Etusivu
Käsitteitä
Kuolemajärven naisen puku
Kansallispuvun historiaa
Kansallispuvun hankinta
Yhteystietoja
Kansallispuku-
etiketti
Lähteet

Kuolemajärven puvun paita

Rekkopaita

rekko.jpg (44393 tavu(a))

Rekkoyliset:

Puvun paita- eli pusero-osaa kutsuttiin yliseksi. Se oli pellavaa ja kirjailtu kauniisti. Kansanpuvun paitaan saatettiin ommella myös alaosa esim. vanhasta lakanasta. Sitä kutsuttiin aliseksi tai alisiksi. Paidan pääntie kiinnitetään hopeisella paljinsoljella. Pääntien aukko on vasemmalla puolella.

Rekko
Paidan  edusta on nimeltään rekko. Kansanpuvuissa se oli poimutettu ja kirjailtu. Nykyisissä kansallispuvuissa rekko on usein irrallinen ja kudottu kankaana punapoiminnalla. Kuolemajärven ja Koiviston rekot olivat suurempia kuin Karjalan muiden osien rekot.

Paidassa on kirjottu pystykaulus. Se tehtiin kansanpuvuissa usein virvittäin ompelulla eli poimintakirjonnalla.

ylisetschpiir.jpg (123926 tavu(a))
rekkoyliset
paita.jpg (113860 tavu(a))
rekkopaita (yliset ja alaset)
Hihansuut kirjottiin kauniisti. Kansallispuvussa ne kirjotaan virvittäin ompelulla. Lankojen värjäys kotona luonnonaineksilla oli yleistä 1800-luvun puoliväliin saakka. Kellanpunaista värjättiin mataranjuurella. Räisälän mataralajike oli kuuluisaa kirkkaasta punaisestaan. Sitä käytiin kuokkimassa naapuripitäjistäkin. (Kaukonen). ranneke.jpg (29401 tavu(a))
Kostuli 

 

viitan kaulus.jpg (135096 tavu(a))

Kostuli (ve. kostolj) eli kostoli eli liinaviitta oli vilpoisa pellavatakki, jota käytettiin kirkko- ja kylämatkoilla kesäaikaan. Kostulin rintapielet kirjottiin monissa pitäjissä värikkäästi, samoin kaulus. Kostulit kiinnitettiin nauhaparilla tai pienellä soljella. Kostulin käyttö alkoi helatorstaina. Nuoret naiset kulkivat kesäisin paitahihasillaan pidoissa ja kirkossa. (Kaukonen,T.).

 

koivisto2.jpg (245054 tavu(a))
kostuli Koiviston kansallispuvussa

Sarkaviitta

Talvella käytettiin vuoritonta sarkatakkia, jota kutsuttiin viitaksi. Se oli valkea, harmaa tai luonnonmusta. Rintamukset koristeltiin värikkäällä villalankakirjonnalla. Pääntiessä oli punaista verkaa tai sarkaa. Säästäväisyyssyistä Etelä-Karjalassa käytettiin myös yhteisiä päällysvaatteita. Varakkaissa perheissä saattoi olla lyhyitä arkiviittoja, joita ei koristeltu (Kaukonen, T.).

viittajakostulirautu.jpg (318190 tavu(a))
Kansanpukuja Theodor Schvindtin kirjasta 1913

valkjarvi.jpg (235990 tavu(a))
sarkaviitta Valkjärven puvussa

viitta.jpg (176007 tavu(a))

ruokolahti.jpg (132441 tavu(a))
Ruokolahden puvun viitta
kuva: Jaakko Repo

      

Takaisin