Etusivu
Käsitteitä
Kuolemajärven naisen puku
Kansallispuvun historiaa
Kansallispuvun hankinta
Yhteystietoja
Kansallispuku-
etiketti
Lähteet

Kansallispukujen historiaa

Alkujuuret

Kiinnostus  kansan pukuperinnettä kohtaan heräsi 1800-luvun jälkipuoliskolla. Yleismuoti oli syrjäyttänyt sen koko maassa 1800-luvun loppuun tultaessa poikkeuksena Karjalan kannas. Ensimmäiset kansallispuvut koottiin Suomessa 1800-luvun jälkipuoliskolla, joka oli kansallisromantiikan aikaa.  Silloin ihailtiin kansan käsityötaitoa naapurimaiden ja keskieurooppalaisten mallien mukaisesti. Ensimmäinen painettu kansanpukuvihko ilmestyi 1863 Suomalaisia kansanpukuja (K. F. Ignatius)

mariakukko.jpg (245582 tavu(a))

1870 perustettiin Suomen muinaismuistoyhdistys.

1879 perustettiin Suomalaisen käsityön ystävät

1876 avattiin Ylioppilaskuntien kansatieteellinen museo. Ylioppilaat kiersivät Suomea ja keräsivät museoesineitä ympäri Suomea. Erityisen paljon käsitöitä saatiin Karjalan kannakselta, jossa vielä käytettiin pitäjissä samantyylisiä pukuja. Museosta tuli myöhemmin Kansallismuseo. Kuolemajärveltä koottiin mm. yli kaksi tusinaa nyytinkiesiliinaa.

viittajakostulirautu.jpg (172646 tavu(a))

 

 

 

 

 

 

 

 

Kansallispukujen innokas harrastaja ja tutkija oli museon ensimmäinen intendentti, filosofian tohtori Theodor Schvindt. Hän kokosi suuren aineiston kirjoihinsa Suomalaisia kansanpukuja. Kirja ilmestyi 1913.

Venäjän keisaripariskunnan Suomen vierailu
"Osa keisarinnan veneen soutajia Lappeenrannassa 1885. Heidät valittiin silmälläpitäen eri maakuntia, säätyjä ja suomalaista naiskauneutta. Edessä on 27-vuotias hämäläissyntyinen Ida Aalberg "hämäläispuvussa", istumassa Lapväärtin puvussa Mustasaaren rovastin tytär Emmy Cannelin, takana pohjoissavolaisessa puvussa kuopiolainen virkamiehen tytär Alma Ahnger ja Karjalan edustajana talollisentytär Lydia Haaranen Tohmajärveltä Äyräpään kihlakunnan puvussa, jossa esiliina on sidottu epätavallisesti kostulin päälle. Kuvasta puuttuu mm. lappalaispukuinen käsityöläisen tytär Anni Junttila Oulusta." (Kaukonen, T. I. 1985

keisarinnantytot.jpg (133354 tavu(a))

Nykypäivänä  
Kansallispukumalleja on tänään Suomessa nelisensataa, joista yli puolet on suomenkielisiltä alueilta ja vajaa puolet suomenruotsalaisilta alueilta. Malleja ovat koonneet eri vuosikymmeninä lukuisat tutkijat ja virkamiehet. Kokoamis- ja tutkimusperiaatteet ovat vaihdelleet.

Vastuu kansallispuvuista ja niihin liittyvän perinnekulttuurin säilyttämisestä oli 1890-luvulta saakka Suomen kansallismuseon ja museoviraston virkamiehillä sekä kansallispukuja käyttävillä ja valmistavilla yhteisöillä.

 

Vastuu siirtyi vuonna 1979 Suomen kansallispukuneuvostolle, jonka toiminnan päätavoitteena on kansallispukuihin liittyvän tutkimuksen, dokumentoinnin, koulutuksen, julkaisutoiminnan ja neuvonnan edistäminen.


 Kansallispuvuksi hyväksytään nykyisin vain asu, joka perustuu konkreettisille historialisille dokumenteille. Sellaiseksi kelpaavat esimerkiksi säilyneet vanhat asut, kappaleet asusta tai erilaiset kirjalliset merkinnät kuten perunkirjat.