Takaisin pääsivun galleria Kaikki sivun kuvat Edellinen kuva Seuraava kuva

Martin Luther King, rauhanmies

UPS!

Rauhan mies MARTIN LUTHER KING ammuttiin kadulle yhdysvalloissa 60-luvulla. Hetkiä ennen kuolemaansa hän puhui tuhansille ihmisille seuraavasti:

Koettaa aika, jolloin hiljaisuus on petosta, ja se aika on käsillä. Vaikka omatunto vaatisi, emme helpolla vastusta hallitustamme, etenkään sodan aikaan. En olisi koskaan nostanut ääntäni vastustamaan ghettojen sorrettuihin kohdistettua väkivaltaa, ellen olisi ensin puhunut maailman pahimmalle väkivallan tuottajalle, omalle hallitukselleni.
Mitä he ajattelevat, kun testaamme heihin uudenaikaisempia aseitamme, kuten saksalaiset kokeilivat uusimpia hoito- ja kidutusmenetelmiään Euroopan keskitysleireillä? Nyt voidaan rakentaa enää vähän, kun katkeruus on jäänyt.
Kohtaamme syvän, mutta ymmärrettävän epäluulon. Puhuessamme heille, joudumme etsimään sanat länsimaiden puuttuvalle luottamukselle. Etenkin sanat epäluulolle Amerikan aikeita kohtaan. Maailma odottaa Amerikalta kypsyyttä, johon emme ehkä pysty. Tällainen tapa hoitaa erimielisyyksiä ei ole oikein. Jos kansakunta vuodesta toiseen tuhlaa enemmän rahaa sotilaalliseen puolustukseen kuin sosiaalisiin ohjelmiin, on se tuomittu henkiseen kuolemaan. Jotenkin tämä hulluus on saatava loppumaan. Puhun ihmisenä, joka rakastaa Amerikkaa, kansamme johtajille:
Me panimme tämän sodan alulle, olkoon meillä myös rohkeutta lopettaa se.

Sodan inhimillinen hinta ja sotilaspolitiikan seuraukset, mitä Martin Luther King kutsui "militarismin hulluudeksi", eivät kestä päivänvaloa, ei edes tänä päivänäkään.


RAUHAA RAKASTAVAT PRESIDENTIT

Mitä sitten nämä rauhaa juhlapuheissaan rauhaa "rakastavat" Amerikan presidentit ovat lausuneet puolustuksekseen aseellisille toimille muiden maiden maaperillä:

USA ei aloita taisteluita. (Reagan)

Amerikka ei hakeudu selkkauksiin. (Bush vanhempi)

En halua käyttää sotilaallista voimaa. (Clinton)

Menemme mukaan vain vastahakoisesti. (Bush jr)

Emme halua mitään itsellemme. Haluamme vain, että etelävietnamilaiset voivat johtaa maataan haluamallaan tavalla. (Nixon)

Demokratia-retoriikalla halutaan vakuuttaa ihmisille, että vaikka joskus joudutaan tekemään epämiellyttäviä asioita, kuten pommittamaan vieraita maita, on lopulta kyse demokratiasta ja taistelusta "vapauden puolesta". Näin on ollut jo vuosikymmeniä. USA pyrkii estämään kommunismin leviämistä Keski-Amerikassa tekemällä sen, mitä osaa parhaiten, tukemalla demokratiaa.(Reagan)
Kun Vietnamiin kylvettiin pommeja ja napalmia sanoi silloinen presidentti Nixon juhlapuheissaan, että viemme sinne vapautta, myötätuntoa ja ymmärrystä.

Ihmiset haluavat demokratiaa, rauhaa, parempaa elämää, ihmisarvoa ja vapautta. (Bush vanhempi)

Haluamme parantaa ihmisten elämää, emme viedä sitä heiltä.(Clinton)

Kosovon pakolaiset on saatava turvallisesti kotiin. Miinakentät on puhdistettava ja Serbien tuhoamat kodit korjattava. Kodittomat tarvitsevat ruokaa ja lääkkeitä. (Clinton)

Säilymme lujina, puolustaudumme hyökkäyksiltä säilyttääksemme vapauden ja rauhan. (Reagan)

Ei kukaan, ei ystävä eikä vihollinen, voi epäillä rauhantahtoamme. (Bush vanhempi)

Yhdysvallat haluaa rauhaa. (Clinton)

Haluamme rauhaa. Pyrimme rauhaan. (Bush jr)

Mitä muuta kuin edellä mainittuja liturgioita voi odottaa sellaisen maan presidenteiltä, jossa rauhanmiehet tapetaan kaduille, - Tai missä kuolemaan tuomitun tuomio laitetaan täytäntöön sitten kun hän on ensin istunut 20-vuotta vangittuna vankilassa murhasta???( Tämä kyseinen teloitus tapahtui toukokuussa 2008) -Tai missä 15-16 ikäisiä nuoria pidetään vangittuina ns. "terrorismiepäilyjen" vuoksi?

Amerikkalainen riippumaton lehtimies I.F. Stone on sanonut, että kaikki hallitukset valehtelevat eikä niitä pitäisi uskoa. Hän myös sanoi, että kaikki hallituksen lausumat ovat automaattisesti totta ja niitä ei haluta kyseenalaistaa tiedotus välineissä.

Amerikka ei siis kestänyt valtaeliitin ja medioiden luoman ns. virallisen totuuden järjellistä arvostelua ja kyseenalaistamista Martin Luther Kingin muodossa, vaan hänet vaiennettiin väkivaltaisesti kadulle.

Jos valtaosa ihmisistä ymmärtäisi valheet tiedotusvälineissä, jotka johtavat teurastukseen ja sen inhimillisiin seurauksiin ja myös näkisivät tämän selkeästi, niin voisimme muuttaa tapahtumien kulkua. Me emme voi toimia tosiasioiden mukaan jos meille ei niitä anneta. Sen vuoksi on entistä tärkeämpää kyseenalaistaa lukemamme ja kuulemamme, eikä vain uskoa sokeasti kaikkea totena.

Mutta se ei ole helppoa, koska tiedotusvälineet ovat pääosin vain vallassa olevan eliitin sanomien esille tuojan osassa. Totuuden etsiminen vaatii paneutumista ja paneutuminenkaan ei silti takaa aina totuuden löytymistä. Ns. vapaan tiedotusvälineistön alkuperäinen tehtävä olisi mennä pintaa syvemmälle, mutta alkuperäinen tehtävä kuva on hämärtynyt lähes olemattomiin media talojen omistuksen keskittyessä yhä harvempien käsiin ja niiden tehtävä on olla lähinnä tämän omistajapiirin etujen ajajina.

MITEN SUOMESSA

Mutta mistä ja miten on tehty Suomalainen "vapaa ja riippumaton" tiedonvälitys, jota meidän päämediat Helsingin sanomat, Turun sanomat ja Aamulehti väittävät edustavansa? Nämä kun ilmoittavat kuitenkin avoimesti tukevansa esim. NATO-liittymistä sekä tekevänsä kaiken mahdollisen liittymisen toteuttamiseksi? Kuten tekivät aikanaan myös EU:n liittymisen puolesta. Nämä lehtitalot omistavat myös kokomaata kattavat maakunnallisten paikallislehtien verkostot jotka tukevat isäntätalojensa linjauksia ja takaavat näin lähes aukottomasti "vapaan ja riippumattoman" uutisoinnin levityksen kansalaisten mieliin.

Mitä on ajateltava Irlannin kansanäänestyksen tuloksesta, jossa EU-liittovaltion vastaiset ei-äänet voittivat? (Suomessa olisi käynyt aivan samoin jos eliitti olisi sallinut meillä kansanäänestyksen) Irlannissa perustuslaki takasi kansalaisille äänestämisen myötä mahdollisuuden päättää maansa itsenäisyyden säilymisestä. (Itsenäisen maan tunnusmerkkejä kun on aina olleet mm.oma riippumaton lainsäädäntö ja lait, oma raha, oma lippu, oma armeija ym.) EU-eliitti tiedotuskanavineen otsikoi heti Irlannin vaalien jälkeen, että pieni vähemmistö yrittää kaataa suuren EU:n, ja että annamme Irlannille vielä uuden mahdollisuuden???

Herää kysymys paljonko rahaa ja aineellista hyvää, olkaan taputuksien lisäksi, suomalainen poliitikko ja virkamiesjohto tai median edustaja sai Suomen EU liittymisen toteuttamisien myötä?

Kun katselee suomalaisen politiikan uskottavuutta ja moraalista rappiota julkisuudessa esille tulleissa vaalirahasotkuissa, niin mietityttää miksi se on vasta nyt esillä ensikertaa medioissa näinkin laajasti ja kohdistuneena juuri suomalaiseen poliitikkoon ja politiikan tekoon? Ehkä se johtuu siitä, että korruptiomaisella käytännöllä on niinkin pitkät juuret, että sen olemassa olon laajuutta pidetään hyväksyttynä käytäntönä meillä. Italiassa sitä samaa ilmiötä kutsutaan Mafian toiminnaksi tai järjestäytyneeksi rikollisuudeksi. Miksei meillä? Suomalaiset poliitikot eivät ymmärrä tai halua ymmärtää, että merkittävä järjestäytynyt rikollisuus ei ole tämän kummempaa. Selittelevät ministerit, edustajat, lakia "soveltavat" virkamiehet ja kunnallisia kuvioita junailevat pikkupoliitikot mitä tahansa, niin he eivät käsitä, tai halua käsittää, että he ovat jo osa mafiajärjestelmää. Tämän suomalaisen liiketoiminnan erottaa italialaisesta vastaavasta se, ettei meillä murhauteta toisia (ainakaan vielä). Mielenkiintoista olisi nähdä julkisuudessa kuinka nämä "paskakasoja" tönkivät toimittajat vaiennetaan medioissa mafian toimesta. Se kun tulee taas tapahtumaan hiljaisesti lehtitalojen sisäisinä "järjestelyinä". Suomalainen Mafia on jo aikaisemmin erottanut mm. joitain päätoimittajiakin tehtävistään.

Ollaan sitten Yhdysvalloissa, Italiassa tai Suomessa niin aina vallan liepeille on pesiytyneinä myös niitä uskollisia median edustajia jotka omaa egoa korostaakseen ovat hakemassa valtaapitävien huomionosoituksia ja "arvostusta". Heidän takaraivonsa sisään on piirretty hokema, että älä kysy, älä kyseenalaista, sillä "kaveria" ei jätetä. Nämä nuoleskelijat ovat valtaapitävälle mafialle erittäin tärkeä väline omien viestiensä "oikeanlaiseen" esille tuottamiseen, ja myös siinä, että mafia voi kasvaa ja kasvattaa yhteiskunnallista valta-asemaansa mielin määrin.