Haudan vakava, huonosti herätetty, ärtynyt mies nousee yöllisestä lepopaikastaan ylös sadatellen:
"Pentti, suksi vittuun, ei me haudata vapaata ajattelua...ei ainakaan vielä, eihän? Ja pitikö sun sitä hiekkaa lapata nukkuvan miehen niskaan, pitikö häh?

Jaa että mitä kummaa minä haudassa makoilin?

Katsos olin eilen Vaasan kulttuuririennoissa ja valomerkin jälkeen yömyöhällä köpöttelin kotia kohti. Matkalla päätin oikaista tästä hautuumaan läpi. Pimeetä kun oli, putoa mätkähdin tähän kuoppaan. Montun pohjalla sitten tuumin, että kiirekö tässä, kun raukaiseekin niin mukavasti ja voinhan havujen päällä ottaa pienet nokoset ja jatkaa vasta sen jälkeen matkaa.

Hyvin nukuinkin tuulensuojassa, havujen päällä, kuin oravan poika pesäkolossaan kuusenoksien suojassa. Kunnes aloit hiekkaa lapioimaan päälleni.

Paas ny Pentti se lapio pois ja ota Möttösen Reijon tekemä patsas kainaloon niin mennään ja aletaan valmistautumaan Risto Jalosen syntymäpäiville, toivoen että 25.10. maa on jäässä."