Köyhyyden kolmikanta

Kolme demaripresidenttiä kahlaa syrjäytettyjen kyyneljärvessä. Heidän aikanaan on presidentiltä viety valta, ja 600 000:n suomalaisen toimeentulo kavennettu minimiin ja syrjäytetty yhteiskunnan ulkopuolelle.

Kuopion kauppakamarin toimitusjohtaja Matti Niiranen kertoo Kuopion kaupunkilehdessä Mauno Koiviston ajasta mm. seuraavia kiinnostavia näkökulmia:

- Koivisto sai johdettavakseen vuonna 1981 velattoman ja pienen työttömyyden maan ja jätti jälkeensä 400 miljardia markkaa velkaa olevan ja puolen miljoonan työttömän maan.
Niiranen vertailee Kekkosta ja Koivistoa: - Koiviston manuaalinen ohjaus talouspolitiikassa oli poikkeuksellista. Kekkonen puuttui Koivistoon verrattuna lievästi ja harvoin maan talouden hoitoon, koska hän ei katsonut olevansa sen asiantuntija.
- Koivisto ohjasi maan talouden kuralle niin sanotulla vahvan markan politiikalla. Tämä tapahtui kahta kautta. Hän nimitti 1987 HARRI HOLKERIN vahvan markan hallituksen ja paimensi ROLF KULLBERGIN johtamaa Suomen Pankkia presidentin linnasta.
- Koivisto oli Suomen Pankissa myös syksyn 1991 devalvaation alla. Yksi karmeimmista päätöksistä tällä vahvan markan linjalla oli kevään 1989 markan arvon vahvistaminen, eli revalvaatio. Viennin osuus kansantuotteesta oli painumassa 20 prosenttiin, kun sen pitää Suomen kaltaisella maalla olla kaksikertainen, jotta voimme huolehtia kouluista, vanhuksista ja muista tarpeistamme.
- Tässä tilanteessa maan hallitus vahvisti markan arvoa neljällä prosentilla Koiviston ohjauksessa. Markan arvon vahvistamisen sijasta olisi vuonna 1989 pitänyt devalvoida, eli heikentää markan arvoa ainakin 10 prosentilla. Tämä olisi säästänyt pakkoratkaisuilta kaksi vuotta myöhemmin. Ennen kaikkea oikea-aikainen politiikka 1989-luvun lopulla olisi säästänyt kymmeniätuhansia yrittäjiä ja heidän perheitään suurelta murheelta, koska devalvaatio vuonna 1989 olisi pysäyttänyt valuuttalainojen ottamisen kertapamauksella.
Niiranen yltyy ennustamaan: - Historiankirjoitus tulee aikanaan myös tieteellisesti vahvistamaan 1980-luvun loppupuolen virheellisen politiikan ja sen tekijät, jotka myöhemmin on ruhtinaallisesti palkittu kunnianosoituksin.
Niirasen ennuste on toteutunut ja Koiviston ajan salaisten arkistojen aukeillessa on nyt 2008 alettu tuomaan esille sitä poliittista toimintaa millä Suomea ajettiin syvälle laman syövereihin Koiviston johdolla. Kaikki tietävät myös sen, että Ruotsissa lama hoidettiin aivan eri tavoin kuin meillä Suomessa tehtiin.

Ahtisaari kannatti vuoden 1994 presidentinvaaleissa Suomen markan säilyttämistä.