1. Varhainen historia
Rita tarkoittaa ikiajat käytettyä pyydystä, joka vangitsee muttei murskaa. Sitä käytettiin karhujen, mutta myös susien ja kettujen elävänä pyyntiin. Ridassa on kolme seinää ja katto tipahtaa eläimen tullessa sisään pyydykseen siten, että elän ei enää pääse ulos. Suden pyyntikuopastakin on joskus käyetty sana rita.
Vieressä olevan Ukonniemen historiasta ei ole tietoa, mutta mieleen tulee ajatus, että nykyinen Pappilanvuori olisi ollut muinainen palvontapaikka, Ukonvuori ja sitä lähinnä oleva niemi olisi siis ollut Ukonniemi. Pappilanvuori sijaitsee aika keskellä entistä Ukonniemen tilaa. Jyrkänne aukeaa etelään ja on hyvin nähtävissä Palokkajärveltä.
Näillä seuduilla on ollut asutusta jo kivikaudella. Kivikautisia asuinpaikkoja on löydetty ainakin Taulumäeltä ja Palokkajärven rannalta, Kaijalanniemen tyvestä.
Ympäristöstään poiketen Jyväskylän seutu asutettiin ensin Hämeestä käsin 1400-luvun lopussa. Jyväsjoen kylä, josta Jyväskyläkin myöhemmin muodostui sekä Palokka luettiin ulkopalstana hämäläiseen Saarioisten hallintopitäjään. Hämäläisten eränkäytialue jatkui pitkälle Jyväskylästä pohjoiseen noudatellen vesireittejä.
Kun savolaisten suuri muuttoliike Keski- Suomeen käynnistyi, oli Jyväskylän seudulla jo 10 hämälästaloa. Vuoteen 1593 mennessä oli nykyisen Jyväskylän alueella jo ainakin 26 taloa, joista 19 oli hämäläisperäisiä. Savolaisten tulon myötä muodostui alueen hallintopaikaksi Rautalammen suurkunnasta erotettu Laukaa.
Savolaiset asuttivat tuolloin Keski-Suomen metsät ja mm. pohjoisosa Palokkaa, Vesanka ja Ruoke ovat syntyneet tästä savolaisasutuksesta. Savolaisten saapuminen Keski-Suomeen perustui kahteen seikkaan: Ensiksikin erittäin tehokas kaskiviljely mahdollisti savolaisväestön nopean lisääntymisen ja toisekseen kuningas lupasi 1500-luvun alkupuolella, että savolaiset saavat vallata hämäläisten hallinnoimat eräalueet. Hämäläisille jäi oikeus muuttaa asumaan omille eräalueilleen, mutta tätä oikeutta he eivät paljon käyttäneet. Jyväskylästä pohjoiseen päin puhuttiin Länsi-Savon murretta. Jyväskylässä ja Jyväskylän eteläpuolella puhuttiin Päijät-Hämeen murretta, joka sekin on savolaisviritteinen.
Maakirjassa vuodelta 1539 luetellaan Jyväskylän talot: Kekkola, Kuokkala, Äijälä, Daavettila  Mattila ja Lahti (Jyväskylän kylä) , Mikkola muodostettiin 1572 osista Jyväskylän Lahdentalosta, Palokan Mankolasta  ja Rutalasta.
Näistä Mattilan talo hallitsi yksinään myöhemmän Jyväskylän jakokunnan maita Keljon kylän rajalta Vesangan ja Palokan kylän rajaan.
Jyväskylän vanhin saman suvun hallussa jatkunut tila on Lahden talo, joka on vuonna 1600 muodostunut Mattilan tilasta kun se jaettiin kahden veljeksen kesken. Lahden talon historia ja sitä hallinnut Lahden suku kietoutuvat merkittävästi Jyväskylän kaupungin alueeseen. Lahdenrinne Jyväsjärven lounaisnurkassa on Lahden talon vanhaa ydinaluetta.
Ritoniemi on siis kokonaisuudessaan kuulunut aikanaan tuohon suureen  Lahden tilaan, jota myöhemmin alettiin kutsua Jyväskylän kyläksi. Tästä johtuu sekin, että monet Ritoniemen kiinteistöt ovat edelleenkin osakkaina vesialueissa, jota on paitsi Palokkajärvessä, myöskin Jyväsjärven lounaispäässä, Tyyppälän järven päässä ja Ankeriasjärvellä. Nämä alueet ovat aikoinaan kuuluneet tuohon Lahden tilaan
Palokassa, jonka keskus siis sijaitsi Palokkajärven länsipuolelle Jyväskylän kylän naapurina, oli jo varhain paljon asutusta. Keski-Palokka sijaitsi keskellä tuota hiukan maantieteellisesti hajanaista Palokkaa.