Tanja K... K niinkuin Kulturelli
Takaisin pääsivun galleria Kaikki sivun kuvat Edellinen kuva Seuraava kuva
Kulttuuriministeri Karpelan maskin läpi näkee nenän ja suuaukon ja tyhjyyden takaa paistavan äärettömän avaruuden. Tämän kulttuuriministerin suurin voitto on ollut Miss Suomi-titteli, jota hän ei ole vienostellut myydessään ja markkinoidessaan itseään matkalla ministeriksi, ollen esikuvana naisille itsensä ja vartalonsa tekemisessä kauppatavaraksi, ja sen esineellistämisestä sovinistiseen maailmankuvaan sopivaksi tuotteeksi muiden tuotteiden joukossa.
Hän rakasti ja rahasti nuorempana esiintymisillään puolialastomana eri julkaisuissa.
Italian parlamentissa oli myös alastomuudella aikoinaan pinnalle päässyt Cicciolina, joka kuvissaan kuseskeli estottomasti kintuilleen väkevät kuset. Tuskin kusivanat olivat kuivuneet, kun politiikka kutsui häntä mukaansa.
Onhan näitä politiikan ihmelapsia maailmassa paljon, jotka ulkoisilla avuillaan pääsevät otsikoihin. He ovat kuitenkin vain pelinappuloita ja äänten kalastelijoita, joilla äänestäjien huomiota ohjataan haluttuun suuntaan tuomalla esiin vähempiarvoisia asioita, ja tehdään missien ja Cicciolinojen kautta politiikasta harmitonta viihdettä.
7.10. -06
Kulttuuriministeri tiedostaa alitajunnassaan oman tietoisen keveytensä, sekä millä argumenteilla on noussut ministeriksi. Tämä kaluava epävarmuushan on ollut luettavissa eri medioissa, joissa hän todistelee pätevyyttään politiikanteossa, vetoamalla myös siihen, että hän on nuori kaunis nainen, jota kuitenkaan muut eivät arvosta.Tällaisen heikon teinityttömäisen itsetunnon omaava ihminenhän sopiikin hyvin kulttuuriministeriksi kuvastamaan sen saamatonta harmautta, tilaa joka on jämähtänyt uomaansa, viihteeksi viihteen joukkoon, vailla muutoksen mahdollisuutta, ilman sisältöä pelkän ulkokuoren riittäessä.
Sanotaan, että ihminen peilaa itseään toisista ihmisistä. Peilaus tapahtuu mieluimmin ns. huonommasta ihmisestä. (Senpä takia suomalainen juoppokin voi olla tyynenä, koska hänen peilauskohteeltaan M. Nykäseltä on mopo karannut käsistä pahemman kerran.) Näin peilaamalla ihminen tuntee itsensä muita paremmaksi. Kun ajattelen O. Saarelan lausuntoja turpiinvetämisestä, tai samaistamista itsensä johonkin Harrikka-kovuuteen, helvetin enkeleihin ym., tulee mieleen pariskunnan pienet minät ja niiden pönkitykset. Ehkä tässä suhteessa rouva kokee peilatessaan sitä kaipaamaansa arvostusta tai ylemmyyttä.