  Keskustelua aiheesta ei kertaakaan tarvinnut jatkaa.

Venäjän Strategisen tutkimuksen instituutin pääjohtaja kenraaliluutnantti Leonid Resetnikov sanoi 2014: ”Venäjä voi olla vain imperialistinen kansa, muuten tuhoudumme.  Meillä on vastuu Jumalan edessä kansoista, jotka ovat eläneet tai elävät meidän kanssamme.”
Helsingissä on tämän Strategisen tutkimuksen instituutin Pohjoismaiden toimisto, jonka johtaja on Vladimir Barysnikov. Pohjoismaiden edustajana instituutissa toimii kuuluisa suomalainen dosentti Johan Bäckman.

Vielä muutamia historiallisia kuvia ja mietteitä:

Pietari Suuri piti Venäjän kutsumustehtävänä maailman valloitusta.

The Great Game aikana 1800-luvulla, kun Britit ja Venäjä kamppailivat Keski-Aasian ja Intian herruudesta Venäjä valloitti useimmat Keski-Aasian valtiot, lukuun ottamatta Persiaa ja Afganistania.

Katariina Suuri haaveili Intian valtaamisesta.  Hänen aikanaan 1772 Krimistä tuli itsenäinen Venäjän suojeluksessa oleva valtio, jo 1783 Venäjä vapautti ja miehitti Krimin ja liitti Venäjään.

Aleksanteri I:n 16 hallintovuoden aikana Venäjä kahmi valtavat määrät maata ja maita  mm. Suomen Ruotsilta ja hankki 13 miljoonaa uutta alamaista.

Nikolai !:  Missä Venäjän lippu on kerran hulmunnut, sitä ei pidä koskaan laskea.

Dostojevski:  Venäjän tehtävä on pelastaa maailma.

Bolsevikit ja NL tavoittelivat maailmanvallankumousta. Venäjä olisi ollut paitsi esikuva myös isäntä.

Zirinovski  uneksi päivästä, jona venäjän sotilaat voivat pestä jalkansa Intian valtameren lämpimässä vedessä

Breznev lähetti joukot Afganistaniin 1979.  Jo aiemmin Nliitto kukisti Unkarin 1956 kansannousun ja miehitti Tsekkoslovakian 1968.

Mitä ajanmukaisella Venäjällä suunnitellaan?
Mitä ajanmukainen Suomi?
Uskallammeko Suomessa olla realisteja vai ainoastaan hyvää toivovia ?


Puhe pdf-tliedostona

kuva Jarmo Ahonen
13.3.2019





kuva Veikko Karhumäki
13.3.2019






kuva Veikko Karhumäki
13.3.2019







kuva Veikko Karhumäki
13.3.2019







kuva Veikko Karhumäki
13.3.2019





13.3.2019





kuva Veikko Karhumäki
13.3.2019

Hartauden teksti tulossa...?


13.3.2019




kuva Veikko Karhumäki
13.3.2019






13.3.2019






kuva Jarmo Ahonen
13.3.2019


SEPPELPARTION LÄHETTÄMINEN

Hyvät ystävät!

Tänä iltana lähetämme seppelpartion Tuusulan hautausmaalla olevalle tutulle sankarihaudalle, missä niin monta kertaa kaatuneitten muistopäivinä ja itsenäisyyspäivinä olemme laskeneet seppeleet. Se on meille tuttu näky, mutta se ei ole ollut aina sellainen.

Kun talvisota syttyi ja miehiä kaatui, niin tuusulalainen talvisodan ensimmäinen sankarivainaja (+ 7.12.1939) oli haudattu jo joulukuussa 1939 Messukylän hautausmaahan. Tuli tarve nopeasti päättää, minne Tuusulan kirkon ympärillä olevalle hautausmaalle tulevat sankarivainajien haudat? Vapaana oli niemen kärjessä kirkon ja järven välissä oleva kaunis paikka.

Tänne haudattiin talvisodan aikana 30 arkkua + 13 kentälle jääneinä. Jatkosodan aikana sankarivainajia tuli yhä enemmän ja enemmän. Alue oli liian pieni. Sitä täytyi laajentaa ja kirkkoon päin ei ollut tilaa.

Vuonna 1943 oli isäntiä yhteensä 20 hevosen ja kärryjen kanssa ajamassa lisämaata tänne rantaan päin, jotta tilaa saatiin uusille sankarivainajille.
Mietin millainen työ se on ollut tuon ajan hevosten kärryillä, miten valtava määrä kuormia sinne täytyi ajaa lisämaata jotta sodasta tuotavat uudet sankarivainajat saavat viimeisen leposijan.
Se ei ole ollut helppoa, sillä ei tiedetty, paljonko heitä tulee, paljonko tarvitaan niitä kuormia lisää  – sota eteni. Ajattelin, että se on ollut raskas tehtävä, yhtä raskasta kuin on sankarivainajan hautaaminenkin – ja oli epätietoisuus ja pelko, että miten paljon heitä tuleekaan vielä…

Jatkosodan aikana haudattiin 107 arkkua ja 20 kentälle jääneitä, yhteensä molempien  sotien aikana 170.

Joukossa oli yksi nainen, lotta Hilda Lovisa Paju (26.12.1913 – 23.12.1943). Hän työskenteli voimiaan säästelemättä Syvärin kaupungissa muonitustöissä, jotta rintamalla olevat miehet saivat ruokaa ja jaksoivat taistella ylivoimaista vihollista vastaan. Hilda Paju uupui sydänhalvaukseen tämän työnsä äärellä ja hänen leposijansa on myös siinä sankarihaudassa. 

Monet sotaan lähtevät miehet tiesivät etukäteen, että he eivät sieltä enää palaa, vaan kaatuvat isänmaan edestä. 
Vaimoni isä oli yksi heistä. Hänen sisarensa on kertonut, miten sieltä Yläneeltä oli kolme miestä Turussa liikekannallepanon johdosta ja odottamassa kuljetusta rintamalle. Kolme heistä olivat keränneet rahaa maksaakseen autonkuljettajalle, joka veisi heidät vielä käymään kotona. Vaimoni isä aavisti kuolevansa ja siksi halusi ehdottomasti vielä kerran hyvästellä perheensä.

Sisar kertoo: ”Teitä oli kolme miestä Yläneeltä, jotka saitte muutaman tunnin loman, järjestitte bensiinin ja kuljettajan, joka vei teidät autollaan vielä kerran kotiin. Sinä palasit tuolta matkalta hyvin järkyttyneenä. Koko ajan pienet tyttösi olivat riippuneet vaatteissasi kiinni, ettet pääsisi enää jättämään heitä.

Ennen lähtöä hyvästelit hevosen, silitit lehmien selkää, taputtelit vasikkaa ja vilkutit kanoille jutellen: ”Koettakaa pärjätä, vaikka uusi navetto jäikin nytten kesken teon…”

Sitten hyvästelit vaimosi, syleilit jokaista pientä tyttöäsi ja kyyneleet valuivat poskiltasi, kun jouduit irroittamaan heidän kätensä vaatteistasi saadaksesi auton oven kiinni.

-    ”Tuntuu ihan siltä, etten mää kulje tätä tietä koskaan ennää”, sanoit, kun käännyitte pois kotitieltä.
-    ”Uskoks' sää sodan syttyvän?” kysyi vuokraisäntäni (=kuljettaja).
-    ”Kyllä maailma on niin sekasin, ettei me tästä muuton selvitä," sanoit ja jatkoit:
-    ”Ei meillä, joitten elämä siälä päättyy, sitten ennää hättää ole, mutta nämä jotka tänne jää, on kovilla pitkään …”

Viikolla lähditte kohti tuntematonta. Seuraavan kerran näin sinut sunnuntaina maaliskuun 14.päivänä 1940. Lepäsit kranaatin runtelemana Yläneen ruumishuoneella. Arkussa oli teksti: Ei saa avata.

Näiden 170 sankarivainajan lisäksi on muistokirja muistomerkki sankarihaudan vieressä Tuusulassa, jossa on 310 sodassa tai sen olosuhteissa kadonneen henkilön nimet. Tämän jälkeen haudattiin vielä yksi sodan vammoihin kuollut sankarivainaja 8.4.1945.  Sen jälkeen todettiin, ettei enää ole tilaa enempää käytettävissä.

Kuitenkin - Ihantalan taisteluissa kuollut tuusulalainen sankarivainaja - etsintä työn tuloksena - sai pienessä valkoisessa arkussa syksyllä 2003 - 59 vuotta sodan päättymisen jälkeen viimeisen leposijansa vuosikymmeniä aikaisemmin haudattujen sankariveljien ja -sisaren vierelle.

Aatos Peltoniemi on kirjoittanut runon ajatellen, mitä lähes 60v myöhemmin kotimaan sankarihautaan kentältä tuotu vainaja ajattelee...


" EN TIENNYT...

En tiennyt
poikasna leikkiessäin,
minne polkuni nuorna voi johtaa.
En tiennyt,
et veli mun viereltäin,
sankarkuoleman kohtaa.


Sit en tiennyt, Isäni en,
et kentälle jäisin kerran –
voi kun hetkeksi,
hetkeksi käsille äidin,
pääni laskea saisin –
ees hetken verran.


En tiennyt,
et löytävät minutkin –
vievät siunattuun maahan isäin.
En tiennyt,
et kunnian laukauksetkin kajahtais,
vielä mullekin kajahtais kerran.


En tiennyt,
et veljet mut kotiin tuo –
vaikka se viimeinen huokauksein olikin –
kun silmäni suljin viimeisen kerran,
alla rakkaan Karjalan kuun.


Siis kätesi risti, veljeni mun –
olen vapaana Taivaassa Herran –
voin äitinikin –
siell nähdä viel kerran…


Aatos Peltoniemi


Näiden edellä mainittujen sankarivainajien lisäksi on Kellokosken hautausmaalle saanut leposijansa 4 sankarivainajaa eikä ole tarkkaa tietoa miten monta sankarivainajaa on lisäksi haudattu perhehautoihin.
Olkoonpa sankarivainajien leposija missä tahansa – niin me muistamme tänä iltana heitä kaikkia, sillä runoilija Rakel Liehu sanoo runokokoelmansa otsikossa: ”Ihmisen murhe on yhteinen!”

Tuusulan hautausmaalla Terijoen muistomerkissä on kaiverrettuna sanat: ”Sen suurempaa rakkautta ei ole kenelläkään kuin että hän antaa henkensä ystävänsä edestä.”

Rakkaat ystävät, meidän sukupolveamme, meidän lastemme ja lastenlastemme sukupolvia on rakastettu, tämä maa on meille rakkaudella lunastettu. Hoitakaamme maatamme sen tähden huolellisesti ja uskollisesti.

Kiitollisena heidän rakkaudestaan ja uhrauksestaan meidän puolestamme, haluamme lähettää seppelpartion viemään seppeleen meidän kunnianosoituksenamme heidän elämälleen ja kuolemalleen.

Seppelpartio – olkaa hyvä ja lähtekää viemään kunnianosoituksemme Tuusulan sankarihaudalle.



Jaakko Harjuvaara

Puheen pdf-tiedosto
- klikkaa...





13.3.2019


13.3.2019




kuva


youtube
Talvisodan
muistoillan
video Youtubessa
-  klikkaa


* * *

kuva Tilaisuuden ohjelma
yhtenä pdf-tiedostona
Klikkaa...

Kuvat  erikseen mainittuina Jarmo Ahonen tai Veikko Karhumäki - muut ja video Jaakko Harjuvaara.

* * *






Orvokin isän talvisodan ja Orvokin sotaorpouden koontisivulle


Paluu Jaakon vapaaehtoistyön koontisivulle


Paluu Orvokin ja Jaakon ETUSIVULLE


















sivulaskuri