Takaisin pääsivun galleria

Kaikki sivun kuvat

Edellinen kuva

Seuraava kuva

Sinne maan päälle iso kynä laskee varjonsa

Kuvassa esiintyvällä Hymytypy-patsaalla palkitaan kouluissa opettajille mieluisimmat oppilaat. Palkituilta oletetaan määrätynkaltaista ajattelutapaa ja käyttäytymistä. Yhteinen piirre kaikilla palkituilla on paikoilleen jämähtämistä huokuvat mielipiteet, mm. silloin kun puhutaan vain miehiä koskevasta pakollisesta asevelvollisuudesta. Vanhoillisesti ajattelevien mielestä miesten pakollisella asevelvollisuudella ei ole mitään tekemistä tasa-arvoloukkauksien kanssa. Vaikka juuri lain kirjain määrittää sukupuolen kautta sen, että vain mies on pakotettu suorittamaan asevelvollisuutta. Näin laki myös määrittää sen, kenen ihmisen oikeus elämään on tärkeää, tai vähäisempää kuin toisen. Ja myös sen kenet saa uhrata sodissa vaikkapa toisen sukupuolen hyväksi, välittämättä eettisistä arvoista tai uhrattavien omasta halustaan elää.

Hymytypy-palkinnon saajien perusajattelun lähtökohdaksi tasa-arvosta muodostuu malli, joka pyrkii erittelemään ihmiset rodun, uskonnon, sukupuolen, tai eri kulttuurien mukaan. Tällainen luokittelu ja lokerointi sallii mahdollisuuden asettaa ihmiset valmiisiin eriarvoisiin kaavoihin ja niiden perusteella ihmisiä yritetään ymmärtää olettaen, että he käyttäytyvät ja toimivat myös valmiiden kaavojen edellyttämällä tavalla. Näin suljetaan pois se, että voitaisiin hyväksyä ihminen ihmisenä, joka olisi ihmisten joukossa vapaana, ilman sukupuoli- tai muita määrittelyiden asettamia painolasteja, sekä niistä seuraavia osoitteluja. Tällä kulttuurien, sukupuolten, ym. lokeroinnin vaikutuksella selitetään myös ympäripyöreästi liian monia asioita, ihmisten ollessa selittelyissä kuitenkin vain lähinnä erottelun apuväline. Köyhyyttä, sekä siitä johtuvaa todellista epätasa-arvoa ja pahoinvointia ei poisteta nykymallin mukaisesti luomalla vain ylemmälle keskiluokalle sukupuolisidonnaisia kiintiövirkoja kunnallisiin suojatyökeskuksiin, vaikka niin mielellään eri medioiden välityksillä yritetään todistella. Mutta ehkä tasa-arvoproblematiikka onkin tällaisena ylemmän keskiluokan etujen ajajana kiinnostavampaa käsiteltävää, kuin todelliset jo olemassa olevat ongelmat alempiin sosiaaliluokkiin kuuluvien ihmisten keskuudessa. Sitä suuntausta kuvastaa hyvin myös medioiden lähes täydellinen vaikeneminen köyhyyden, tai yleensä alemman sosiaaliluokan olemassa olevista ongelmista, jotka on jätetty lähes täysin ns. tasa-arvon ja siihen liittyvien ilmiöiden esilletuomisien taakse. Onko se ollutkin suunnitelmallinen tarkoitus, sen tietää ainoastaan ja vain, hyvin toimeentuleva ylempi keskiluokka ja sitä edustavat toimittajat eri medioissa.
Tällaisesta tasa-arvon toteuttamisesta mitä tämän hetken yhteiskunnassa ajetaan, voi vain kysyä, onko sen mukainen tasa-arvo saamista vai antamista. Sillä siinä on niin yksipuolinen tapa käsitellä tasa-arvoa vain ylemmän keskiluokan naisten naisasiakysymyksenä.

Harvoin, jos juuri ollenkaan, medioissa on keskusteluita tasa-arvon tasapuolisuuden toteuttamisen mahdollisuuksista, edes silloin kun pakollinen asevelvollisuus kohdistuu vain miessukupuolelle kuuluvana "oikeutena". Jos tästä mies/nais-eriarvoisuudesta on keskusteluita medioissa, niin sisältö noudattelee niissä melko yhtenäisen vähättelevää puolusteluun taipuvaa linjaa. Mistä seuraavaksi esitän muutamia löytämiäni poimintoja eri medioiden sivuilta. Näissä haastatteluissa yhteistä on se, että mielipiteen esittäjänä on aina joku Hymytypy-palkinnolla palkittu mallikoululainen. Jonka vastaus toimittajan kysymykseen, miksi naisille ei tarvita pakollista asevelvollisuutta miesten lailla,noudattelee aika erikoisia linjoja, kuten hänen vastauksestaan ilmenee: "Kyllähän naisillakin pitää olla oikeus päättää haluaako hän kuolla miesten vai naisten kanssa yhdessä, sillä onhan miehilläkin oikeus kuolla armeijan riveissä yhdessä toisten miesten kanssa".
Tai toimittajan kysymykseen siitä, miksi asevelvollisuus pakollisena vain miehille on oikeutettua tasa-arvon nimissä, jatkaa haastateltava erikoista linjaansa vastaten: "Armeijan pakollisuus edes vähän kompensoi naisten kokemia tasa-arvovääristymiä, mitä selluliitti, synnyttäminen, tai pienet rinnat heille aiheuttavat".

Jotenkin tästä kaikesta tulee mieleen vanha kansanviisaus, joka väittää, että kun päästää yläpään valloilleen, niin alapää seuraa aina mukana. Tiedä sen paikkaansapitävyyttä sitten. Mutta onhan esimerkiksi koirilla todettu peräpään anaalirauhasten ongelmien heijastuvan myös etu/yläpäässä mm. pahan hajuisena hengityksenä.