Jaskan logo
Orvokki ja Jaakko Harjuvaara
Koulut ja
työura
Sota
lapset
Puheet, kirjat
haastattelut
Kuvia
sanoja
Taivaan
kotiin
LAPSET Luonto
ilmasto
Järvenpää
historiaa
Harrastukset
reseptit
Puheita Koulut ja
työura

 


JÄRVENPÄÄN SAHAN HISTORIAA

 - odota kuvien latautumista rauhassa -

Lisäyksiä sivuston valmistumisen jälkeen - 


TIMO MALMIN
muistelo
työvuosista
1966 - 1972


nick
Väinö Kyrölä
haastattelee
Eino Nickiä
Sahasta - mp3





nick
Väinö Kyrölä
haastattelee
Pekka Harjuvaaraa
Sahasta -mp3
saha värikuva
Kuva 542 -  ISOKOKOINEN KUVA - klikkaa ja kuvan avauduttua vielä klikkaus kuvapinnalle.

Vuosikymmenillä 1920-30 oli melkein jokaisella rautatiepaikkakunnalla  sahoja: Keravalla, Järvenpäässä, Jokelassa parikin, Mäntsälässä ja Riihimäellä hyvin suuri saha. Siihen aikaan pienetkin sahat myivät  puutavaraa myös ulkomaille. Suomessa oli englantilainen agentuuriliike, joka välitti nämä ulkomaan kaupat edelleen.
Helsinki - Riihimäki radan varrella joku 'taiteilija' maalasi yllä olevan kaltaisia  osittain kuvitteellisia tauluja radan varren teollisuuslaitoksista. Hän myi sitten niitä näille laitoksille. Niitä on nähtävissä myös museoissa.

Myöhemmin sivustolla on 1950 - luvun ilmakuvaa alueesta.

* * *

Isoisämme Tyyne Walfrid Harjuvaara syntyi 17.7.1881 Orimattilan Pyörähtälän Hakalassa kahdeksanlapsisen sisarussarjan nuorimpana ja muutti 1900-luvun alussa Järvenpään kylään radan varrella silloin Tuusulan kunnassa. Hän muutti Orimattilassa olleen kotitalonsa Hakala mukaisen sukunimensä Harjuvaaraksi. Tietoa ei ole, miksi hän teki  muutoksen. Tosin Hakala-nimi on yleinen eri puolilla Suomea.
Harjuvaara-sukunimi on eräällä toisellakin suvulla ja on tullut myös sukunimen muutoksen kautta. Heillä ruotsinkielinen sukunimi on muutettu suomenkieliseksi.
 
Etunimi 'Tyyne ja Tyyni' ovat yleisesti naisen nimiä, mutta net esiintyvät myös muutamilla miehillä. Isoisämme kohdalla se on toisinaan kirjattu naisen nimeksi: Siihen aikaan, kun vuoden alussa jokaisesta talosta piti toimittaa paperilla ilmoitus henkikirjoittajalle = kaikista suomalaisista, niin henkikirjoittaja oli kirjannut tiedon 'Tyyne.. sahanomistaja' - >  'Tyyne ... sairaanhoitaja'. Isämme Pekan puolustusvoimien kantakortissa on kirjattu lähiomaiseksi - > 'Tyyne Harjuvaara, äiti'. - Ehkä tämän vuoksi isoisä käytti usein esim. allekirjoituksena nimeä 'T.W.Harjuvaara'.
 
Tyyne muutti vaimonsa Vilma Siviän e Kaitila kanssa 1900-luvun alkupuolella Järvenpään kylään rautatien varrella Tuusulassa. Hän toimi Uudenmaanläänin Maanviljelysseuran neuvojana 1908 helmikuusta maaliskuuhun 1911 asti. Tämän jälkeen hän perusti Puutavaraliikkeen, jossa harjoitti veisto- ym. pienempää puutavaraan liittyvää liiketoimintaa.  Sen ohella hän toimi monissa Tuusulan kunnan luottamustoimissa, 7 eri lautakunnassa... ks. CV.
Vuonna 1923-1924 hän perusti Järvenpään Sahan, jonka historiaa ja vaiheita  käsitellään tällä sivustolla.
tyyne Lisätietoa:
Tyyne
Walfrid

Harjuvaaran
CV- sivulle

Koska Tyyne oli Tuusulan kunnan rakennuslautakunnan puheenjohtajana aina Järvenpään Kauppalan perustamiseen saakka ja vastasi lautakunnan puheenjohtajana rakennustarkastajan tehtävistä, niin hänellä oli Järvenpään alueen suuren suuri kartta, johon hän merkitsi mm. tontit, joita Westermarck rupesi myymään ja tontit 1 ja 2 Westermarck myi hänelle radan kahta puolta, niin että toinen oli Sahaa varten ja toinen oli Untolan - kotitalonsa tontti.
Hän luovutti arkiston vasta kauppalan rakennustarkastajalle - ja minulla on kopio tästäkin.
Untola
Untolan
sivustolle

Tällä alueella molemmin puolin rataa oli tietämän mukaan ollut aikoinaan tiilitehtaan savenottoalue/kuopat.
Untolan pihalla ne olivat vielä meidänkin asuessa siellä, myöhemmin sitten kaupunki täytti ne.
kuva
Eevi Alliston
kuvien
sivulla

Vanhan järvenpääläisen Eevi Alliston (os Malmi - kuoli 100v iässä v 2010) albumien sivustoilla löytyy kuva näistä kahdesta lammikosta. Eevin veli Lauri Malmi tulee esiin myös täällä sivustolla myöhemmin.  Samoin kuin Jaakko Jokivuori.
Sahan alueella kuopat täytettiin sahausjätteellä ja osa säilytettiin lammikkoina, joista saisi vettä nopeasti, jos lautatarhalla syttyy tulipalo.
Tämän sivun ylimpänä olevassa taiteilijan tekemässä kuvassa näkyy sinisellä värillä keskellä lautatarhaa tällainen vesikuoppa.

Sivuston kuvat on koottu enimmäkseen Tyynen sekä isämme Pekan albumeista. Muiden kuvaajien nimi on mainittu kuvan yhteydessä. 

saha
Kuva 420 - lokakuu 1942
Saharakennus, jonka sisällä oli kaksi suurta raamisahaa. Rakennus on kuvattu sivusta Sahankaaren puolelta ja oikea pääty rajoittuu Puistotien ja Keskitalontien kulmaan. Tukit otettiin sisään oikean puoleisesta reunasta, kun tämä sivu avattiin. Tukit tuotiin hevosten reellä ympärillä olevilta tukkiplaaneilta = varastointikenttä, rakennuksen viereen ja siitä vieritettiin vähän alempana auki olevaa reunaa myöten sisään saharakennukseen.


Saha
Kuva 366 - v 1943  / Osmo Lehtosen albumi
Tukit olivat varastoituna tilapäisesti tukkiplaanilla, johon ne tuotiin usein kuorma-autolla tai hevosreellä lähiseudun metsistä. . Kuvassa on tuotu plaanilta saharakennuksen viereen tukit hevosen parireessä, jossa reen etuosan ja takaosan jalakset pystyivät kääntymään toisistaan riippumatta helpottaen pitkien ja painavien tukkien siirtoa.
Rakennuksen pitkän seinän alaosa oli käännettävissä sisäpuolelle ylös, niin että seinä avautui pituussuuntaan.

Painavat tukit asettuivat näin seinän suuntaisesti paikoilleen. Ne oli helppo vierittää käsivoimin tukkisaksilla sivusuunnassa saharakennuksen sisään, jossa ne olivat valmiina rilliraiteen suuntaisena raamisahan sisään syötettäväksi.... seuraavissa kuvissa. Reen taso oli lievästi korkeammalla, joten painovoima helpotti tukkien siirtoa sahaukseen.

TUKKIPLAANIEN RAIVAAMINEN
Kun Tyyne aloitti sahaustoiminnan, niin tukkiplaanit '100 vuotta sitten' olivat metsäistä aluetta. Niiden puuston kaataminen ja maapohjan saaminen kentäksi tapahtui yksinkertaisella tavalla. Eino Nick kertoo haastattelussa, koulupoika sitoi ympärilleen köyden pään ja kiipesi ketterästi kuusen latvaan. Kuusessahan oksat ovat erittäin tasaisin välein ja tuuheasti aina latvaan asti - sinne oli helppo kiivetä. Poika sitoi köyden kiinni sinne latvaan ja laskeutui alas.
Miehet osa meni kauemmas kuusesta ja veti siitä köydestä ja osa hakkasi kuusen ympäriltä sen juuret poikki - kuusen juurihan leviää pinnassa hyvin laajalle, kun sen sijaan männyn pääjuuri menee suoraan alaspäin....
Kun juuret oli tyven ympäriltä hakattu, niin kuusi kaatui latvaköydestä vetämällä helposti. Hyöty oli myös siinä ett kaatuessaan kuusen kanto nousi maasta ja vain maan pintaa myöten jatkunee juuret olivat tasaisessa maassa.
Kantoja ei tarvinnut erikseen ruveta kaivamaan ja kankeamaan maasta ylös. Tämä poika kävi koulua siinä vieressä olevassa Sahan koulussa - ja myöhästyi yhdeltä oppitunnilta tuon kaatourakan vuoksi, mutta opettaja jätti rankaisematta, kun kuuli, mihin häntä oli tarvittu.

Ennen saharakennuksen sisäkuvia muutama kuva TUKKIPLAANEISTA:

tukkiplaani
Kuva 426 - helmikuu 1937
Vasemman reunan sähköpylväät reunustavat Keskitalontietä. Kuvassa tukkipinojen edestä oikealle kulkee Kartanontie eli tukkiplaani on Keskitalontien ja Kartanontien kulmassa.
Google Street
kuva

kuva
Fonectan
kartta


Tukkeja saattoi ostaa tuolloin 1920-1930 luvulla Järvenpäästäkin, läheltä  ja sitten ympäristöstä, Pornaisista, Sipoosta, Hirvihaarasta, Mäntsälästä ja etäisin ostopaikka oli Degermanin kartano.
Kun liike laajeni veisto - puutavaraliikkeestä sahatoimintaan, niin tarvittiin tukkeja varten isot tukkiplaanit, jolle tukit koottiin odottamaan sahaustaan. Sahaus alkoi joulun jälkeen ja jatkui vapun yli vielä toukokuulle asti.

Saha
Kuva 369  - v 1943  / Osmo Lehtosen albumi
Tukkeja kuljetettiin myös kuorma-autolla. Tukin koko = läpimitta/paino oli pienempi kuin hevosen reessä vedettävillä, kuormaus tapahtui käsivoimin.


Saha
Kuva 434 - 16.5.1945
Kuljettaja ? Andelin tukinajossa.




kuorma-auto
Kuva 440 - 13.2.1946




kuorma-auto
Kuva 441 - 13.2.1946




kuorma-auto
Kuva 384 - 3.4.1946
Puistotiellä vasemmalla saharakennuksen kulma ja oikealla puolelle Sahan koulu.




Saha
Kuva 373 - v 1943 / Osmo Lehtosen albumi




Saha
kuva 368 - v 1943  / Osmo Lehtosen albumi





Saha
Kuva 372 - v 1943  / Osmo Lehtosen albumi
Vasemmalla on tukkiplaanin viereisissä lautataapeleissa, lautatapuleissa valmiiksi sahattua lautaa kuivumassa.
Tukkiplaani Puistotien varrelta. Oikealla Sahan koulu ja kauempana edessä oikealla Talouskaupan pääty.
talouskauppa
Radan itäpuolen
historiasivulla
Talouskauppa


auto
Kuva 435 - 16.5.1945
Vasemmalta autonkuljettaja  ? Andelin ja sahatyömies Eino Peisanen, joka oli tunnettu valtavista käsivoimistaan.




sahamiehiä
Kuva 431
Sahureita 2 porukkaa  mittaushommissa =  kahdella on paperialusta tukkien kirjaamista varten.




Parviaisen luovutus
Kuva 448 - 12.4.1947 - "Parviaisen luovutus"
Vasemman puoleisella tukkisakset, keskimmäisellä paksuusmitta, oikealla ilmeisesti kirjuri.




Parviaisen luovutus
Kuva 449 - 12.4.1947  -  "Parviaisen luovutus"
Koko tukkikasa täytyy  mitata. Taaempana 2 miestä auttaa siirtelemään kasaa, alempia tukkeja mitataan. Tukkiplaani on radan varressa Sahankaaren päässä. Oikealta näkyvät Sahankaaren vieressä kulkevat rillikiskot, jotka kaartuvat kohti rautatien lastauslaituria. Oikealla Merisen talo ja kauempana yksi Sahan asuntorakennus.

Google
Street
näkymä

fonecta
Fonectan
kartta


Kauempana oleva funkistyylinen asuntorakennus näkyy toisesta suunnasta hyvin radan itäpuolisella historikuvien sivustolla - siinä katsotaan tänne kuvaan päin.

RATATIE
RATATIE
Tällä sivulla
kuvat 148 ja

149
Linkki avautuu uuteen välilehteen. Katsottuasi sen, voit sulkea välilehden ja olet takaisin tällä kohdalla Sahan sivustolla.


Vielä yleiskuvaa tukeista plaaneilla saharakennuksen ympäristössä. Sahaus alkoi joulun jälkeen jatkuen huhti - toukokuulle.

Saha
  Kuva 365 - v 1943  / Osmo Lehtosen albumi

SIIRRYMME SISÄLLE SAHARAKENNUKSEEN - 2 RAAMISAHAA

Sahaustoiminta alkoi hyvin pienellä rahalla, osittain velkarahalla. Toimintaa lisättiin aina pala palalta, niin kuin rakennuksistakin näkyy.
Raami tarkoittaa kehää, jonka sisällä sahaaminen tapahtuu. Aluksi oli vain yksi pieni Lahdesta ostettu kehäsaha. Sitten hankittiin toinen lisää, sillä sahauksen volyymiä täytyi lisätä. Tukki kulkee hitaasti sahassa eteenpäin.
Sahat kävivät höyryvoimalla, jota oli mahdollista lisätä uusimalla vuoronperään höyrykattilan ja höyrykoneen suuremmaksi, niin että ne vastasivat toisiaan.
Sahaustilan vieressä olevalta höyrykoneelta voima välitettiin sahaushallin lattian alapuolella olevia valtavan suuria, leveitä, vahvoja hihnapyöriä ja akseleita myöten raamisahan alapuolelle, josta saha sai voiman.

Sähkövoimaan siirryttiin vuonna 1939. Suuritehoinen sähkömoottori käynnistettiin kuin pienessä tynnyrissä olevasta katkaisijasta, josta käännettiin hitaasti 'pykälä pykälältä kahvaa' pysähtyen aina pykälän välillä, niin että moottori saavutti sen vaiheen käyntinopeuden ja vasta sitten seuraava vaihe...kerrallaan täyteen käyntinopeuteen asti. Vasta sen jälkeen kytkimellä yhdistettiin sähkömoottorin voima raamisahaan.  Sähkömoottorin liike-energia piti olla huipussaan, ennenkuin se pystyi hitaasti saamaan liikkeelle raskaan sahakoneen tms.
Samanlainen portaittainen käynnistys oli myös höyläämön suurissa sähkökoneissa.

Valitettavasti tuolta lattian alta ei ole yhtään valokuvaa valtavista vauhtipyöristä ja n. 30-40 cm levyisistä remmeistä, hihnoista, joilla siirrettiin pyörimisliike ensin höyrykoneelta, sitten sähkömoottorilta akselin remmipyörälle ja akselissa oleva vauhtipyörä piti akselin pyörimisliikkeessä ja seuraava remmipyörä yhdisti, siirsi energian raamisahan remmipyörälle - tai höyläämön  koneille.
Remmin paksuus oli n. 10 mm, jotta se olisi tarpeeksi kestävä. Remmin päät liitettiin yhteen tiiviillä metallihakasrivillä.
Joskus remmi katkesi tai liitos irtosi. Silloin piti asentaa uusi remmi em. tavalla paikoilleen.
Lapset eivät saaneet yleensäkään liikkua koneiden käydessä työskentelytilassa, vaan katseltiin seinän viereltä sahaamista tms. Koneiden ääni oli jo sinänsä aika kova, mutta varsinkin terien sahatessa tukkia - monta terää yhtä aikaa meteli oli melkoinen.
Samoin höyläämön koneet.
Kaiken ollessa pysähtyneenä sitten voitiin käydä lattian alla katsomassa valtavaa voimansiirtolaitteistoa.

Samanlaisella periaatteella asetinhuoneessa olevat hioma-, pora- ym. metallin työstökoneeet saivat käyttövoimansa yhdeltä asetinhuoneen sähkömoottorilta korkealle katon rajassa olevalle akselille ja sieltä alas remmiyhteys jokaiseen lattialla olevaan erilliseen koneeseen.

raamisaha
Kuva 418 - lokakuu 1942

Tässä kaksi rinnakkaista raamisahaa. Tukin pää työnnettiin näiden kahden 'karhean' syöttörullan väliin ja ne  imivät tukkia sahanteriä kohden. Tukin toinen pää oli rillirataa käyttävän pyörillä olevan alustan varassa, jolloin tukki liikkui kevyesti raamisahan telojen vetäessä sitä sisäänsä.

Seuraava kuva on toisen raamisahan takaa = 'valmiilta' puolelta.

Saha
Kuva 363 - v 1943  / Osmo Lehtosen albumi

Tänne tukista sahatut lankut ja laudat tulivat katsojaa kohti.....pystyssä olevien sahanterien keskellä leveämpi lankkuväli ja reunoilla kapeammat lautojen välit - tällä puolella ei tarvittu enää kahta syöttökelaa vaan vain alapuolelle tela, joka saattoi valmiita sahattuja pitkiä puutavaroita eteenpäin seuraavien kuvien tapaan... lastattavaksi rillivaunuihin.


saha
Kuva 382 - v 1943
Tämä on kuva heti raamisahan jälkeen saharakennuksen sisältä. Valmis sahattu tavara lastataan rillivaunuihin, joilla se kuljetetaan lastattavaksi taapeleihin kuivumaan.



saha
Kuva 381 - v 1943
Sama tila kuvattuna vasemmasta reunasta käsin. Raamisaha on aivan tämän kuvan oikean reunan ulkopuolella. edessä rillivaunu nostettuna kyljelleen tavaran lajittelupöytää vasten.




Saha
Kuva 374 - v 1943  / Osmo Lehtosen albumi
Nyt tultiin ulos sisältä  = saharakennuksen pääty Sahankaarelle päin. Tästä päästä valmiiksi sahatut laudat kuormattiin rillivaunuun ja siirrettiin lautataapeleihin eli lautatapuleihin kuivumaan.



Saha
Kuva 361 - v 1943  / Osmo Lehtosen albumi




Saha
Kuva 362 - v 1943  / Osmo Lehtosen albumi
Tässä kuvassa taapelin kokoaminen on vielä kesken. Valmiin taapelin päälle tehdään vielä pintalaudoista, joissa on kuortakin, vino yksinkertainen katto, jotta vesi valuu pois...
Lautataapelin reunaa myöten pystyi raot hyödyntäen kiipeämään taapelin päälle. Koska laudat koottiin väljään ristikkomuotoon, niin että lautojen välissä oli n. 40-50cm 'neliö' tyhjää, jotta ilma pystyy vaivattomasti liikkumaan pystysuunnassa alhaalta ylöspäin, niin muodostui pystysuuntaisia holveja / käytäviä taapelin sisälle.
Sieltä katolta pystyi laskeutumaan tuollaista holvia myöten taapelin sisään alas asti. Sitä "ei tietenkään saanut tehdä."

Tässä taapelissa näkyy sahalaudoissa vielä tukin reunapintaa - koivutukista sahattua, koska on valkoista tuohta. Yleensä laudat sahattiin myös reunat suoraksi, jolloin tästä kuorireunasta syntyi vaihtelevan paksuista 'listaa' eli ripaa, jotka olivat hyvin palavaa polttoainetta jokaisen kodin puuhellan uunissa, kun ohuen riman pätki helposti sopivan mittaiseksi hellanuuniin.  Sahauksen jätepuu käytettiin tarkkaan energian lähteenä.

Samoin sahauksessa syntynyt puru ja höyläämisen kutterilastu käytettiin eristeenä. Nytkin asun v 1939 rakennetussa talossa, missä on käytetty sekä kutterilastua että sahanpurua eristeenä, tervapaperia tuulensuojaeristeenä ja talo on täysin terve ja kuiva, kunhan maalaa v 1939 kattoa tarpeen mukaan.
Jos on liian kuuma sisällä tai 'huono' ilma, niin avaan ikkunat ja kesäaikaan pidän hyttysverkkojen avulla auki yötä päivää, jos tuntuu mukavalta.


lautatarha
Kuva 457 - v 1956




Saha
Kuva 394  -  26.5.1946
Rilliraiteet halkoivat lautatarhaa. Keskellä Jaakko Harjuvaara 2v ja oikealla Heikki 4v. Oikealla puolella perällä olevasta taapelista puuttuu vielä kattolaudat.





Saha
Kuva 367 - v 1943   / Osmo Lehtosen albumi
Höyläämörakennus Sahankaaren puolelta katsottuna.

Rillivaunussa tuotiin sahattu puutavara radan vasemmassa reunassa näkyvälle kääntöpöydälle, josta saatiin vaunu ohjattua joko suoraan sisään menevää raidetta myöten rakennuksen vasemmalle reunalle tai kääntöpöydästä viistosti oikealle ohjautuvaa raidetta myöten rakennuksen sisälle oikealle reunalle.
Valmiiksi höylätyt sileät laudat tai muotoon höylätyt paneelit ja listat säilytettiin rakennuksen reunoilla olevilla hyllyillä, jotka olivat vain lankuista ja 2x4 tuumaisista patiskoista koottuja lokeroita ilman pohjaa tai seiniä, johon lokeroon pitkä tavara työnnettiin sisään poikkisuunnassa rakennuksen pituuteen nähden.
Lokeron päästä vedettiin sitten pitkää tavaraa myytäessä keskelle rakennus, asetettiin lattialle = pienempi määrä ja isompi määrä rillivaunuun, jolla voitiin taas kuljettaa puutavara tien viereen autoon tai hevosen kärryille lastaamista varten.
Koska lokerossa ei ollut pohjaa, vain runko, niin siinä näkyi hyvin paljonko tavaraa on kussakin lokerossa.
Tietysti painavimmat lankut ym. pinottiin lattiatasossa oleviin lokeroihin.

VIILAKOPPI
Höyläämön sisäänkäynnin oikealla puolella oli viilakoppi, jossa terotettiin vain sirkkelin teriä ja myös asiakkaat voivat tuoda omista sirkkeleistään terotettavaa. Niilo Aalanto huolehti tästä viilakopista.
Asetinhuone oli saharakennuksen yhteydessä ja asettaja Yrjö Linkoneva huolehti siitä.

Purutornit näkyvä kuvan vasemmassa ja oikeassa reunassa. Oikean puoleisen purutornin alakerrassa oli myymälä ja toimisto. 


Saha
Kuva 364 - v 1943  / Osmo Lehtosen albumi

Höyläämörakennuksessa oli höyläkone, jolla kuivunut, sahattu lauta höylättiin joko sileäksi kokonaan tai muotoon paneeleiksi, listoiksi ym.
Ennen listojen höyläystä, sahattu raakalauta täytyi ajaa halkaisijan eli halkaisusirkkelin läpi oikeaan leveyteen/paksuuteen, josta oli mahdollista suorittaa viimeistely höyläten.

Höyläkoneen päältä nousevia putkia myöten imettiin syntyvä kutterilastu kahteen varastoon, jotka olivat torneina vanhan myymälärakennuksen kahta puolta. Purutornin alle saattoi ajaa auton tai hevoskärryt, joihin puru pudotettiin tornin lattiassa olevasta luukusta. 
Toisen tornin alle mahtui vain rilliradan vaunu ja jos siinä oli laudoista tehdyt laidat, niin puru pudotettiin rillivaunuun ja siitä siirrettiin autoon, hevosen kärryille, tai vaikka säkkeihin, joita jotkut kuljettivat naisten polkupyörän keskellä satulan ja ohjaustangon välissä pyörää taluttaen.

Monen muotoista panelia, listaa ym. tarpeita varten höylän teriä vaihdettiin. Höylän terät terotettiin ja huollettiin kuivaamorakennuksen yhteydessä olevassa pajassa, asetinhuoneessa, jossa asettaja Yrjö Linkoneva (Lindholm) huolsi terät. Samoja töitä teki osittain myös Niilo Aalanto, mutta hän vastasi viilakopista höyläämön yhteydessä.


saha
Kuva 484 - 17.7.1943
Näkymä höyläämön läpi katsottuna päinvastaiselta suunnalta kuin tätä ennen olevat kuvat. Edessä oleva oikealla, kone, on 'halkaisusirkkeli', ja siinä on vasemmalla pysyasennossa oleva vetorulla, tela, joka vetää täältä edestä päin syötetyn puutavaran, laudan, listan telan oikealla puolella olevan sirkkelinterän eteen ja vie eteenpäin puutavaraa ja sirkkeli halkaisee puutavarasta halutun levyisen listan.
Jos lista oli ohut, niin samasta laudasta saattoi sahata monta ohutta listaa.
Jos lista piti höylätä vielä määrättyyn muotoon, niin seuraavaksi se halkaistu lista ajettiin sopivasti säädetyn höylän läpi ja valmista tuli.
Huopakaton saumakohtiin käytettiin kolmikulmaista sahattua listaa ja se halkaistiin  2"x 2" = 50mm x 50 mm neliskulmaisesta listasta siten, että telan saattoi säätää niin, että tuo neliskulmainen lista ajettiin syrjällään sirkkelinterään - eikä suora reuna alaspäin - vaan se kulma - ja niin neliskulmaisesta listasta sai kaksi kolmikulmaista.
Orsilla riippumassa pressuja kuivumassa.

Kuvan vasemmassa reunassa näkyy höyläämän ovesta myymälärakennuksen ulko-ovi, joka on auki, sepposen selällään.

Höyläämörakennuksessa oli paljon pölyä, purua, kutterilastua, vaikka sitä harjattiin välillä luudilla kasoihin ja vietiin pois - sellaista, mikä ei ollut imeytynyt suoraan putkistoja myöten pois.
Tämän tähden rakennus oli erittäin tulenarka - herkästi syttyvää pölyä ja purua joka puolella. Sahalla syttyi vuosien mittaan muutaman kerran tulipalo, joka saatiin sitten sammutettua. Jonkun kerran se syttyi salamasta.

Muistan hyvin, kun myllyn katolla oleva palosireeni alkoi soida muuhun kuin työpäivän aikaan - yöllä tai päivällä 'yleinen palohälytys', niin isä soitti heti palokuntaan ja ensimmäinen kysymys oli "Missä palaa!"



höyläämö
Kuva 419 - lokakuu 1942
Höyläämörakennus lautatarhan puoleisesta päästä katsottuna. Tämän päädyn vasemmassa reunassa oleva ovi johtaa edellisen kuvan halkaisusirkkelille.
Vasemmalla näkyy höyläämän jatkona olevat purutornit. Vasemman tornin alakerrassa oli myymälä ja toimisto. Pitkät räystäät rakennuksen vieressä mahdollistivat puutavaran pinoamista sateensuojaan rakennuksen ulkopuolella.

Höyläämöön tuli valoa päätyjen oviaukoista sekä päädyn ikkunasta ja ylhäällä sivuseinillä olevasta matalasta ikkunarivistä. Eli suoraa auringonvaloa ei juuri tullut. Kesällä rakennus oli kuitenkin viileä työskennellä, kun aurinko ei kuumentanut sitä ja auki olevat päädyt saivat aikaan läpivetoa.


36 vuotta myöhemmin rillitien kiskot on poistettu, koska traktorin runkoon rakennettu trukki kuljettaa ja nostaakin tavaraa... alla olevassa kuvassa

höyläämö
Kuva 496  -  v 1978



sahankaari
Kuva 469 - 1930 -luvulla
Sahankaari ja purutornit.
(Myöhemmin lisää kuvia tästä rakennuksesta.)

Puutavaraa ei sahattu vain paikkakunnan rakennustarpeisiin ja edelleen höylättäväksi ym. Sitä sahattiin alkuvuosikymmeninä myös vientiin. Tämä puutavara pinottiin taapeleihin junaradan vierelle, josta se oli helppo lastata tavaravaunuihin.

Saha
Kuva 370  - v 1943   / Osmo Lehtosen albumi
Rautatien lastauslaituri. Pieni avovaunu laiturin päässä ja ilman pystypylväitä reunoillaan. Alempana kuva lastatusta vaunusta, jossa reunoille kiinnitettiin vain pylväät.
Ensimmäinen lastaussilta oli puusta rakennettu. Myöhemmin se tehtiin uudestaan betonista valamalla.




Saha
Kuva 371 - v 1943 
Ratatien varressa puutavaraa odottamassa lastaamista.





SAHAA
Kuva 378 - v 1943
Tämä kuva on otettu radan länsipuolelta. Nyt tavaraa on vähemmän kuin edellisissä kuvissa. Tyhjällä lastaussillalla näkyy tyhjä rillivaunu.
Myöhemmin tähän tähän lastaussillan vierelle rakennettiin trukkia varten talli ja sen jatkona oleva sementtivarasto. - Lisäksi lastaussilta valettiin betonista. ks alh.


lastauslaituri
kuva 692  -  1950-luvulla     ISOKOKOINEN KUVA
Tässä kuvassa betonista valettu lastaussilta. Kuvan oikeassa reunassa on trukkitallin pääty. Isokokoisessa kuvassa näkyy paremmin päädyn seinustalla alassuin olevat palosangot, joissa on kapeneva pohja ja siinä kahva, josta sangot roikkuvat seinällä ja niiden alapuolella on 200 litran metallitynnyri, johon kerättiin sadevesi.
Siinä oli alkusammutusvälineet, ennenkuin tulivat vaahtosammuttimet, joita oli mm. höyläämörakennuksessa, asetinhuoneessa jne. jotta tulipalon alku olisi helposti sammutettavissa.
Jossain toisessa kuvassa olen nähnyt nuo samanlaiset sangot paremmin kuvattuna ja koitan etsiä sen vielä.
Trukkitallin takaa näkyy Merisen talon pääty, jonka edessä olevalla kaistalla ovat betoniset kaivonrenkaat varastoituna.
Lastaussillalla näkyvät matalat säännölliset tiililetkat, joiden alla oli matala puinen taso. Trukilla saattoi nostaa kokonaisen tiililetkan auton lavalle. Sitä en muista, kuinka monta tiiltä oli yhdessä letkassa.
Tiilien takana taapelin pohjaa ja pinossa puutavaraa. Ihmettelin aina sitä, miten Lauri Malmi saattoi muistaa eri puolilla sahan aluetta olevat pienemmätkin pinot, minkä kokoista ja mittaista puutavaraa missäkin oli varastoituna.
Sitten vasemmalla vielä Jukka Lindroosin talo.
Trukkitallista ja sementtivarastosta löytyy myöhemmin yhteinen kuva - klik - linkki avaa uuden välilehden ja sen suljettuasi olet taas tässä.



rautatievaunu
 Kuva 379  -  27.8.1945




rautatievaunu
Kuva 385 -  27.8.1945
Sahatavaran lastausta rautatievaunuun elokuun lämpimässä auringonpaisteessa.  Puutavara leimattiin laudan / lankun päähän. Rautatiellä kuljetus Helsingin Sörnäisten tavarasatamaan.




laiva
Kuva 388 - 27.9.1945
Sörnäisten satamassa lastaus ja SS Fort Folk'n matkassa kohti Englantia.



laiva
Kuva 389 - 27.9.1945




englntilaiest
Kuva 624  -  22.5.1946
Englantilaisen puutavara-agentuurin edustajat "Messrs. Roberts & Serlachius

nimet

kortti
Joulukortti
Englannista
pdf



vieraskirja
Kuva 685 - 22.5.1946
Vieraskirjan kertomaa




auto
Kuva 387 - 21.6.1946
Järvenpään Puutavaran auto




auto
Kuva 393 - v 1949





auto
Kuva 395 - v 1949
Trukin kanssa kuormaaminen tapahtuu nopeasti. Trukin perässä on valtava metallimassa vastapainona kuormalle. Lisäksi kokokumirenkaat pyörissä.




auto
Kuva 396 - v 1949
Takana näkyy trukkitalli, ovet avoinna.


Tukit tulivat yleensä autolla tai reellä aikaisemmin nähdyille tukkiplaaneille. Albumista löytyi myös yksi kuva, jossa tukkeja oli tuotu rautateitse ja purettiin rautatievaunusta...

TUKKIEN PURKU
Kuva 437 - 16.6.1945
Majakari ja Siivonen purkavat tukkikuormaa. Erikoista on myös, että tukkeja tulee kesäkuun puolessa välissä?
Tässä vaiheessa lastauslaituri on vielä puurakenteinen.




SAHAUSTOIMINNAN LISÄKSI OLI PUUSEPÄNTEHDAS

Tyyne osti Porvoosta edullisesti käytetyt puusepänverstaan koneet ovien ja ikkunoiden valmistamiseksi. Niitä tehtiin sekä tilausten mukaan, sekä joitakin vakiokokoja ja malleja oli myös tehtynä varastoon. Ovia oli sekä 'umpiovia' että 'lasi-ikkuna-aukolla'. Koneiden tultua puusepän toimintamahdollisuudet paranivat huomattavasti.

puusepäntehdas
Kuva 424 - puusepäntehdas 1930-luvulla.



Puusepäntehdasta laajennettiin

puusepäntehdas
Kuva 439 - 6.7.1945




puusepäntehdas
Kuva 483 -  17.7.1943
Kaiken todennäköisyyden mukaan kuva on puusepäntehtaan sisältä.



verstas
Kuva 460 - 1956
1950-luvulla tulivat traktorit hevoskärryjen ja kuorma-autojen rinnalle kuljetuksiin.



puusepäntehdas
Kuva 482 - 17.7.1943
Puusepäntehtaan eteen rakennettiin karmi- ja ovivarasto - yläkerrassa  portaat vasemmalla ja myös alakerrassa. Rillikiskojen oikealta puolelta vie käynti kuivaamoon, jossa ulkovarastossa ollut ikkunoiden ja ovien valmistamiseen tarvittava puutavara kuivattiin 'uunikuivaksi'.

ASETINHUONE
Kuvan oikeassa reunassa näkyvä ulkoseinä ja ikkunat ovat asetinhuoneen seinä. Asetinhuone rakennettiin raamisaharakennuksen tämän puoleiseen reunaan. Asetinuoneessa 'asettaja' työsti sopivia teriä erilaisten listojen ja paneeleiden hyöläämiseen ja teroitti terät uudestaan, kun ne tylsyivät.  -Tästä kerrottiin jo edellä höyläämön yhteydessä.

Asetinhuoneesta päädystä on seuraavana myöhempi, parempi kuva.

asetinhuone
Kuva 589  - v 1982
Asetinhuone



MUUTAMA TALVIKUVA

talvea
Kuva 486 - jouluaattona 1944
 Varsin vähän lunta, mutta tammikuun pyryt vielä edessä.

Vuoden perästä:

1945
Kuva 488 - helmikuun 4. päivä 1945
Talvinen kuva lautatarhasta.



20 vuotta myöhemmin:

lunta
Kuva 510  -  joulukuussa 1965
Vasemmalla uuden myymälärakennuksen varastopääty ja oikealla kinoksen takana Sahan koulu.




lunta
Kuva 511  -  joulukuussa 1965
Näkymä uuden myymälärakennuksen toiselta puolelta Sahankaaren yli lautatarhalle päin.  Vasemmalla näkyy kinoksen takaa vanhan myymälän ja konttorin (purutornin) kattoa.





VERSTAS
Kuva 461 - v 1956

Palataan vielä hetkeksi tänne puusepänverstaan kuvaan.
Kuvan vasemmassa yläkulmassa näkyy purunkuljetin, joka kuljetti raamisahoista tulevan purun suureen kasaan tuon kuljettimen alapuolelle.

Rilliraide vei myös varsiin aikaisessa vaiheessa käytetyn pienen höyryveturin talliin. Valitettavasti tästä höyryveturista ei ole yhtään säilynyttä valokuvaa. Muistan miten pieni veturi näytti kuitenkin sisätilassa 'isolta'. Myöhemmin höyryveturin pannua käytettiin lämmönlähteenä kuivaamolle. Sen jälkeen oli öljylämmitysautomatiikka huomattavasti helpompi käyttää. Sillä saatiin myös aikaiseksi tasaisempi lämpö.

Kuivaamossa täytyi seurata, että lämmin ilma oli riittävän 'kosteaa', jotta puutavara ei halkeile kuivuessaan liian nopeasti. Muistan, miten isä kävi vielä työajan ulkopuolella tarkistamassa lämmön ja kosteuden prosentteja kuivaamossa ja lämmitystä säädettiin arvojen mukaisesti.

Erkki Nuutio ja Reino Kalliomäki ovat näiden teknisten laitteiden, kapearaiteisten ratojen ja ajoneuvojen ym. erityisasiantuntijoita. Erkki lähetti minulle ystävällisesti arvokkaat todistukset höyryveturin romuttamisesta, koska kaikki tällaiset koneet ja laitteet oli tarkasti luetteloitu ja niiden käyttö-/elinkaaren pystyy seuraamaan valmistamisesta romuttamiseen asti.


höyrkattila
Kuva 399




höyrkattila
Kuva 399

Höyrykattilan tie päättyi siis 21.7.1959

Kiitos tuesta ja tiedoista Erkki Nuutiolle - Museorautatien sihteeri 1972
ja Reino Kalliomäelle - Museorautatien sihteeri 1973 !


NYT ON HYVÄ KATSOA VÄHÄN TARKEMMIN RILLIRAITEITA

Ne on kuvannut Samuli Harjuvaara - kiitokset!

rilliraide
Kuva 132  - tasoristeys



rilliraide
Kuva 133  -  vaunu vaihteessa



rilliraide
Kuva 134 - kääntöpöytä




rilliraide
Kuva 135 - ratapölkyt ja raiteet




rilliraide
Kuva 136 - raideleveys n. 75 cm
Forssan kapearaiteisen museorautatien leveys on myös 75 cm, mutta kiskojen täytynee olla vahvempaa tekoa.  https://fi.wikipedia.org/wiki/Jokioisten_rautatie

Sahan rillirataverkoston laajuuden näkee selkeästi sivuston alussa olevasta 'taulusta'. Klikkaa tästä erillinen kuva näkyville ja voit sulkea avautuneen välilehden ja olet takaisin tällä kohdalla (ei tarvitse rullata sivuston alkuun). 
rillirata
Rillirataverkon
aukeamalle
klikkaa




NYT PALATAAN MYYMÄLÄRAKENNUKSEN KUVIIN

Myymälä ja sahankaari
Kuva 469 - 1930 - luvulla
Sahankaari - kohti Puistotien ja Keskitalontien risteystä - Sahankoulu näkyy vähän tien päässä.

Vasemmassa reunassa jatkuu höyläämörakennus ja edessä purutornit, joista takana olevan alakerrassa oli myymälä ja 2 toimistohuonetta.



KÄYDÄÄN TOIMISTON PUOLELLA


juhola
Kuva 427 -  28.4.1943
Neiti Juhola konttorissa, vanhassa myymäläkonttorirakennuksessa.
Huomaa 1940-luvun pöytäpuhelin, jossa oli veivi kyljessä keskukseen soittamista varten.


kirjekuori

Järvenpään puhelinkeskuksessa oli 21 linjaa, joista numero 15 oli kytketty Järvenpään Sahalle. Sama linja oli kytketty myös Tyyne Harjuvaaran rakentamaan Untolaan, joka oli hänen ja poikansa Pekka Harjuvaaran koti.
Untola
Untolan
sivustolle

                                
puhelin yhdsitys
Järvenpään
puhelinyhdistyksen
alkuvaiheet

Koska linja soi ja siitä voi puhua molemmista paikoista, kotoa ja Sahan konttorista, niin sääntö oli, että kotona Untolassa ei saanut vastata puhelimen soidessa ma - la klo 7-16 välisenä aikana. jolloin liike oli auki. Kun työpäivä oli päättynyt, konttorilla käännettin vipu kytkimestä toiseen asentoon ja kotona vastattiin numerolla "15".
Puhelimella saattoi soittaa ulospäin myös päivällä kotoa - mutta vain 'lyhyitä asioita', koska linja oli silloin varattu eikä soittaja päässyt Sahalle.

VIELÄ TOIMISTOHUONEEN KUVASTA:

Kirjoituspöydän etureunalla on vasemmalta:
- musta lävistin paperien lävistämistä mapitukseen
- seuraavaksi lasinen allas, jossa oli sieni, joka kostutettiin vedellä ja kirjekuorien liimareunat kostutettiin siinä
kuoren sulkemista varten

- sitten pieni pahvirasia paperiklemmareita varten
- sen takana pystyssä mustepulloon kastettava mustekynä
- tavallinen musta alusta kyniä varten
- alustan takana näkyy viivoitin, jossa oli 'nuppi' käsittelyn helpottamiseksi ja viivottimen päällipinta oli metallinen ja sen alla oli ohut kumi, niin että metallinen reuna ei ottanut paperiin, johon viivaa vedettiin, sillä esim. käytettäessä oikeata mustekynää, musteviiva olisi levinnyt paperille metallin ja paperin väliin.
- oikealla pieni lasinen mustepullo.
- Puhelimen vieressä on pöytäpäivyri, jossa oli irtolehdet metallisten kaarien varassa ja päivän lehti käännettiin vasemmalle kuin mapissa ja sen alta paljastui seuraavan päivän kalenterisivun lehti.

TAKASEINÄLLÄ on metallilangasta väännetty teline = koukut 3 kpl, joista nyt yksi tyhjänä. Koukkuihin ripustettiin reijitetty paperi ja metalliteline oli koukussa seinällä.
Paperit löytyivät siitä ryhmiteltynä eri aiheet eri metallikoukkuun - eivätkä lojuneet pöydällä.





majakari ja laine
Kuva 476 - 12.5.1945
Vanhan myymälä-konttorin ulko-ovella rva Kaisa Majakari ja neiti Laine.




Tyyni kaitila
Kuva 517  - 10.7.1945
Tyyni Kaitila oli Vilma Harjuvaaran veli ja toimi konttorin puolella.





TOLVASET
Kuva 507 -  v 1949
Vanhassa konttorissa työskentelivät myös Elli Tolvanen ja sisarensa Elvi Tolvanen. Kuva heistä on otettu Untolan edustalla, sillä heille oli asuntona Untolan alakerrassa huone ja sen yhteyteen rakennetut omat pesutilat  ja oma sisäänkäynti. 
Untolan sivulle oli linkki jo edellä.



SEURAAVAKSI TAVARAN KULJETUKSISTA 1940 - LUVULLA

mymälä
Kuva 411 - 18.8.1945

Tukinajossa ja siirtämisissä lyhyemmilla matkoilla hevoset olivat merkittävässä asemassa, 1930-1940 ja osittain 1950 luvullakin. Talvella oli reki - teitä ei hiekotettu - ja kesällä hevoskärryt tavallinen kuljetusväline niin puutavaran kuin rautakaupan ostoksillekin.
Tässä Heikki? Peuramo hevoskärryineen ja hänen takaa tai paremminkin edestä purutornin vierestä näkyy tarkasti katsottuna hevonen pää tänne päin ja hänen edessään on ajaja kumartunut ottamaan maassa olevasta heinäsäkistä heinää hevoselle. Hevoset pysyivät puomissa tai seinässä olevissa rautarenkaissa kytkettyinä paikoillaan ja heinäsäkki oli vakiovaruste kärryillä. 


Ville Salonen
Kuva 485 -  17.7.1943
Ville Salonen uskollisen hevosensa kanssa heinäkuun auringon paisteessa. Kuvassa näkyy hyvin, miten pitkä lautatavara sijoitettiin vähän vinosti kahta puolta kärryjen lavalle, niin että lautojen päät tulivat hevosen kahta puolta pidemmälle ja kuormasta saatiin tasapainoinen, vaikka oli vain 'lyhyet' kärryt. Kärryjen lava ei voinut olla niin pitkä kuin pitkä sahatavara. Tukkeja kuljetettiin pitkänä tavarana talvella reessä, jossa oli kaksi erikseen kääntyvää teliä.



kuljetus
Kuva 506 -  17.6.1945
Poju riisuttuna valjaistaan - tauolla.


HÄKÄPÖNTTOKUORMA-AUTOT
Olivat Järvenpäässäkin sotavuosina käytössä, koska bensaa oli erittäin vaikea saada. Kuorma-auton ja myös henkilöauton sivussa oli häkäpönttö, eli pystyssä oleva polttokammio, jossa poltettiin 'pilkettä',  pieneksi pilkottua puutavaraa. Häkäkaasu ohjattiin sylintereihin, jossa se sitten toimi bensan tavoin. Käyttö oli hankalaa, kun ensin piti täyttää se polttosäiliö yläpäästään, pilkettä sisään, se sytytettiin alta päin ja sitten se alkoi palaa, lämmitä ja syntyi vähitellen häkäkaasua....
Koska olin 6v ikäinen vuosikymmenen 1950 vaihtuessa, niin muistan nähneeni siinä vanhan myymälän kohdalla Sahankaarella pysäköitynä tien sivuun tällaisen kuorma-auton ja ihmettelin, kun paperisäkistä kaadettiin pöntön yläpäästä sisään lisää pilkkeitä. Kuvaa tästä ei ole, mutta laitan tähän isän sota-albumista kuvan    §, sillä häkäpönttöautoja käytettiin myös rintamalla:

hakapontto
Kuva 617 -  31.1.1944
Kuljettajan selän takana näkyy selvästi pönttö, jonka yläosasta lähtee putkisto, joka johtaa auton eteen. Henkilöautossa pönttö oli etuoven etureunan kohdalla moottorin sivussa.




10 VUOTTA ETEENPÄIN 1950 - LUVULLA


kuljetus
Kuva 454 -  kesällä 1956
Vaikka 1950 - luvulla oli vielä hevosiakin, niin traktori nousi uutena ja vahvana kuljetusvälineenä yleisesti käyttöön.





traktori
Kuva 455  -  kesällä 1956
Huomaa rilliradan oikealla puolella edessä jäljellä vielä puomi, johon hevonen kiinnitettiin odottamaan kuormaamistaan.


VARASTON TÄYDENNYSTÄ
Yksityinen rautakauppa saattoi tilata tavaraa eri tukkuliikkeiden ja toimittajien varastoista. Stockmannin auto kävi kerran viikossa tuomaan Stockmannilta tilattua tavaraa. Keskon auto samoin ja omalla kuorma-autolla haettiin suoraan esim. Katepalin varastolta Helsingistä kattohuopaa,  ym. eristystarvikkeita, Raken varastolta rautakaupan tarvikkeita jne...
Olin kerran 'pikkupoikana' autonkuljettaja Armas Halisen kyydissä, kun hän liikkeen autolla teki noutokierrosta Helsingin teollisuus- ja varastoalueilla. Se oli nuoresta pojasta mielenkiintoinen päivä.

Land Rover
Kuvat 627  -   v 1952
Land Rover maastoauto UK-544
 
Järvenpään Sahalla oli myös maastoauto, jolla oli helppo käydä neuvottelemassa tukkikaupoista Sipoon, Hirvihaaran ja Mäntsälän metsänomistajien kanssa. Auto ei juuttunut helposti lumeen, vaikka ajettiin pikkuteitä metsiä katsastamassa. Autossa oli siis myös tavallisen vaihteiston lisäksi 'maastovaihteet', joka alensi koko vaihteiston välityssuhdeskaalaa paljon pienemmäksi, jolloin kierroksia riitti ja vääntöä hitaammalla vauhdilla. Englantilaisen ilmaston mukaan ohjaamo oli kylmä Suomen talvessa.

Ennen Land Roverin hankintaa oli isoja moottoripyöriä, Royal Enfield ja Norton, joilla kierreltiin tukkeja ostamassa.


laskutikku
Kuva 690
1930 - 1950 luvulla ei ollut taskulaskimia. Kuitenkin tukkikauppoja tehtäessä täytyi laskea hinnat ja määrät metsänomistajan luona, jopa maastossa. Kätevä apuväline oli LASKUTIKKU, jolla saattoi laskea puun kuutiomäärät ja hinnat.
Joskus osasin tuollaista käyttää, mutta enää ei suju.


Kaupanteon yhteydessä piti myös liikkeen leimalla ja johtajan allekirjoituksella vahvistaa kauppakirja.

leimasin

leimasin
Kuva 690

Pieni leimasin kotelossaan kulki aina taskussa mukana.
En löytänyt mistään leimasinmustetta, jolla olisi voinut kostuttaa mustetyynyn rasia pohjalla. Jos löytyy, niin lisää valmiin jäljen tänne.




JOITAIN MUISTOJA KESÄTÖISTÄ
Ennen kesätöihin menoa kuljetettiin polkupyörällä laskukirjeitä suoraan liikkeisiin eikä tarvinnut käyttää postia. Siitä sai jonkun 10 penniä kirjeeltä.

Olimme veljeni Heikin kanssa monena kesänä Sahalla kesätöissä. Minä olin nuorempana juoksupoikana. Kuljetin aivan ensimmäisenä kesänä ruskeita laskukirjekuoria
paikallisiin liikkeisiin, kävin pankkiasioilla. Kun kaikki maksut suoritettiin käteisellä rahalla, niin kassalla piti olla vaihtorahaa. 1950-luvulla monien liikkeiden konttorit eivät olleet teollisuushallin tms. yhteydessä vaan esim. viereisen omakotitalon yläkerrassa tai piharakennusten kätköissä. Opin tuntemaan vähitellen nämä konttorien sijainnit. TIlannetta kuvaa hyvin tämä ilmakuvan Myllyn viereiseltä teollisuusalueelta.

myllyn alue
Kuva 074 - 30.5.1946
ISOKOKOINEN KUVA
Voisin vieläkin tuosta kuvasta näyttää, missä tuon alueen konttorit sijaitsivat, sillä kirjekuorta ei saanut jättää muualle, kuin vasta sinne konttorin pöydälle tai mieluiten työntekijälle.
MYLLY
Lisää kuvia teollisuuslaitoksista tuolla alueella



JUOKSUPOIKANA
Ensimmäisenä kesänä 1956 = olin 12 vuotiaana tuntipalkka oli 40-50? penniä tunnilta ja säästin kaiken ja ostin ensimmäisen oman polkupyöräni "REKORD", jossa oli ruotsalainen Nyman-runko. Se pyörä oli olemassa vielä 15v sitten, kunnes joku varasti sen vaijerilukosta Vanhalla Linja-autoasemalla. Halusin nähdä vakuutusyhtiön virkailijan ilmeen, kun menin tekemään
varkausilmoitusta: "Niin ja minkä ikäinen pyöränne oli? - noin neljäkymmentä vuotta  - !!!  tuota, tuota luulen että ikäalennus on niin suuri, ettemme pysty korvaamaan siitä mitään!" :)

HEIKKI
Heikki oli kaksi vuotta vanhempana tietysti vaativammissa hommissa ja teki pari vuotta aikaisemmin kuin minä, 8 tuntista päivää, kun alle 15v sain tehdä vain 6 tuntisia päiviä. Hän hankki myös Rekord-merkkisen vihreän pyörän, sillä tämä oli se merkki, jota Puutavaran käyttämät tukkuliikkeet välittivät, lisäksi Heikillä oli Juuriselta ostettuna vaihteet ja käsijarrut.
Heikki tuurasi jo 13v alkaen usein yövahteja.

Vähitellen opittiin tuntemaan eri varastot, joita oli eri puolilla aluetta puutavaran varastojen pienentyessä. Putkitarvikkeet tulivat tutuiksi, kaikki käyrät, T-kappaleet ja millimitat ja tuumamitat vähän vaihdellen, kumpaa asiakas käytti... ja pitkään toimin apupoikana, hakemassa tarvikkeita ja varsinainen myyjä, useimmiten Pentti Pusa ja hänen apunaan vanhempia kesätyöntekijöitä Heikki ja jo lukiolainen mm. Pekka Palkisto - he kirjoittivat myyntitositteet joko laskuasiakkaille tai käteisasiakkaille, jotka maksoivat pienessä purutornin alakerrassa olevan konttorin lasiluukulla.
Joitakin  vuosia sitten tavatessamme Pekka Palkiston kanssa, hän kertoi, että oli elämänsä aikana rakentanut omakotitalon lähes itse sen tietämyksen pohjalta, mitä vuosien mittaan kesätöissä sai rautakaupassa. Asiakkainahan oli kaiken alan ammattimiehiä, joilta aina tavaran yhteydessä tuli esille paljon tärkeätä ammattimiehen tietoutta.  Pentti Pusalla oli erinomainen kokemus, josta asiakkaat hyötyivät kaupanteon yhteydessä. 

MAALIKAUPPAA
Maaleja alkoi vasta olla ensimmäisiä valmiissa metallipurkeissa.
Hyvin tavallista oli, että ostaja tuli kannun kanssa, johon laskettiin vernissaa tynnyristä ja sitten hän osti punamultaa, keltamultaa, titaanivalkoista, lyijyvalkoista, umbranvihreää jauhetta... tai mustaa kimröökiä, jonka itse sekoitti vernissaan. Joskus käydessäni maalia ostamassa K-raudasta, niin ison sekotuskoneen pyörittäessä sisällään valmista värisävyä - on hauska kertoa nuorelle myyjälle - miten entiseen aikaan myytiin vernissaa ja jauheita.

ERISTYSAINEET YM.
Omakotitalojen kellaritilojen, sementtiseinien tai betonisen anturan, kivijalan eristämiseen kosteudelta käytettiin kuumennettua pikeä. Piki tuli tukkuliikkeestä 200 l peltitynnyreissä. Jos asiakas tarvitsi vain puolet = 100 l, niin vanhan kirveen kanssa hakattiin se tynnyri keskeltä poikka. Silloin se puolikaskin oli helppo avotulella työmaalla kuumentaa ja peltitynnyri toimi keittoastiana, josta sula piki levitettiin sementille.
Tervaa laskettiin samoin tynnyreistä ja se tuli notkeammin, jos oli lämmin ilma. Karbolitervaa käytettiin kyllästysaineena.

Nykyisin Rautakaupassa 'kaikki on toisin'.

Koska oli kyse yksityisestä rautakaupasta, niin tukusta tuli Stockmannilta, Keskolta, Starckjohanilta,Rakesta ym. kuorma-auto kerran viikossa ja toi täydennystä varastoon tai suoran tilauksen.
Lisäksi Järvenpäässä toimi HEINON LINJA, joka kuljetti nopeasti ja varmasti tavaraa moneen suuntaan.

SEMENTTI JA KALKKI
Sementtivarasto oli radan vieressä vanhan trukin kanssa samassa varastossa. Säkki painoi 50 kg. Iän ja voimien kasvaessa niitä nosteltiin kuormaan. Kalkkisäkki oli 40 kg, mutta se oli kooltaan suurempi ja hankalampi käsitellä.

SEMENTTIVARASTO
Kuva 626  -  v 1950
Sementtivarastoa jouduttiin siirtämään lastaussillan järjestelyjen vuoksi.

PUUTAVARA
PIenessä myymälätilassa oli heti ovesta sisääntultaessa Lauri Malmin työpöytä ja ikkuna, josta hän näki suoraan höyläämön ja purutornin edustalle aina rautatielle asti. Isoisämme oli ottanut hänet jo luottomiehenä vastaamaan puutavaran myynnistä. Apupoikana kuuntelin sitä ammattitietoutta... lisäksi puutavarassa käytettiin yleisesti englantilaisen maailman "tuuma" ja "jalka" - mittoja , joita piti opetella muuntamaan toisesta toiseen. Tuuma oli pyöreästi 2,5 cm, jalka n. 30 cm.

INVENTAARIO
Kesätöiden lisäksi olimme Heikin kanssa monella joululomalla joulun ja uuden vuoden välillä 'laskemassa inventaariota', kun varastossa olevat tavarat piti inventoida = varaston arvo vuoden vaihteessa. Silloin laskettin määrät. Isommat kappaletavarat oli helppoa, mutta pultit, putkenosat ym. ym. laskettiin kappale kappaleelta...ja rautakaupassa riittä nippeliä jos jonkinlaista!
Jotkut ulkona olevat pitkät tavarat piti kaivaa lumikasan alta, mitata keskipituus ja sitten kappalemäärä.
Naulat tulivat 10 kg laatikoissa, joista niitä pussitettiin valmiiksi 1 - 2 kg paperipusseihin.

Välillä oltiin puutavarapuolella apupoikina, vastaanottamassa höylästä tavaraa rillivaunuun, puutavaran mittauksessa ym.

Näistä muistoista voisi kirjoittaa vaikka kirjan. Tässä vain muutamia esimerkkejä.

SEURAAVAN POLVEN MUISTOJA

Timo Malmi:
PIKKU MUISTELO TYÖVUOSISTA SAHALLA 1966 – 1972

Järvenpään Puutavarassa eli Järvenpää Sahalla ”lautatarhan” työnjohtajana melkein koko työikänsä toiminut isäni Lauri Malmi kutsui minut eräänä kesäkuun aamupäivänä luokseen, kesätöihin ”sahalle”. En ollut vielä täyttänyt 14 vuotta, ja muistelen, että Suomen suurkisat olisivat olleet Helsingissä meneillään – joten kyseessä olisi viikko 3.-8.6.1966. Johtaja Pekka Harjuvaara oli joutunut joksikin aikaa sairaalaan toipumaan sydäninfarktista....   KLIKKAA muistelun sivulle...



Poikamme Petteri:
"Aloitin kesällä 1982  (14 v iässä, toim. huom.). Siitä alkaen olin joka kesä vuoteen -87 asti. Samoin joululomilla ja paljon lauantaisinkin. Pari ekaa kesää olin enimmäkseen puutavarapuolella, taapelin tekoa ym. ja myyntiäkin. Myöhemminkin ajoittain puupuolella, mutta enemmän rautakaupan myyntiä. Lisäksi tein vartijana sunnuntaipäivävuoroja."

toivottavasti tulee lisää muisteluita....

myymälä
Kuva 453 - v 1956

Myymälärakennuksen purutorni otettiin kokonaan rautakaupan varastotilaksi. johon johtivat portaat alakerran myymälästä. Lauri Malmin työpöytä oli suoraan oven vieressä olevan ikkunan takana.

Purutornin purujen aukosta rilliraiteen yläpuolella oli luukut ylös varastoon ja siellä oli pieni sähkökäyttöinen vinssi, joka nosti raskaammat ja suuremmat tavarat varastoon, sillä myymälästä ylös vievät portaat olivat kapeat.

Myymäläosaan oli rakennettu yhden toimistohuoneen kokoinen laajennus. Se näkyy parhaiten seuraavassa kuvassa.


mymälä
Kuva 459 - v 1956
Sahankaari kohti rautatietä. Sahankaaren toisella puolella myymälärakennusta vastapäätä ( ei näy kuvassa) on Veijo Kokkosen talo. Tässä kuvassa näkyy yhden toimistohuoneen vinokattoinen laajennus alaosassa. Se oli johtajan huone.
* * *


MUUTOKSIA SAHAN VAIHEISSA
SUKUPOLVEN VAIHDOS

Tyyne Harjuvaaralla oli tarkoitus siirtyä eläkkeelle 1930 - 1940 vaihteessa, kun hänen poikansa Pekka Harjuvaara oli valmistunut ekonomiksi ja oli tarkoitus siirtyä liikkeen johtoon.
Sitten tuli sotavuodet 1939-1944, jolloin Pekka palveli Tuusulan Tykistörykmentissä. Sodan ajan Tyyne oli vielä Sahan johdossa ja Pekka sai välillä jonkun viikon lomaa, tilinpäätöksen tekemiseen. 

Sodan jälkeen sitten tapahtui tämä vaihdos. Samaan aikaan tapahtui myös muutos pienten sahojen kohdalla. Isot sahat valtasivat vientimarkkinat ja pienten sahojen tehtäväksi jäi paikallisen puutavaran tarpeen täyttäminen.
Talojen rakentamisessa myös puun lisäksi yhä tärkeämmäksi tuiivat rautakauppatarpeet, siirryttiin uunilämmityksistä keskuslämmityksiin, putkitarvekkeet ym. rautakaupan tarpeet nousivat kärkeen.

Sahaustoiminta lisääntyi vuosiin 1936 -1937 saakka ja alkoi sen jälkeen vähentyä suurten sahojen ottaessa haltuunsa vientimarkkinoita.
Samalla alkoi rautakaupan puoli kasvaa. Näissä merkeissä Pekka perusti sitten Järvenpään Saha Oy:n rinnalle Järvenpään Puutavara Oy:n joka nimestään huolimatta keskittyi nimenomaan rautakauppatoimintaan yksityisenä rautakauppana. Se välitti eri keskusliikkeiden tuotteita. Järvenpään Puutavaran = uuden liikkeen perustaminen oli osa paitsi rautakauppatoimintaa, niin myös Pekan oman liikkeen alkamista, varmasti henkisesti helpompi toteuttaa uusin ajatuksin, toimintatavoin ja tuotevalikoimin.

Äitini kertoi joskus - isäni ei yleensä puhunut asioistaan tai elämästään - että kun tämä vaihdos tapahtui, niin vielä eläkkeelle jäätyään Tyyne kävi siellä sahalla - olihan se hänen elämäntyönsä - ja puuttui uusiin järjestelyihin. Äidin kertoman mukaan Pekka oli lopulta sanonut isälleen, että se on nyt niin, että jompi kumpi on siellä ja johtaa firmaa, jos Tyyne tulee sinne, niin siinä tapauksessa hän lähtee tai päinvastoin.
Sen jälkeen Tyyne pysytteli eläkkeellä ja poissa sieltä. - Tämän saman  historian tavalla tai toisella olen kuullut tapahtuneen lähes aina järvenpääläisissä perheyrityksissä.
Loppuvaiheessa tilanne oli se, että Järvenpään Saha Oy omisti kiinteistöt ja Järvenpään Puutavara Oy vastasi liiketoiminnasta niissä kiinteistöissä.

Isoisällä Tyynellä oli upea elämänohje, jonka luin kerran 10v iässä, kun selasin isovanhempien kirjahyllyä ja heidän perheraamattunsa välistä tipahti ruutupaperilappunen, johon hän oli kirjoittanut:
"Jokaisen lapsen pitää muuttaa pois kotoaan ja luoda oma elämänsä."

Muistan 10-vuotiaana, miten syvä kokemus oli lukea tämä viisaus ja mielestä nousi heti vakaumus: Näin se juuri on.... - ja on ollut koko elämäni. Olen koettanut lapsilleni ja lastenlapsilleni välittää sen ja rohkaista ja tukea heitä erilaisissa omissa ratkaisuissaan, jotka ovat heidän valitsemiaan - vaikka olisivat erilaisia, mitä itse olisin ajatellut. Se on heidän elämäänsä!

Tyyne joutui itse ratkaisemaan Sahan kohdalla tämän periaatteensa mukaisesti poikansa siirtymisen johtajaksi. Onneksi nuorilla on elämänvoimaa raivata oma tiensä, vaikka vanhempi polvi vastustelisi - kunhan itse taas muistavat saman ollessaan vuorostaan vanhempaa polvea!

Olen monesti miettinyt, että sukupolven vaihdos maatiloilla ei liene kovin helppo asia, kun useimmiten vanha isäntä ja emäntä asustavat samaa tilaa vaihdoksen jälkeen.


* * *

    LIIKETOIMINTOJEN HISTORIA ON AINA TYÖNTEKIJÖIDEN JA ASIAKKAIDEN
HENKILÖHISTORIAA

Mikään liikelaitos ei toimisi, ellei olisi ihmisiä sitä toteuttamassa.  Liikelaitoksen historia on siis ihmisten historiaa.

Vie hiiren osoitin alla olevan kuvan päälle, niin kohteiden päälle kohdalle tulee numero ja nimet löytyvät kuvan alta.

Sahan työntekijöitä
kuva 509 / v.1952 
Armas Halinen (1), ?? (2), Jaakko Jokivuori (3), Tyyne Manninen (4), Niilo Aalanto (5), Pekka Harjuvaara (6), Ville Salonen (7), ?? (8), Yrjö Linkoneva (9), ?? (10), Toivo Sandberg (11), Lauri Malmi (12).

ISOMPIKOKOINEN KUVA - avauduttua klikkaa vielä kerran kuvan pintaa...

Tässä on vain pieni osa mainittuna Sahan ja Puutavaran työntekijöistä. Saha oli 1920-1930 luvulla huomattava työnantaja paikkakunnalla (Eino Nickin haastattelu sivuston alussa). Saha selvisi myös tarkalla taloudenpidolla ja pienestä aloittaen ja hitaasti laajentaen ilman konkurssia, kun 1929 - 1930 luvulla niin monet firmat menivät lamassa nurin.
Silloin monille puolen vuoden mittainen tammikuu-touko-kesäkuu sahauskausi oli vuoden ainoa täysipäiväinen työpaikka - n. 50 henkeä oli silloin töissä. Kun sahausta ei ollut, niin työntekijöitä oli n. 15 henkeä.

SUHTEET TYÖNTEKIJÖIHIN
Kausitöissä oli useita Pekan sotakavereita. Viljelijöitä ym, jotka tulivat töihin kun tarvittiin.
Isä tuki useimpien työntekijöiden talojen rakennusta sodan jälkeen tavaratoimituksin, joita maksettiin kun jaksettiin.

Siinä hänellä oli sama linja Tyynen kanssa, sillä Eino Nick kertoo haastattelussaan, että kun Tyyne oli pyytänyt hänen isänsä sinne sahuriksi, niin hänen isänsä halusi rakentaa talon perheelleen ja puhui tästä Tyynen kanssa (siihen aikaan ei tavallinen työmies saanut lainaa pankista)... niin Tyyne sanoi, että Nick menee Malmin luokse ja antaa Malmille mitat ja määrät tarvittavista puutavaroista ja maksaa sitten myöhemmin ja hän lähtee Nickin kanssa pankkiin. Menivät - Tyyne sanoi pankissa että tälle miehelle pitää antaa lainaa, hän maksaa ja minä takaan sen... ja niin Nick rakensi talon perheelleen ja Eino Nick muisteli, että näin hän auttoi muutamaa muutakin...


Lisää henkilökuvia  isämme albumeista 1950-luvulle asti - osa työntekijöitä, osa ilmeisesti asiakkaita:


Lauri Malmi
Kuva 469  -  1930 luvulla
Lauri Malmi oli jo Tyynen aikana puutavaran myynnin 'oikea käsi'.




aalto
Kuva 380  -  23.4.1943
Yövartija ? Aalto

YÖVARTIJA
Yövartija tarvittiin Sahalla aina öisin, sillä puutavara oli avoimilla plaaneilla  ja sieltä olisi voinut helposti varastaa pimeään aikaan, sillä alue oli laaja.
Toinen syy oli, että kaikki puutavara oli helposti syttyvää ja sen vuoksi oli myös öiseen aikaan tarpeen, että alueella oli vartija läpi yön.
Yövartijalla on vasemmalla sivullaan yövartijan kello, jonka sisällä oli joka yö uusi paperinen kellokortti ja öisin kuului tehdä määrätty kierros varastojen alueella ja määrätyissä kohdissa oli avain, jolla kiertämällä kellon korttiin lävistyi ajankohta, jolloin kierros oli eri tarkistuspisteissä tapahtunut.



Virtanen
Kuva 487 -  24.12.1944
? Virtanen




aalanto, peisanen, päivänkari
Kuva 481  -  17.7.1943
Niilo Aalanto, Eino Peisanen, ? Päivänkari




peltonen
Kuva 451  -  1947
? Peltonen




Lankinen
Kuva 552  -  v 1947
  P. Lankinen




Hovilahti
Kuva 450  - v 1950
? Hovilahti




Lindberg
Kuva  447  -  15.9.1946
? Lindberg




wolkoff
Kuva  446  -  15.8.1946
? Wolkoff




Suesnikoff
Kuva 445  -  15.8.1946
? Suesnikoff





untamo Sihvola
Kuva 439  -  16.7.1945
Untamo Sihvola




Overgaard
Kuva 438  -  18.6.1945
? Overgaard




linkoneva
Kuva 430  -  1.5.1945
Yrjö Linkoneva (Lindholm) 50v



linkoneva
Kuva 630  -  1943
Linkonevan perhe
Vasemmalta: Yrjön vaimo Hilma, isoäiti, seisomassa lapset Lilja, Veikko ja Terttu Yrjön sylissä.




peuramo
Kuva 410  -  20.7.1945
H. Peuramo




miettinen
Kuva 409  - 26.6.1945
? Miettinen




mäkelä
Kuva 408  - 16.7.1945
Tuomas Mäkelä




Heikki Mäkelä
Kuva 407  - 9.8.1945
Heikki Mäkelä - Hänellä oli oma vaatealan liike Sahan lähellä
http://www.kolumbus.fi/jaakko.harjuvaara/historia_jarvenpaa2.shtml#HEIKKIMAKELA





hj lindberg
Kuva 406  -  26.8.1946
HJ. Lindberg




Koivu
Kuva 405  - 20.6.1945
? Koivunen




Pekka BOrg
Kuva 404  - 30.7.1945
Pekka Borg




Blomgren
Kuva 403  -  1.8.1947
? Blomgren




värre
Kuva 525  - 5.9.1946
Eero Varre




Lindström
Kuva 518  -  v 1950?
? Lindström   -  Alsta Fiskars
Kuvan yhteydessä oli merkintä 'saatu kuva' = ei ollut Pekan kamerasta.




kilpinen
Kuva 519  -  1.7.1945
V. Kilpinen




Veijo Kokkonen
Kuva 521  -   elokuu 1945
Veijo Kokkonen, Sahan lähinaapuri lautatarhassa ostoksilla.




jartti
Kuva 522  -  27.4.1946
Heikki Jartti
kuva
Jartin ja Majakarin perheiden kuvista on oma sivusto

Vielä pari kuvaa....


leutonen
Kuva 523  - 27.4.1946
Isännöitsijä Leutonen




Porakaivo
Kuva 508  - v 1950
Sahan alueelle piti porata uusi syvä porakaivo tarvittavan veden saamiseksi. Veljesten takana on porakaivon laitteisto, joka jyskytti muutaman vuorokauden, jotta riittävä vesisuoni löytyi kalliosta.


Vuoden 1959 ilmakuva talvisesta Sahan tienoosta.

Vie hiiren osoitin alla olevan kuvan päälle, niin kohteiden päälle kohdalle tulee numero ja nimet löytyvät kuvan alta.

Näkymä Kinnariin Puistotietä
kuva 201 / v.1959
ISOKOKOINEN KUVA  - tätä klikkaamalla - avauduttua vielä kerran,
näkyy moni kohta paremmin, vaikka kuva on epäterävä.

Jukka Lindroosin talo (1), Sahan asuinrakennus piharakennuksineen (2), Unto Merisen talo (3),Veijo ja Ester Kokkosen talo (4) Sahan purutorni (5), purutorni (6), Höyläämö (7), Lautataapeli, joita alueella on samanlaisia paljon. Taapeli muodostuu ristiin väljästi pinotuista sahattujen lautojen kerroksista, joissa ilma pääsi vapaasti kiertämään joka suuntaan lautojen välistä ja ne kuivuivat. (8).

Katettu ulkovarasto, jossa puutavara säilyi kuivana (9), Ulkovarasto tiiliä ym. rakennustavaraa (10), Saharakennuksen asettajan tilat "viilakoppi", joissa terotettiin höylien, sirkkeleiden terät ja huollettiin koneisiin liittyviä osia (11), Saharakennuksen kuivaamo ja puusepän verstas, jossa tehtiin ovia ja ikkunoita (12) näiden 11-12 rakennuksen toisessa reunassa olivat raamisahat, joissa tukit sahattiin laudoiksi ja lankuiksi.
  
Asuinrakennus Puistotien varrella, ei tietoa omistajasta (13), iso usean asunnon rakennus (14), Asuinrakennus, ei tietoa omistajasta (15), Lindströmin talo (16), Lindströmin talon takana näkymättömissä(17), Lehtikarin saunarakennus (18), Lehtikarin talo (19), Lakkosen talo? (20), asuinrakennus ei tietoa omistajasta (21).

Talouskaupan sauna, puuvaja ja varasto rakennus (22), Uudenmaan talouskauppa / Tolvanen (23), Sahan asuinrakennus (24), Sahan asuinrakennus (25), Sahan koulu (26), Onni ja Helle Toiviaisen talo (28), Malmströmin kauppa(29), Anttosen kauppa (30), Sahan asuinrakennus (31), Mankisen talo (32), Kuusilammen talo (33), asuinrakennus ei tietoa omistajasta (34) Niemenrannan koulu (35), asuinrakennus ei tietoa omistajasta (36), asuinrakennus ei tietoa omistajasta (37), moskeija (38), tälle paikalle nousi 1964 uusi liikerakennus (39).

Kun tiedät kohteista lisää, ilmoita Jaakko Harjuvaara 040-5336244 tai jaakko.harjuvaara(at)gmail.com - KIITOS!




TÄHÄN VARHAISEMPAAN AJANJAKSOON 1920 - 1950 KUULUU VIELÄ HALKIAN SIVUSAHA


halkian plaani   Kuva 402  -  v 1946
Halkian sivusahan tukkiplaania.




Halkian saha
Kuva 390  - toukokuu 1940
"Päivänkarin kauppa"

1930 - 1940 luvun vaihteessa sahattiin myös Pornaisissa Järvenpään Sahan lukuun pienellä sahalla. Järvenpään Saha maksoi palkat ja tavara ajettiin tänne Järvenpään Sahalle. Oikealla Viljo Päivänkari tyttärensä kanssa ja rouva Tyyne Päivänkari on koittanut pysytellä kameran ulottumattomissa vasemmalla.


Seuraava kuva on vuodelta 1946

Halkian saha
Kuva 391  -  v 1946
Halkian lautatarhaa

Tämän jälkeen Päivänkari jatkoi työtä Järvenpään Sahalla.



Viimeisin kuva löytyy lähes 40v myöhemmin:

päivänkarit
Kuva 578  - 14.7.1985
Tyyne ja Viljo Päivänkari Pornaisissa.

* * *


SIIRRYTÄÄN AJANJAKSOON 1960 -1990

UUSIEN TILOJEN RAKENTAMINEN


Aikaisemmat rakennukset , tilat olivat olleet saha- ja puutavaran käsittelyn näkökulmasta. Laajeneva rautakauppa ei pystynyt enää toimimaan niissä tiloissa ja 1963 - 1964 rakennettiin uusi myymälä-, varasto- ja toimistorakennus Sahankaaren toiselle puolelle. Olin asevelvollisuutta suorittamassa 1963 ja lomilla käydessäni isä esitteli aina rakennustyön etenemistä.
Armeijasta päästyäni muutin 1964 kokonaan opiskelemaan Helsinkiin  ja sieltä käsin olin välillä vain jonkin aikaa kesätöissä Järvenpäässä.
Katsellaan tarkemmin uutta liikerakennusta:

uusi myymälä
Kuva 526 - kesäkuu 1965
Rakennus valmistui entisen tukkiplaanin paikalle Sahankaaren eteläpuolelle.  KARTTAKUVASSA N:o 39 Vasemman päädyn jälkeen on pieni nestekaasuvarastokoppi ja aidan takana on Puistotie - Sahan koulu on kuvan vasemmasta reunasta edelleen vasemmalle.  Kuvan oikean reunan jälkeen on Veijo Kokkosen talo.

Pitkällä etusivulla on myymälätila. Oikealla päädyssä ikkunat ovat toimistotilojen ja sisään mentäessä oikealla olevat ikkunat ovat johtajan huoneen, joka oli ensimmäisenä toimisto-osassa. Sen jälkeen oli myymälätilassa vielä kassa. Muu osa päädyn toimistosta oli omana tilanaan. Myymälän takana oili varastotilaa ja samoin kellarikerroksessa.

Jatketaan kierrosta vasemmalle  = myötäpäivään.

uusi myymälä
Kuva 528  -  kesäkuu 1965
Edessä julkisivun myymälätila katsottuna Puistotien ja Keskitalontien risteyksestä.


Edelleen vasemmalle

uusi myymälä
Kuva 529 - kesäkuu 1965
Puistotien puolelta tämä itäänpäin oleva pääty. Takana on varastotilojen ovia. Ja aivan reunassa vasemmalla varastotilojen laajennusosa.


  Jälleen vasemmalle päin

uusi myymälä
Kuva 527 - kesäkuu 1965
Päädyn ikkunat ovat toimiston ikkunoita ja kellarissa olevan lämmityksen savupiippu nousee ikkunoiden vieressä.
Edessä näkyy sementtiviemäriputkien varastointia ulkotilassa kentällä, koska ne eivät vaatineet kuivaa sisätilaa.
Oikealla on varastotilojen laajennusosa kokonaisuudessaan. Varastiloihin oli helppo pääsy - varastojen täydentäminen tapahtui helposti suoraan ovista sisään.

Vie hiiren osoitin alla olevan kuvan päälle, niin kohteiden päälle kohdalle tulee numero ja nimet löytyvät kuvan alta.

Ilmakuva
Kuva 697
Uusi myymälä-varastorakennus (1), Vanha purutorni/myymälä (2), Purutorni (3), Höyläämörakennus (4), Raamisaharakennus (5), Malmströmin kauppa (6),
Torpantie (7), Sahankaari (8), Puistotie (9).


nurmi
Kuva 660  -  11.9.1978
Rakennusmestari Matti Nurmi suunnitteli uuden liikerakennuksen. Hän on suunnitellut lukemattomia rakennuksia, suuria ja pieniä Järvenpäässä ja toimi rakennusurakoitsijana mm. Alvar Aallon suunnitteleman Villa Kokkosen rakentamisessa.
Hän voitti aikoinaan uuden Järvenpään Paloaseman - jota nyt ollaan purkamassa asuinrakentamisen tieltä. Kilpailussa hävinneistä joku kyseenalaisti hänen osaamisensa ja väitti, että lujuuslaskelmat eivät ole niin isossa rakennuksessa luotettavia. Piirustukset ja suunnitelma lähetettiin VTT:n tutkittavaksi ja kaikki todettiin määräykset täyttäviksi ja oikein tehdyiksi. (Tiedot Veli-Matti Nurmi)

Matti Nurmi oli myös vakioasiakas Sahalla / Järvenpään Puutavarassa. Muistan monet kerrat kesällä hänet asioimassa.

Kun meillä oli edessä vanhan saunarakennuksen täysi peruskorjaus 1980-luvun alussa, niin otin yhteyttä Matti Nurmeen ja hänellä oli hyvät neuvot ja kokemus vaikeaan hommaan.
saunan peruskorjaus Saunan
peruskorjaus

 * * *

Jatketaan uuteen myymälärakennukseen perehtymistä:

Alla metallivaraston ovet avattuna:

raimo
Kuva 512 - v 1965
Raimo Hakala lajittelemassa betonirautaa metallivaraston lokeroihin. Hyllystön päällä on kattohuoparullia pahvilaatikoissa.


raimo
Kuva 513  -  v 1965
Heikki Riihikanto ja Raimo Hakala metalllivaraston ovella.
Raimo Hakala on pikkuserkkumme. Tyynen veli Kalle Hakala muutti Nurmekseen. Raimo on Kallen pojan Aatto Hakalan poika ja Raimo tuli töihin tänne etelään.
hakalat
Hakalan suvun vaiheista...
* * *

Näin on tehty kierros uuden myymälärakennuksen ympäri.

Allisto

Kuva 392 - 1966  - kuva Olli Allisto
Uusi myymälärakennus jouluisessa valaistuksessa.

* * *


KUVIA UUDEN RAKENNNUKSEN KONTTORISSA

- ENSIN TILINTARKASTUKSESTA

tilintarkastus
Kuva 397 - 13.2.1966
Tilintarkastajat hallitusneuvos Aarne Sarkio ja ekonomi Eino Luomi työssään uuden rakennuksen konttorissa .



majakari ja laine
Kuva 480 -  14.3.1970
  Aarne Sarkio




majakari ja laine
Kuva 481 - 14.3.1970
  Eino Luomi ja pankinjohtaja Heikki Parkkila.




- SITTEN TOIMISTON PUOLELLA TYÖSKENNELLEITÄ:

KIRSTI POSTI
Kuva 538 - elokuu 1971
Kirsti Posti




hilkka saraspää
Kuva 612 - 6.8.1970
Hilkka Saraspää





Rouva Lappalainen
Kuva 613 - 27.8.1970
Rouva Lappalainen





Paula Airasto
Kuva 614 - 24.8.1970
Paula Airasto




Aili Harjuvaara
Kuva 615 - 6.8.1970
Aili Harjuvaara


Kymmenen vuotta myöhemmin 1980-luvun kuvissa oli jo värikuvia:


Seija Österberg
Kuva 414 - 24.7.1981
Seija Österberg





marjatta mäyränen
Kuva 516  -  24.7.1981
Marjatta Mäyränen  - salamavalo häikäisee.




Marjatta
Kuva 570 - 15.10.1981
Marjatta Lander (?)





airi venetkoski
Kuva  559 -  1.8.1981
Airi Venetkoski


* * *


KUVIA MYYMÄLÄN PUOLELLA


Auvo Keskisaari
Kuva 573  -  1.8.1981
Arvo Keskisaari




ALllan Salmi
Kuva 562  -  24.7.1981
Allan Salmi




Harri Pirttikoski
Kuva 563  -  24.7.1981
Harri Pirttikoski




Timo Peisanen
Kuva 633   -   13.9.1978
Timo Peisanen



Eino Levo
Kuva 642  -   14.10.1978
Eino Levo
Einon isä Nikolai Levo oli yövartijana aikoinaan... valitettavasti kuvaa en ole toistaiseksi löytänyt. Pekalla oli niin paljon albumeita, muutama hyllymetri, että saattaa vielä löytyäkin.



Raimo Hakala
Kuva 635  -   13.9.1978
Raimo Hakala




Keskisaaret, Aili, Pekka
Kuva 574  -  v 1982
Arvo ja Kari Keskisaari, Aili ja Pekka Harjuvaara



UUDEN RAKENNUKSEN YMPÄRILLÄ

trukki uusi
Kuva 530 - 1965
Uusi ketterämpi ja käytettävämpi trukki. Ylhäällä pitkäaikainen työntekijä Tyyne Manninen "Mannisen Mamma" tai "Manniska" tottuneesti kokoamassa puutavaraa kuivumaan lautataapeliin - toinen mahdollisuus on, että lautataapelissa olevaa kuivaa tavaraa mitataan ja kerätään ostajalle kuormaan, jonka trukki kuljettaa auton lavalle.



trukki uusi
Kuva 531 - 1965
Tavallisilla traktorin renkailla varustettu trukki pystyi liikkumaan helposti joka puolelle. Vanha trukki sivun alkupuolen kuvissa...oli varustettu pienillä kokokumirenkailla ja toimi parhaiten betonisella lastauslaiturilla ja jonkin verran täysin kovapohjaisella hiekkatielläkin, mutta pehmeämmällä alustalla pienet kokokumipyörät vajosivata maanpintaan. 



Tiitinen
Kuva 611  -   10.5.1976
Pentti Tiitinen vuorostaan taapelin päällä.




trukkitalli
Kuva 558  -   v 1978
Tämä trukki tarvitsee korkean tallin, koska sen nostokiskot ovat pysyvästi täydessä korkeudessa ja vain nostoalusta liikkuu. Vanhassa trukissa nostokiskot saattoi laskea myös alas.



kuorma-auto
Kuva 464  - 17.9.1968
Liikkeen oma vähän pienempi auto, jolla oli hyvä kuljettaa niin pitkää puutavaraa kuin muutakin. Autn oma paino oli vain 2400 kg, jolloin se pääse uusille omakotityömaille ym.
Kerran olin viemässä pienehköä kuormaa Keravalle Tuusulantietä...ja tie oli silloin kapeahko, joten piti peruuttaa tienvarrella olevalle peltotontille purkamaan. Vaikka auto oli kevyt, niin pois lähdettäessä vetopyörät 'luistelivat' savisella peltomaalla ja täytyi saada vetoapua, että pääsi liikkeelle.  Voisin vieläkin näyttää sen tontin tuon Keravalle vievän tien varrella.



kuorma-auto
Kuva 625 - 6.8.1969
Tavaraa tuli ja meni.



varastona
Kuva 398 - syksy 1967
Vuorivillaa - eristerullia ja -levyjä tulossa varastoon.



varastona
Kuva 498  -  v 1980
Käytöstä poistettua peräkärryä käytettiin myös eristevillavarastona. Rautakaupan tuotteet lisääntyivät puutavaran vähentyessä.




kuorma-auto
Kuva 556  -   20.7.1968
Omiin kuljetuksiin oli kuitenkin kätevintä pienempi ja ketterämpi kalusto. Kun pitkää betonirautaa täytyi kuljettaa suorana, niin lyhyen kuorma-auton lavaa jatkettiin kevyellä peräkärryllä kannattelemaan betonirautojen häntiä.



esittely
Kuva 534  -  3.5.1966
Ridgid - työkalujen esittely tapahtuma myymälän edustalla.





esittely
Kuva 532 - 3.5.1966




esittely
Kuva 533  - 3.5.1966
Vasemmalla pitkäaikainen erityisesti rautakaupan puoleen perehtynyt myyjä Pentti Pusa,  jolta ostaja sai monet hyvät neuvot rakennustarvikkeiden asentamiseen ja käyttöön.



Sandberg
Kuva 462  -   19.5.1965
Toivo Sandberg



Peisanen
Kuva 463  -   lokakuu 1965
Eino Peisanen




Pekka Siivonen
Kuva 515  -   v 1965
Pekka Siivonen




Birger Siivonen
Kuva 514  -   v 1965
Birger Siivonen




Hallikas
Kuva 553  -   14.7.1968
? Hallikas




salakka
Kuva 555  -   19.7.1968
? Salakka



Myller
Kuva 554  -   19.7.1968
?  Myller




RLahti
Kuva  557  -   20.7.1968
Rauno Lahti




Toivonen
Kuva 620  - 6.8.1969
Lauri Toivonen




V.Anttonen
Kuva 621  -   6.8.1969
V. Anttonen




sopanen
Kuva 624  -  v 1969
Yövartija Sopanen




benjamin pylkkänen
Kuva 623  -   30.7.1969
Benjamin Pylkkänen





Puputti
Kuva 622  -   25.7.1969
Halkokauppias Johan Puputti, jolla oli halkokauppa Ratatien varressa .




yövartija
Kuva 618  -   elokuu 1970
Yövartija




Rasinkangas Antti
Kuva 476  -  6.8.1970
Antti Rasinkangas




Raimo Hakala
Kuva 477  - 6.8.1970
Raimo Hakala





Viljo Laine
Kuva 479  -  v 1971
Viljo Laine




Tiitu
Kuva 495  -  29.8.1971
? Tiitu





yovartija
Kuva 631  -   kevat 1975
Yövartija





Osmonen
Kuva 586  - 10.5.1976
Antti Osmonen - yövartijan kello olkapäällään.




Haliset
Kuva 605  -   29.7.1977

Autonkuljettaja Armas Halinen yhdessä Maija-vaimon kanssa Loutissa kotipihallaan.


Haliset
Kuva 604  -  29.7.1977





Erkki Kaunio
Kuva 560  -   12.8.1981
Erkki Kaunio




Timo Tuominen
Kuva 16.7.1981
Timo Tuominen





Harry Suominen
Kuva 569  -   20.6.1982
Harry Suominen





Esa Pulkkinen
Kuva 567  -   18.7.1987
Esa Pulkkinen



Olavi Hietanen
Kuva 565  -   22.6.1981
Olavi Hietanen





Kari Keskisaari
Kuva 566  -   28.7.1981
Kari Keskisaari





Juha Huumonen
Kuva 568  -   28.7.1981
Juha Hermunen (?) Sukunimi oli kovin epäselvästi käsin kirjoitettu albumissa?





Jouni
Kuva 584  -  28.10.1983
Jouni  ?



SEURAAVAKSI LUULTAVASTI LIIKETUTTAVIA
koska heidät on kuvattu johtajan huoneen pöydän takaa

johtajana huone
Kuva 654




Otto Virtanen
Kuva 592  -   22.8.1969
Otto Virtanen



Forsman  - rosenqvist
Kuva 593  -   21.8.1969
Kaj-Erik Forssman-Rosenqvist



Wigg pitkäpuu
Kuva 594 -  18.8.1969
Herra Wigg - Pitkäpuu Oy




Ilman nimeä
Kuva 561 - v 1969 tuntematon




kiiski
Kuva 572  -   20.10.1981
? Kiiski




niskanen
Kuva 636  -  21.03.1979
? Niskanen - Lemminkäinen Oy




timonen
Kuva 637  -  v 1980
? Timonen - Teräs Oy




felt
Kuva 638  -   12.10.1979
? Felt  -  Teknosmaalit




pesonen
Kuva 639  -   15.3.1979
Aaro Pesonen  -  Kontino Oy




mäkelä pentti
Kuva 640  -   27.1.1978
Pentti Mäkelä  -  Enso Gutzeit Oy




Juhani Ellonen
Kuva 641  -   14.11.1978
Juhani Ellonen


lassffolk
Kuva 653  -  3.3.1982
? Lassfolk



lassffolk
Kuva 562  -   30.6.1982
Sven Mäki

Joku ehkä ihmettelee, että näitä henkilökuvia on niin paljon - eikä tässä ihan kaikki. Johtuu siitä, että Pekalle Järvenpään Saha ja Puutavara  - liikkeet - olivat elämän suuri sisältö. Hän paneutui niin täysin näihin liikkeisiin, ettei pitänyt mitään lomia koskaan ja usein oli vielä iltaisin ja viikonloppuisinkin töissä.
Hänen elämänsä oli täällä.

Äitikin tuli Sahalle töihin v 1950, kun minä nuorimpana lapsena aloitin koulun. Aili oli koulutukseltaan sairaanhoitaja, mutta Pekka ei antanut hänen hakeutua ammattinsa töihin, koska hän ei olisi voinut vaikuttaa äidin työssä ja kotona olon aikoihin, sairaanhoitajien työhän on tunnetusti vuorotyötä. Niinpä äiti tuli konttoriin töihin ja sairaanhoitajana  opetteli kirjanpidon ja muut tarvittavat asiat.

Me lapset toisinaan puhuimme heille, että heidän täytyisi pitää lomaa.
Se keskustelu oli kuitenkin hyödytöntä.  - Yhden kerran saatiin suostuteltua heidät lähtemään viikoksi lomalle - olikohan isän jonkun merkkipäivän tienoissa isän 60v / 1973 ?  - ehto oli, että minä tulin viikoksi sinne. Olin jo työssä Helsingissä ja pois monta vuotta kesätöistä, mutta isä vaati, että pitää olla 'oma ihminen', jolle hän luovuttaa tuoksi ajaksi avaimet.
Järjestin töistäni Huopalahden seurakunnassa sen viikon lomaa ja tulin, koska se oli ainoa mahdollisuus saada heidät yhdessä lomalle . Sanoin kyllä, etten ole vuosikausiin ollut kesätöissä, joten en tiedä enää liikkeen asioista, kun kaikki oli jo muuttunut. Mutta näin isä sen halusi ja niin minä istuin viikon siellä hänen huoneessaan ja avasin postit.

Sitten vielä henkilökuvista. Pekka oli tarkasti merkinnyt joidenkin kuvien viereen pienen ristin + .... tämä henkilö oli jo kuollut. Niitä oli aika monta. Vähitellen albumit alkoivat täyttyä myös hautajaiskuvista. He olivat kaikki hänelle tärkeitä ihmisiä hänen elämänsä kokonaisuudessa.

Kun siirryin Helsingistä kappalaisen virkaan Järvenpäähän kesäkuussa 1974, niin minua pyydettiin useasti siunaamaan vanhan polven työntekijöitä viimeiselle matkalleen. Mielellään olin heitä saattamassa - olivat tuttuja jo lapsuudesta asti.


MUUTAMIA ERILLISIÄ TILAISUUKSIA

Jossain vaiheessa - minun muistikuvieni mukaan ainakin 1950-luvulta oli tapana, että Sahan väelle oli 'pikkujoulu', jolloin kaikki kutsuttiin johtajan kotiin joulukuun alussa, 1.adventin tienoissa kahville. Näistä tilanteista löytyi vain muutama kuvaja lisäksi vieraskirjan tietoja.

Ennen näitä pikkujouluja löytyi koskettava joulutervehdys henkilökunnalta jatkosodassa olevalle luutnantti Pekka Harjuvaaralle:

joulutervehdys
Kuva 682 - 20.12.1943

Elettiin jatkosodan viimeistä joulua...kaikesta oli pulaa, ei ollut kortteja tms. Henkilökunta halusi toivottaa parhaaksi löytämällään tavalla sodassa olevalle nuorelle johtajalleen "Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta!" . He tekivät sen Sahan viralliselle paperille - jokainen omalla allekirjoituksellaan.





PIKKUJOULU 1965

pikkujoulu 1965
Kuva 543  -   28.11.1965
Vasemmalta: Lauri Malmi, Toivikki Toivola, Pentti Pusa, Sirkka Pusa.




pikkujoulu 1965
Kuva 544  -   28.11.1965
Pentti Pusa ja Raimo Hakala

* * *


PIKKUJOULU 1975

pikkujoulu
Kuva 596  -  v 1975
Vasemmalta: Eino Levo, Niilo Aalanto, Hilma Linkoneva, Iida Aalanto, Tyyne Manninen.



1975 pikkujoulu
Kuva 599  -   v 1975
??



Kahden seuraavan paperikuvan teknistä tasoa ei voinut saada paremmaksi kuvankäsittelyssäkään

pikkujoulu
Kuva 597  -   v 1975
??,  ??,  Raimo Hakala



pikkujoulu
Kuva 598  -   v 1975
 Seija Österberg, Eino Peisanen, Erkki Kaunio


* * *


KESKUSKAUPPAKAMARILTA VOIDAAN ANOA TYÖNTEKIJÖILLE ANSIOMERKKEJÄ
PALVELUSVUOSIEN MUKAAN


Huhtikuussa 1984 näitä luovutettin ainakin kahdelle työntekijälle:


1984 ansiomerkit
Kuva 579  -  huhtikuu 1984
EIno Levo pitää kunniakirjaa ja rinnassa on keltainen/pronssinen 10-15 vuoden ansiomerkki.




1984 ansiomerkit
Kuva 581  -   huhtikuu  1984
Seija Österbergillä on sama merkki rintamuksessa ja kunniakirja.
Seijan äiti Irma Österberg oli mukana juhlahetkessä.



1984 ansiomerkit
Kuva 583  -  huhtikuu 1984
Paikalla myös Arvo Keskisaari, Allan Salmi, Harri Pirttikoski




1984 ansiomerkit
Kuva 582  -  huhtikuu 1984
Arvo ja rouva Keskisaari




1984 ansiomerkit
Kuva 580  -   huhtikuu 1984
Heli ja Raimo Hakala ja parivuotias Ville-poika.



* * *


PEKAN ALBUMEISTA LÖYTYY MYÖS JOITAIN SAHAN TYÖNTEKIJÖIDEN  MERKKIPÄIVIEN KUVIA



Linkone va 70v
Kuva 545  -   v 1964

YRJÖ LINKONEVA 70-v


* * *



Manniska 70v
Kuva 535 -  marraskuu 1973



Manniska 70v
Kuva 536

TYYNE MANNINEN 70-v


* * *



erkki kaunio 60v
Kuva 537  -  10.10.1979

ERKKI KAUNIO  60-v


* * *



Jaako Jokiruvori
Kuva 416  -  19.6.1983

JAAKKO JOKIVUORI 60-v


* * *


 Peisanen
Kuva 546  -    8.12.1991

EINO PEISANEN 90-v


* * *


SAHAN ASUINRAKENNUKSET

Olemme katselleet Sahan perustamisen,  kuvia toiminnasta ja ihmisistä 1920 - 1980 luvulle. Vielä muutama kuva asuinrakennuksista, jotka olivat monen työntekijöiden kotina. Nämä eivät ole rakentamisjärjestyksessä, koska sillä ei ole oleellista merkitystä tässä yhteydessä. 


149b
Klikkaa
asuinrakennus 1
Ratatie 5
sivulle


Torpantie 29
Klikkaa
asuinrakennus 2
Torpantie 29
sivulle



rakennus 3
Klikkaa
asuinrakennus 3
Keskitalontie 4
sivulle


kartanontie
Klikkaa
asuinrakennus 4
Kartanontie 8
sivulle



* * *

JÄRVENPÄÄN SAHA Oy:n ja JÄRVENPÄÄN PUUTAVARA Oy:n PÄÄTTYMINEN

Kun Pekka oli n. 60 ikäinen, niin työssä uupumisesta - ilman lomia ja vapaapäiviä - alkoi näkyä selviä merkkejä, joita uupuva työntekijä normaalisti ei itse tunnista. Silloin oli jo selvää, että meistä kumpikaan Heikin kanssa ei ollut missään tapauksessa tulossa jatkamaan liikettä.

TYÖSSÄ UUPUMINEN
Kävin jonkun kerran vuodessa liikkeessä ostamassa jotain maaleja tai remonttitarvikkeita. Odottelin aina ensin muiden asiakkaiden asiointia, koska vielä oli se ajatus, että itsekin olin töissä ollessani koittanut palvella asiakkaat. Siinä sitten seurasin Pekan osuutta ja näin miten väsynyt hän oli.
Jos hänellä ei ollut muita  huoneessaan, niin poikkesin hetkeksi juttelemaan kuulumisia, kun harvoin nähtiin. Kysyin häneltä, että kun meistä ei kukaan ole tulossa jatkamaan liikettä, niin miten pitkään hän vielä aikoo hoitaa sitä? Hän vaivaantui vähän siitä kysymyksestä, mutta sanoi sitten, että "...hän pari vuotta vielä tekee tätä."
Kun se pari vuotta oli suunnilleen kulunut ja kaikki näytti jatkuvan entiseen tapaan, niin kysyin sitten uudestaan saman ja hän jälleen sanoi, että "pari vuotta". Se toistui muistaakseni 4 kertaa "pari vuotta"eli hän ei pystynyt käsittelemään tätä kysymystä - ja oli tottunut aina yksin miettimään ja päättämään kaiken toisilta kysymättä.

Vuodesta toiseen jatkuva työ ilman lomia iän karttuessa syvensi uupumusta ja vaikeutti paitsi omaa jaksamistaan niin myös työyhteisön ilmapiiriä, pitkäaikaiset työntekijät koittivat ymmärtää tilannetta, mutta muutama etsiytyi uuteen työhön.

Sen tuohon pisteeseen edennyt tilanne kuitenkin osoitti selvästi - että hän ei itse pysty ratkaisemaan tilannettaan, joka edellyttää monien asioiden rauhallista harkintaa, laskentaa ja suunnittelua, joka olisi pitänyt miettiä ja suunnitella jo "3 x 2 vuotta" aikaisemmin.
Sen verran hän oli miettinyt, että oli kuulemma keskustellut muutaman tuntemansa järvenpääläisen liikemiehen tai yrityksen kanssa... mutta kukaan, mikään taho ei ollut halukas lähtemään tähän hankkeeseen, sillä Järvenpäässä oli jo hyvät palvelut Rautakauppa/Puutavara -alalla.

TIE AVAUTUU ETEENPÄIN
Pekka arvosti Heikkiä taitavana ja hyvin menestyneenä liikemiehenä. Heikki onnistui keskustelemaan hänen kanssaan ja saada hänet hyväksymään, ettei hänen itse tarvitse laskea, miettiä, suunnitella liikkeiden lopettamiseen/myyntiin liittyviä monenlaisia tietoa ja taitoa edellyttäviä asioita, Heikki voi käydä neuvottelut ja tuoda lopputuloksen hänelle ja HÄN päättää, miten suhtautuu neuvottelutulokseen, hyväksyykö vai hylkääkö eli lopullinen päätös on yksin hänen.

Näin tilanne sitten laukesi ja osakeyhtiöt (Järvenpään Saha - kiinteistöt ja tilat, Järvenpään Puutavara - liiketoiminta) osti Hyvinkään Talonrakennus Oy ja se liitettiin Kummila Oy:n kanssa. Järvenpään Puutavaran liiketoimintaa tuli hoitamaan kolme yrittäjää Nurmijärven suunnasta ja he pitivät lautatarhaa ja myymälää. Sitten he joutuivat kaavasyistä lähtemään ja Järvenpään Puutavara jatkoi vielä jonkin aikaa Myllytiellä alkupäässä vanhassa "Renlundin" liiketilassa.
Kummila oli ostanut rakentamista varten maat ja he myivät sitten Järvenpään Puutavaran = liiketoiminnan Pitkäpuu Oy:lle, jonka omisti Enso Gutzeit.

UUSI VAIHE ELÄMÄSSÄ
Luulin liikkeen lopettamisen yhteydessä, että hän ei pysty enää asettumaan eläkkeelle ja kokemaan elämää mielekkääksi ja elämisen arvoiseksi. Onneksi ajatukseni osoittautui vääräksi. Hän oli oikeasti helpottunut ja löysi elämänsä sisällön veteraanien ja Kansanlähetyksen ja Kristillisen eläkeläisten parissa  nauhoittamalla ja kopioimalla hengellisiä puheita kaseteille ja levittämällä niitä tuttujen ja sukulaisten, lastenlastenkin parissa runsaasti.
kuva
Kuvia Ailin ja Pekan
eläkekodista

Torpantie 48
*Johtaja on aina johtaja.' Kun Pekka oli muuttanut Kartanontie 48 kiinteistöön Veijo Kokkosen naapurissa. Hän hankki pihapiiriin parakin, jossa oli hänen 2-huoneinen toimistonsa. Hän perusti 'Hankintapalvelu P.T.Harjuvaara' - nimisen suoramyyntiä harjoittavan liikkeen, jonka kautta vielä asioi jonkin aikaa muutamien vanhojen tuttujen kanssa.

Kun hän sitten väsyi asumaan omakotitalossa ja muutti kerrostaloasuntoon - äiti jo silloin alzheimerin tähden Pihlavistossa ja sitten Kivipuistossa - niin hänellä oli Mannilantien kerrostalossa 2 kaksiota = toinen oli asunto ja toinen oli 'toimisto'.
Kun hänen kuolemansa jälkeen tyhjensin ne, niin kotikaksiossa oli häiden smokista lähtien tallessa kaikenlaista, sillä sodan eläneet sukupolvet olivat tottuneet tallettamaan kaikenlaista, koska "voidaan tarvita, jos tulee sota ja pula-aika...!"

* * *


saha ainuyr hairetdin
Kuva 680 -  ennen v 1988
Kiitokset Aunyr Nisametdinille iloisesta syksyn kuvasta.


Kun Pekka asui siinä Sahan vieressä, niin hän seurasi päivä päivältä Sahan alueen ja kuvasi huolellisesti ne. Lopuksi hänen albumeistaan kuvia Sahan alueen muutoksista:


pukurtyö
Kuva  577  -   v 1988
Saharakennuksen purkaminen on aloitettu 'kuorimalla' peltikatto ensimmäiseksi pois, kuin peltisen sardiinipurkin kansi.



sahan purkua
kuva 575  -   1988
Raamisahat ovat poissa. Ne olivat taaempana korkeammalla tasolla. Valmiit laudat tulivat tälle tasolle jatkokäsittelyyn ja vasemmasta kulmasta meni käynti asetinhuoneelle.



pukurtyö
Kuva 576 -   v 1988
Kaivinkone viimeisteli puurakenteisen raamisaharakennuksen pohjan puhdistuksen.


VIISI VUOTTA MYÖHEMMIN

 pukurtyö
Kuva  548  -   16.10.1993
Tarvittiin järeämpi kaivuri purkamaan tiilinen puusepänverstaskokonaisuus.



pukurtyö
Kuva  549  -   16.10.1993
Puusepänverstas oli aivan Sahankaaren reunassa ja sitten avautui lautatarha, jossa oli muutamia kevyitä lautarakenteisia puutavaran ulkovarastoja.



pukurtyö
Kuva  551  -   16.10.1993
Edellisen kuvan kaivinkone on tämän kuvan oikeassa kulmassa.



PURKU
Kuva 650  -   6.11.1993
Puusepän verstaan konehuonetta puretaan.


PARI VUOTTA MYÖHEMMIN


purkaminen
Kuva 471 -  v 1995
Höyläämörakennuksen purkua.



purkaminen
Kuva 470 -  v 1995

Alla olevassa konttorin kuvassa on koristelistat katossa.
Tyynen 1913 rakentamassa kodissa, Untolassa, oli käytössä samantapaiset koristelistat...
...ja ne olivat jo hänen kotitalossaankin  Orimattilan Hakalassa:
http://www.kolumbus.fi/jaakko.harjuvaara/jaakko_hakalan_tilan_kuvia.shtml#KATTO

purkaminen
Kuva 473 - v 1995
Toimistohuoneesta näkymä oviaukosta myymälähuoneeseen, sisäpuolelta vihreä ulko-ovi.



purkaminen
Kuva 539 -  22.7.1995
Purutornit / vanha myymälätila ja höyläämö



purkaminen
Kuva 472  -   v 1995
Höyläämörakennuksen purku.  Vasemmalla seinän pätkä ja ikkuna entiseen toimisto-osaan.



PURKUTYÖ
Kuva 649  -   22.7.1995




Kuva 610  -  3.10.1995
Puu- ja lautarakenteinen purutornit/vanha myymälä ja höyläämö ovat enää alueen siistimistä vailla. Siirtolava odottamassa uutta kuormaa vasemmassa reunassa. Monta kertaa lavaa vielä on täytettävä.


PURKU
Kuva 608  -   9.10.1995
Höyläämö on purettu pois - näkymä entisestä lautatarhasta käsin Sahankaarelle. Takana punainen Veijo Kokkosen talo. Vasemmalla Torpantien rivitalojen päätyä. Aidan oikealla puolella Merisen talon tonttia. Peltikatto on jälleen kuin 'kokoon viikattu pressu'.

purkurtyö
Kuva 607  -   23.10.1995
Tämä kuva on pari viikkoa myöhemmin kuin edellinen ja vähän lähempää Sahankaarta.


Ja seuraavan vuoden 1996 heinäkuussa:

purku
Kuva 609  -   23.7.1996


13 vuotta myöhemmin
 myymälä
Kuva 465  -   28.4.2009
Liikkeen lopettamisen jälkeen ja Sahankaaren pohjoispuolen rakennuttua.... uudempi myymälärakennus oli edelleen paikallaan ja siinä oli mm. kaupungin nuorisotoimisto.
Yllä olevassa kuvassa rakennus on jo tyhjänä.


pukurtyö
Kuva 466  -   19.6.2013 /  Esko Lappalainen
Viimeinen 'Sahan' rakennus puretaan.


* * *


SAHANKAAREN MAISEMAA 2019
KUVA
Kierros
SAHANKULMASSA
uudelleen rakennettuna

Kuvauspäivät 28.4.2014
ja 6.10.2019

* * *



JÄRVENPÄÄN ENSIMMÄISILLÄ TEOLLISUUSMESSUILLA
LOUHELAN KERHOTALOSSA

messut
Kuva 314  -  1950 - luvulla
Teksti "Järvenpään Saha Oy" - muorostuu erilaisten myytävänä olevien listojen päistä sahatuista palasista.

* * *

Kiitos, että jaksoit tänne asti aikamatkaa eräästä Järvenpään liikelaitoksesta!


MUUTAMIA KÄYTÄNNÖN ASIOITA:
SIVUSTON PÄIVITYS:
KUVA-AINEISTO:
YHTEYSTIEDOT JA PALAUTE:
- Koska aineisto on laaja,
niin sinne tulee vielä täydennystä koko ajan.

- Päivityksistä on  tieto
sivun alussa.

- Aineistoa / korjauksia,
lisätietoa otan
mielelläni vastaan
- ks. yhteystiedot -> ->
- Kuva-aineistoa
koskee tekijänoikeuslaki

- Järvenpään kaupungilla
on oikeus tarvitessaan
käyttää tätä aineistoa...

- Jokainen voi
omaan arkistoonsa
 tallentaa kuvia,
mutta ei julkaisemaan
muualla, sellaisesta
pitää sopia kanssani.

- Jos joku haluaa
omaisensa tms. kuvan
iselleen paperiversiona,
niin voin toimittaa
suurikokoisen pohja-
tiedoston, jollaisia
netin kuvatoimittajat
toivovat paperisen
laserkuvan laadun takaamiseksi.
- yhteystiedot etusivullani
http://www.kolumbus.fi/
jaakko.harjuvaara/

- tuolta kautta palautetta
puhelimella, sähköpostilla
tms...

- Kiitos!



* * *

Paluu historiakuvien koontisivulle

PALUU ETUSIVULLE










sivulaskuri