Jaskan logo
Orvokki ja Jaakko Harjuvaara
Koulut ja
työura
Sota
lapset
Puheet, kirjat
haastattelut
Kuvia
sanoja
Taivaan
kotiin
LAPSET Luonto
ilmasto
Järvenpää
historiaa
Harrastukset
reseptit
Puheita Koulut ja
työura




HISTORIAKUVIA JÄRVENPÄÄSTÄ
3 sivustoa:


1. JAKSO = OMALLA SIVUSTOLLAAN
klikkaa...



- Rautatien läntinen puoli, Sipoontie - Tuusulanjärvi - Keskusta - Aallopin alikäytävään asti


VALMIS


OLET TÄLLÄ SIVULLA:


2. JAKSO

- Rautatien itäinen puoli, Pajalantie - Myllyn alue - Kinnari

VALMIS

 = SELAA TÄTÄ SIVUA
ALASPÄIN
TYÖN ALLA
...100 - 200 tuntia.

3. JAKSO = OMALLA SIVUSTOLLAAN

- Rautatien itäisellä puolella Järvenpään Sahan sivut


4. JAKSO = OMALLA SIVUSTOLLAAN

Järvenpään betoninen kirkko 50v
1968 - 2018


"Vanhan rovastin muistelmia, joista srk ei ole missään vastuussa."

VALMIS

JÄRVENPÄÄ - seuralla on kuvasivuillaanpaljon paikalliseen
historiaan liittyvää kuva-aineistoa.


KUVIEN KÄYTTÖOIKEUDESTA Kuvat ovat enimmäkseen Pekka Harjuvaaran ottamia / © Jaakko Harjuvaara.
1950-luvulta lähtien yleensä minun ottamia. 
Kuvien käytön olen luvannut Järvenpään kaupungille historiassa ym.
Muiden käytöstä julkaisuissa, mediassa, myös FACEBOOKISSA... on sovittava kanssani.

* * *

KUVIEN NUMEROINTI ei etene sivustolla pienimmästä suurimpaan, sillä numerointi noudattaa skannaustyön järjestystä. kuvia on eri albumeissa ja löytyy lisää eri paikoista tutkimustyöni edetessä ja samaa aihetta on eri paikoissa ja siksi numerointi kasvaa työn edistyessä.

SIVUSTON TIETOAINES perustuu eri henkilöiden muistitietoon sekä "Koulujen kauppalasta kaupungiksi
- Tämän vuosisadan Järvenpäätä"  - kirjan ym. aineistoon.

Tämän sivun viimeisin päivitys 16.7.2016

Jos huomaat jotain virheitä, korjattavia, täydennettäviä asioita, niin ota yhteyttä


historiaa106
kuva 106 / 10.5.1945
ISOKOKOINEN KUVA

Olemme siirtyneet radan itäpuolelle. Kalmuurin tai Aallopin alikäytävän alta näkyy radan länsipuolelle. Sammaliston liiketalo kulkuaukon vasemmassa reunassa. Korkea tiilirakennus vasemmalla on vesitorni, josta putkea myöten täytettiin höyryvetureiden vesisäiliöt.  Putken alaspäin kaartuva pää näkyy avotavaravaunun keskikohdalla. Vesi tuli paineella tornista tätä putkea myöten ja se käännettiin aina veturin yläpuolelle.

vesitorni
Kuva
vesitornista

Eevi Alliston
sivustolla

Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa...

(Odota hetki kuvan latautumista. Jos G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
fonecta
Linkki Fonectan karttaan







Seuraavaksi käännymme katsomaan näkymää radan vierestä pohjoiseen.

historiaa107
Kuva 107 / 24.3.1967
ISOKOKOINEN KUVA


Näkymässä on tultu juuri alikäytävästä läpi ja katsotaan vasemmalle. Tällä puolella rataa oli myös Kuprikan vesilammikko. Kesällä radanvarren pensaikossa asustelevat miehet kävivät siinä uimassa. Maaliskuun kuvassa vesi on alhaalla ja kadulta auratut lumet sulavat Kuprikkaan. 

Oikealla Heikki Lintulan kauppa, seuraavana Suomen Kumitehdas.

Lintulan kauppaa vastapäätä Kuprikan rannalla on pieni rakennus, jossa oli aikoinaan sähköliike.  Sodan jälkeen oli kaikesta pulaa ja eräs poika tuolta ajalta kertoi: "Kävin kysymässä sähköjohtoa.  Pojan nassikalle ei johtoa meinattu myydä – pula aika. Minulta kysyttiin, mihin johtoa tarvitsen.  “Isä korjaa radiota.”  No sain sitten pienen pätkän.  Poistimme varsinaisen johdon ja kuoresta teimme nuppineulaan erilaisia kirjain yms. kuviota = omatekoisia rintamerkkejä."

Pienen sähköliikkeen edessä näkyy taksitolppa ja yksi taksi siinä odotteleekin kyytiä. Se oli hyvä paikka myöhemmin taksikopille ja tolpalle, koska sen edessä on myös linja-autopysäkki, jolloin kauempaa tuleva autoton pääsi linja-autosta suoraan taksiin.

Keijo Loisti muistelee:
"Kuprikan rannalla sotien jälkeen ollut liikerakennus (ainakin tekstiililiike Tekstiilinurkan muistan siinä olleen) on ehditty jo purkaa ennen kuin tämä kuva on otettu.
Tiealuetta ja jalkakäytävää on levennetty radalle päin. Lampi kaventunut. Rakennettu uusi rakennus lammen rannalle - taksikoppi, joka on kuvassa."


Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa...

(Odota hetki kuvan latautumista. Jos G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
fonecta
Linkki Fonectan karttaan





Taas käännetään katsetta lisää oikealle...

historiaa108
kuva 108 / 24.3.1967
ISOKOKOINEN KUVA

Lintulan Heikin kaupan oikealla puolella on valmistunut v. 1952. Kulma-Perhelä ja sen matalammassa siipirakennuksessa oli vielä tuolloin ruokakauppa. Sitä osoittaa myös valomainos siiven katolla. Autoliike, Lada-liike, tuli vasta myöhemmin, vuonna 1974.  Matalassa osassa oli alunperin kaupan lisäksi ravintola/kahvila / tieto Ilkka Sintonen.

Muistelua kuvan johdosta lisää - Veikko Araneva:"Tuollaisena muistan tuon risteyksen kansakouluajoilta. Äidilläni, joka oli taustalla näkyvässä kumitehtaassa töissä, oli tapana käydä ruokatunnilla tuossa Perhelässä ostoksilla, ja jättää kassi kauppaan. Minun pestinä oli koulun loputtua (keväällä -67 olin Harjulan kansakoulussa 4. luokalla) toimittaa se kotiin Polvikadulle mahdollisimman pienin verotuksin. Täysin pyyteetöntä se ei koskaan ollut, useimmiten tuoreesta ranskiksesta oli vajaa puolet närhitty jo ennen mattotehdasta. Saattoi käydä niinkin, että silakkalaatikosta oli mystisesti kadonnut matkalla pekonit pinnasta. :-)"

Huomattavaa on nykyisestä Myllytien alusta poiketen, että tässä on liikenteen jakaja alikäytävän jälkeen ja sitten liikenneympyrä.

Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa...

(Odota hetki kuvan latautumista. Jos G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
fonecta 108
Linkki Fonectan karttaan





Ja käännämme katseen vielä oikealle radan viertä myöten etelään päin.

historiaa109
kuva 109 / 1.4.1946
ISOKOKOINEN KUVA

Katsomme edellisestä kuvasta kokonaan Myllytien yli radan varteen etelään päin. Siellä on rinteessä Perhelän ylävarasto.
Rata kulkee kuvan oikean reunan ulkopuolella. Varaston lastauslaiturin eteen tulivat hevoset kärryineen tai autot hakemaan kuormaansa tai tuomaan uutta tavaraa varastoon.

Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa...

(Odota hetki kuvan latautumista. Jos G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
fonecta 109
Linkki Fonectan karttaan



* * *



Nyt jatkamme matkaa Myllytietä eteenpäin ja vasemmalla aukeaa heti  Esson huoltoaseman jälkeen myllyn alue ja sieltä  muutamia kuvia vuodelta 1946 ja nykyaikaan asti.

MYLLYN HISTORIAA:

"Emil Bauer  21.10.1879 - 22.1.1944 oli Tallinnan saksalainen myllyalan asiantuntija, joka Loimaalta muutti Järvenpäähän ja  perusti  Järvenpään Valssimyllyn. Hän toimi myös Haarajoen myllyllä ja sähkölaitoksella..."
(Tieto Tuusula Seuran julkaisusta Kauko ja Sirkka Holma: "Tuusulan kirkkopuiston kertomaa." s.11)

"kun silloinen Järvenpään Valssimylly v. 1944 paloi, tuhoutui suurin osa koneista ja rakennuksista. SMK (Suomen Maanviljelijäin Kauppa) osti tämän palaneen myllyn ja aloitti sen korjaustyöt. Varsinaiset rakennustyöt sekä koneistojen asennukset saatiin valmiiksi v. 1947 aikana.
Nykyinen ( huom. v.1952) Järvenpään Valssimylly onkin maan suurimpien kauppamyllyjen luokkaan kuuluva. Mm. sen siilojen varastoimiskyky on n. 5 milj. kiloa viljaa. Valmista tavaraa se pystyy varastoimaan 1,4 milj. kiloa.
Tuotteiden laadun valvontaa varten on myllyllä oma laboratorio, jossa jatkuvasti seurataan jauhatusten kulkua. Tämän lisäksi on SMK:lla pääkonttorin yhteydessä Tampereella ajanmukaisilla laitteilla varustettu keskuslaboratorio, jonne myllyt lähettävät näytteitä tutkittavaksi. Tästä tarkasta valvonnasta ja nykyaikaisista koneistoista onkin ollut seurauksena SMK:n korkealaatuiset tuotteet."
(Tieto "Koulujen kauppalasta kaupungiksi" s.223)



Myllyn rakennus
Kuva 068 - 30.5.1946
ISOKOKOINEN KUVA






Myllyn rakennus
Kuva 069 - 30.5.1946
ISOKOKOINEN KUVA







Myllyn rakennus
Kuva 071 - 30.5.1946
ISOKOKOINEN KUVA

Huomaa, että vasemmassa kulmassa näkyvä A. Salmen huonekalutehtaan rakennus tulee muutama kuva eteenpäin - kuva 040 - esiin toisesta suunnasta.
Tässä suunnassa rakennuksesta näkyy kaunis lasikuisti.

Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa...

Tämä  näkymä on kokonaan
toinen 2015!!!
(Odota hetki kuvan latautumista. Jos G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)

fonecta 071
Linkki Fonectan karttaan





Myllyn rakennus
  Kuva 070 - 30.5.1946
ISOKOINEN KUVA







Myllyn rakennus
Kuva 073 - v.1947
ISOKOKOINEN KUVA




Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa...

Tämä  näkymä on kokonaan
toinen 2015!!!
(Odota hetki kuvan latautumista. Jos G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)

fonecta 073
Linkki Fonectan karttaan







historia072
Kuva 072 - v.1947
ISOKOKOINEN KUVA

Mylly purettiin 2010-luvun puolivälissä kokonaan ja rakennettiin hämmästyttävän samannäköinen moderni asuinrakennus "Kotisiilo", joka ansaitsisi jonkun arkkitehtisuunnittelupalkinnon.

mylly
Klikkaa uuden myllyn kuviin...






historia040
Kuva 040 - v. 1947
ISOKOKOINEN KUVA


A. SALMI HUONEKALUTEHDAS
perustettu v.1922
"Tehdas toimi alkuvuodet Porvoossa vuokrahuoneustossa. V. 1926 tehdas siirtyi Järvenpäähän, jossa entinen meijerirakennus oli oston kautta siirtynyt tehtailija A Salmin hallintaan. Mainitussa rakennuksessa suoritettiin perusteelliset korjaus ja laajennustyöt, joiden avulla saatiin käyttökelpoiset tilat puualan teollisuudelle.
Tehdas on toimintansa aikana valmistanut huomattavan määrän liikkeiden, pankkilaitosten ym. kalustoja ympäri maan sekä huonekaluja eri huonekaluliikkeille ja yksityisille.
Osakeyhtiöksi tehdas muodostettiin vuoden 1949 alusta. Toimitusjohtajana on tehtaan perustajan A Salmin kuoleman jälkeen toiminut Eino Salmi.
Tehtaan tuotteina ovata edelleen erilaiset sisustukset, jalopuista ja kotimaisista puulajeista sekä huonekalut." / v.1952

Lähde: "Koulujen kauppalasta kaupungiksi" s. 227

* * *



myllyn katolta
ISOKOKOINEN KUVA
kuva 115 - 30.5.2015

Myllyn katolta näkymä Tuusulanjärvelle päin. Kuvan tekninen taso (pienestä paperikuvasta skannattu) on varsin huono. Siitä huolimatta on selvästi näkyvillä keskellä edessä radan vieressä höyryvetureiden vesivaraston täyttämiseen tarvittava vesitorni ja radan alikulku, jonka kuva oli sivun alussa.

* * *

Ennenkuin jatkamme eteenpäin Myllytietä, pidemmälle Kinnarin kaupunginosaan, palaamme vielä Aallopin alikäytävän eteen,siihen mistä tämä sivusto lähti liikkeelle. Kuljemme jonkin matkaa Pajalantietä, joka oli aikaisemmin Vanha Valtatie vasemmalle, radan viertä pohjoiseen päin. Siihen meidät johdattaa hyvin ilmakuva rakennustyömaalta, myllyn katolta:


074
Kuva 074 - 30.5.1946
ISOKOKOINEN KUVA

Myllyn katolta/rakennustyömaalta avautuu esteetön näkymä länteen. Vasemmalla on kumitehtaan funkkistyylinen tehdasrakennus. Samoin etualalla on kaksi funkkistyylistä kuutiomaista omakotitaloa, jollaisia Järvenpäässä oli monia 1930-1940 luvuilla rakennettuja.
Kumitehtaan edestä tulee Vanha Valtatie (Pajalantie), joka johtaa Mäntsälän kautta Lahteen.

Ilkka Sintosen lähettämää tarkempaa tietoa ja karttoja:
Siitä erkanee vasemmalle radan vartta seuraten Radanvarsitie. Tiellä ei varmaankaan ollut virallista nimeä, mutta näin siitä puhuttiin. Asian voi tarkistaa vanhoista kartoista. Saunakallion asukasyhdistyksen kirjasta "Sauna kalliolla - tarinaa Järvenpään Saunakalliosta" - karttasivu.
1928-luku
klikkaa isompi
v1928
1937
klikkaa isompi
v1937
1950-luku
klikkaa isompi
v1958
" Radanvarsitien linjaus näkyy ehkä parhaiten vuoden 1937 kartassa ja vastaa valokuvassa näkyvää linjausta. Tie on ollut tuolloin ainoa väylä pohjoiseen radan itäpuolella. Vuoden 1958 kartassa näkyvät sekä radanvarsitie heti radan vieressä että Sorrontie vähän kauempana radasta rinnakkain "samanarvoisina" punaisina teinä. Valitettavasti niiden alkupäitä ei tuossa kartassa näy.
Kun asuin Sorrossa Jäppilänkadun alkupäässä vuodesta 1960 lähtien, radanvarsitie oli kulkukelpoinen mutta vain pyörillä ja kävellen. Tien kunto ei enää sopinut autoille ja Sorrontie leveämpänä ja uutena väylänä tietysti korvasi sen. Me pojat pyöräilimme radanvarsitiellä paljon, siellä sai "temppuilla" rauhassa ja samalla seurata junaliikennettä. Myöhemmin tien poikki avattiin ojia ja vanhoja parannettiin tekemättä niihin ylityksiä ja reittiä ei voinut kulkea enää päästä päähän. Tie erkani nykyisestä Pajalantiestä siinä, missä on nyt raskaan liikenteen pysäköintialue Nesteen huoltoaseman ja radan välissä. Google Mapsin satelliittikuvassa näkyy tiestä vielä muutama pätkä, vapaaseurakunnan Arkin kohdalla ja Ammattikoulun polun raitista pohjoiseen. pienempi Sorrontie ja niiden välissä kulkee Kuprikkaan johtava iso vesioja. Helsinki - Hämeenlinna rautatie näkyy selvästi korkeammalla ratavallilla. Radanvarsitiestä oikealle näkyvälle peltoaukealle rakentui myöhempinä vuosikymmeninä mm. Piirosen vaatetustehdas, ammattikoulu, pienteollisuushalleja ja lukio, tässä järjestyksessä."
Kiitokset Ilkalle alkuperäisistä lisätiedoista ja kartoista.

1950-1960-luku
klikkaa isompi
v1950-luku
Tämä on tarkin topografikartta, jonka olen löytänyt ja siinä näkyvät niin yllä olevat kuin monet muutkin kohteet erittäin tarkasti.

Järvenpään kaupungin karttasivuilla on erinomainen mahdollisuus katsoa peräkkäin / päällekkäin eri ajoilta olevat ilmakuvat aikajärjestyksessä.



* * *

Seuraavaksi katsomme muutaman teollisuuskohteen Kumitehtaan läheisyydessä 'oikealle'.
Aivan välittömästi Myllyn toisella puolella on Rautavalimo:

036
Kuva 036 - v.1947
ISOKOKOINEN KUVA


JÄRVENPÄÄN RAUTAVALIMO OY
"Insinööri Emil Erkkilä perusti rautavalimon Järvenpäähän vuonna 1927. sodan jälkeen valimosta kehittyi koneteollisuuden alihankkija. Pääaartikkelina olivat mm. hissien ja nostureiden osat. Vuonna 1964 rakennettiin nykyinen valimorakennus, jossa on mahdollista suorittaa suuriakin valutöitä. Heinäkuussa 1977 rautavalimo siirtyi Valimo Lepstö Oy:n hallintaan.
Laajimmillaan valimon henkilömäärä lähenteli viittäkymmentä. Insinööri Emil Erkkilän aktiivinen toimintakausi valimon johdossa käsitti viisi vuosikymmentä." (v. 1979)

Lähde "Koulujen Kauppalasta Kaupungiksi"  s.240

Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa...

Tämä  näkymä on kokonaan
toinen 2015!!!
(Odota hetki kuvan latautumista. Jos G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)

fonecta 036
Linkki Fonectan karttaan






Aivan lähistöllä oli myös Oy Alu Ab:

035
Kuva 035 - 30.5.1946
ISOKOKOINEN KUVA

OY ALU AB
Metallitavaratehdas

"Perustettiin 1923 Helsingissä, jossa tuotanto aloitettiin vuokrahuoneistossa. Vuonna 1934 hankittiin Järvenpäästä
entinen Lasitehtaan kiinteistö, johon tuotanto siirtyi korjaustöiden päätyttyä vuodenvaihteessa 1934/1935. Henkilö-
kuntaa on nykyisin 180 henkeä. Liikevaihto 1979 oli 27,3 milj. markkaa. Keittiöastioiden valmistuksen ja maahantuonnin
lisäksi tehdas suorittaa alihankintatöitä teollisuudelle." (v.1979)

Lähde "Koulujen Kauppalasta Kaupungiksi"  s.239

Sotien aikana ja niiden jälkeen 1940-luvulla pihoihin rakennettiin pula-ajan vuoksi paljon kasvihuoneita niinkuin tässäkin kuvassa näkyy. Tehdasrakennuksen yhteydessä saattoi olla myös asuntohuoneisto.

Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa...

(Odota hetki kuvan latautumista. Jos G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)

fonecta 035
Linkki Fonectan karttaan








SOTAINVALIDIEN VELJESLIITON PUUTYÖTEHDAS

112
Kuva 112 - 11.9.1945
ISOKOKOINEN KUVA

 



111
Kuva 111 - v.1947
ISOKOKOINEN KUVA

SOVEPUU PUUTYÖTEHDAS
Siitä mainitaan Järvenpään Puhelinyhdistyksen historiassa, että "...ensimmäinen puhelinkeskus sijaitsi  huoneen ja keittiön käsittävässä uudenlaisessa huoneustossa Mäntsälän maantien varressa vastapäätä nykyistä Invaliidien omistamaa Sovepuu puuseppätehdasta..."

111c mannelin mauno
Kuva 111c (Mauno Mannelin)
ISOKOKOINEN KUVA


Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa...

(Odota hetki kuvan latautumista. Jos G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
fonecta 035
Linkki Fonectan karttaan


* * *

Palataan takaisin Myllytielle:


113
Kuva 113 - 10.6.1945
ISOKOKOINEN KUVA

Myllystä seuraava on  Seutulantien toisella puolella Tuusulan Seudun sähkölaitoksen päärakennus. Sen takana on autotallit ja varastoja, niiden takana korkeampi rakennus Seutulantien varressa on Mattotehdas.

Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa...

(Odota hetki kuvan latautumista. Jos G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
fonecta 113
Linkki Fonectan karttaan

Tuusulan Seudun Sähkölaitoksen 75v historiikki - verraton tieto- ja kuvakirja eri vuosilta:

Risto Valkeapää:
"Egyptin pimeydestä järjen valoon
Tuusulan Seudun Sähkölaitoksen  75-vuotiselta taipaleelta"

ISBN 951-96760-07 , Uusimaa Oy Porvoo

* * *

Edellä olevan kuvan vasemmassa reunassa näkyy Oy Plyyshi ja Matto Ab:n nk. mattotehtaan pääty.


120 mattotehdas
Kuva 120 - 10.6.1945
ISOKOKOINEN KUVA

Edellisen Sähkölaitoksen Fonectan kartan linkki on sama tähän kuvaan, mutta Google-street näyttää paremmin:

Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa...

(Odota hetki kuvan latautumista. Jos G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)



Seuraavaksi pari kuvaa vähän kauempaa 'radan itäpuolelta'.


seutula
Kuva 139 - 1965 kesäkuu
ISOKOKOINEN KUVA

"Seutulanalue"

Näkymän kartan kohtaa ei ole toistaiseksi pystytty varmistamaan. Jos voit auttaa, niin ota yhteyttä 040-533 6244 tai jaakko.harjuvaara(at)gmail.com
Seutulan alueelle, Laurilan alueelle ym. rakennettiin tuossa vaiheessa paljon... keskusta laajeni hitaasti kohti Haarajokea ja Nummenkylää.
Tero Kilpijärvi on tunnistanut paikan Auertien ja Päiväpolun risteykseksi. Tämän mukaan sijoitan sitten kartalle - kiitos!

Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa...

(Odota hetki kuvan latautumista. Jos G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
fonecta 139
Linkki Fonectan karttaan









seutula
Kuva 033 - v 1947
ISOKOKOINEN KUVA

Mäkelän Auto


Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa...

(Odota hetki kuvan latautumista. Jos G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
fonecta
Linkki Fonectan karttaan


* * *

Täällä pidemmällä itäpuolella rataa on aika lähellä myös Järvenpään seurakunnan hautausmaa ja siunauskappeli. Kun seurakunta 1952 itsenäistyi Tuusulan seurakunnasta, niin Järvenpään srk:lla oli oikeus 5 v ajan haudata Tuusulaan, mutta siinä ajassa piti sitten hankkia seurakunnalle oma hautausmaa. Se valmistui samoin kuin siunauskappelikin 1957.
Hautausmaan alue ostettiin lopulta maanviljelysneuvos Auerilta. Kerrotaan neuvotteluista, että rva Auer olisi halunnut myydä halvemmalla kuin miehensä. Sitten syntyi sopimus hinnasta ja paperit piti allekirjoittaa. Maanviljelysneuvos etsi kynää pöytälaatikostaan. Hän nosti sieltä metallisen avainrenkaan ja huuteli vaimolleen keittiöön: "Kuulehan, täällä oli sellainen avainrengas, kun minä sanoin, ettei tarvitse ostaa uutta, kun meillä on jossain sellainen!"

Siunauskappeli
Kuva 202 - v 1958 = vuoden vanha kappeli
ISOKOKOINEN KUVA


Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa...

(Odota hetki kuvan latautumista. Jos G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
fonecta
Linkki Fonectan karttaan



* * *



Palataan taas lähemmäksi Keskustaa Pohjoisväylän ja Kaskitien risteykseen:



Lauri Malmin talo
Kuva 140 - 1943 tammikuu
ISOKOKOINEN KUVA

Lauri (Lasse) Malmin talo. Laurin pojan Timon kertomaa:
"Isäni Lauri Malmin ja äitini Kerttu Malmin talo Kaskitiellä, myöhemmän Laaksotien (nyk. Pohjoisväylä) kulmassa on valmistunut 1930-luvun lopulla – he avioituivat kesäkuussa 1938, ja isoveljeni Tapani eli ”Tappi” syntyi vuotta myöhemmin, siskoni Maija lokakuussa 1943. Muutimme pois 1980, mutta talo Vesitornin alapuolella on edelleen jokseenkin tässä asussaan. Kun vanhempani ostivat tontin Ilmari Auerin Seutulan kartanon maiden reunamilta, ei tienoolla juuri ollut muita taloja, Kaskitiekin valmistettiin talkoilla.
Isäni toimi työnjohtajana Järvenpään Sahalla, mutta hän oli Eero Järnefeltin ”sutipoikana” toimittuaan käynyt keskikoulun jälkeen tämän suosituksesta vähän aikaa Ateneumia. Sen verran taiteilijan vikaa häneen jäi, että talommekin (samoin kuin ulkorakennus) sai runsaasti jännittäviä mutta osin epäkäytännöllisiä yksityiskohtia. 
Ajan tapaan yläkerrassa oli vuokralaisia, myöhemmin mm. opettajapariskunta Ilmari ja Mandi Kokkosen perhe. Ei ole ollenkaan liioittelua sanoa, että rakastin lapsena tuota kiehtovaa kolmikerroksista taloa ja sen isoa rinnetonttia."

Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa...

(Odota hetki kuvan latautumista. Jos G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
fonecta 140
Linkki Fonectan karttaan


* * *

Hyvin lähellä em. taloa, ylempänä mäen päällä on Järvenpään Vesitorni, joka rakennettiin 1966 ja seuraavaksi muutamia kuvia rakennustyömaalta:


vesitorni
Kuva 191 - 11.4.1966
Vesitornin rakennusvaihe




vesitorni
Kuva 192 - 11.4.1966
ISOKOKOINEN KUVA






vesitorni
Kuva 194 - 11.4.1966
ISOKOKOINEN KUVA






vesitorni
Kuva 193 - 11.4.1966
ISOKOKOINEN KUVA


                                
Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa...

(Odota hetki kuvan latautumista. Jos G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
fonecta
Linkki Fonectan karttaan



Sitten siirrytään Vesitornia katselemasta Kartanontietä Seurojen talolle:


PUULAAKIHIIHDOT

Koko kansan urheilussa puulaakihiihtoja oli monilla seuduilla sekä paikallisin joukkuein että erilaisten työpaikkojen  työntekijöistä kerättyjen joukkueiden välisinä.Niitä oli 1930-luvulla, mutta seuraavat kuvat ovat Järvenpäästä 1945-luvulla.


Puulaakihiihdot
KUVA 142 - 11.3.1945
Miesten lähtö meneillään. Lähtöpaikka on nykyisen Kartanontien alueella seurojen talon edustalla.





Puulaakihiihdot
KUVA 143 - 11.3.1945

Naisten lähtö vauhdissa...    Taustalla näkyy rinteen päällä Seurojentalo.


Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa...

(Odota hetki kuvan latautumista. Jos G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
fonecta 141
Linkki Fonectan karttaan




Puulaakihiihdot
KUVA 141 - 11.3.1945
Seurojentalo oli monien yhteisten harrastusten, yhdistysten ja toimijoiden, paikkakunnan asukkaiden juhlien pitopaikka. Lisää tietoa Järvenpään Seurojentalosta Veijo Kokkosen historiikissa.

Nuorisoseurat perustivat seurojentaloja eri puolille Suomea.

Seurojentalo
Veijo Kokkosen
kokoama
Historiikki
Järvenpään
Seurojentalosta





Seurojentalo
KUVA 144 - 18.6.1945

Kesäinen kuva juhannuksen alla.

* * *

Kartanontietä hetken matkaa eteenpäin - etelään päin:

Kartanontien kulma
KUVA 145 - 1966
ISOKOKOINEN KUVA
Kartanontien suoraan vasemmalle ja Helsingintie oikealta alas kohti alikulkua.
Rakennustyöt ovat jo alkaneet. Ulkorakennusta puretaan ja mittaustelineitä pystytetään.


Tästä samasta kulmauksesta löytyy vuotta myöhemmin:

Kartanontien kulma
Kuva 210 - 28.8.1967
ISOKOKOINEN KUVA



Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa...

(Odota hetki kuvan latautumista. Jos G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
fonecta 210
Linkki Fonectan karttaan




Seuraavaksi katsotaan muutamia kuvia tästä risteyksestä Helsingintietä, jolle kaivettiin väylä rautatien alta Mannilantielle:

Helsingintietä etelään radalle
KUVA 206 - heinäkuussa 1965
ISOKOKOINEN KUVA


Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa...

(Odota hetki kuvan latautumista. Jos G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
fonecta pieni
Linkki Fonectan karttaan



Yksityiskohta oikean reunan kaivamisesta.


Helsingintietä etelään radalle
KUVA 208 - heinäkuussa 1965
ISOKOKOINEN KUVA



Kolme seuraavaa kuvaa näyttävät jo radan alta kuvaa radan länsipuolelle, mutta on helpompi saada käsitys näistä vuoden 1965 näkymistä koskien Helsingintietä rautatien alituksen kohdalta. 
(Laitan linkin näihin kuviin myös 1-osan = radan länsipuolen sivustolta.)


Helsingintietä etelään
KUVA 205 - heinäkuussa 1965
ISOKOKOINEN KUVA

Tässä kuvassa kannattaa kiinnittää - vuoden 1965 - huomio Helsingintien oikeaan reunaan = maapenkkaa ja pensaikkoa. - Mannilantie kulkee poikkisuuntaan ....penkan päättyessä, mutta katsotaan myös vasenta reunaa:

Helsingintietä etelään
KUVA 204 - heinäkuussa 1965
ISOKOKOINEN KUVA

Eipä ole vielä mitään kerrostaloja....


Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa...

(Odota hetki kuvan latautumista. Jos G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
fonecta pieni
Linkki Fonectan karttaan


Sitten vielä yksi kuva katsottuna tuosta Mannilantien reunasta tänne radalle / itäpuolelle päin, josta olemme tulleet radan alitse:


Helsingintietä itään
KUVA 207 - 17.10.1965
ISOKOKOINEN KUVA


Vielä Helsingintien - alikulusta:

Yleensä nykyhetken historiaa peilaava kuva-aineisto muodostuu Google-Street kuvista. Tällä kertaa otan yhden kuvan, joka on otettu alikulun viereisen talon parvekkeelta. Se auttaa hahmottamaan nykyhetken tilannetta:

Helsingintie
Kuvauspäivä 23.3.2015
ISOKOKOINEN KUVA

Kuvan oikeanpuoleinen reuna on Järvenpää-talon parkkipaikkaa.


* * *


Nyt palaamme * 1940 luvulle*  ja jatkamme Kartanontien risteyksestä kulkemista...

Siirrytään tästä risteyksestä vasemmalle - samalla aikaan, jolloin radan alitse kulkevaa Helsingintietä ei ollut lainkaan. Radan pohjoinen alikulku oli tämän sivun alussa oleva Kalmuurin alikäytävä. Radan itäpuolinen Ratatie kulki etelään päin aina Lustikullan ylikäytävälle asti.
Ratatien varrella radan itäpuolella melkein samalla kohdalla, josta nyt menee Helsingintien alikulku oli nk. Yläperhelä, kun radan länsipuolella oli Perhelän pääliike 'alempana' keskikylällä.


147
Kuva 147 - 1940-luvulla
ISOKOKOINEN KUVA

Hyvin kaunis puurakennus.

Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa...

(Odota hetki kuvan latautumista. Jos G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
fonecta
Linkki Fonectan karttaan

G-St-linkkiä ei saa samasta kohdasa näkymään, mikä on Fonectan kartalla, koska Googlen auto ei pääse sille kohdalle. Siksi tämä linkki katsoo Helsingintien tunnelin jälkeen radan itäpuolella vastapäiselle reunalle ylös, millä kohdalla Kulmaperhelä tai Yläperhelä sijaitsi. Muistelen, että tunnelin ja siihen johtavan laskevan tieosuuden louhimisen jälkeen Yläperhelä olisi ollut aivan kaivannon vastapäisellä reunalle, jossa on tällä hetkellä parkkipaikkaa ja sitten Järvenpää-talo.


Ratatie kulke Perhelän portaiden edestä. Perhelästä oikealle päin katsottuna Ratatiellä eteläänpäin avautuu seuraava näkymä:

148
Kuva 148 - 1940-luvulla
ISOKOKOINEN KUVA
Muistelen tästä ensimmäisestä kolmikerroksisesta talosta käytetyn nimitystä "Jukka Lindroosin talo". Sen alakerrassa oli oikeassa reunassa kivijalkaliike "Turtion suutari", jolle vietiin kengät korjattavaksi, puolipohjattavaksi, jos kengänpohjan etuosa oli kulunut päkiän alta. Tai sitten laitettiin 'korkolappu', jos kengän kantapään alla oleva kumilappu oli kulunut, sivusta ratkenneet ompeleet korjattiin pikilangalla tai suutarin ompelukoneella. Suutariliikkeessä tuoksui 'pikilanka', jolla nahkapohjat ommeltiin käsin paikoilleen reunoista. Pikilangan pitkässä säikeessä oli valmiina 'nailoninen' ohut, jäykkä kärki, joka pujotettiin ommeltavasta reiästä läpi ja se veti perässään paksumman pikilangan. Tarvittaessa reikä tehtiin terävällä kaventuva kärkisellä vähän käyrällä naskalilla.
Oli myös vahva suutarin ompelukone, jolla voitiin ommella paksua ja jäykkää materiaalia.

Nykyisessä Fonectan kartassa Ratatie alkaa vasta Sahankaaren kulmasta ja Ratatien tämä pohjoisin osuus on siis Fonectan kartassa radan suuntainen osa Sahankaarta. Alla olevassa G-St-kuvassa näiden talojen kohdalla ovat nykyiset kerrostalot.


Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa...

(Odota hetki kuvan latautumista. Jos G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
fonecta
Linkki Fonectan karttaan



Jatketaan tätä Ratatien (nykyisin Sahankaari) osuutta edellisen kuvan oikeassa reunassa näkyvään funkkistaloon asti:


149
Kuva 149 - 1942 lokakuu
ISOKOKOINEN KUVA

Pysähdymme kuitenkin tälle kohdalle, koska tämäkin kuva liittyy jo Sahan alueen rakennuksiin/kuviin, jotka käsitellään historiakuvien 3.JAKSOSSA, joka valmistuu tämän 2.JAKSON = radan länsipuolen jälkeen...

Koska tämä talo oli nähtävissä jo edellisen oikeassa reunassa. Paikannukseen ei tarvita Fonectan tai G-St-linkkiä.

* * *

Näiden kolmen edellisen kuvan kohdalla Ratatiellä käännämme katseen taaksemme radalle / asemalle päin:


137
Kuva 137 - 21.5.1945
ISOKOKOINEN KUVA

Järvenpään asemaa radan itäpuolelta kuvattuna - vähän kauempaa, niin että näkyvät henkilöliikenteen asemarakennus ja oikealla raskaan rahtitavaran makasiini. Sen oikealta puolelta erkaantuu pistoraide, joka johtaa Järvenpään Valssimyllylle asti. Edessä oikealla näkyy kiskoja varastoituna. Pistoraidetta on ylittämässä nainen polkupyörän kanssa ja tällä tavalla ylitettiin raiteet hyvin yleisesti.
Aivan pyörän taluttajan nenän edessä olevassa suuressa kyltissä lukee "Radalla kulku sakon uhalla kielletty"

Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa...

(Odota hetki kuvan latautumista. Jos G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
fonecta
Linkki Fonectan karttaan


Tähän väliin vielä pari 'uudempaa'/40v ikäistä kuvaa, jotka näyttävät, miten raiteet jatkuivat tästä tavaramakasiinin ohitse aina Myllylle asti.

pistoraide
Kuva 200 - 1980-luvun lopulta (kuva Samuli Harjuvaara)
ISOKOKOINEN KUVA

Tässä kuvassa tavaramakasiini on ohitettu ja katsotaan 'taaksepäin' asemalle.
Tasoristeys säilytettiin pitkään autokoulujen vuoksi, jotta voivat opettaa ajo-oppilaille tasoristeyksen ylittämisen sääntöjä.





pistoraide
Kuva 199 - 1980-luvun lopulta (kuva Samuli Harjuvaara)
ISOKOKOINEN KUVA

Tässä kuvassa katsotaan edellisen kohdalta eteenpäin. Vasemman puoleinen raide vie Perhelän ylävaraston sivulle lastausta ja purkamista varten. Perhelän ylävarastosta on kuva aivan tämän sivun alussa, johon pääset
<-- näytön vasemmassa reunassa harmaalla pohjalla olevaa "Sivun alkuun" klikkaamalla.

Oikean puoleinen raide johti aina Myllyn vierelle lastauslaiturille ylittäen sitä ennen Myllytien. Myllyn kuvat ovat myös tämän sivuston alun kuvien joukossa.




138
Kuva 138 - 19.8.1945
ISOKOKOINEN KUVA

Aseman oikealla puolella horisontissa näkyy Harjulan koulun valkoisen rakennuksen yläosa.

(Lisää VANHOJA asemanmäen ja aseman kuvia on 1.JAKSOSSA.)

* * *

ASEMAN KUVIEN YHTEYTEEN SOPII NYKYPÄIVILLE SUOSITTU "LOIKKA" (digiloikka ym.:) VUOTEEN 1997, jolloin aseman laiturit saatettiin uuteen asuun:

1997
Kuva 211 - 1997 kesällä
ISOKOKOINEN KUVA




1997
Kuva 212 - 1997 kesällä
ISOKOKOINEN KUVA




1997
Kuva 213 - 1997 kesällä
ISOKOKOINEN KUVA

* * *


Palataan nyt pohjoisemmaksi Helsingintien - Kartanontien risteyksen tienoille - idemmäksi ja edetään taas etelään Kinnaria.


151
Kuva 151 - 1940-luvulla
ISOKOKOINEN KUVA

"Lindströmin talo", jossa oli kahvila ja oikeasta kulmasta oli kulku Parturi - Kampaamoon. Talo sijaitsi Puistotien päässä siten, että ´Puistotie kulkee katsojan ja talon välissä. Puistotie päättyi oikealla puolella katsojan suunnasta tulevaan ja Ratatielle jatkuvaan, päättyvään, Ratatien ja raiteiden välissä olevaan halkopinoon.
Nykyisin Puistotie kääntyy tässä risteyksessä katsojaan päin ja muuttuu Pöytäalhontieksi ja kuvan oikean reunan kohdalla on kallioreunainen Helsingintie, joka johtaa radan alittavaan tunneliin.

Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa...

(Odota hetki kuvan latautumista. Jos G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
fonecta
Linkki Fonectan karttaan

G-St-kuvan näkymässä talo on ollut juuri mutkan vasemmassa reunassa.


* * *

topografikartta
Klikkaamalla
pääset katsomaan
suurikokoista
topografikarttaa
1950-luvulta....


Tässä kartassa näkyy hyvin tilanne ennen Helsingintien alikulun rakentamista. Pystyäksesi suunnistamaan kartalla, josta puuttuvat teiden nimet, niin ota lähtökohdaksi keskusta-alueelta Kalmuurin alikäytävä, jonka kohdalla  radan vieressä näkyvät selvästi sinisellä molemmat Kuprikan lammikot...

* * *


150
Kuva 150 - v 1946
ISOKOKOINEN KUVA

Heikki Mäkelän vaatetusliikkeen rakennus on todennäköisesti ollut Puistotien jatkeena olevan tien varrella, joka topografikartan mukaan ei ollut enää samanlainen tie, mutta kuitenkin autolla ajettava ja käytössä. Pöytäalhontie kulkee siis katsojan ja rakennuksen välissä.
Edellisen kuvan G-St-kuvassa näkyy mutka, jonka kohdalla suoraan mutkan 'takana' on ollut tämä talo.
Heikki Mäkelä ja Kaino Erkomaa e Mäkelä / Kotikutomo keskustassa / olivat sisaruksia: Heidän äitinsä Alma Mäkelä ja isämme Pekka Harjuvaaran äiti Vilma e Kaitila olivat serkukset Orimattilasta Alastalon Kaitilan suvun kautta.

Hannu Juurisen tarkka tieto:
"Tukku-ja Vähittäisliike Heikki Mäkelä oli osoitteessa Pöytäalhontie 92 ja se jäi Helsingintien alle.
Liikettä pitivät Heikki ja Betty Mäkelä.Yritys teki käsikoneilla 2-3 hengen voimin villapaitoja ja -housuja myöhemmin vain sukkia. Järvenpäässä liike lopetettiin 1961 mutta sen toiminta jatkui vielä Lahdessa. Siellä yritys teki isännän sanojen mukaan "kertakäyttösukkia" vainajille."



Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa...

(Odota hetki kuvan latautumista. Jos G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
fonecta
Linkki Fonectan karttaan



Ennenkuin jatkamme Puistotietä eteenpäin, niin otetaan tähän ilmakuva, joka auttaa meitä sijoittamaan seuraavat kohteetkin:
Vie hiiren osoitin alla olevan kuvan päälle, niin kohteiden päälle kohdalle tulee numero ja nimet löytyvät kuvan alta.

Näkymä Kinnariin Puistotietä
kuva 201 / v.1959
ISOKOKOINEN KUVA  - tätä klikkaamalla näkyy moni kohta paremmin, vaikka kuva on epäterävä.

Jukka Lindroosin talo? (1), Sahan asuinrakennus piharakennuksineen (2), Unto Merisen talo (3),Veijo ja Ester Kokkosen talo (4) Sahan purutorni (5), purutorni (6), Höyläämö (7), Lautataapeli, joita alueella on samanlaisia paljon. Taapeli muodostuu ristiin väljästi pinotuista sahattujen lautojen kerroksista, joissa ilma pääsi vapaasti kiertämään joka suuntaan lautojen välistä ja ne kuivuivat. (8), Katettu ulkovarasto, jossa puutavara säilyi kuivana (9), Ulkovarasto tiiliä ym. rakennustavaraa (10), Saharakennuksen asettajan tilat, joissa terotettiin höylien, sirkkeleiden terät ja huollettiin koneisiin liittyviä osia (11), Saharakennuksen kuivaamo ja puusepän verstas, jossa tehtiin ovia ja ikkunoita (12) näiden 11-12 rakennuksen toisessa reunassa olivat raamisahat, joissa tukit sahattiin laudoiksi ja lankuiksi -    Asuinrakennus Puistotien varrella, ei tietoa omistajasta (13), iso usean asunnon rakennus (14), Asuinrakennus, ei tietoa omistajasta (15), Lindströmin talo /ks.aikaisemminkuva 151/ (16), Lindströmin talon takana näkymättömissä/kuva 151/ (17), Lehtikarin saunarakennus (18), Lehtikarin talo (19), Lakkosen talo? (20), asuinrakennus ei tietoa omistajasta (21), Talouskaupan sauna, puuvaja ja varasto rakennus (22), Uudenmaan talouskauppa / Tolvanen ks myöh /kuvat 122-126/ (23), Sahan asuinrakennus (24), Sahan asuinrakennus (25), Sahan koulu ks. myöh. /kuva 030/ (26), Onni ja Helle Toiviaisen talo (28), Malmströmin kauppa ks.myöh. /kuva160/ (29), Anttosen kauppa ks.myöh /kuva161/ (30), Sahan asuinrakennus (31), Mankisen talo? (32), Kuusilammen talo, ks.myöh /kuva (33), asuinrakennus ei tietoa omistajasta (34) Niemenrannan koulu ks.myöh/kuva 176/ (35), asuinrakennus ei tietoa omistajasta (36), moskeija ks.myöh./kuva190/ (37).
Kun tiedät kohteista lisää, ilmoita Jaakko Harjuvaara 040-5336244 tai jaakko.harjuvaara(at)gmail.com - KIITOS!

* * *
ILMAKUVA, joka on tästä kuvasta oikeasta reunasta edelleen radan länsipuolelle

ilmakuva1
on historiasivuston 1-osan kuvien joukossa
Voit katsoa sitä uudella välilehdellä tästä ylläolevaa linkkiä klikkaamalla.

* * *


Seuraavaksi jatketaan Puistotietä etelään päin:


152
Kuva 152 - 1940 luvulla
ISOKOKOINEN KUVA

Uudenmaan Talouskauppa


Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa...

(Odota hetki kuvan latautumista. Jos G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
fonecta
Linkki Fonectan karttaan


Seppo Tolvanen kertoo:
Uudenmaan Talouskauppa vaihtoi omistajaa 1955, jolloin vanhemmat ostivat sen ilmeisesti elokuun puolivälissä.
Rakennus oli vuokralla.  Etelän puolella oli tyhjä tontti, sitten tie ja sitten Sahankoulu. Pohjoisen puolella oli tontti, jossa asuivat Lakkoset ja seuraavana oli Lehtikarin kirjapaino.
Tontilla oli aivan tiessä kiinni pieni varastovaja, jota perimätiedon mukaan pirtukauppiaat pitivät auton säilytyspaikkana.  Siihen oli kuulema nopea ajaa piiloon.  Totta vai ei, en tiedä. Tämä kauppa myytiin toukokuussa –61, kun olin armeijassa ja uusi ostettiin Rajamäeltä.

Seuraavat kuvat ovat Seppo Tolvasen ystävällisesti lähettämiä - kiitos!


153
Kuva 153 - 1958 tammikuu ?
ISOKOKOINEN KUVA

Vasemmalta Sauli Tolvanen, Maire ??, isäni Heimo Tolvanen, äitini Marjatta Tolvanen, Meeri Sievälä ja ??.
 



155
Kuva 155 - 1958?
ISOKOKOINEN KUVA Isosta kuvasta voi tutkia sen ajan tuotteita hyllyillä ;)

Kuva kaupan eteläpäästä.  Jäähdytetty lihatiski ja maitokylmiö ostettiin Huurteelta kevättalvella –58. Siihen loppuivat järveltä tuodusta jäästä päivittäin hakattujen jääpalojen tuonti maitokaappiin. Kylmää lisättiin laittamalla karkeata suolaa jäiden päälle.  Tonkat olivat sinkkipellillä vuoratussa isossa “laatikossa”. Jäät säilytettiin ulkorakennuksen pohjoispuolella puruilla peiteltyinä.  Jäät tahtoivat loppua = sulaa muistini mukaan noin elo-/syyskuiden vaihteeseen.
Kuvassa vas. ??, Meeri Sievälä, Maire ??, Marjatta T, Sauli T ja Heimo T.
 



156
Kuva 156
Kuva liittyy SEURA-lehden ONNEN OSKARI-sarjaan.  Lehdeltä sai toivoa jotain, mitä oli tehnyt mieli. Lakkosen tyttäret olivat toivoneet 15 tankoa makkaraa, jotka sitten Onnen Oskari heille toikin. Kauppamme sai olla hankkeessa välikätenä.  Kuten näkyy he saivat 10 tankoa metvurstia (venäläistä muistelen) säilyvyyden takia ja 5 tankoa pekonimakkaraa.  Saattaa olla, että makkarat olivat meillä myynnissä ja he saivat niitä tarpeen mukaan.

Vas. Pirjo Lakkonen, ? Lakkonen, Elma? Lakkonen, ?? ja Heimo T.
 



154
Kuva 154 - 1958 maaliskuu
Kuva lienee maaliskuulta –58.  Muistini mukaan oli hyvin luminen talvi.  Olin lumityövastaava. Kuva kertoo hyvin, että maitotonkat laitettiin leveään riviin, että kauppias Malmströmin väki näki, että maitoa oli mennyt hyvin. Kauppojen välillä oli tervehenkistä kilpailua ja näyttämisen tarvetta.
Vas. Juho Norkko, Sauli T., Heimo T ja Antti Mönkäre.
 



157
Kuva 157 - 1958 maaliskuu
Kun lihatiski oli kaupan eteläpäässä, niin pohjoispäässä olivat taloustavarat. Keskellä olivat kuivat tavarat – kahvit, sokerit, jauhot jne. Kuva lienee maaliskuulta –58. 
Kuvassa Juho Norkko
 



158
Kuva 158 - v 1960
 Tämä epätarkka kuva on vuodelta –60. On kuitenkin aikansa kuva.  Televisiot olivat tuolloin vielä harvinaisia.
Meillä nostettiin tv kaupan lasivitriinille, joka näkyy edellisessä kuvassa. Tuoleja tuotiin myymälään niin paljon, kun niitä oli. Menossa ovat prinsessa Margaretin häät. Katsomassa oli noin 40 henkeä, vaikka kuvasta ei sitä huomaa. Henkilöiden nimistä ei ole tietoa.
Wikipedia kertoo: "6. toukokuuta 1960 prinsessa Margaret meni naimisiin valokuvaaja Antony Armstrong-Jonesin kanssa Westminster Abbeyssä. Häitä pidetään ensimmäisinä "moderneina" häinä television oltua jo yleistynyt Yhdistyneessä kuningaskunnassa."

* * *


Talouskaupan jälkeen lähtee Puistotiestä vasemmalle Keskitalontie, jolle poikkeamme vasemmalle muutaman sata metriä ja olemme Helsingin islamilaisen seurakunnan Järvenpään moskeijan kohdalla:

moskeija
Kuva 190 - 4.6.1946
ISOKOKOINEN KUVA

Järvenpään Moskeija oli monet vuosikymmenet Euroopan pohjoisin moskeija, kunnes valmistui moskeija Norjaan Tromssan kaupunkiin.


Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa...

(Odota hetki kuvan latautumista. Jos G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
fonecta
Linkki Fonectan karttaan



moskeija
Lisää sivustollani  Järvenpään Moskeijasta ja tataariyhteisöstä.


* * *

Palataan Keskitalontieltä takaisin Puistotielle:


Äskeisissä kuvissa muisteltiin hauskasti lähistön kauppojen keskinäisestä kilpailusta...tyhjät maitotonkat ulko-oven vieressä, jotta Malmströmin kaupan väki näkisi, miten paljon Tolvasen Talouskauppa oli myynyt maitoa...   - siispä siirrytään Puistotietä muutama sata metriä eteenpäin kilpailevalle kaupalle asti.

Mutta Järvenpään kylän ensimmäistä omaa koulurakennusta ei voi sivuuttaa eli ensin on Sahan koulu:

Sahan kouu 030
Kuva 030 - 26.4.1945
ISOKOKOINEN KUVA

Näkyy olevan keväinen välitunti menossa, kun lapset leikkivät portaikon ympärillä ja ja yksi tietysti taiteilee tasapainoa ilman käsien tukea - kuinkas muutoin?

Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa...

(Odota hetki kuvan latautumista. Jos G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
fonecta
Linkki Fonectan karttaan


Seuraava kuva on huomattavasti vanhempi:

1923
Kuva 030_1  /  v 1923
ISOKOKOINEN KUVA

Isämme Pekka Harjuvaara kävi tätä koulua yhdessä 2v vanhemman sisarensa Anna-Liisan kanssa 1920-luvulla. Isämme on takarivissä 4. oikealta, iloisesti naureskeleva pikkupoika - kolmannella luokalla.



Vielä n. 100 m etelään päin Puistotietä ja päästään kilpailevalle Malmströmin kaupalle:

160
Kuva 160 - v 1947
ISOKOKOINEN KUVA

Kauppias Sven-Gustaf Malmström yhdessä vaimonsa Allin kanssa piti tätä kauppaa Puistotien ja Koulukujan kulmassa. Kauppa oli alakerrassa ja Malmströmien asunto yläkerrassa.
Perheemme asui radan länsipuolelle Untolassa ja siksi varsinaisesti käytiin Huvilakadulla olevassa lähimmässä Mikko Mäkisen kaupassa.
Muistan muutaman kerran käyneeni Sahalla juoksupoikana ollessani karkki- tai limuostoksilla Tolvasen Talouskaupassa. Malmströmiltä muistan kerran ostetun minulle ja Heikki-veljelleni koulun kevätjuhlaa varten ruskeat vakosametti-polvihousut...ja tietysti kasvunvaraa.

Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa...

(Odota hetki kuvan latautumista. Jos G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
fonecta
Linkki Fonectan karttaan




Mutta Malmströmiä vastapäätä oli vielä A.W. Anttosen kauppa:

161
Kuva 161 - v 1947
ISOKOKOINEN KUVA

Pienempi rakennus, jonka päädyssä oli A.W. Anttosen ja vaimonsa asunto, liiketila toisessa päässä ja varastorakennus pihamaan toisella reunalla. Mutta vielä löytyi sisäkuva kaupasta ja kauppiaasta:


162
Kuva 162 - 24.10.1945
ISOKOKOINEN KUVA

Kun vertaa tätä - vuosi sodan päättymisestä - kuvaa kaupan hyllyjen,. tavaroiden valikoimasta niin huomaa selvän eron yli 10 vuotta myöhemmissä Tolvasen Talouskaupan hyllyjen tavaravalikoimissa.
Anttosella myydään oikeassa reunassa olevasta isosta tonkasta meijerin auton tuomaa maitoa, hyllyillä on kahvia, teetä. tulitikkuja, vähän mausteita, muutama lautanen jne...

Talouskaupassa oli jo lihaa, makkaraaa, maksapasteijaa, monenlaista säilykettä, näkkileipää, korppuja, keksejä ym.... kattava valikoima ja tietysti kaikenlaista kotitaloustavaraa, astioita, työvälineitä jne...

Mutta muistan tämän Anttosen sedän juuri tällaisena lämpimästi hymyilevänä ja hyvän tahtoisena setänä. Ilmeisesti heidän kanssaan oli muutakin yhteyttä, koska heidän tonttinsakin rajoittui Sahan alueeseen, sillä muistan vanhempieni olleen kutsuttuina kauppiaan hautajaisiinkin.

Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa...

(Odota hetki kuvan latautumista. Jos G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
fonecta
Linkki Fonectan karttaan





KINNNARIN KOULU

kilpisenkoulu
Kuva 174 - 1.7.1945
ISOKOKOINEN KUVA

"Kilpisen koulu"
Kinnarin koulua kutsuttiin Kilpisen kouluksi johtajaopettaja Viljo Kilpisen mukaan (1925-1947). Rakennuksen keskeltä mentiin sisään koulutilojen käytävään, jonka vasemmassa päässä oli  voimistelusali, keskellä ja oikealla kaksi luokkatilaa ja muistaakseni myös yläkerrassa ja kellarikerroksessa  koulukeittola, jonka muuripadassa keitettiin puurot, vellit, hernekeitot ym. Keittolasta ruokajärjestäjät hakivat ämpärin luokkaan. Pulpetin kalteva työtaso nostettiin vaaka-asentoon, pulpetista otettiin muistaakseni käsityötunnilla tehty pieni kangasliina pulpetille ja haettiin emalikupilla tai metallilautasella luokan edestä ruoka, jota opettaja jakoi kauhalla ämpäristä. Lusikat olivat kevyttä ja vähän karkeata alumiinia. Oppilailla oli eväinä leivät ja usein maitoa pullossa.
Koulun kummassakin päässä oli opettajien asunnot. Oikean puoleisen päädyn jälkeen koivuista oikealle - oli opettajien vihannestarha.
Koulun ulkokäymälä oli vasemman päädyn vierestä koulun takana tontin vasemmassa reunassa. Käymälärakennus oli kaksikerroksinen, niin että alaosassa oli puuliiteri lämmityspuita varten ja käymälään kiivettiin portaita toiseen kerrokseen - pitkä pudotus!

KOULUNKÄYNNIN ALOTUS
Rautatie oli koulupiirien välinen raja. Aloitin kouluni 1950 syksyllä. Täytin vasta tammikuun 5. päivä 7v, mutta koska sisareni oli käynyt jo 4 vuotta ja veljeni 2 v koulua, olisin ollut vielä 3.vuoden yksin lapsista kotona, niin vanhemmat kysyivät, että kun oli kysymys vain 5 päivästä tammikuuta, niin enkö voisi jo aloittaa syksyllä 6 vuotiaana.
Koska asuimme radan vieressä länsipuolella rataa, kuuluin Harjulan koulupiiriin. Menin syksyllä ensimmäisenä päivänä Harjulan kouluun. Järvenpäässä oli lapsia niin paljon, että koulua täytyi käydä aam- ja iltavuorossa, jotta kaikki lapset pääsisivtä kouluun. Alaluokat tulivat aamulla ja yläluokat puolen päivän jälkeen, jolloin luokkatilat olivat koko päivän käytössä.
Harjulan kouluun oli niin kova tungos, että luokkaan ei mahtunut enempää pulpetteja - ja koska asuin aivan radan vieressä, niin minut lähetettiin toisena koulupäivänä Kinnarin kouluun, sillä se oli lähin koulu radan toisella puolella. Niin sitten loikin päivittäin Helsinki-Riihimäki radan ylitse koulumatkani. Se oli vaarattomampaa tuohon aikaan, koska höyryjunat pitivät niin kovan äänen, että junan tulo oli helpompi havaita kuin hiljaisten sähköjunien aikaan. (Kun menin kolmannelle luokalle 1953-1952, niin Keskuskansakoulu oli valmistunut.)

LUKEMAAN OPPIMINEN
Näin kävi. Muuten meni hyvin, mutta joulujuhlassa Seurojentalolla muistan opettajani Hilja Tyynelän keskustelleen äitini kanssa, että ...mitenkähän sen Jaakon saisi oppimaan lukemaan, kun ei vieläkään lue suoraan. No opin joskus helmikuulla. Muistan, kun luin koirasta kertovaa lasten kirjaa, jonka teksti oli vähän isompaa kuin tavallisen kirjan...huomasin, että minähän saan selvää tekstistä 'nopeasti' - ei tavaamalla ja siitä innostuneena luin koko kirjan läpi ja menin kertomaan äidille, että nyt se onnistuu. Lukeminen oli hauskaa, kun löysi niin paljon uusia, jännittäviä tai hauskoja asioita, koska ei ollut televisiota tms. ja joskus harvoin käytiin elokuvissa.

Järvenpään kirjastosta luettiin kaikki nuorten kirjat ja joululahjaksi pyydettiin aina uusia kirjoja. Silloin julkaistiin siniselkäistä nuorten kirjasarjaa... NK.

Toisella luokalla opeteltiin lukemaan fraktuuratekstiä, samanlaista kuin Agricolakin käytti  suomenkielisissä  kirjoissaan ja osaan vieläkin lukea sitä.

fraktuura
Katkelma 1800-luvun suomalaisesta virsikirjasta...



kilpisenkoulu
Kuva 175 - 1.7.1945
ISOKOKOINEN KUVA

"Kilpisen koulu"

Muistan miten tulin kerran kouluun klo 10 aikaan, mutta ketään ei näkynyt pihalla eikä luokassa. Sitten selvisi, että kaikki olivat oikean puoleisessa opettaja Hilja Tyynelän asunnossa kuuntelemassa "kouluradiota". Vieläkin korvissani kuulen kuuluttaja Kaisu Puuskajoen iloisen äänen "...kouluradion lähetys kymmenen kymmenen - kymmenen neljäkymmentäviisi..."
2 lk Kinnarin kansakoulun
2 B keväällä 1952
Luokkakuvat otettiin oikeanpuoleisen asuntosiiven etelän puoleisella seinustalla.

Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa...

(Odota hetki kuvan latautumista. Jos G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
fonecta
Linkki Fonectan karttaan


Gl-St kuva näyttää Koulukujan puolelta portista sisään koulun pihalle ja alla oleva Niemenrannan koulun 'punaisen koulun' rakennus on oikealla ja katsotaan tuon kuistin ohi sisälle ja Gl-St kuvassa vastaavasti Kilpisen koulu on vasemmalla.


niemenrannan koulu
Kuva 176 - 1.7.1945
ISOKOKOINEN KUVA

"Niemenrannan koulu"

Niemenrannan koulu sai nimensä opettaja Hulda Niemenrannan mukaan (1920-1944). Ulkomaalauksen mukaan puhuttiin myös 'punaisesta koulusta' ja vastaavasti Kilpisen koulu oli 'keltainen koulu'.

Näistä kouluista on hyvä koonti Väinö Leinonen: Satavuotias Järvenpään koululaitos 1891-1991 alkusivuilla... (tekijän luvalla netissä)

* * *

Kinnarinkoulujen edessä oli Palon urheilukenttä, joka oli enimmäkseen pesäpalloa varten. Yksi kuva pelitilanteesta:

Palon kenttä
Kuva 203 - v 1957
Olin hankkinut Kodakin laatikkokamerani jälkeen omin rahoin ensimmäisen kinofilmikamerani Diax 2b, jonka ominaisuudet olin tarkkaan tutkinut Tekniikan Maailman testistä, Syncho Compur-suljin ja objektiivi Zeissin tms. tunnetun saksalaisen laatufirman. Tämä kuva on ensimmäisestä filmistä tuolla kameralla ja paperisuurennos tehty omassa pimiössä, jonka altaat ja suurennuskone ja filmin kehityspurkki on vieläkin vintillä.
Pallo ei ihan osunut kuvaajaan. Mielestäni Keravan KooPee on pesävahdin seura... Tärkeintähän oli, että Järvenpään Palo voittaisi Keravan - vähän niinkuin Ruotsi-Suomi maaotteluissa...





* * *

Siirrytään Puistotietä eteenpäin. Kinnarin koulun ja Kinnarin pallokentän naapurissa tien toisella puolella on Evert Kuusilammen talo ja pihapiiri.

Kuusilampi
Kuva 178 - Erkki Nuution albumista ( Evert Kuusilammen sisarenpoika)
ISOKOKOINEN KUVA

Hyvin kaunis ja ilmeeltään rauhallinen mansardikattoinen rakennus, jonka ikkunoiden ruudutus luo koristeellisen vaikutelman. Ajan tavan mukaan toisen yläpuolella oli vielä suunnilleen ryömintäkorkuinen tila vesikaton alla ja sinne tuli valoa pienestä kaari-ikkunasta talon päädyissä.

Olin kerran erään kirkollisen toimituksen yhteydessä täällä Kuusilammella. Sitten Evert Kuusilampi kysyi vähän varovaisesti, että "onko pastori sairastellut viime aikoina?" Mietin ja vastasin, että no empä erityisesti, joskushan sitä jotain flunssaa on ja kysyin, että miksi hän tätä kysyi?
No kun pastori on mennyt niin pienen ja huonon näköiseksi! Mietin ja kysyin vähän tarkemmin, että milloin ja missä yhteydessä olemme tavanneet  edellisen kerran ja selvisi, että muutama vuosi sitten ja myös tilanne.
Vastauksesta totesin, että hän se hänen 'hyvässä kunnossa' tapaamansa pastori oli minua 15 cm pitempi ja n. 30 kg painavampi kolleegani, joten häneen verrattuna olin kyllä 'pienen ja huonon näköinen'. :)


Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa...

(Odota hetki kuvan latautumista. Jos G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
fonecta
Linkki Fonectan karttaan

 
topografikartta Tästä linkistä pääset katsomaan
1950-luvun topografikarttaa
. Fonectan  kartasta näkyy, miten mm. Puistotie on nykyisin katkaistu ja Kinnarin teitä muutettu kujan pätkiksi.
   
  Seuraavat kuvat edelleen Erkki Nuution albumista:

Kuusilampi
Kuva 177
ISOKOKOINEN KUVA

Hyvin hoidettua pihapiiriä kauneimmillaan - pieni pihasauna



Kuusilampi
Kuva 179
ISOKOKOINEN KUVA






Kuusilampi
Kuva 180





Kuusilampi
Kuva 181


Erkki Nuutio lähetti ystävällisesti kuvan harvinaisesta säiliöautosta Kuusilammen talon kohdalla Puistotiellä. Katsotaan ensin kuva ja sen jälkeen Erkki kertoo tästä autoharvinaisuudesta:
 Erkki Nuution auton prototyyppi
kuva 248 - 1.8.1979
Auton nokan edessä ovat Evert, Maija ja Olga Kuusilampi työvaatteissaan.

E.N.: "Olin kesällä 1979 Hollming Oy:n Kankaanpään tehtaan suunnittelupäällikkö ja tehtäväni oli saada tehtaalla pikaisesti aikaiseksi itsekantavien säiliöautojen tuotanto. Tätä erikoisiakin piirteitä sisältänyttä hanketta kuvaa
oheinen kirjoitukseni, joka kuvineen julkaistaan vähän pelkistettynä Veteraanikuorma-autoseuran VETKU-lehdessä
alkukesästä 2018.
Tehtäväni puitteissa sain luonnollisesti ajella ensimmäisellä tehtaan valmistamalla autolla, joka valmistui 20.6.1979. Tämä sattui olemaan äitini kuolinpäivä. Elokuussa ajelin Helsingin suunnassa ja kävin tervehtimässä
Järvenpäässä sukuani, eli Kuusilampia. Niinpä minulla on kuva autosta Järvenpäässä Puistotiellä kohdassa, jossa kauempana näkyy mutkan kohdalla ollut K-kauppa (Malmströmin kauppa ks edellä).
Samankaltaisia autoja oli vain kaksi, tämä II proto ja Lieksassa tehty I proto. Molemmat tuhottiin kun Volvo F10 -ohjaamoista luovuttiin painosyistä ja myöhemmät vajaa 50 autoa tehtiin köyhemmällä Volvo F7-ohjaamolla. II protosta ei ole ylipäätään montaa kuvaa."

* * *

Jatketaan sen aikaista Puistotietä eteenpäin kauemmas Kinnarin koulusta...


Aivan tässä lähistöllä  (sijainnin yritän selvittää...) - oli suomalais-unkarilaisen Ahtian / Faragón  perheen koti.


Ahtia
Kuva 183 - v 1950
ISOKOKOINEN KUVA
Ahtian perheen talo

(sjoittaminen kartalle kesken)

Ahtia
Kuva 184 - v 1950
ISOKOKOINEN KUVA

Ahtian perheen talo



Ahtia
Kuva 185 - v 1950

Vanha rouva Irene Pavelintytär Ahtia

Kielitieteen tri Jòzef János Faragó (1895 - 1978) ja suomalainen tri Edvard Vilhelm Ahtia mainitaan molemmat Suomalais-Ugrilaisten kielten tutkijoiden joukossa ja lienevät sitä kautta tutustuneet. Ahtiat asuivat Järvenpäässä Kinnarissa. Tri Ahtian tytär Aini avioitui Jòzef Faragòn kanssa. Isoisäni Tyyne Harjuvaara oli Unkarissa Faragójen kutsumana ja  isoisä oli niin ihastunut Unkariin, että ehti poikansa - isäni Pekka Harjuvaaran kihlajaisiin vain siten, että isäni haki hänet suoraan lentokentältä kihlajaisten paikalle.
Kun Unkarissa oli kansannousu 1956, niin Faragót tulivat Suomeen. Rouva AIni Faragólla oli Unkarissa suomalainen passi. Muistan, miten hän kertoi, että säilytti passia povellaan vaatteiden alla, ettei se vain katoaisi. Hän pääsi ensimmäiseksi perheestä muuttamaan Suomeen 1956 kansannousun jälkeen Suomeen ja myöhemmin pääsivät puoliso ja poika, joka muutti vielä täältä Kanadaan, koska pelkäsi jäädä näin lähelle Neuvostoliittoa / Venäjää.  Isä ja äiti muuttivat Helsinkiin.




Farago
Kuva 186 - v 1950

Aini Irene Faragó e Ahtia





Farago
Kuva 187 - v 1950

Martta Viola Ahtia


* * *




Kuva 033 - v 1947
ISOKOKOINEN KUVA

Työväentalo

Järvenpään Työväentalo vihittin käyttöönsä v 1906 ja viimeisen kerran talo oli täynnä 28.5.1989 Purkujuhlassa, kun monien vaiheiden jälkeen oli päätetty luopua siitä. Talolla oli lukuisia vaiheita, joista on tarkka kuvaus Järvenpään Työväenyhdistyksen 100v historiikissa sivut 66-78 
"Annukka Saari: TALOLTA TOREILLE, Kertomus Järvenpään Työväenyhdistyksen toiminnasta 1905-2005" ISBN 952-91-9482-X.
Suosittelen historiikin lukemista, siinä on 100v Järvenpään historiaa, johon tämä talo liittyi saumattomasti.
Historiikissa kerrotaan s. 55 Työväen kristillisistä yhteyksistä...
Järvenpään, Tuusulan ja Keravan seurakunnat järjestivät 1980-luvulla laajan Rukous-aiheisen tapahtuman nostaen yleiseksi keskustelun aiheeksi rukouksen, joka tutkimusten mukaan on monille ihmisille paljon tutumpi asia kuin osallistuminen johonkin seurakunnan toimintaan. Siinä yhteydessä tarjottiin yhdistyksille, yhteisöille, ryhmille mahdollisuus kutsua omaan kokoukseensa tai tilaisuuteensa srk:n työntekijä keskustelemaan rukoilemisesta. - Sain kutsun Työväen yhdistyksen kokoukseen Työväentalolle ja meillä oli mielenkiintoinen tilaisuus tuon aihepiirin ympärillä.


Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa...

(Odota hetki kuvan latautumista. Jos G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
fonecta
Linkki Fonectan karttaan




Jatkamme nyt Torpantietä siitä Työväen kohdalta eteenpäin kohti 'Sepänmäkeä'. Mutta poikkeamme vähän matkaa Suksitehtaankatua tietenkin Järvenpään Suksi- ja Puutyön kohdalle:


Suksi- ja Puutyö
Kuva 039 - v 1947
ISOKOKOINEN KUVA

Suksitehtaalta käytiin ostamassa kokopuisia suksia ja sai ostaa 1 kpl kerrallaan, jos toinen suksi oli katkennut. Kun suksen pohjan tervaus kului, niin itse vedettiin tervaa ja paahdettiin = kuumennettiin suksen pohjaa liekin päällä, niin että terva rupesi kiehumaan ja imeytyi notkeana pohjan sisään. Sitten kynttilää hierottiin pohjaan luistovoiteeksi. - Myöhemmin sai kaupasta oikeata 'suksivoidetta'
Samoin Tahvo Suokas sorvasi koko puisia pesäpallomailoja, joita käytiin myös ostamassa täältä.

Suksitehtaan historiaa, Jaakko Suokas:
"Samalla paikalla sijaitsi ensimmäinen suksitehdas, jota hoitivat puusepät Nyman ja Viljami Taisto. Sen hirsirunko oli tuotu 1920-uvun lopulla Terijoelta, kuten tontilla sijainnut pieni asuntokin. Tahvo Suokas osti sen Karjalan evakkona 1939 perustetun Suksi- ja Puutyö Oy:n nimiin. (Myöhemmin hän lunasti itselleen koko osakekannan). Ensimmäinen rakennus tuhoutui täysin tulipalossa 13.12.1945. Kuvan tehdas on siis lähes uusi ja osittain keskeneräinen. Keskellä sijaitsi kylmä kenttäsirkkelikatos. Oikealla pilkottaa puuvaja/kanala/ulkohuussi, jonka olen korjannut asuinkäyttöön.
Kuvan tehdas purettiin 1959-60 nykyisen tiilirakennuksen tieltä."
- - - -
- Tiilirakennus näkyy parhaiten G-St-kuvassa alla.


Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa...

(Odota hetki kuvan latautumista. Jos G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
fonecta
Linkki Fonectan karttaan



* * *

Nyt palataan Torpantielle takaisin ja ruvetaan nousemaan ylämäkeen ="Sepänmäkeen". Uudet Järvenpäähän muuttaneet ihmettelevät, kun 'vanhat järvenpääläiset' puhuvat Sepänmäestä, Lustikullasta, Kalmuurin alikäytävästä tai Aallopin alikäytävästä ja Kuprikan lammikoista... Niille kaikille löytyy paikat, jotka olen laittanut linkkeinä tuohon edellä olevaan tekstiin / nimeen ja siitä klikkaamalla löydät ne.
( Kalmuuri, Aalloppi ja Kuprikka ovat saman linkin alla kerrottuna. Ks ylh. Kalmuuri-linkki).)

Mutta me kävelemme Torpantietä ylämäkeen ja vasemmalla on siinä mäen päällä ensin Sepänmäen Laakson kauppa:

Laakson kauppa
Kuva 051 - v 1947
ISOKOKOINEN KUVA

Täytyy laittaa molemmille omat G-St kuvat, koska sattumalta Google on kuvannut siinä vaiheessa, että 'Laakson kauppa¨on vielä olemassa, mutta aivan eri näköisenä = laajennettuna paikallaan. Sivustoa tehtäessä tammikuussa 2017 Laakson kauppa on kokonaan purettu pois ja paikalla on asuntoja. Siksi G-St-kuva on 'vanha'.

Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa...

(Odota hetki kuvan latautumista. Jos G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
fonecta
Linkki Fonectan karttaan




Sitten Laakson kaupan jälkeen vasemmalla oli parkkipaikkaa ym. ja sen vuoksi vähän sivulla tien reunasta oli taas vuorostaan Sepänmäen Perhelä:


Sepänmäen Perhelä
Kuva 052 - v 1947
ISOKOKOINEN KUVA

Kuvan oikeassa reunassa on joku menossa kotiin kaupasta ja keskellä kuvaa aivan alareunassa on joku pikkuinen kesäisessä auringon paisteessa...


Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa...

(Odota hetki kuvan latautumista. Jos G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
fonecta
Linkki Fonectan karttaan



Sitten laskeudumme Sepänmäeltä Puistotietä alemmaksi  etelään päin ja käännymme vasemmalle vähän matkaa Sipoontietä:




Järvenpään Sisustus Oy
Kuva 182 - v 1950
ISOKOKOINEN KUVA

Järvenpään Sisustus Oy

Useiden tiedustelujen jälkeen Tämä puinen, kaksikerroksinen teollisuusrakennus on ollut Sipoontien varrella siten, että oikeanpuoleinen pääty on ollut kohti Sipoontietä.
Oma varhaisin muistikuvani 1950-60 luvulta on, että siinä oli vähän tuollainen 'kolkonnäköinen' puurakennus, joka oli selvästi muutettu asunnoiksi. Mietin monesti, että minkähänlaisia asuntoja siihen on saatu. Vasemmalla oleva vaja vaikuttaa kevytrakenteiselta varastolta.

Tarkka tieto Hannu Juuriselta: "Sipoontie 32, ee oli 1940 luvun lopusta Hallenbergien puutyötehdas.
Myöhemmin 1960 luvun lopussa talo siirtyi Perhelän omistukseen, joka muutti sen asunnoiksi henkilökunnalleen. Perhelän omistus päättyi 1987 ja siitä tehtiin oma asuntoyhtiö ja sitä se on edelleen."

Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa...

(Odota hetki kuvan latautumista. Jos G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
fonecta
Linkki Fonectan karttaan

G-st-kuvassa on kuin kaksiperättäistä pitkänomaista rakennusta, mutta se johtuu G:n kameran perspektiivistä. Oikeasti rakennuksen keskelle on poikkisuuntaan rakennettu palomuuri, joka ulottuu seinästä jonkin verran leveämmälle, ettei mahdollisen tulipalon sattuessa tuli voi levitä toisesta päästä rakennusta toiseen, vaan pysähtyy palomuuriseinään.
Topografikartassa n. 1950-luvulta aivan kartan oikeassa reunassa näkyy vain yksi pitkänomainen rakennus.




* * *


Linkonevan talo
Kuva 209 - v 1950
ISOKOINEN KUVA

Linkonevan talo
Talon paikka on jäänyt suunnilleen pohjoisväylän alle.

Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa...

(Odota hetki kuvan latautumista. Jos G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
fonecta
Linkki Fonectan karttaan



* * *

Olemme siirtyneet Torpantieltä rautatien vieressä kulkevalle Ratatielle.

Ratatien Lustikullan / siihen aikaan Sipoontien ylikäytävän vieressä asemalle päin oli:


Ratavartijan mökki
Kuva 197 - v 1950
ISOKOKOINEN KUVA

Ratavartijan mökki

Rata kaartaa vasemmalle ja tuon mutkan kohdalta vasemmalle johtaa jo Järvenpään Aseman ratapiha eli kiskot jakautuvat useiksi vaihtoehtoisiksi raiteiksi. Äärimmäisenä oikealla siellä on Sahan lastauslaituri ja siitä se raide jatkaa aina Myllyn pistoraiteeksi asti.
Huomaa radan viertä seuraavat puhelintolpat molemmilla puolella raiteita. Koska rautatiellä oli esteetön linjaus maiseman halki niin puhelinlinjat hyödynsivät samaa väylää. Näitä linjoja myöten kulkivat puhelut Helsinkiin ja Helsingistä tähän suuntaan takaisin. Kussakin langassa kulki yksi puhelu kerrallaan. 

Lisää Järvenpään Puhelinyhdistyksen historiaa.... klikkaa.

Kuvassa näkee, miten raiteet kulkevat puisten rata pölkkyjen päällä hiekkaisella penkereellä. Myöhemmin radat piti uusien raskaiden ja nopeiden junien vuoksi kokonaan perustaa uudelleen. Tästä muutamia kuvia juuri samalta alueelta, Lustikullan yli- myöhemmin alikäytävältä pohjoiseen asemalle päin:



ratatyöt
Kuva 214 - 22.3.1997
ISOKOKOINEN KUVA





ratatyöt
Kuva 217 - 22.3.1997
ISOKOKOINEN KUVA





ratatyöt
Kuva 215 - 22.3.1997
ISOKOKOINEN KUVA





ratatyöt
Kuva 219 - 22.3.1997
ISOKOKOINEN KUVA






ratatyöt
Kuva 220 - 4.10.1997
ISOKOKOINEN KUVA


Nämä kolme kuvaa ovat Louhelankujan kevytliikenneväylän alikulkusillan rakentamisesta. Silta tehtiin niin, että sillan kansi tehtiin valmiiksi ja siirrettiin valmiiksi valettujen pylväiden päälle radan alle. Sen jälkeen vasta kaivettiin varsinainen tunneli, kun kansi oli tukevasti paikoillaan ja junat saattoivat kulkea turvallisesti kannen yli.

G-St-kuva näyttää vain Kinnarinpolun alun Mannilantieltä, koska Googlen auto ei saa ajaa kevytliikenneväylää.
Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa...

(Odota hetki kuvan latautumista. Jos G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
fonecta
Linkki Fonectan karttaan




ratatyöt
Kuva 221 - 4.10.1997
ISOKOKOINEN KUVA




ratatyöt
Kuva 222 - 4.10.1997
ISOKOKOINEN KUVA





ratatyöt
Kuva 223 - 17.10.1997
ISOKOKOINEN KUVA






ratatyöt
Kuva 224 - 17.10.1997
ISOKOKOINEN KUVA






ratatyöt
Kuva 225 - 17.10.1997
ISOKOKOINEN KUVA

Ratatöistä siirrytään takaisin 1950-luvulle.

* * *

Ratavartijan mökin takana välittömästi on

Parviaisen Kenkätehdas
Kuva 053 - v 1956
ISOKOKOINEN KUVA

Parviaisen kenkätehdas ja Ratatien / kuvan oikealla puolella kulkee siis rautatie Helsingistä kohti Järvenpään asemaa .
Jaakko Suokas muistelee kenkätehtaasta:
"Petter  (kahdella t:llä) Parviainen 1899-1968 aloitti kenkien valmistuksen omakotitalon alakerrassa, perhe asui ylhäällä. Naapurissa asunut Taimi Saalsto s. Pirnes kertoo olleensa siellä kesätöissä viimeistelemässä ja pakkaamassa. Varsinainen tehdas rakennettiin 1945-46.Tehdas sijaitsi siis aivan Ratatien varrella, sen suuntaisesti.

Oma muistoni on kun kuljetin asiakkaallemme käsikärryillä Kotelo-Tuote Oy:n valmistamia kenkälaatikoita. Ne olivat valkoisia, valmiiksi kokoonniitattuja, siis aivan kevyitä. Kävin hakemassa lähetyslistaan kuittauksen yläkerran konttorista ja sain ohjeen: Mene tehdassalin ovelle ja huuda: "PAHVILAATIKOITA!" Sieltä tuli sitten muutama työntekijä kantamaan niitä varastoon.Tuolloin 60-luvun alussa olin reilu 10-vuotias."


Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa...

(Odota hetki kuvan latautumista. Jos G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
fonecta
Linkki Fonectan karttaan




Parviaisen Kenkätehtaalta mennään muutama 100 metriä eteenpäin asemaa kohti ja on seuraava Kenkätehdas:


Kenkätehdas Kauris
kuva 121 - 1957
ISOKOKOINEN KUVA

Tässä kuvassa on valitettavasti mennyt kaksi otosta päällekkäin, mikä näkyy talon vasemman päädyn linjassa ja oikeasti yläkerran viidestä ikkunasta, neljästä löivät liekit ulos. Palo on kaikkein rajuimpana, koska oikean puoleisesta päädystä lähtien kaikista ikkunoista lyövät täydet liekit ulos. Vain yksi ikkuna vasemmassa päädyssä ei ole vielä palon vuoksi särkynyt...
Koitin nopeasti kuvata ja siinä tapahtuu virheitä. Lisäksi joidenkin kuvien epätarkkuus johtuu samoin kiirestä, jossa etäisyyttä ei ole ehditty tarkentaa paikoilleen.

Kun palokunta oli saanut hälytyksen, laajalti paikkakunnalle kuuluvasta Myllyn katolla olleesta palosireenistä annettiin kuuluva hälytys. Tämän kuullessaan asukkaat silmäilivät heti ympäristöön, että 'missä palaa' ja pian kuuluivat myös paloautojen sireenit, joista saattoi päätellä tarkemmin, mihin päin ne olivat menossa.

Muistan, miten olin radan toisella puolella kotitaloni Untolan pihalla ja sireenin jälkeen ympärille vilkaistessaan näki liekkien lyövän ulos radan toisella puolella olevasta kenkätehtaasta. Äkkiä kamera mukaan ja lähemmäksi katsomaan - lapsista (13v) ei ollut apua sammutustöihin, piti pysytellä vähän kauempana.

Alla G-St-kuvan oikeassa reunassa näkyy Ratatieltä ajo entisen Kenkätehdas Kauriin pihaan.
Nykyisin siinä on Keski-Uudenmaan Klubitalot Oy:n toimipaikka.

Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa...

(Odota hetki kuvan latautumista. Jos G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
fonecta
Linkki Fonectan karttaan




Kenkätehdas Kauris
kuva 124 - 1957
ISOKOKOINEN KUVA
Vasemmalla pihalla näkyy jotain laatikoita / tavaroita, joita on ehditty kantaa ulos. Palon alku oli ollut muistaakseni eräällä tavalla kuin räjähdyksen omainen reaktio, kun kenkätehdastilassa on paljon herkästi syttyvää pölyä ja jostain kohdasta alkava palo leviää vastustamattomalla voimalla.

Tässä kuvassa palo alkaa jo oikeassa päädyssä vähentyä... ja se näkyy alla olevissa kuvissa paremmin...



Kenkätehdas Kauris
kuva 122 - 1957
ISOKOKOINEN KUVA

Näissä kahdessa kuvassa näkyy palon tilanne tarkasti.


Kenkätehdas Kauris
kuva 123 - 1957
ISOKOKOINEN KUVA



Järvenpäässä oli useita kenkätehtaita tuohon aikaan ja tulipalot olivat ainainen uhka.

Kenkätehdas Kauris
kuva 125 - 1957
ISOKOKOINEN KUVA

Pääosa palosta on saatu jo sammumaan. Kuvassa näkyy, että tuli oli levinnyt koko yläkertaan. Liekit ovat lyöneet ulos myös vasemman puoleisimmasta pitkän seinän ja päätyikkunasta. Joista edellisessä kuvassa ei vielä näkynyt liekkejä.

Katto on romahtanut tai purettu sammutustöiden vuoksi. Sähköt olivat poissa - yleensä pyritään heti katkaisemaan, kun tulipalo on alkanut. Alakerran ikkunasta näkyy valo ulkopuolisesta lähteestä työmaavalaisimesta tms. 

Koska alakerta säilyi varsinaiselta palolta, niin tehdasrakennus korjattiin uudelleen käyttökelpoiseksi  ja on vieläkin Keski-Uudenmaan Klubitalot Oy:n käytössä, niinkuin ylempänä oleva G-St-kuva näyttää.


* * *

Jatketaan Ratatietä kohti keskustaa.
Pohjolan Pirhonen
Kuva 188 - v 1950
ISOKOKOINEN KUVA

Talon historiasta tulee lisää...


Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa...

(Odota hetki kuvan latautumista. Jos G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
fonecta
Linkki Fonectan karttaan
Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa...

(Odota hetki kuvan latautumista. Jos G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)

Ensin kulku kiinteistölle oli Ratatieltä = nuoli alhaalta. Sitten myöhemmin se suljettiin ja ajotie tuli Torpantieltä ja kiinteistöt ovat Torpantie 48.
G-St-kuvassa vasemmalla on Ratatien näkymä: Tämän linkin Google on kuvannut 2009, jolloin käyntiä/ porttia kiinteistölle ei ollut, koska siinä oli vain hiukan kuvan keskellä häämättövä vanha talo. Kun tontti oli rakennettu täyteen rivitaloja, niin ruskean aidan paikalla on vaalean vihreä aita ja kävelyportti tontille.
Oikealla puolella on G-St-kuvan Torpantien 48 linkki vuodelta 2009. Sen tähden kuvassa näkyy vain vanha 'Pohjolan Pirhosen' rakennus kuvan keskellä. Rakennus on olemassa edelleen, vaikka sen ympärille on rakennettu rivitaloja. Kiinteistöyhtiön nimi "Harjuvaaran piha", johtuu siitä, että tontti / kiinteistö oli veljenpoikani omistuksessa.

maisema
Kuva 189 - v 1950
ISOKOKOINEN KUVA
Useasta kuvasta yhdistetty Pohjolan-Pirhosen kahtapuolta oleva maisema.
Kuvan oikean reunan seuraava tontti olisi Kenkätehdas Kauris.
Kuvan vasemmassa reunassa Ratatiestä lähtee oikealle Sahankaari.


Pysähdymme kuitenkin kuvan vasemman reunan kohdalle ja katselemme hetken aikaa juniin liittyviä asioita kuvan vasemman reunan ja aseman välisellä alueella. G-St-kuvaa ei voi katsoa radan tältä puolelta, koska Googlen auto on voinut ajaa vain Ratatietä. ks alh.

Nykyajan Google-Street-kuva
klikkaa...

(Odota hetki kuvan latautumista. Jos G-St-kuvassa tulee mustaa = Googlen virhe, siirry silloin vähän sivummalle - näkymä voi löytyä lähistöltä.)
fonecta
Linkki Fonectan karttaan

Ylllä oleva kartta ja katunäkymä tarkoittavat seuraavien kuvien tapahtumapaikkaa:

               veturit    Kuva 128 - 17.2.1945
ISOKOKOINEN KUVA

Höyryveturi Tv2 626, 'Wilson' , veturit törmänneet Aseman eteläpuolen ratapihalla. Vasemman puoleinen on vahingoittunut pahemmin, kun kuljettajan koppikin on painunut eteenpäin ja sivussa oleva putki ym. on vääntynyt.

Ammattimiesten keskustelua kuvasta http://vaunut.org/kuva/109153?u=3853




veturi
Kuva 129 - 24.3.1945
ISOKOKOINEN KUVA

Veturi Hr1 1005  lisää ammattimiesten keskustelua veturista http://vaunut.org/kuva/109154?u=3853
Veturin oikealta puolelta edestä näkyvä talo on Merisen talo. Siitä alkaa Sahankaari ja sen takaa näkyy Sahan purutorni ja höylähuone. Kuvan oikean reunan kohdalla alkaa Veijo ja Ester Kokkosen tontti.

Ilmakuva alueesta Historiakuvien 1-osassa.





veturi
Kuva 130 - 10.5.1945
ISOKOKOINEN KUVA

Höyryveturi Järvenpään asemalta Helsinkiin päin...
Ammattimiesten keskustelua veturista http://vaunut.org/kuva/109155?u=3853




veturi
Kuva 131 - 26.5.1946
ISOKOKOINEN KUVA

Veljeni Heikki 4v oli mennyt radalle ja iso veturi oli pysähtynyt, ettei mitään tapahtuisi ja äiti haki pojan kodin viereisiltä raiteilta kotiin.
Totesin tästä kuvasta veljelleni, että "hänellä oli jo pienenä isot leikkikalut". Rautatiekuvien sivustolla todettiin tämän kuvan yhteydessä, että "Kukaan muu poika ei ole pystynyt valloittamaan ihka ensimmäistä Ukko-Pekkaa vuodelta 1937, ja näin nuorena!" http://vaunut.org/kuva/109156?u=3853

Minä kuljin tuon Riihimäki - Helsinki radan yli 1 ja 2 luokan Kinnarin kouluun joka aamu ja takaisin koulun jälkeen. Harjulan kouluun ei mahtunut, vaikka oli iltavuorokin ja minut siirrettiin radan toisella puolella olevaan Kinnarin kouluun, koska matka oli 'lyhyt' siitä radan ylitse.

TÄHÄN PÄÄTTYVÄT 2-OSAN KUVAT.

Joitain yksittäisiä kuvia saatan lisätä, mutta laitan niistä sitten sivun alkuun maininnan,

* * *

1 osa
1. radan länsipuolen alueen
kuvasivustolle



* * *

Seuraava sivusto = 3. JAKSO: "Sahan sivusto" avautuu jonkin ajan kuluttua - kunhan kuvat on saatu työstettyä, niitä on tulossa arviolta n. 100 kpl vähintään ja niiden työstäminen ja sivuston tekeminen merkitsee n. 100 - 200 tuntia riippuen kuvien laadusta.

* * *

Odotellessa voi tutustua paikkakunnan historiaan mm:

Järvenpää-seuran uusitun sivuston kuva-arkistossa

Järvenpäässä koulunsa käyneen ja koko ikänsä asuneen Tyyne Aron muistelmat. Tyyne oli Järvenpään Yhteiskoulun ensimmäisten ylioppilaiden joukossa.

Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion Senioriyhdistyksen sivusto

Järvenpään Seurojen talon historiikkia selailemalla

Järvenpään Rotaryklubin 50v historiikkia selailemalla

Tuusulan Vanhemman Neulomaseuran sivustoa selailemalla.


* * *

Paluu muiden historiakuvieni hakemistosivulle

Paluu etusivulle