Jaskan logo
Orvokki ja Jaakko Harjuvaara
Koulut ja
työura
Sota
lapset
Puheet, kirjat
haastattelut
Kuvia
sanoja
Taivaan
kotiin
LAPSET Luonto
ilmasto
Järvenpää
historiaa
Harrastukset
reseptit
Puheita Koulut ja
työura



UNTOLAN PÄÄRAKENNUKSEN KUVIA ERI VUOSILTA 1913 - 2013
eli 100 vuoden ajalta.


Kuvia on tulossa vielä lisää eri vuosikymmenille sekä ulkokuvia että sisätiloista. Tässä on nyt 'loikattu' vuosikymmeniä.

Viimeisin päivitys 8.1.2017

Untola kartta
ISOKOKOINEN KARTTA






Untolan kartta

Tässä vaiheessa tontti ei ole vielä ulottunut Mannilantiehen asti.



ilmakuva Untolan sijainti
radan alueen ilmakuvassa
1959...




Untola

Tämä kuva on kaikesta päätellen varhaisin kuva sillä alakerroksen hirsirakennetta ei ole vielä laudoitettu ja tasanne on pengerretty, mutta siinä ei ole vielä isompia pensaita, jotka ovat kaikissa myöhemmissä kuvissa.
Ikkunan pokat ja karmit ovat maalaamattomia.
Oikeassa reunassa näkyy ylemmän maakellarin päällä oleva Mankelihuone, jossa oli suuri kivirekimankeli. Tästä mankelihuoneesta on useita kuvia, mutta varsinaisesta mankelista ei ole yhtään kuvaa.



Untola

Tämän kuvan ajoitus on mielestäni 1918-1919. Perustelut: Järvenpään Puhelinyhdistyksen puhelinkeskus siirtyi Lehtosen talosta Tyyne Harjuvaaran taloon 1918 ja siirtyi pois Puhelinyhdistyksen omaan taloon 1925. Tarkempi selvitys Puhelinyhdistystoiminnasta omalla sivustollaan.
Tyyne Aro mainitsee muistelmissaan Järvenpää-Seuran Arina-lehdessä puhelinkeskuksesta (Tyyne Aron muistelmat.)
Lisäksi pensaiden takaa näkyy juuri ja juuri Pekka seisomassa Tyynen edessä. Alla oleva kuva toisesta suunnasta, yläsuunnasta eli ilmeisesti viereisen Mankelihuoneen katolta (?) otettuna näyttää vielä selvemmin Pekan koon.  Pekka oli syntynyt 1913. Anna-Liisa oli syntynyt 1909 eli 4 vuotta vanhempi, niinkuin kuvistakin näkyy.

Vilman oikealla oleva nainen on ilmeisesti "Paakkolan täti". Oletan, että yläkerran (keskushuoneen) ikkunasta katseleva nainen olisi Mimmi Holm, joka oli keskuksen hoitajana.




Untola

Mielestäni kuvat ovat samalla kertaa otettuja, koska Vilmalla ja Tyynellä on sama vaatetus molemmissa kuvissa.




Untola

Tämän kuvan ajoitan esim. 1918 tai 1919 verrattuna edelliseen. Tässä on ikkunan pokat ja karmit maalattu sekä alaosan hirseinä paneloitu, mutta taloa ei ole vielä maalattu kokonaan. Pekka on myös tässä 1-2 vuotta vanhemman näköinen.
Vilma, Paakkolan täti, Tyyne, Pekka ja Anna-Liisa kastelemassa ilmeisesti mansikkamaata. Vasemman puoleisin ikkuna on keittiön ikkuna.






Untola

1920-luvun lopulla Untolan portailla Anna-Liisa, Paakkolan täti ja Vilma.




Untola

Lotat Anna-Liisa ja Maire Leino eli Misse ja Vilma Untolan portailla 1931 tai 1932, koska 1933 portaiden ympäri olevat kaiteet oli poistettu.







Untola

Tämän kuvan kohdalla oli maininta 1930-luku. Siinä näkyy, että talo on maalattu, samoin ikkunanpokat ja karmit sekä kattopelti. Ulkoportailla on vielä kaiteet, jotka myöhemmissä kuvissa näkyy poistetun.  Ulko-ovea ei ole vielä päällystetty kuparipellillä.





Untola

Vilma ja Ilmi Vainio Untolan yläkerran päädyssä, yläverannalla 1930-luvulla.  Kuvasta näkyy selvästi, miten koko yläosa oli ikkunaa....

Huom! Istuimena on puutarhakalusteiden tapainen 'penkki' eikä sisähuonekalujen istuin ja ikkunat ovat yksilasiset. Ks. alempaa 1940-luvun kuvaa ja sen selvitystä.




Untola

1930-lukua Untolan omenatarhassa Eino Luomi, Veijo Kokkonen, Ester Kokkonen sylissään Juha tai Sampsa (?)





Untola

Tyyne puutarhassa omenankukkien aikaan 1930-luvulla.






Untola

Kuvan tekstinä oli omenavuosi 1939. Ennen talvisodan yli 40 asteen pakkasia Untolan puutarhassa oli hyvin paljon omenapuita. Vanhat paikkakuntalaiset ovat muistelleet, että he kävivät ostamassa täältä omenoita kesäisin. Kuvan naisen nimi ei ole tiedossa. Maassa putoilleita omenoita.







Untola

Tässä kuvassa talon on huonokuntoisemman näköinen kuin edellisessä, mutta kuva on albumissa ajoitettu 1940-luvulle ja tässä näkyy, että ulko-oven edessä olevilta portailta on poistettu kaiteet. Ulko-ovessa ei ole vielä kupariverhoilua.
Huomattava muutos on, että tätä edeltävissä kuvissa yläkerran pääty on kokonaan 'lasiverantaa/ikkunaa'. Tässä kuvassa näkyy,miten on keskellä olevasta ikkunasta on tehty pari-ikkuna, ylin kolmiomainen osa on verhottu seinälaudoituksella ja on vain matala lisäosa pari-ikkunoiden yläpuolella.
Lisäksi sivuilla on vain yhdet vinot ruudut. Niiden ja keskellä olevan pari-ikkunan väliin on tehty myös seinärakenne. Tämä viittaa siihen, että tuo yläveranta on ollut alunperin lämpöeristämätön lasiveranta. Muistelen myös, että sisällä tämän yläverannan ja siihen johtavan hallin välissä oli ovi sekä ikkunat, joiden karmeissa oli tila tuplalaseille ja -pokille, joista vain yksi ikkunanpoka/lasi oli käytössä siinä vaiheessa, kun muistan 1940-luvun lopulta asti. Joskus ihmettelin, että miksi siinä on ikkunat?
Samaan viittaa edellä olevassa sisäkuvassa yläverannalta, missä Vilma istuu yhdessä toisen henkilön kanssa puutarhakaluisteiden penkillä.





Untola
ISOKOKOINEN KUVA
Kuva vuodelta 1942

Rakennuksen tälle reunalle on tullut pieni laajennus alakertaan kauniisti saman tyylinen kuin rakennus muutoinkin. Minulla ei ole tietoa tuon laajennuksen sisätilan tarkoituksesta.
Myöhemmin sen tilalle tuli isompi tyyliin sopimaton laajennus, joka oli pesuhuone ja wc alakerrassa, sillä laajennuksen oikealla puolella olevassa kulmahuoneessa asui Sahan konttoristi. Hänen sisäänkäyntinsä oli oikean päädyn pääovesta ja hänellä oli käytössään asuinhuoneen lisäksi oma pesuhuone ja wc. Alemmissa kuvissa näkyy sivusta se isompi laajennus.






Untola

On aina korvaamattoman tärkeätä, että albumin valokuvien yhteyteen on merkitty sekä tarkka päivämäärä että kuvassa olevien henkilöiden nimet. Tämän kuvan kohdalla toteutuivat molemmat. Päivämäärä on 20.5.1945 ja nainen on lastenhoitajana sodan jälkeen toiminut Vuokko Mölkänen.
Aikaisempiin päärakennuksen kuviin verrattuna on muutos, ulko-ovet on nyt verhoiltu kuparipellillä.





Untola

Edellisen kuvan otosta on melkein kuukausi, sillä löytyi päiväys 18.6.1945. Toukokuussa puiden ja pensaiden lehdet olivat vasta silmuilla, mutta nyt kesän vehreys on nähtävissä, vaikka kuvan tekninen taso onkin varsin heikko.



Seuraavassa kuvassa on näkymä tuolta yläverannalta etelään päin Mannilantien suuntaan kohti kirkonmäkeä. Mäen reunan Vanhankirkon takaa mäntyjen välistä näkyy horisontissa hieman Tuusulanjärveä.

Vie hiiren osoitin alla olevan kuvan päälle, niin kohteiden päälle kohdalle tulee numero ja nimet löytyvät kuvan alta.

Näkymä etelään päin Untolan yläverannan ikkunasta
kuva 004_2 / 1942 lokakuu   SUURIKOKOINEN KUVA

Untolan viereisen Mäkisen tontin saunarakennus (1), Yhteiskoulun ensimmäinen rakennus puinen "Nahkalinna" (2), Maatalousnormaalikoulun päärakennus ja sen edessä matala konehalli, nykyistä Lepolan aluetta (3), Kotitalousopettajaopiston riihirakennus, joka on vieläkin paikallaan kevyen liikenteen väylän vieressä (4), Yhteiskoulun oppilaiden ulkovessa eli "Neliapila" (5), Yhteiskoulun ensimmäinen päärakennus (6), omakotitalo jonka paikalla alkaa Invalidien Oppilaitoksen asuinrakennukset (7), Tuusulan seurakunnan Järvenpään seurakuntatalo eli nykyisin Järvenpään seurakunnan Vanhakirkko (8), Holopaisen talo jonka paikalla on nyt kerrostalo kirkon yläparkkipaikan vieressä (9), omakotitalon takaa näkyy seurakunnan vanha Puutalo jonka paikalla on nyt Kirkonkulman kerhotalo (10), Untolan tontin alaosassa olevan Tapiolanmäen reunimmaisia puita (11). Näissä puissa leikimme hippaa eli naataa niin, ettei saanut laskeutua maahan, vaan piti liikkua oksia - ja parissa kohdassa köysiä -  myöten puusta puuhun.
Koko tontilla oli useita kymmeniä puita ja meillä oli tavoitteena, että jokaisen puun latvaan kiivetään. Tässä näkyviin puihin oli helppo kiivetä senkun vain nousi oksia myöten latvaan. Korkeat oksattomat männyt olivat hankalampia, kun sääntö oli, että tikapuita ei saanut käyttää. Sileätä runkoa noustiin ylös 'silppaamalla' eli puristaen jalat ja kädet rungon ympäri ja vuorotellen siirtäen käsiä ylemmäksi ja niiden varassa kannatellen nostaa reisiä ylemmäksi ja taas reisien varassa paikallaan pysyen käsivarret ylemmäksi jne. niin korkealle, että ylettyi ensimmäisiin oksiin. Tässä kiipeämisessä täytyi olla jaloissa ja käsissä jo lihasvoimaa sen verran, että pystyi kannattelemaan itseään rungon ympäri pidellen.
-  Mielo-lehmää laidunnettiin sekä tontin alaosan niityllä ja toisinaan Maatalousnormaalikoulun pellolla, jolloin Mielo talutettiin uudelle laitumelleen ja käytiin sinne viemässä juotavaa ja lypsämässä.
-  Yhteiskoulun rakennuksia eri vaiheissaan voit katsella tarkemmin www.jykls.net  - sivustolla. Sen auetessa vasemman reunan valikossa on 'valokuvasivut' ja sitä klikatessa on 8.Rakennusten kuvia.
 

Fonectan kartta Voit katsoa Fonectan kartalta, mistä ja mihin suuntaan yllä olevassa kuvassa katsotaan.
Huvilakadulta Voit katsoa Huvilakadulta 1930-luvun näkymää tänne Untolaan päin, missä talo näkyy tontin alaosassa olevan Tapiolanmäen puuston läpi.
Samalla sivulla on kuvia/näkymiä Untolasta eri puolille katsottuna.

Tähän väliin 'loikataan' n. 60 vuotta eteenpäin suurinpiirtein sama näkymä:

Untola

Kuva yläverannan ikkunasta 23.9.2010. Oikealla oleva rakennus on viereisen Invalidiliiton koulutuskeskuksen Kauppaopiston laajennus.
(Nykyajan kuvia tulossa lisää...)

* * *



Untola

Talvinen kuva 1950-luvun alkupuolella...




Untola

Kesäinen 1950-luvun kuva.

Isovanhempamme Tyyne ja Vilma Harjuvaara myivät Untolan 29.12.1940 pojalleen Pekalle ja muuttivat Tuusulanjärven rannalle Tyynen rakentamaan toiseen taloon, jota kutsuimme yksinkertaisesti nimellä "Ranta" ja tätä nimeä isolla alkukirjaimella käytän näillä nettisivuillakin. Tästä talosta on omat sivunsa, joiden täydentäminen on myös meneillään. Ranta on suojeltu Järvenpään kaupungin asemakaavassa v2004 kaupungin ja omistajan yhteisellä sopimuksella sekä "funkkisrakennusten" että "Järvilampimaiseman osalta".

Isovanhempani Tyyne ja Vilma Harjuvaara kuolivat molemmat 1957, syyskuussa Vilma ja marraskuussa Tyyne. Perheemme muutti joulukuussa 1957 Rantaan. Untolassa oli sen jälkeen vuokralaisia ja 1961/1962 isämme myi sen Järvenpään kaupungille. Untolassa alkoi kohta tämän jälkeen yksityinen Englantilainen leikkikoulu - päiväkoti ja toimi 35 vuotta ja on nyt päättynyt. Sen jälkeen kiinteistö on erilaisten harraste- ym. toimintojen käytössä.  Kaupunki teki em. vuosien aikana täydellisen peruskorjauksen. - Näiltäkin vuosilta pyrin saamaan kuvia tälle sivustolle...

Talon ulkomaalauksen värit suunnitteli Jatta von Konow. 

Untola Vuodelta 2002 lehtileike Untolan rakennuksesta ...pdf Englantilaisen päiväkodin ajalta ja artikkelissa oli esitetty rakennus Terijoelta siirretyksi, niinkuin monet Järvenpään vanhat rakennukset ovatkin.
Lähetin rakennuksen alkuperästä oikaisun lehteen ja viittasin muistaakseni tämän sivuston laatimiseenkin.


TAPIOLAPUISTO
Kaupunki on käyttänyt Untolasta nimitystä "Tapiolapuisto", Tapiolapuiston alueen asemakaava on tullut voimaan vuonna 1983. Alue on osoitettu puistoksi, jolle saadaan rakentaa puistoalueen käyttöön tarvittavia rakennuksia (VP-2). Entiselle Harjuvaaran huvilalle on osoitettu rakennuksen mukainen kerrosala 250 k-m sekä rakennusala, jolle saa rakentaa rakennuksen puiston käyttöön liittyvää toimintaa varten.

Viereiselle Invan alueelle ja Tapiolapuistolle ollaan nyt valmistelemassa uutta kaavaa, jonka ehdotuksiin kannattaa tutustua kaupungin sivuilla, jossa on erittäin hyvin esitelty voimassa oleva kaava, uusi kaavasuunnitelma ja sen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Nykyinen atk / web-tekniikka suovat kaupunkilaisille erinomaisen mahdollisuuden seurata oman kaupunkinsa asioita verrattuna siihen aikaan, jolloin jokaista paperia tai karttaa piti käydä katsomassa paikan päällä kyseisessä virastossa.

Kaupunginarkkitehti Ilkka Holmilan ystävällisellä luvalla sain käydä aurinkoisena syyspäivänä kuvaamassa rakennuksen 23.9.2010 ja nämä kuvat tulevat olemaan 'viimeisin tilanne' sivuston kuvituksessa.

* * *

'Loikataan' 1950 luvulta eteenpäin seuraava kuva 2010-luvulle:


Untola

14.4.2009 otettu varhaisen kevään kuva englantilaisen päiväkodin ajoilta. Päiväkodin ulkoalue yläpihalla pitää olla aidattu.
Oikealla näkyvä pienempi rakennus on mankelihuone, jonka varhaisemmat kuvat vielä puuttuvat alaosassa oli maakellari, joka on muurattu umpeen.
(Lisää kuvia tulossa aikaa myöten niin ulko- kuin sisätiloista...)

* * *

Untolan pihan, saunarakennuksen, liiteri-navetta-ulkorakennuksen ja Mielo-lehmän sivulle 1920-1950 luvulla...


* * *


Paluu HISTORIAKUVIEN SIVULLE



Paluu ETUSIVULLE





sivulaskuri