8. Yhdistykset, työpaikat ja harrastustoiminta 50-60 luvuilla
Ritoniemessä on aina ollut voimakas yhteishenki. Ritoniemen maatiloilla, Hallikkailla, Saikkosilla, Leppäkorvilla ja Heinälamen tilalla oli yhteinen maatalouskoneyhtymä. Yhtymällä oli omistuksessaan mm. kolmivaihevirtasähkömoottori, perunananostokone, viljan lajittelija (viskain), kylvökone, puimakone ym.
graphic
Perhe Hallikas heinätöissä vuonna 1962. Traktori veti traktorivetoiseksi muutettua hevosvedolle tarkoitettua haravakonetta. Kuvassa seutukunnan ensimmäinen traktori, Farmall Cup Harvester International vuosimallia 1949.
Sillä hoidettiin peltotyöt, kylvöt, äestykset ja viljat myllylle.Saikkosilla, Leppäkorvilla ja Pärnäsillä oli hevoset, jota pidettiin niin kauan kuin maanviljelys jatkui. Hallikkailla ei ollut karjaa ja piharakennuksen päätynavetta  oli muutettu asuinhuoneistoksi jo rakennusvaiheessa. Maidot ja kananmunat haettiin Pärnäsiltä, joilla oli sekä lehmiä että kanoja. Vuonna 1970 Hallikkailla oli 70 kalkkunaa, mutta niiden pito loppui kunnan terveyslautakunnan ilmoitettua, että kaava-alueella ei saa pitää kotieläimiä.
graphic
Kevätkylvä, Pohjanniementien mutkassa. Taustalla Jaatisen ja Teresan neidin talot.
graphic
Näkymäkeväällä peltoaukean yli Hallikkaan rakennuksille
graphic
Hallikkaan tilan salaojitussuunnitelma vuodelta 1946. salaojitus toteutettiin vuonna 1956. Kuvaan on päälle piirretty alueen jako eri viljalajeille vuonna 1961.
Paljolti käytiin töissä Jyväskylässä. Hallikkaan talon piharakennuksen päädyssä Asunut Aleksanteri Vanninen oli töissä rautateillä topparoikassa niinkuin Tienpään talon isäntä arvi Pärnänenkin. Eino Jaatinen oli putkimies. Saikkoset ja Leppäkorvet viljelivät vihanneksia, kukkia sekä  juureksia ja kävivät myymässä niitä Jyväskylän torilla. Joka aamu lähdettiin aikaisin torille hevospelillä. Vihertyö Leppäkorpi jatkaa edelleenkin viherkasvien parissa.
Hallikkaan perhe joutui töiden takia hankalaan asemaan. Rauni Hallikas oli töissä Jyväskylän kaupungissa Gygnaeuksen kansakoulussa opettajana. Jyväskylän kaupungin järjestyssäännöissä määrättiin, että kaupungin opettajien piti asua kaupungin alueella. Niinpä Hallikkaat joutuivat asumaan talvet kaupungissa tämän opettaja työn takia.
Viisikymmenluvulla lähin bussipysäkki oli Lahjaharjussa Tyyppälän lahden pään lähellä sijaitsevalla varikolla.
Linja-auto alkoi kulkea Ritoniemeen muutaman kerran päivässä  syksyllä 1958 ja reitin kääntöpiste oli nykyisen Erkinkujan ja Tulolantien risteyksessä.
Vanha tie Ritoniemeen kulki rantaa pitkin, nykyisin reittiä:  Rantakukantie, Virtalantie, Saikkosenti, Erkinkuja, Tulosentie.Tie kulki vesimyllyn ohi, joka toimi Henälämmesta laskevassa purossa Korhosen pihapiirissä. Heinälammen kuivatuksen jälkeen mylly sitten purettiin.  Heinälampea käytettiin patoaltaana, jonne vettä kerättiin myllyä varten. Mylly sijaitsi allaolevan kuvan tienoolla, nykyisen Ritopohjantien eteläpuolella.
graphic
Pohjanniementien tulo muutti koko alueen liikennejärjestelyt ja mahdollisti nopean bussiyhteyden kaupunkiin.
Ritoniemessä oli jo viiskymmenluvulla Pirisen kauppa, joka sijaitsi nykyisen Kiertotien varrella. myöhemmin Pirisen kaupan lopetettua tuli Viinasen kauppa, joka sijaitsi Pelkosentiellä Ritopohjantien risteyksen vieressä.
Ritoniemen Marttayhdistys perustettiin 1959. Ritopohjan kokoomuksen paikallisosasto oli perustettu jo vuonna 1943.
Urheiluseura Ritopohjan Lohi perustettiinTolvasen talon olohuoneessa 1955.Seuran toiminta oli hyivn aktiivista, varsinkin lasten liikuttajana eri lajeissa. Seuran lentopalloporukka menestyi laajemmaltikin.