Vapauden Hengetär

Lahden sankaripatsas on yksi vaikuttavimmista sankarivainajien muistomerkeistä.

Lahden sankaripatsastoimikunta kävi kesäkuun 25 p:nä vuonna 1949 tutustumassa kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen ateljeessa hänen Rauhanpatsaan luonnokseensa. Tällöin sovittiin, että tästä luonnoksesta sitä jossain määrin muuttamalla tehdään sotiemme sankarivainajien muistomerkki, Vapauden Hengetär. Sopimus asiasta allekirjoitettiin marraskuun 29 p:nä vuonna 1949. Akateemikko Aaltosen kipsiluonnos patsaasta valmistui maaliskuun 14 p:nä vuonna 1951. Patsaan graniittiin veistäminen uskottiin Mikkolan Kivi Oy:lle.

Patsaan valmistusta.jpg (38000 bytes)

Patsaan yläosaa veistetään graniitista. Kuvassa vasemmalla setäni Paavo Mikkola ja oikealla isäni Edvard Mikkola.
Sankaripatsaan tekemiseen meni aikaa lähes yksi vuosi. Työ aloitettiin kesäkuussa 1951.

Patsas veistettiin Vehmaan punaiseen graniittiin akateemikko Wäinö Aaltosen tekemän kipsimallin mukaan.

Waino_Aaltonen.gif (155734 bytes)

Kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen viimeistelee työtä. Takana näkyy osa hänen kipsimallistaan.

ryhmakuva.jpg (51417 bytes)

Etualalla toinen vasemmalta lukien setäni Walter Mikkola (1913-1987), keskellä isäni Edvard Mikkola (1915-1978) ja oikealla setäni Paavo Mikkola (1906-1977). Ylhäällä on kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen (1894-1966).

patsaan pystytys 2.jpg (29087 bytes)

Patsaan pystytys sankarihautausmaalle keväällä 1952.

patsaan pystytys.jpg (29427 bytes)                       

Jalusta ja alaosa ovat jo paikoillaan.Yläosaa asennetaan paikoilleen.
Kuvassa vasemmalta isäni Edvard Mikkola ja setäni Paavo Mikkola.

Jalustan alle on asennettu metallilieriö, jossa on Vapauden Hengetärtä koskeva asiakirja. Asiakirjassa ovat patsaan graniittiin veistäneiden Paavo Mikkolan, Walter Mikkolan ja Edvard Mikkolan nimet. Lieriössä ovat myös silloin käytössä olleet rahat ja päivän lehdet.

Vapauden Hengetär, akateemikko, professori Wäinö Aaltosen luoma vaikuttava sankaripatsas paljastettiin I Helluntaipäivänä 1.6.1952 Lahdessa.

Lahti - lehti kirjoitti 4.6.1952: "Ylevän vaikuttava Vapauden Hengetär paljastettiin helluntaina arvokkain juhlamenoin"
Paljastuspuheessaan sankaripatsastoimikunnan puheenjohtaja, kaupunginjohtaja Olavi Kajala mm. lausui:

"Patsas on Vehmaan punaista graniittia. Se on tehty kolmesta graniittikappaleesta, joista jokainen työtä aloitettaessa painoi noin 16.000 kg.
Varsinaisen patsaan korkeus on 3,5 m ja jalustan 1,5 m. Tämä muistomerkki on suurimpia maassamme veistettyjä graniittipatsaita.
Kivityön ovat suorittaneet omakätisesti Mikkola Kivi Oy:n johtajat Valter, Paavo ja Edvard Mikkola.
He ovat saaneet kiven kielen mestariltamme erikoisen kiitosmaininnan oivallisesti suoritetusta työstä. Näihin hyvin ansaittuihin kiitoksiin yhtyy sankaripatsastoimikunta".

Hovilan vastaanottopuhe.jpg (44675 bytes)

Lääninrovasti Väinö Hovila on pitämässä vastaanottopuhetta vasta paljastetun Vapauden Hengettären vierellä. Monumenttia vartioivat varusmies ja kansallispukuinen neitonen kummallakin puolen. Kuva: Etelä - Suomen Sanomat 4.6.1952.

Hän lausui puheessaan mm. seuraavaa: Tämän Helluntaipäivän omasta sanasta me löydämme aiheen: "Sen suurempaa rakkautta ei ole kenellekään, kuin että hän antaa henkensä ystäväinsä edestä". Siinä on sanottuna se tehtävä, jonka  puolesta he kaatuivat, siinä on myöskin meidän vastuumme. Eivät nämä haudat ole vain tämän seurakunnan, kaikkien meidän ne ovat, koko kaupungin. Heidän työnsä me tunnustamme ja lunastamme. Säilyköön aina heidän muistonsa velvoittavana ja pyhänä.  

Kekkosen juhlapuhe 1.jpg (33733 bytes)         Kekkosen juhlapuhe 2.jpg (33763 bytes)

Pääministeri Urho Kekkonen pitämässä juhlapuhetta. Kuvat: Helsingin Sanomat 3.6.1952 ja Lahti - lehti 4.6.1952.

Lahti - lehti kirjoitti: "Ukkosen jyrähtelyt ja salamat antoivat omalaatuisen, vaikuttavan lisänsä arvokkaaseen tilaisuuteen".

Vapauden Hengetar 1.jpg (25999 bytes)

Kaupunginjohtaja Olavi Kajala päätti paljastuspuheen aikanaan sanoihin: Vaalittakoon sitä niin, että se yhtä kauniina ja kohottavana, kuin se nyt on, voisi vuosisatoja julistaa niiden Lahden ja maakunnan miesten kunniaa, jotka ovat teoin osoittaneet tarkoittaneensa aikoinaan täyttä totta laulaessaan, että tässä maakunnassa on järkeä, on kuntoa, on miehiä "maan eestä vaikka kaatumaan".

Sankarihautausmaalle on haudattu 578 sankarivainajaa, jotka kaatuivat Talvisodassa 1939 - 1940 ja Jatkosodassa 1941 - 1944.

Vapauden Hengetar 2.jpg (84054 bytes)

© Jukka Mikkola 2009

 Vapauden Hengetar ja sukututkija.jpg (91371 bytes)

© Jukka Mikkola 2009

© All rights reserved.